OPINNOISTA osaajaksi. KARTOITUS HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMISTÄ: HUS:n ja Diakonissalaitoksen käytännöt

OPINNOISTA osaajaksi Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma PKS-KOKO Opinnoista Osaajaksi -hanke (2010-2012) 2011 KARTOITUS HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMISTÄ: HUS:n ja Diakonissalaitoksen käytännöt Toim. Anna Suvilaakso & Riikka Lindholm

2 Sisällys 1 YLEISTÄ HARJOITTELUJAKSOJEN PALAUTEJÄRJESTELMISTÄ... 3 2 HOITOALAN KÄYTÄNNÖT: CLES - OPISKELIJAOHJAUKSEN ARVIOINTIMITTARI... 4 2.1 Cles-mittari osana harjoitteluprosessia, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin prosessikaavio... 4 3 HUS:n HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMÄ... 5 3.1 Harjoittelupalautteiden kerääminen internet-pohjaisen Cles-mittarin avulla... 5 3.2 Järjestelmän käyttöönottoprosessi (2005-2007)... 5 3.3 Vastuuhenkilöiden roolit ja raportointi... 6 3.4 Kyselyyn vastaaminen... 7 3.5 Tulosten hyödyntäminen ja seuranta... 7 4 HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMÄ... 8 4.1 Palautejärjestelmän käyttöönotto... 8 4.2 Tietojen keruu, palautteen käsittely ja hallinnointiprosessi... 8 5 OPETTAJANKOULUTUS - OHJATUN HARJOITTELUN ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT... 9 5.1 Käytännöt lukuvuonna 2010-2011... 9 Lähteet... 9 Liite 1. HUS:n CLES-mittarin kysymysrunko (hoitoalan opiskelijat)...10 Liite 2. Diakonissalaitoksen palautekyselyn runko...13

3 1 YLEISTÄ HARJOITTELUJAKSOJEN PALAUTEJÄRJESTELMISTÄ Yleisesti palauteprosessi nähdään osana harjoittelujakson arviointiprosessia ja laadun kehittämistä, ja palautetta keräävät sekä työnantajat että oppilaitokset. Oppilaitokset keräävät usein palautetta harjoittelujakson jälkeen pääasiassa omaan käyttöön, jolloin palaute ei yleensä välity systemaattisesti kaikille työnantajille. Työnantajien taholta palautteiden kerääminen opiskelijoilta palvelee harjoittelun laadun kehittämistä harjoittelupaikoissa ja pidemmällä tähtäimellä työnantajakuvaa sekä henkilöstön saatavuutta. Opiskelijoilta on myös mahdollista saada arvokasta tietoa työyksikön ilmapiiristä ja toiminnasta. Ihannetilanteessa harjoittelujaksosta kerätään palautetta kaikilta osapuolilta. Tässä yhteenvedossa kuvataan työnantajilla käytössä olevia opiskelijoille suunnattuja palautejärjestelmiä kahden esimerkin kautta. Yhteenvetoa varten on kartoitettu HUS:n ja Diakonissalaitoksen käytännöt. Kolmantena esimerkkinä on myös kuvattu lyhyesti harjoittelukoulujen ja opettajankouluttajien yhteistyöverkosto enorssin harjoittelupalautekäytäntöjä. Palautteen keräystavan voi jakaa kolmeen eri menetelmään: suullinen, paperilomake ja sähköinen järjestelmä. Suullinen opiskelijan antama palaute ohjaajalle tai esimiehelle on yksinkertaisin ja yleisin menetelmä. Kasvokkainen keskustelu ei kuitenkaan kerrytä laajempaa tietoa eri epäkohdista. Keskusteluissa esille tuodaan usein satunnaisia ja pääosin positiivisia asioita, ja suulliset keskustelut ovat harvemmin strukturoituja. Palaute ei myöskään kumuloidu ja kulkeudu systemaattisesti yksikön esimiehelle tai siitä eteenpäin. Paperilomakkeen käyttö yksikössä harjoittelujakson päätteeksi mahdollistaa palautteen ohjautumisen suoraan ohjaajalle ja esimiehelle sekä palautteiden käsittelyn työyksikössä, ja on prosessina ohjatumpi verrattuna suulliseen palautteenantoon. Laajempien yhteenvetojen teko on kuitenkin työlästä ja tiedon kumuloituvuus ja vertailu usein puutteellista. Sähköisen internet-pohjaisen lomakkeen avulla tiedonkeruu ja yhteenvetojen teko on joustavampaa ja nopeampaa verrattuna paperiseen, ja siinä usein käytetään kyselyohjelmistoja (mm. Digium, Webropol). Ohjelmistojen avulla palaute saadaan kerättyä suoraan tietokantaan. Kyselyohjelmistot tarjoavat pikaraportteja, jotka sisältävät tulokset sekä numeerisina että graafisina esityksinä. Sähköinen järjestelmä vaatii vastuuhenkilöitä hallinnointiin ja tulosten yksikkökohtaisten yhteenvetojen tekoon. Haasteena saattaa olla tulosten välittyminen ruohonjuuritasolle työyksikköön. Suomessa esimerkiksi useissa sairaanhoitopiireissä on vakiintunut palautteenkeräys harjoittelijoilta, ja siinä käytetään yleensä sähköisessä muodossa hoitoalalle kehitettyä CLES-mittaria, josta tässä yhteenvedossa kerrotaan tarkemmin. Monilla työnantajilla on myös yksinkertaisempia omiin tarpeisiin kehitettyjä internet-pohjaisia palautekyselyitä kuten Diakonissalaitoksella, jonka käytännöistä kerrotaan myös tässä yhteenvedossa. Kyseisen kartoituksen tavoite: Yhtenä kehittämisalueena Opinnoista Osaajaksi -hankkeessa on ollut harjoittelu ja harjoittelun laatu. Opinnoista Osaajaksi -hankkeelle asetettiin yhdeksi tavoitteeksi usealle alalle soveltuvan internetpohjaisen harjoittelupalautelomakkeen kehittäminen. Tämä kartoitus on ollut tukena kyselylomakkeen kehittämisessä, testaamisessa ja vinkkien laatimisessa palautelomakkeen käyttöönottoon. Kartoitus hyödyntää myös jatkossa organisaatioita harjoittelupalautejärjestelmien käyttöönottovaiheessa.

4 2 HOITOALAN KÄYTÄNNÖT: CLES - OPISKELIJAOHJAUKSEN ARVIOINTIMITTARI Cles-mittari eli Clinical Learning Environment and Supervision on mittari, jonka Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Mikko Saarikoski kehitti väitöstutkimuksessaan vuonna 2002 kliinisen oppimisympäristön ja ohjauksen ladun arviointiin. Mittari ja sen myöhemmin laajennettu Cles+T -versio ovat levinneet myös laajaan kansainväliseen käyttöön. Tällä hetkellä mittareista on 17 kieliversiota, ja ne ovat olleet käytössä jo yli 20 maassa. Mittari on ilmainen, ja kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Mikko Saarikoskeen. Suomessa mittari on käytössä kaikissa yliopistosairaanhoitopiireissä, suurimmassa osassa sairaanhoitopiireistä sekä yksittäisten kaupunkien terveydenhuollon yksiköissä (esim. pääkaupunkiseudulla Espoon sairaalassa). Cles-mittaria käytetään sähköisessä muodossa, jolloin palaute saadaan kerättyä suoraan tietokantaan. Mittarin tarkoituksena on kerätä palautetta terveys- ja hoitoalan opiskelijaohjauksen laadusta. Kysely koostuu oppimisympäristön ja ohjauksen laatuun liittyvistä kysymyksistä, joiden avulla opiskelija arvioi päättymässä olevan harjoittelujaksonsa. Se soveltuu eri asteiden oppilaitosten käyttöön. Mittari on ns. tieteellinen, jossa on kansallisesti määritelty arvot, esimerkiksi käyttäjät tietävät mikä on "hyvä" ja mikä "erinomainen" taso vastauksissa. Näin saadaan valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Vuodesta 2009 on ollut toiminnassa valtakunnallinen Cles-verkosto, jonka koordinaattorina toimii kehittämispäällikkö Riitta Meretoja Husista. Verkostoon kuuluvat edustajat mm. kaikista niistä sairaanhoitopiireistä ja perusterveydenhuollon yksiköistä, jotka käyttävät Cles-mittaria. Verkosto kokoontuu vuosittain. Verkostotapaamisissa vertaillaan ja käydään läpi tuloksia. Ks. liitteenä oleva HUS:n versio cles-mittarista. 2.1 Cles-mittari osana harjoitteluprosessia, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin prosessikaavio Hoitotyön opiskelijan harjoittelun polku sisätautien tulosyksikössä:

5 3 HUS:n HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on jaettu sairaanhoitoalueisiin. Suurin näistä on HYKSsairaanhoitoalue, joka muodostuu Helsingin ja Uudenmaan yliopistollisista sairaaloista, joita on 17 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Lisäksi HUS:iin kuuluvat Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. HUS-konserniin kuuluu myös liikelaitoksia. Kyselyn kohderyhmään kuuluvia harjoittelijoita on ollut muun muassa HUSLAB- ja HUS-Röntgen -liikelaitoksissa kyselyn käyttöönotosta alkaen. Vuonna 2011 vastaajien joukkoon liittyi myös HUS-Desiko (laitoshuoltaja- ja välinehuoltajaopiskelijat). Henkilöstön määrä HUS-yhtymällä v. 2010 oli 21171 henkilöä. HUS:ssa harjoittelee n. 3.800 hoitoalan opiskelijaa vuodessa. Tässä yhteenvedossa kuvataan hoitoalan opiskelijoille suunnatun sähköisen harjoittelupalautejärjestelmän käyttöönottoprosessia sekä nykyisiä käytäntöjä. 3.1 Harjoittelupalautteiden kerääminen internet-pohjaisen Cles-mittarin avulla Opiskelijaohjauksen palautejärjestelmän yhtenäistäminen on HUS:n hoitotyön tavoite ja toimenpideohjelman 2006-2015 kärkihanke. Yhtenäiset, vertailtavat tunnusluvut luovat edellytykset ohjauksen systemaattiselle seurannalle ja kehittämiselle vastuuyksiköiden, sairaanhoitoalueiden ja kuntayhtymän tasolla. Yhtenäisen palautejärjestelmän tavoitteena on, että 1) jokaisella terveys- ja hoitoalan opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta ohjauksen laadusta vastuuyksikkötasolla sähköisen internet-pohjaisen kyselyn avulla 2) vastuuyksiköt saavat kaksi kertaa vuodessa raportit laatumittauksen tuloksista 3) laatumittauksen tuloksista raportoidaan vuosittain kuntayhtymätasoinen vertailu Palautetta kerätään kliinisen oppimisympäristön arviointiin kehitetyllä CLES-mittarilla. Kyselytyökaluna käytetään Digium-sovellusta. Ennen CLES:in käyttöönottoa HUS:n yksiköillä oli harjoittelupalautteiden keräämistä varten 28 erilaista mittaria. Nykyään käytössä ei enää ole rinnakkaisia mittareita. Mittari soveltuu eri asteiden terveys- ja hoitoalan opiskelijoille. Harjoittelun onnistuminen on vahvasti sidoksissa yksikön oppimisympäristöön. Keskeisiksi sen laatuun vaikuttaviksi tekijöiksi on havaittu osastolla vallitseva ilmapiiri ja osastonhoitajan johtamistapa (Wilson - Barnett ym. 1995, Saarikoski ym. 2005). HUS:n näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että terveysalalle koulutettavien ohjaus on korkeatasoista ja työnantajakuva muodostuu vetovoimaiseksi. Merkittävää hyvän oppimisympäristön kannalta on psykologinen turvallisuus. Tämä saavutetaan ympäristössä, jossa ilmapiiri on myönteinen, kohtelu tasaarvoista ja palaute jatkuvaa. Yksilöohjaus ja henkilökohtainen ohjaaja ovat tärkeimmät yksittäiset kliinisen ohjauksen osatekijät (Saarikoski 2002, Sibson & Machen 2003, Midgley 2006). Ohjatun harjoittelun suunnittelu-, arviointi- ja seurantajärjestelmässä tulee painottaa toiminnan vaikuttavuutta, laatua ja kustannusten seurantaa. 3.2 Järjestelmän käyttöönottoprosessi (2005-2007) Palautejärjestelmän kehittäminen tapahtui kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa v. 2004-2005 tehtiin kirjallisuuskatsaus (Vuorinen ym. 2004) ja esikartoitus HUS:ssa käytössä olevista arviointimittareista (Konttila 2005). Toisessa vaiheessa 2006 suoritettiin CLES-mittarin HUS-version pilotointi kolmella toimialalla ja rakennettiin sähköinen kysely- ja raportointijärjestelmä. Se pilotoitiin yhdellä toimialalla. Kolmannessa vaiheessa v. 2007 otettiin palautejärjestelmä portaittain käyttöön kaikissa vastuuyksiköissä. Palautejärjestelmän käyttöönottoa koordinoimaan perustettiin HUS:n johtavien ylihoitajien kokouksessa 1.6.2006 toimeenpanotyöryhmä ja käyttöönoton yhdyshenkilöiden työryhmä. Toimeenpanotyöryhmä vastasi CLES-mittarin HUS-version kehittämisestä, kyselyn rakentamisesta sähköiseen kysely- ja raportointiohjelmaan, mittarin ruotsinkielisen version laatimisesta ja vakioraportointikäytännöistä. Toimeenpanoryhmä kokoontui vuosien 2006-2007 aikana 10 kertaa. Palautekyselyn toteutusta ja vastuualueraportointia varten johtavat ylihoitajat nimesivät sairaanhoitoalueilta ja liikelaitoksista vastuualueiltaan yhdyshenkilöt. He organisoivat kyselyn käyttöönoton omilla alueillaan.

6 Organisointi sisälsi asiasta tiedottamisen ja henkilöstön motivoinnin sekä raportointikäytännöistä sopimisen ja tulosten hyödyntämisen. Palautetiedon pohjalta yhdessä ylihoitajien kanssa yhdyshenkilöt suunnittelivat toimenpiteet, joilla opiskelijaohjauksen laatua kehitetään. Yhdyshenkilöt kokoontuivat vuosien 2006-2007 aikana 4 kertaa. Vuosina 2007-2008 järjestettiin viisi koulutustilaisuutta raporttien tekemisestä CLESyhdyshenkilöille. 3.3 Vastuuhenkilöiden roolit ja raportointi HUS:illa on yksi pääkäyttäjä, jolla menee n. 7 työpäivää vuodessa yleiseen palautejärjestelmän hallinnointiin. Erityisesti töitä on vuoden alussa kun kysely suljetaan ja kopioidaan pohja uuteen kyselyyn. Silloin päivitetään organisaatiopuu ja testataan uuden kyselyn toimivuutta. Tekniseen toimivuuteen liittyen käyttäjiltä ei juurikaan tule kyselyitä, koska kyselyt ohjataan Digiumin helpdeskiin. Pääkäyttäjä tarkistuttaa organisaatiopuun yhdyshenkilöillä, jotka tuntevat oman alueensa paremmin. HUSorganisaatiopuusto on 6-portainen (esim. HUS - HYKS - Operatiivinen tulosyksikkö - Tukielinkirurgia - Kirurgian osastoryhmä, Peijas - Osasto K2). Vastatessaan kyselyyn opiskelija valitsee valikosta oman harjoitteluyksikkönsä. Vuonna 2009 HUS:ssa yhdistettiin opiskelijaohjauksen laatujärjestelmässä toimineet kaksi työryhmää (toimeenpanotyöryhmä ja käyttöönoton yhdyshenkilöiden ryhmä) yhdeksi työryhmäksi, jota kutsutaan opiskelijaohjauksen laatuverkostoksi. Sen puheenjohtajana toimii kehittämispäällikkö Riitta Meretoja ja kaikista HUS:n sairaanhoitoalueilta (HYKS, Lohja, Länsi-Uusimaa, Hyvinkää ja Porvoo) ja liikelaitoksista (HUS-Röntgen, HUS-lab ja HUS-Desiko) on nimetty työryhmään CLES-yhdyshenkilöt (N=11). HYKS-sairaanhoitoalueelta on nimetty CLES-yhdyshenkilöt myös kaikista tulosyksiköistä. Yhdyshenkilöillä on kyselyn tekijä oikeudet ja heiltä menee työaikaa noin 2 päivää vuodessa per yhdyshenkilö tulosten raportointiin. CLES- yhdyshenkilöitä ovat muun muassa kliinisen hoitotyön opettajia ja johtavia ylihoitajia, joita kiinnostavat tulokset. Tämä taas motivoi heitä tekemään raportointia. Vastuuyksikön tuloksia on mahdollista vertailla vastuuyksikköryhmän, vastuualueen, tulosyksikön, sairaanhoitoalueen ja kuntayhtymän tuloksiin. Vastuuyksikköraportit laaditaan, mikäli vastaajia on vähintään kolme.vastuuyksikköraportit ovat luottamuksellisia. Väärinkäytösten selvittäminen onnistuisi tarvittaessa sovelluksen mahdollistaman muistijäljen avulla. Tulosten raportoinnin taso: o Vastuuyksikkö * o Vastuuyksikköryhmä o Vastuualue o Tulosyksikkö o Sairaanhoitoalue o Kuntayhtymä *Vastuuyksikköraportit, mikäli vastaajia vähintään 3 Nykykäytäntönä on 2 kertaa vuodessa tapahtuva raportointi. Yhdyshenkilöt laativat raportit kesäkuussa ja tammikuussa; tammikuussa laaditaan raportti koko vuoden osalta. Tulokset lähetetään yksikköihin osastonhoitajille, osastoryhmän päälliköille ja johtaville ylihoitajille. Kehittämispäällikkö raportoi konsernin hallinnolle. Pääkäyttäjä (=erikoissuunnittelija, 7 pv/v. Tehtävä: päävastuu kyselyn rakenteesta, organisaatiopuun tarkistaminen vuosittain, kyselyn sulkeminen ja avaus) Kehittämispäällikkö (raportointi konsernin hallinnolle, tekee valtakunnallista vertailua) Opiskelijaohjauksen laatuverkosto (=kliinisen hoitotyön opettajia, osastoryhmän päälliköitä, johtavia ylihoitajia, kliinisiä asiantuntijoita, yhdyshenkilöitä) (kokous 2 krt vuodessa, kehittämispäällikkö puh.johtajana, pääkäyttäjä sihteerinä). Tehtävät: raportit x2 vuodessa (ks. yhdyshenkilöt), käsittelee tuloksia, tiedottaa tuloksista ja seuraa toimenpiteitä)

7 3.4 Kyselyyn vastaaminen Kun opiskelija saapuu vastuuyksikköön, opiskelijaohjauksesta vastaava henkilö kertoo palautekyselystä ja antaa loppuarvioinnin yhteydessä saatekirjeen, jossa kuvataan kyselyn tarkoitusta, vastaamisen vapaaehtoisuutta, sähköisen kyselyn avaamista, salasana ja vastuuyksikön tunnistetieto. Kyselylomake avautuu internet-ympäristössä HUS:n sivuilla: www.hus.fi / HUS-tietopankki / Tutkimus ja opetus / Opiskelijat / Terveysalan opiskelijat / Opiskelijaohjauksen laatukysely (CLES). Vastaamiseen kuluu aikaa noin 15 minuuttia ja siinä on 51 kysymystä. Opiskelijoille jaettava salasana on kaikille sama. Kokemuksen mukaan väärinkäytöksiä ei tapahdu. Kyselystä on olemassa myös englanninkieliset ja ruotsinkieliset versiot. HUS:ssa tehdään tilastointia opiskelijamääristä ohjauskorvauslaskutuksen perusteella ja tarvittaessa vastaajien määrää voidaan vertailla harjoittelijoiden lukumäärään. 3.5 Tulosten hyödyntäminen ja seuranta Clesissä on työyksikön ilmapiiriä kuvaava osio. Henkilöstölle teetetään myös vuosittain työolobarometri ja nämä mittarit täydentävät toisiaan. Eli tuloksia hyödynnetään myös henkilöstötasolla. Tunnusluvut kirjataan toimintakertomuksiin ja tavoitetasot ovat tuloskortilla. Työyhteisöjä palkitaan hyvistä tuloksista. HUS:ssa ollaan kiinnostuneita vertailuarvoista ja kyselyyn suhtaudutaan positiivisesti. Tulosten pohjalta on muun muassa ollut julkaisuja henkilöstölehdessä. Tämä taas motivoi opiskelijoita vastaamaan, kun he näkevät, että heidän vastauksia käsitellään eri tahojen puolesta. HUS-alueen jäsenistä ja varajäsenistä nimetty opiskelijaohjauksen laatuverkosto, jonka jäsenet tapaavat 2 kertaa vuodessa. Verkosto käsittelee tuloksia, seuraa valtakunnallista vertailua, tiedottaa tuloksista ja seuraa toimenpiteitä, joita tehdään kentällä asian tiimoilta. Laatu-ylläpitoryhmän jäseninä ovat mm. kaikki HYKSn kliiniset opettajat. Kliinisten opettajien hyöty on osoitettavissa saadun palautetiedon perusteella. He ovat avainhenkilöitä ohjauksen koordinoinnissa ja ohjausprosessin innovatiivisessa kehittämisessä. Kliinisten opettajien merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään henkilöstön osaamisen ja saatavuuden varmistamisessa. Kliiniset opettajat tiedottavat opiskelijoille kyselystä, vievät palautetietoa osastoille ja käyttävät tietoja kenttäohjaajien opetuksessa. Ks. HUS:n Cles-mittari liitteessä 1.

8 4 HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMÄ Helsingin Diakonissalaitoksessa on kehitetty yleinen sähköinen palautelomake, joka soveltuu eri alojen ja asteiden opiskelijoille. Suurin osa vastaajista on sairaanhoitajia, sosionomeja, terveydenhoitajia, lähihoitajia, jonkin verran vastaajina on kaupallisen alan opiskelijoita. Opiskelijat ovat antaneet myönteistä palautetta siitä, että on olemassa kanava palautteenannolle. Opiskelijaa pyydetään vastaamaan kyselylomakkeeseen harjoittelun loppupuolella. Kysely löytyy avoimella verkkosivulla, jotta palautteen voi jättää myös harjoittelun jälkeen. Vastaaminen on vapaaehtoista. Opiskelija päättää itse, vastaako kyselyyn nimettömänä tai omalla nimellään. Suurin osa vastaa omalla nimellään. 4.1 Palautejärjestelmän käyttöönotto Järjestelmä on otettu käyttöön tammikuussa vuonna 2009. Taustalla on halu lisätä tietoa, missä opiskelijaohjauksessa onnistutaan työyhteisönä ja yksikköinä, missä tarvitaan kehittymistä. Tämä täydentää myös harjoittelujakson lopussa tapahtuvaa arviointia, ja se nähdään erillisenä tilaisuutena antaa rauhassa omaa palautetta eikä esimerkiksi tarvitse miettiä vaikuttaako se omaan arviointiin. Kaikista palautekyselyn asioista ei tule välttämättä keskusteltua arvioinnissa. Palautekysely oli alussa käytössä paperiversiona yksiköissä, mutta se osoittautui hankalaksi ja työlääksi. Sähköisen lomakkeen tiedonkeruu ja datan käsittely on kokemusten perusteella paljon helpompaa. Uudessa sähköisessä kyselyssä esimerkiksi huomattiin, että opiskelijat kokivat erityisen heikoksi perehtymisosuuden koko organisaatioon. Tämän perusteella päätettiin, että suunnitellaan ja otetaan käyttöön organisaatiotasoiset perehdytystilaisuudet. 4.2 Tietojen keruu, palautteen käsittely ja hallinnointiprosessi Raportointia tehdään kerran vuodessa vuodenvaihteessa, jolloin kysely suljetaan ja uusi kysely avataan. Määrä tuntuu riittävältä. Koko raportin lukuoikeus on vain hallintopäälliköllä, joka tuottaa julkaisukelpoista materiaalia. Jos tulee erityisen kriittistä palautetta, hän ottaa yhteyttä yksikköön. Käytössä on webropol-työkalu, jonka avulla raportointi onnistuu. Webropoliin on rakennettu raportit, jotka saa automaattisesti ajettua. Tarvittaessa palautteen voi kohdistaa suoraan yksiköille. Raportteja otetaan mm. palvelualueen, osastojen, oppilaitosten mukaan. Yksiköittäin raportteja otetaan vain tarvittaessa, koska yksiköt ovat pieniä ja usein opiskelija saattaa olla useassa yksikössä saman harjoittelun aikana, joten se ei aina palvele tarkoitustaan. Hallintopäällikkö raportoi johtoryhmälle ja koordinoi oppilaitosyhteistyö-koordinaattoreiden verkostoa, joka käsittelee annetut palautteet. Palaute jalkautetaan oppilaitosyhteistyö-koordinaattoreiden kautta toimialoille ja palautteet käsitellään yksiköiden osastokokouksissa. Koordinaattoreiden rooli on tärkeä työkalun levittämisessä. Koordinaattorit ovat yleensä yksikön vetäjiä, jotka vastaavat esimerkiksi myös henkilöstön saatavuuden varmistamisesta. Palautejärjestelmän käyttöaste on noussut tasaisesti, ja myös oppilaitokset pyrkivät muistuttamaan opiskelijoita palautteen antamisesta. Ks. Diakonissalaitoksen palautelomakkeen kysymykset (liite 2).

9 5 OPETTAJANKOULUTUS - OHJATUN HARJOITTELUN ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT Ohjattu harjoittelu on keskeinen osa opettajankoulutusta. Harjoittelukoulut ja opettajankoulutusyksiköt haluavat yhdessä kehittää harjoittelua, varmistaa ohjatun harjoittelun laatua ja lisätä yhdenmukaisia käytänteitä. Tavoitteeseen pyritään mm. yhteisellä opetusharjoittelijoiden suorittamalla harjoittelun arvioinnilla, joka tapahtuu kaikissa yliopistoissa viimeisen harjoittelujakson yhteydessä. Arviointi on osana opettajan ammatillista koulutusprosessia. Arviointi antaa tietoa ohjatun harjoittelun tavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisista muutostarpeista. Samalla kouluttajat saavat palautetta ohjaustyönsä kehittämiseksi. Opiskelijat ovat ilmaisseet oman toiveensa olla mukana vaikuttamassa ohjatun harjoittelun kehittämisessä ja nähneet valtakunnallisen palautteen keräämisen tärkeäksi. Yhteisessä arvioinnissa kerätään tietoa harjoittelun ohjauksen laadusta, organisoinnista, opettajuuden kehittymisestä ohjatun harjoittelun aikana sekä harjoittelun integroitumisesta opettajan pedagogisiin ja didaktisiin opintoihin sekä aineenhallintaan. Kyselyn suunnittelun ja toteutuksen takana on harjoittelukoulujen ja opettajankouluttajien yhteistyöverkosto enorssi. Yhteisesti kerätty aineisto käsitellään keskitetysti. Kokonaistulos on kaikkien osapuolten käytettävissä ja sitä voidaan analysoida, tulkita ja pitää reflektoinnin taustamateriaalina. Tärkeää on, että tältä pohjalta käydään rakentavaa keskustelua opettajankoulutusyksiköiden ja opiskelijoiden kanssa. Koulukohtaiset yhteenvedot käsitellään omissa yksiköissä oman toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Valtakunnallinen arviointilomake on otettu käyttöön lv. 2007-2008 ja se perustuu seuraaviin asiakirjoihin: Suositukset harjoittelun ohjaukselle (SOOL) Soolin oranssi - tavoitteet opettajankoulutukselle 2006-2008 (SOOL) Opettajankoulutus - tietoa, taitoa, tulevaisuutta. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman 2001-2005 loppuraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita. 5.1 Käytännöt lukuvuonna 2010-2011 Yliopistojen harjoittelukoulut keräävät aikaisempien vuosien tapaan arviointitietoa ohjatun harjoittelun järjestämisestä lukuvuonna 2010-2011 valtakunnallisella verkko-opiskelijakyselyllä. Tämänkertaisessa kyselyssä kerätään tietoa opiskelijoiden harjoittelukokemuksista seuraavilla osa-alueilla: ohjatun harjoittelun organisointi ja ohjaus, ammatillinen kehittyminen ohjatun harjoittelun aikana, ohjattu harjoittelu osana opettajankoulutusta. Tavoite on, että kyselyyn vastaavat kaikki syventävän harjoittelunsa suorittaneet opiskelijat sekä aineen- että luokanopettajakoulutuksessa. Jokaisessa yksikössä on jo vakiintuneet keinot, miten opiskelijat tavoitetaan. Lomakkeesta on laadittu myös ruotsinkielinen rinnakkaislomake. Jokainen yksikkö saa halutessaan omat tuloksensa (spss/xls-matriisina) käyttöönsä pian sen jälkeen, kun opiskelijat ovat kyselyyn vastanneet. Tuloksia pyydetään projektivastaavalta. Kooste tuloksista julkaistaan keväällä 2011. Koulujen yhdyshenkilöillä on hallussaan virallinen linkki 2010-2011 kyselyyn. Lähteet - Minna Nummi, hallintopäällikkö, Diakonissalaitos - Leena Timonen, erikoissuunnittelija, HUS - Riitta Meretoja, kehittämispäällikkö, HUS - HUS: Opiskelijaohjauksen laatu palautejärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto, Loppuraportti 2008 - http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,2530,15208,15101 - http://www.hdl.fi/fi/koulutuspalvelut - http://www.ppshp.fi/sisataudit/prime101.aspx - http://www.enorssi.fi/opetusharjoittelu/opetusharjoittelun-arviointi - http://www.enorssi.fi/opetusharjoittelu/ohjatun_harjoittelun_palauteraportti_k2009.pdf - http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/page/opettajalehti_epaper_pg/2009_48/140791.htm - Jorma Vainiopää: Opettajankouluttajien yhteistyöverkosto: Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä.

10 Liite 1. HUS:n CLES-mittarin kysymysrunko (hoitoalan opiskelijat) 1. HUS harjoittelupaikkasi tunnistetiedot: 2. Ikäsi ( ) alle 20 v ( ) 20-24 v. ( ) 25-29 v. ( ) 30-34 v. ( ) 35-39 v. ( ) 40-44 v. ( ) 45-49 v. ( ) 50-54 v. ( ) 55 v. tai yli 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? ( ) kyllä ( ) ei Mitä ammatillisia tutkintoja sinulla on? 4. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet? ( ) 1. vuoden opiskelija ( ) 2. vuoden opiskelija ( ) 3. vuoden opiskelija ( ) 4. vuoden opiskelija ( ) 5. (tai yli) vuoden opiskelija 5. Mitä tutkintoa opiskelet? ( ) perustutkinto (AMK tai II aste) ( ) erikoisammattitutkinto (II aste) ( ) erikoistumisopinnot AMK ( ) ylempi ammattikorkeakoulututkinto ( ) terveystieteiden kandidaatti- tai maisteritutkinto 5.1 Jos opiskelet perustutkintoa, mikä se on? ( ) lähihoitaja ( ) laitoshuoltaja ( ) välinehuoltaja ( ) bioanalyytikko AMK ( ) ensihoitaja AMK ( ) fysioterapeutti, AMK ( ) kätilö AMK ( ) röntgenhoitaja, AMK ( ) sairaanhoitaja AMK ( ) suuhygienisti, AMK ( ) terveydenhoitaja AMK ( ) toimintaterapeutti, AMK ( ) kuntoutuksen ohjaaja, AMK ( ) Jokin muu, mikä 6. Harjoittelujaksosi kesto ( ) 1 viikko tai alle ( ) 2 viikkoa ( ) 3 viikkoa ( ) 4 viikkoa ( ) 5 viikkoa ( ) 6 viikkoa ( ) 7 viikkoa ( ) 8 viikkoa tai yli 7. Ohjauksen pääasiallinen toteutustapa ( ) Minulla oli nimetty henkilökohtainen ohjaaja/ t ja ohjaus toteutui suunnitellusti ( ) Henkilökohtainen ohjaaja/ t oli nimetty, mutta ohjaus ei toiminut

11 suunnitellusti ( ) Henkilökohtainen ohjaaja/ t vaihtui kesken jakson, vaikkei sitä oltu suunniteltu ( ) Minulla ei ollut nimettyä henkilökohtaista ohjaajaa ( ) Ohjaajani vaihtui työvuorojen tai työpisteen mukaan ( ) Ohjaajallani oli useita opiskelijoita (ns. ryhmäohjaus) ( ) Muu ohjauksen toteutustapa, mikä? 8. Oliko sinulla nimetyn ohjaajan / ohjaajien kanssa kahdenkeskisiä ohjauskeskusteluja? ( ) ei lainkaan ( ) kerran jakson aikana ( ) 2 kertaa jakson aikana ( ) 3 kertaa tai useammin jakson aikana 9. Keskustelitko oppimistavoitteista nimetyn ohjaajasi kanssa? ( ) kyllä ( ) ei 10. Käytiinkö kanssasi väliarviointi? ( ) kyllä ( ) ei 10.1 Kun kanssasi käytiin väliarviointi, tilaisuudessa oli läsnä ( ) nimetty ohjaaja ja opettaja samanaikaisesti ( ) nimetty ohjaaja ( ) ohjaava opettaja 11. Miten arvioit saavuttaneesi oppimistavoitteesi tällä jaksolla? ( )erittäin hyvin ( )melko hyvin ( )kohtalaisesti ( )melko huonosti ( )erittäin huonosti 12. Miten jakson aikana saatu ohjaus tuki ammatillista kehitystäsi? ( )erittäin hyvin ( )melko hyvin ( )kohtalaisesti ( )melko vähän ( )erittäin huonosti 13. Käytiinkö kanssasi loppuarviointi? ( ) kyllä ( ) ei 13.1 Kun kanssasi käytiin loppuarviointi, tilaisuudessa oli läsnä ( ) nimetty ohjaaja ja opettaja samanaikaisesti ( ) nimetty ohjaaja ( ) ohjaava opettaja 14. Miten jaksoa edeltävä opetus oppilaitoksessa tuki oppimistasi tällä jaksolla? ( )erittäin hyvin ( )melko hyvin ( )kohtalaisesti ( )melko huonosti ( )ei lainkaan edeltävää opetusta 15. Olisitko valmis suosittelemaan tätä työyksikköä opiskelijatoverillesi? ( )erittäin mielelläni ( )mielelläni ( )todennäköisesti ( )luultavasti en ( )en missään tapauksessa Seuraavaksi vastaat useaan kysymykseen, jossa käytetään arvosanojen sijaan JANA-mittaria. Valitse janalta kunkin väittämän kohdalta omaa käsitystäsi vastaava kohta. Jos haluat ohittaa kysymyksen vastaamatta siihen, siirry kysymyksen yli liikuttamatta janaa.

12 TYÖKSIKÖN ILMAPIIRI Arvosanasi JANA-mittarilla: 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 16. Henkilökuntaa oli helppo lähestyä 17. Työyksikössä uskalsin osallistua keskusteluun 18. Työvuorojen alkaessa työyksikköön meneminen tuntui helpolta 19. Työyksikössä vallitsi myönteinen ilmapiiri 20. Työryhmässä työntekijät nähtiin keskeisenä voimavarana 21. Yksittäisen työntekijän työpanosta arvostettiin tässä työyhteisössä 22. Osastonhoitaja / vastaava hoitaja tuki oppimistani HOIDON LÄHTÖKOHDAT Arvosanasi JANA-mittarilla: 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 23. Hoidon arvoperusta oli selkeästi määritelty 24. Potilaiden hoitaminen toteutui yksilöllisesti 25. Hoidon kirjaaminen oli selkeää 26. Potilaiden hoitoon liittyvässä tiedonkulussa ei ollut katkoksia OHJAUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Arvosanasi JANA-mittarilla: 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 27. Perehdytys työyksikköön oli hyvin toteutettu 28. Koko henkilökunta oli kiinnostunut opiskelijaohjauksesta 29. Minua kutsuttiin työyksikössä omalla nimelläni. 30. Potilaiden hoitoon liittyviä tilanteita hyödynnettiin ohjauksessani 31. Mielekkäitä oppimistilanteita oli riittävästi 32. Oppimistilanteet olivat sisällöltään monipuolisia 33. Ohjaajani ohjaustaidot olivat oppimistani tukevia OHJAUSSUHTEEN TOIMIVUUS Arvosanasi JANA-mittarilla: 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 34. Ohjaajani suhtautui ohjaustehtäväänsä myönteisesti 35. Sain mielestäni yksilöllistä ohjausta 36. Sain ohjaajaltani säännöllisesti palautetta 37. Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen saamaani ohjaukseen 38. Ohjaussuhde oli oppimistani edistävä tasa-arvoinen yhteistyösuhde 39. Ohjaussuhteen vuorovaikutus oli molemminpuolista 40. Ohjaussuhteessa vallitsi kunnioitus ja hyväksyntä 41. Yhteenkuuluvuuden tunne luonnehti ohjaussuhdetta OPPILAITOKSEN OPETTAJAN OSUUS Arvosanasi JANA-mittarilla 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 42. Mielestäni opettaja kykeni yhdistämään teoreettisen tiedon ja hoitotyön jokapäiväisen käytännön 43. Opettaja kykeni konkretisoimaan tämän harjoittelujakson tavoitteet 44. Opettaja auttoi minua kaventamaan teorian ja käytännön välistä "kuilua" (theory-practice cap.) 45. Opettaja oli ikäänkuin kliinisen harjoittelupaikan työryhmän jäsen 46. Opettaja kykeni antamaan oman pedagogisen (opetuksellisen) asiantuntemuksensa yksikön työryhmän käyttöön 47. Opettaja ja työyhteisö tukivat yhdessä minun oppimistani 48. Yhteiset tapaamiseni yhdessä opettajan ja ohjaajan kanssa tuntuivat miellyttäviltä 49. Tapaamisissa vallitsi kollegiaalinen ilmapiiri 50. Tapaamisten painopiste oli minun oppimistarpeissani 51. Mitä muuta haluaisit kertoa päättyneeseen harjoittelujaksoosi liittyen?

Liite 2. Diakonissalaitoksen palautekyselyn runko 13

14