Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi maaseuturahaston hankekaudella 2007 2013 LOPPURAPORTTI

Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi maaseuturahaston hankekaudella 2007 2013 LOPPURAPORTTI

Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto / tulevaisuusrahasto Loppuraportin kokoaminen: Hannu Ryhänen 2

SISÄLTÖ 1 Pohjois-Karjalan elintarvikeala ja sen kehittäminen... 4 2 Arviointihankkeen lähtökohdat ja tavoitteet...5 3 Arviointiaineisto ja menetelmät... 8 4 Hankearvioinnit 4.1 Kirjallinen aineisto... 9 4.2 Hankevetäjien ja maaseututoimen haastattelut... 28 5 Pohdintaa ja johtopäätöksiä hankearvioinneista 5.1 Elintarvikealan kehittämistoiminnasta yleensä... 43 5.2 Yritystoiminnan kehittäminen...44 5.3 Alueiden väliset hankkeet... 47 5.4 Elintarvikehankkeiden tiedotus ja aktivointitoiminta... 47 5.5 Tutkimus- ja innovaatiotoiminta...48 5.6 Koulutustoiminta ja opintomatkat...49 5.7 Luomun todellisuus...49 5.8 Elintarvikelainsäädäntö ja laatukysymykset... 50 5.9 Kehittämistyö ja kansainvälistyminen... 50 5.10 Markkina- ja kuluttajatieto sekä jatkojalostus markkinoille... 51 5.11 Elintarvikealan koordinointi... 51 6 Elintarvikealan kehittämissuosituksia ohjelmakaudelle 2014 2020 6.1 Elintarvikealan hanketoiminta...55 6.2 Alueiden väliset hankkeet...55 6.3 Yhteistyö... 56 6.4 Yritystoiminnan kehittäminen... 56 6.5 Alkutuotannon kehittäminen... 56 6.6 Luomutuotannon kehittäminen... 56 6.7 Tutkimus ja osaamiskeskittymät...57 6.8 Koulutus...57 6.9 Markkinat ja asiakashallinta...57 6.10 Jatkojalostus...57 6.11 Sähköinen viestintä...57 Lähteet Liitteet 3

Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 1 Pohjois-Karjalan elintarvikeala ja sen kehittäminen Pohjois-Karjalassa on vireä ja kasvava elintarvikeala, jolla tässä selvityksessä tarkoitetaan kahden toimialan, maatalous ja elintarviketeollisuus, muodostamaa kokonaisuutta. Kun maatalous luetaan osaksi elintarvikealan arvoketjua, kuten luonnollista on, siitä saa Pohjois-Karjalassa elantonsa suoraan yhteensä noin 4500 henkeä, joista noin 3500 sijoittuu maatalouteen ja noin 1000 elintarviketeollisuuteen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2011, 2012). Maatiloja Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä noin 2400 ja niiden tulorakenne vuonna 2012 muodosti 247,8 miljoonan euron kokonaisuuden, kun mukaan lasketaan suorat tulotuet sivu-, myynti- ja metsätulojen lisäksi (MTK ry/suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013). Maatalouden osuus koko työllisestä työvoimasta on noin 7 % (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2013). Jalostavia elintarvikeyrityksiä Pohjois-Karjalassa on noin 140, joista suurin osa mikroyrityksiä. Elintarviketeollisuuden (tol 10 12) liikevaihto vuonna 2012 oli 194 miljoonaa euroa ja sen työvoiman osuus teollisesta työvoimasta noin 8,7 % ja 1,5 % koko työllisestä työvoimasta (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2011, 2012). Jos elintarviketoimialan kokonaisliikevaihdon lisäksi huomioidaan maataloustoimialan tulorakenne, niin vuonna 2012 Pohjois-Karjalan elintarvikealan keskeisten toimialojen kokonaisuus pellolta pöytään saakka muodosti noin 440 miljoonan euron liiketoiminta-alueen. Myönteistä on ollut elintarviketeollisuuden nopea kasvu, vuosien 2012 2013 aikana noin 3,5 % luokkaa (Jussila 2013). Samalla aikavälillä työvoiman tarve on kasvanut 6 % (emt.). Koko elintarvikealan aluetaloudelliset vaikutukset ovat monia muita toimialoja laajemmat, sillä ydintoimintojen lisäksi se työllistää aluetaloudessa runsaasti mm. kaupan, kuljetuksen ja huollon yritystoimintaa. Lähiruokaa koskevan aluetaloudellisen selvityksen (perusvuosi 2007) mukaan maatalouden aluetaloudellinen vaikutus Pohjois-Karjalan BKT:n on noin 4,82 %-yksikköä eli 199,07 miljoonaa euroa. Maatalous työllistää aluetaloudessa kerrannaisvaikutuksineen 8,03 %-yksikköä maakunnan työllisistä eli noin 5404 henkilötyövuotta. (Viitaharju 2014 1 ). Elintarviketeollisuuden aluetaloudellinen vaikutus Pohjois-Karjalan BKT:n on noin 5,30 %-yksikköä eli 219,17 miljoonaa euroa (perusvuosi 2007). Elintarviketeollisuus työllistää aluetaloudessa kerrannaisvaikutuksineen 3,86 %-yksikköä maakunnan työllisistä eli noin 2597 henkilötyövuotta (emt.). Pohjois- Karjalassa maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudellinen yhteisvaikutus on siten merkittävä tekijä koko maakunnan hyvinvoinnille. Elintarvikealan tärkeä merkitys Pohjois-Karjalan yrityselämän, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta onkin huomioitu kuluvalla EU:n ohjelmakaudella 2007 2013 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa 2011 2014 (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2010) ja Pohjois-Karjalan maaseutuohjelmassa 2007 2013 (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2007). Molemmissa ohjelmissa elintarvikeala on strategisesti yksi keskeisesti kehitettävä painopiste. Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa on elintarvikealan kehitystä ohjaamaan laadittu kaksi erillistä ohjelmaa: Ruoasta elämys. Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2017 2013 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007) ja sitä EU:n ohjelmakauden lopussa täydentävä ohjelma Tankit täyteen. Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2011). Ohjelmat osoittavat kehittämistoiminnan keskeiset lähtökohdat ja painopisteet sekä tarvittavat toimenpiteet alan ennakoidun kehityksen edistämiseksi. Nämä ohjelmat myös suuntaavat julkista kehittämisrahoitusta yhdessä maakunta- ja maaseutuohjelmien kanssa. 1 Viitaharjun tiedot perustuvat erilliseen selvitykseen lähiruoan taloudellisista vaikutuksista ja käytön edistämisestä julkisissa ammattikeittiöissä. Tietopohjana ovat virallisen tilaston aluetilinpitotiedot (mm. työllisten määrä) ja perusvuotena on käytetty vuotta 2007, joka oli viimeinen vuosi ennen taloudellista taantumaa. Tilanne on muuttunut sen jälkeen taantuman ja myös maatalouden nopean rakennemuutoksen seurauksena, mutta Viitaharjun luvut osoittavat hyvin sen, kuinka laajoja maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset ovat koko elintarvikesektorin arvoketjun osalta. Merkittävää on, että talouslama ei aivan samalla tavalla pure elintarvikealan toimintaan, koska kyse on välttämättömästä perushyödykkeestä ja elintarvikkeiden kysyntä maailmanlaajuisesti jatkaa kasvuaan väestönkasvun mukana. 4

Elintarvikealan kilpailukyvyn ja kehityksen edistämiseksi ohjelmakaudella 2007 2013 on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuella Pohjois-Karjalassa käynnistetty kaikkiaan 17 joko perus- ja erikoismaataloutta tai elintarviketoimialan jatkojalostusta tukevaa hanketta. Jos mukaan luetaan lisäksi vielä viisi alueiden välistä, suoraan elintarvikealan toimintaa tukevaa maatalouden kehittämishanketta on maaseuturahastosta tuettuja kehittämis- tai koulutushankkeita 31.12.2013 mennessä käynnistetty kaikkiaan 22 kpl. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2014a). Maaseuturahaston julkista (EU ja valtio) tukea näille hankkeille on myönnetty 6 420 084 euroa, jonka päälle tulevat lisäksi kunta- ja yksityinen rahoitus. Osa rahoitetuista hankkeista toimii vuoden 2014 loppuun saakka. Uuden ohjelmakauden 2014 2020 rahoitushakemuksia voi jättää syksyllä 2014 (emt.). Lisäksi ohjelmakaudella on käynnistetty useita maaseuturahaston tukemia hankkeita, jotka ovat enemmän tai vähemmän suoraan tukeneet elintarvikealan kehitystyötä. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi olleet Karelia á la carte, Kalasta Pohjois-Karjalassa, MASVA maaseutuyritysten kehityssysäys tai Pellot tuottamaan -hankkeet, jotka eri toimijoiden ja toiminnan kautta kiinnittyvät osaksi maakunnan elintarvikealan monisyistä arvoketjua. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimasta EAKR-ohjelmasta on ohjelmakaudella 2007 2013 rahoitettu vain yksi elintarvikealan kehittämishanke, jolle on julkista tukea myönnetty 269 500 euroa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014). Maaseuturahastosta on tehty ohjelmakaudella tähän mennessä (2008 2013) yhteensä 63 elintarvikeyritysten tukipäätöstä. Avustusta on myönnetty yrityksille 2 733 583 euroa ja hyväksytyt kustannukset ovat olleet kokonaisuudessaan 7 402 323 euroa, eli yritysten oma rahoitusosuus on ollut erittäin merkittävässä asemassa. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2014b). Seutukunnittain tarkasteltuna Pielisen Karjalaan avustuksia on myönnetty 559 864 euroa, Joensuun seutukunnalle 1 453 633 euroa ja Keski-Karjalan seutukunnalle 720 086 euroa. Kielteisiä päätöksiä yritystukihakemuksista on ko. aikana tehty 14 kpl. Valtaosa yritystuesta on myönnetty vuosina 2010 2013 investointeihin (noin 83 %), kehittämistoimintaan 15 % ja käynnistykseen 2 % (emt.). Elintarvikealan tunnuslukuja ja kehittämisohjelmia vasten on luontevaa olettaa, että elintarvikealaa on tarpeen edelleen kehittää voimakkaasti seuraavalla EU:n ohjelmakaudella 2014 2020. Kehitystarvetta puoltavat myös elintarvikealan ennakoidut trendit, jotka istuvat hyvin Pohjois-Karjalan luonnonvara- ja tuotantoperustaan. Entistä enemmän on kysyntää puhtaalle, luomukasvatetulle ja terveelliselle (funktionaaliselle) ruualle, jotka kaikki ovat maakunnan elintarviketuotannon perusvahvuuksia. Ylipäätään ruokatuotannon kysyntä globaalisti kiihtyy alati kasvavan väestömäärän ja viljelykelpoisen maapinta-ala supistuminen vuoksi (mm. ilmastonmuutoksen, kasteluveden niukkuuden, maaperän suolaantumisen yms. syiden takia). Pohjois-Karjassa suhteellisia kilpailuetuja ovat varsin vahva maidontuotanto, joka on samalla selkäranka myös luomunaudanlihatuotannolle (Pohjois-Karjalan on maan viidenneksi suurin maidon ja naudanlihan tuottaja). Samoin vahvuutena on viljelty luomupinta-ala (20 % koko maakunnan peltopintaalasta), joka on kaikkiaan 9 % koko Suomen luomupinta-alasta. Maakunnassa on myös monipuolisen rikas luonnonvaraperusta ja elintarvikealan ammattitaitoiseen kehitykseen kykeneviä organisaatioita. 2 Arviointihankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Tämä arviointiselvitys on saanut alkunsa tarpeesta täydentää Pohjois-Karjalan ohjelmakauden 2007 2013 elintarvikehankkeiden arviointeja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (jatkossa maaseuturahasto) rahoittamien hankkeiden osalta. 5

Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi Aloite arviointiin on tullut sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta Ekotassu/Elintarvikealan koordinointi Pohjois-Karjalassa 2012 2014 -osiolle tehtävänantona että Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hankkeen -ohjausryhmältä, jonka takia arviointiin rahoitusta haettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahastosta. Arviointi toteutettiin tammikuun 2014 aikana. Pohjois-Karjalassa toteutettuja elintarvikehankkeita on arvioitu jo aiemmin Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijan Tiina Timosen opinnäytetyössä, Hanketyö kehittämisen välineenä. Elintarvikealan kehittäminen Pohjois- Karjalassa ohjelmakaudella 2007 2013 (Timonen 2013). Tässä Tiina Timosen arviointia täydentävässä arvioinnissa on otettu mukaan seitsemän uutta maakunnan alueelle kohdistunutta maaseuturahastosta rahoitettua kehittämis- ja koulutushanketta (taulukko 1). Lisäksi arvioinnissa on mukana neljä samasta rahastosta osarahoitettua alueiden välistä hanketta (taulukko 2). Kaksi hanketta on arvioitu yhdessä (Elintarvikealan koordinointihankkeet), koska ne ovat olleet toistensa jatkumoa ja toiminnot hyvin samansuuntaisia. Taulukoissa hankkeet sijoittuvat ajallisessa toteuttamisjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan ja jokaisella hankkeelle on taulukossa annettu myös kirjainlyhenne taulukkoa 3 varten. Hankkeen nimi / koodi Uutta yritystoimintaa Pohjois-Karjalaan luonnon funktionaalisista aineista (FA) Maitoa Markkinoille (MM) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa Laatua pukkaa (LP) Ekotassu-kehittämishanke (ET) Hankkeen hallinnoija Itä-Suomen yliopisto ProAgria Pohjois- Karjala Pro Agria Pohjois- Karjala Hanketyyppi Kehittämishanke Hankkeen toteutusaika / raportit 1.9.2008 31.8.2012 Loppuraportti Koulutushanke 1.12.2009 31.12.2013 Loppuraportti ja arviointiraportti Koulutushanke 1.11.2011 30.6.2014 Väliraportti ja itsearviointi Kehittämishanke 1.8.2012 31.12.2014 Väliraportti Myönnetty tuki / Kokonaisrahoitus (sis.kuntaja/tai yksityisrahoituksen) 266 600 / 296 000 551 000 / 689 000 280 000 / 350 000 499 800 / 600 000 Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto Kehittämishanke 1.5.2010 30.6.2013. Loppuraportti 348 000 / 417 600 Elintarvikealan koordinointi Pohjois- Karjalassa 2012 2014 osio (EK). Ekotassun osio. P-K:n kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta (BI) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto Itä-Suomen yliopisto Kehittämishanke 1.10.2012 31.12.2014 Väliraportti Kehittämishanke 1.7.2012 31.12.2014 Väliraportti 120 000 / 150 000 Hanke sisältyy Ekotassun kokonaisrahoitukseen 314 200 / 322 082 Taulukko 1. Arvioidut maakunnalliset elintarvikehankkeet. 6

Hankkeen nimi / koodi Luonnosta sinulle II -hanke (LS) Innonauta Koulutus (IN) Hankkeen hallinnoija Pohjois- Karjalassa / rahoituksen saajaorganisaatio Arktiset Aromit ry / Arktiset Aromit ry MTT Ruukki / MTT Ruukki Tosilampuri (TL) ProAgria Etelä-Savo / ProAgria Etelä-Savo MaitoTaito (MT) ProAgria Pohjois- Karjala / ProAgria Pohjois-Savo Hanketyyppi Koulutus- ja tiedotushanke Koulutushanke Hankkeen toteutusaika / raportit 1.8.2009 31.10.2012 Loppuraportti 1.6.2009 31.12.201x Loppuraportti Koulutushanke 1.6.2011 31.5.2014 Väliraportti Koulutushanke 20.6.2011 30.6.2014 Nettiaineisto Myönnetty tuki P-K osuus / Myönnetty tuki kokonaisrahoitus 81 000 / 342 000 89 000 / 686 250 100 964 / 371 194 720 000 / 2 160 000 Taulukko 2. Arvioidut alueiden väliset elintarvikehankkeet Arviointihankkeen perustavoitteena on ollut tuottaa arviointiraportti Pohjois-Karjalassa hankekaudella 2007 2013 toteutetuista elintarvikealan hankkeista ja täydentää siten jo tehtyä arviointityötä. Tämän arvioinnin tavoitteena on ollut myös luoda suhteellisen kattava ja käytetyn aineiston perusteella luotettava kuva elintarvikealan kehittämistoiminnan kokonaisuudesta ja tehdä toimenpideehdotukset sen tuloksellisuuden edelleen parantamiseksi EU:n seuraavalla ohjelmakaudella. Raportin tarkastelussa on pyritty myös huomioimaan maaseuturahaston tuella toteutettujen ja elintarvikealaa koskeneiden hankkeiden aiemmat kokemukset. Olennainen lähtökohta arvioinnissa on ollut huomioida koko elintarvikeketjun toiminnan kehittäminen tuotannosta jalostukseen, siitä kauppaan tai tukkuun ja edelleen ruokahuoltoon ja kuluttajille. Arviointihankkeen tuloksena syntyvää elintarvikealan hankkeiden arviointiraporttia voidaan hyödyntää mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton luovat alat ja matkailu -työryhmän työvälineenä Pohjois- Karjalan uutta POKAT-maakuntaohjelmaa työstettäessä. Lisäksi arviointiraportti toimii työkaluna seuraavan ohjelmakauden uusien elintarvikealanhankkeiden valmistelussa. Hankearviointi edistää mm. Tankit täyteen. Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 yhtä perustavoitetta, jonka mukaisesti elintarvikeala pitää edelleen paikkansa yhtenä maakunnan kärkialana. Tätä varten arviointiraportti nostaa esiin hankekaudella alan vahvistamiseksi tehdyt kehittämistoimenpiteet. Hankkeen tuotoksena syntynyt arviointiraportti on samalla myös hankkeen loppuraportti. 7

Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 3 Arviointiaineisto ja menetelmät Tiina Timosen opinnäytetyön arviointi hyödynsi pääasiassa jo toteutuneiden hankkeiden hankesuunnitelmia, väli- ja loppuraportteja, arvioituihin hankkeisin osallistuneille yrittäjille suunnattua kyselyä (N= 108), ja joiltain osin täydentäviä henkilökohtaisia puhelinhaastatteluja. Nyt toteutettu hankearviointi perustuu kahteen keskeiseen aineistolähteeseen. 1. Kirjalliset aineistot, joita edustavat ensisijaisesti hankesuunnitelmat sekä hankeraportit (väli- tai loppuraportit) Tätä aineistoa ovat täydentäneet saatavissa olleet erilliset hankkeiden arviointiraportit ja/tai hankkeiden ohjausryhmän itsearvioinnit loppuraporteissa. 2. Puhelimitse toteutetut hankehaastattelut (hanketyöntekijät 16 kpl, hanketoiminnassa mukana olevien tai siihen läheisesti eri tavoin kytkeytyvät maaseututoimen edustajat 5 kpl, hankerahoittajat 2 kpl). Lisäksi on arvioinnissa hyödynnetty muuta saatavissa ollutta Pohjois-Karjalan elintarviketoimialan kehittämiseen liittyvää kirjallista aineistoa, kuten esimerkiksi hankkeiden esiselvityksiä, tarvekartoituksia, valtakunnallisia selvityksiä yms. aineistoa, jolla on katsottu olevan arvoa arvioinnin toteuttamisessa. Lisäksi on saatu käyttöön jonkin verran tuoretta kvantitatiivista aineistoa maakunnan elintarviketoimialan kehitykseen ja rahoitukseen liittyvistä asioita. Arviointihankkeessa oli myös aluksi suunnitteilla yrityshaastatteluja, mutta hankkeen aikaresurssit eivät siihen riittäneet. Tiina Timosen opinnäytetyössä oli jo toteutettu kattava elintarvikeyrittäjille suunnattu kysely. Samoin Pohjois-Karjalan aikuisopisto (2012a) on tehnyt pohjoiskarjalaisten elintarvikeyritysten kehittämistarvekartoituksen. Molempien selvitysten tulokset palvelevat myös tätä työtä. Arviointimenetelmänä on käytetty haastatteluin kerätyn aineiston laadullista sisällönanalyysia, jossa kirjallinsen ja suullinen aineisto on pyritty jäsentämään astetta tiiviimpään ja yhtenäisempään muotoon. Analyysiyksikkönä ovat olleet asiakokonaisuudet liittyen haastateltaville esitettyihin ja yleensä kehittämistoiminnan kannalta merkityksellisiin kysymyksenasetteluihin. Haastattelujen tarkemmat peruskysymysrungot (hanke- ja maaseututoimijat) löytyvät liitteistä 1 ja 2. Analyysin tavoitteena on ollut luoda jäsennellystä aineistosta mielekäs, selkeä, uskottava ja yhtenäinen asiakokonaisuus käsiteltävänä olevasta elintarviketoimialan hanketoiminnasta ja kehittämisen tuloksellisuudesta sekä vaikuttavuudesta Pohjois-Karjalassa ei yksin irrallisten hankkeiden, vaan myös koko toimialan kokonaisuutena. Nämä analyysit tiivistyvät luvuissa 4 ja 5. Selvityksen kysymyksenasettelut ovat nousseet paitsi jokaiselle hankkeelle asetetuista tavoitteista ja kahden maakunnallisen elintarvikeohjelman kehittämistavoitteista, myös yleisimmistä hanketoiminnan arviointiin liittyvistä kysymyksenasetteluista sekä erityisesti haastateltavien esille nostamista asioista. Keskeisesti arvioitavia asioita hankkeista ovat olleet: Hankkeille asetettujen tavoitteiden toteutuminen (onnistumiset ja pullonkaulat) Yhteistyön merkitys muiden hankkeiden/organisaatioiden kanssa hankkeen tavoitteiden toteutumiselle (yhteistyön toimivuus ja sen mahdolliset ongelmat) Hankkeen tärkeimmät tulokset elintarviketoimialan kehittämisessä ja niiden levittäminen sekä hyödyntäminen Hankkeissa syntyneet hyvät käytännöt tai muut haluttuun myönteiseen kehitykseen vaikuttavat prosessit, menetelmät, rakenteet tms. ratkaisut (mitä jää elämään projektin jälkeen) Elintarviketoimijoiden osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen sekä tutkimustoiminnan rooli näissä asioissa Hankkeen vaikuttavuus kohderyhmässä paikallisesti ja sen keskeiset mekanismit Tärkeimmät elintarviketoimialan hankerahoituksen kehittämisteemat/-kohteet ja tarvittavat toimenpiteet tulevalla ohjelmakaudella Maakunnallisen elintarviketoimialan kehittämisyhteistyö ja koordinoinnin järjestäminen jatkossa Mahdolliset muut esiin nousseet keskeiset kehittämisasiat hanketoiminnan aikana 8

4 Hankearvioinnit 4.1 Kirjallinen aineisto Tässä tarkastelussa hankeraportit (hankkeiden väli- ja loppuraportit) arvioidaan aluksi samaan tapaan kuin Tiina Timosen opinnäytetyössä, jossa kunkin hankkeen hankeraporteista saatuja tietoja on peilattu vasten sekä Ruoasta elämys. Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2017 2013 että Tankit täyteen. Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 elintarvikeohjelmien tavoitteita vasten. Tässä tarkastelussa kalastukseen liittyvät kehittämishankkeet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne kuuluvat EU:n kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) piiriin. Molemmissa em. elintarvikeohjelmassa on painotettu yhtäläisesti neljää painopistealuetta, vaikka viimeisimmässä Tankit täyteen ohjelmatarkistuksessa kahden painopistealueen (3 ja 4) painotuksia ja tekstisisältöä on hieman muutettu. Se ei kuitenkaan ole olennaisesti muuttanut painopisteiden toiminnallista sisältöä. 1 Varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saanti Kahden maakunnallisen elintarvikeohjelman eri painopisteiden keskeiset tavoitteelliset toimenpideesitykset ovat olleet seuraavat (jokaiselle on annettu koodi taulukkoa 3 varten). 1 Varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saanti 1a) Maaseudun yrittäjyyttä edistetään. 1b) Edistetään tutkimustiedon siirtymistä yrittäjille. 1c) Tehostetaan investointeja erityisesti maatilojen päätoimialoille, tuotantorakennuksiin, uuden teknologian hyödyntämiseen ja työolosuhteiden kehittämiseen. 1d) Käynnistetään laaja ylimaakunnallinen maitohanke, jossa on sekä koulutus- että kehittämistoimenpiteitä. 2 Tehostetaan logistiikkaa ja yritysten yhteistyötä 3 Nostetaan ruokamaakunnan ja elintarvikealan kiinnostavuutta (Nostetaan maakunnallista ruokaidentiteettiä ja omien tuotteiden arvostusta) 2a) Toimijoiden verkostoitumista edistetään logistiikkaetujen saavuttamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. 2b) Käynnistetään suunnitelmallinen yhteistyö matkailu- ja hyvinvointialan kanssa uusien tuotteiden ja palvelujen tuottamiseksi. 2c) Aktivoidaan alan yritykset verkostoitumaan ja perustamaan muita tuottajaosuuskuntia. 2d) Kannustetaan alan toimijoita yhteisten tuotantotilojen käyttöön ja yhteisiin laiteinvestointeihin. 2e) Käynnistetään hanke, jossa kehitetään elintarvikealan yritysten markkinointiyhteistyötä ja logistiikkaa. 2 Tehostetaan logistiikkaa ja yritysten yhteistyötä 4 Vahvistetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista (Vahvistetaan yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden osaamista) 9

Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 2f) Elintarvikkeiden jalostuksen kannalta tarpeelliset liikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri pyritään pitämään kunnossa. 2g) Edistetään Polvijärven lähiruokalähettämön ja muiden vastaavien pientukkujen toimintaa. 3 Nostetaan ruokamaakunnan ja elintarvikealan kiinnostavuutta 3a) Tuodaan koulutuksen, markkinoinnin ja koko toimijakentän voimin esiin pohjoiskarjalainen ruokamaakuntaidentiteetti. 3b) Nostetaan oman maakunnan terveysvaikutteisten tuotteiden arvostusta ja lisätään näin niiden käyttöä. 3c) Aktivoidaan alalle uusia yrittäjiä ja kannustetaan kasvuyrittäjyyteen. Rekrytoidaan alalle uutta työvoimaa. 3d) Koulutuksen ja työelämän välille organisoidaan kosketuspintoja nuorten tutustuttamiseksi elintarvikealaan ja rekrytoimiseksi. 3e) Yrityskulttuuriin ja sukupolvenvaihdoksiin vaikutetaan koulutuksella, asennekasvatuksella ja rahoittamalla. 3f) Koulutuksella turvataan riittävä työvoiman saanti mm. leipomo- ja teurastustoiminnan tarpeisiin. 3g) Lähiruoan käyttöä lisätään kaikilla sektoreilla ja sen käytön kokonaistaloudellinen merkitys tuodaan esille kuluttajille ja päättäjille sekä edistetään sen fyysisten ja sähköisten kauppapaikkojen syntymistä. Kannustetaan tuottajia verkostoitumaan. Tehdään asiassa ylimaakunnallista yhteistyötä. 3h) Kannustetaan nykyisiä pk-yrittäjiä kasvuun. 3i) Organisoidaan maahanmuuttajien neuvojajärjestelmä ja huolehditaan kausityöntekijöiden ja lisätyövoiman saannista maatiloille. 3j) Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti nuoriin ja naisiin. 4 Vahvistetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista 4a) Vahvistetaan maakunnan elintarviketutkimusta mm. lisäämällä yhteistyötä tutkimuslaitosten välillä yli maakuntarajojen ja kohdentamalla tutkimus- ja tuotekehitystä mm. funktionaalisiin elintarvikkeisiin ja luomutuotteisiin. 4b) Tehostetaan koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan vuorovaikutusta. 4c) Jalostetaan tuote- ja palveluideat innovaatioiksi. 4d) Kehitetään yritysten liiketoimintaosaamista ja hyödynnetään uudet liiketoimintamallit. mm. hautomotyyppinen toiminta, ideat innovaatioiksi ja uusien markkinointikanavien aktiivinen haku. 4e) Kehitetään markkinointiosaamista ja markkinointikanavien hakemista, jossa asiakastarpeen tuntemus oleellista. 4f) Rahoitetaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita muun muassa laatujärjestelmien rakentamiseen ja informaatioteknologian hyödyntämiseen tuotannossa. 4g) Toimintaympäristön kehittäminen mm. kehittäjäorganisaatioiden osaamistasoa nostamalla ja luomalla toimivat neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelut yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin. 4h) Tehdään yli maakuntarajat menevää yhteistyötä. 10 Seuraavassa taulukoissa tarkastellaan kootusti kahden elintarvikealan kehittämisohjelman painopistealueiden tavoitteellisia toimenpide-esityksiä suhteessa arvioituihin elintarvikealan koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeet sijoittuvat taulukossa vaakarivillä ajallisessa toteuttamisjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan ja pystyrivillä ovat koodattuina elintarvikeohjelman tavoitteelliset toimenpiteet.

Ensimmäisenä on arvioitu maakunnan sisäisesti toteutetut hankkeet (kuusi ensimmäistä vaakarivin hanketta vanhimmasta nuorimpaan) ja neljä viimeistä edustavat alueiden välisiä hankkeita (merkitty harmaalla vanhimmasta nuorimpaan). Hankkeet on taulukkoon merkitty em. kirjankoodeilla (taulukot 1 ja 2) ja elintarvikeohjelman painopisteiden tavoitteiden koodit löytyvät edellä olevan neljän painopisteen alla esitellyistä toimenpidekohdista. Hanke/Tavoite FA MM LP EK ET BI LS IN TL MT 1a x x x x x x x x x x 1b x x x x x x x x x 1c x x x 1d 2a x x x x x x x x x 2b x x 2c x x 2d x x x 2c 2e 2f 2g 3a x x 3b x x 3c x x x 3d 3e 3f 3g x x x 3h 3i 3j x 4a x x x x 4b x x x x x x x x x 4c x x x x x x 4d x x x x x x x x x x 4e x x x 4f 4g x x x x x x x 4h x x x x x x Taulukko 3. Elintarvikehankkeiden tavoitteiden toteutuminen suhteessa Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelman painopisteisiin ja toimenpiteisiin. x x x 11

Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi Taulukon perusteella elintarvikealan hankkeista voi yleisesti todeta, että niiden kehittämisen painopiste Pohjois-Karjalassa on erityisesti ollut tutkimustiedon tai yleensä tiedon siirtämisessä yritystoimintaan sekä tätä toimintaa tukevan tutkimuksen että koulutuksen tehostamisessa, yritystoimijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien verkostoitumisen edistämisessä ja elintarvikealan toimintaympäristön kehittämisessä. Ylipäätään arvioitujen hankkeiden kehittämisen painopiste on monipuolisesti kohdistunut elintarvikealan yritystoiminnan, mukaan lukien alkutuottajat, toimintojen edistämiseen. Kaikki hankkeet ovat tältä osin pyrkineet aktiivisesti edistämään maaseudun yrittäjyyttä. Yrityspainotteinen kehittämisen lähtökohta on ymmärrettävä sen vuoksi, että jokaiselta hankkeelta edellytetään omarahoitusosuutta. Se ohjaa hankeorganisaatiot jo lähtökohtaisesti suuntaamaan hanketoiminnot sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, josta tämä rahoitus on yleensä saatavissa, joko yrityksiltä tai kunnilta useimmiten seutukunnallisen elinkeinoyhtiön kautta. Elintarvikehankkeiden kehittämishankkeissa ovat toistaiseksi vähemmän painottuneet elintarvikeohjelmien painopisteisiin 2 kuuluneet tavoitteet kuten 2b-2f, jotka koskevat mm. osuuskuntien, tuotantotilojen, markkinointiyhteistyön, liikenne- ym. infrastruktuurin kehittämistä. Samoin painottuvat muita heikommin painopistealueen 3 tavoitteet 3c-3f ja 3h-3j, jotka koskevat mm. koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien kehittämistä, yrityskulttuuriin ja sukupolvenvaihdoksiin aktivoimista, pk -yritysten kasvuun kannustamista tai nuoriin, naisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä. Myös kohta 4f eli yrityskohtaisen rahoittamisen edistäminen kehittämis- ja investointihankkeissa on jäänyt hankkeiden tavoitteista uupumaan. Tosin kaikki vähemmän painottuneet elintarvikeohjelmien kehittämistavoitteet ovat yleisiä luonteeltaan ja sisältyvät aina jossain määrin sisäänrakennettuna useimpiin hankkeisiin. Tämä vastaavasti herättää kysymyksen siitä, että miten edistää kahden elintarvikeohjelman yleisempiä tavoitteita, joiden kehittäminen on usein tarpeen, mutta joihin hanketoimijoiden on vaikea rakentaa pitävää rahoituspohjaa. Jos verrataan elintarvikealan yritystoiminnan kehittämistarpeita Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 2010 2012 -raportin (Pohjois-Karjalan aikuisopisto 2012a) tuloksia elintarvikeohjelmien tavoitteisiin, osoittaa ko. kehittämistarvekartoitus selkeästi sen, kuinka elintarvikealan kehittämisessä korostuu yleisten tavoitteiden sijaan yritysten konkreettisiin kehittämistarpeisiin vastaaminen. Yhtälailla vastaava viesti tuli haastateltavilta, sillä he korostivat kehittämishankkeissa ruohonjuuritason neuvonnallista perustyötä, yritysten tarve- ja käytäntölähtöistä ongelmien ratkaisua sekä tukitoimena luottamuksellisen pitkäjänteisten yrityssuhteiden solmimista. Tämän kaltaiset tarpeet suuntaavat automaattisesti hanketoiminnan tavoitteita tiettyyn suuntaan, joka vain korostuu sitä tosiasiaa vasten, että valtaosa pohjoiskarjalaisista elintarvikeyrityksistä on kooltaan hyvin pieniä, vain muutaman hengen (1 5) työllistäviä ja liikevaihdoltaan useimmiten alle 100 000 euron jääviä, yrityksiä. Näiden mikroyritysten kehittämistarpeet lähtevät liikkeelle usein juuri pienistä käytännön asioista. Toisaalta yritysten konkreettista kehittämistarvetta vasten voidaan pohtia, että ovatko Pohjois- Karjalaan kaksi laadittua elintarvikeohjelmaa tehty hieman liian yleisiksi kehittämistavoitteiltaan. Ovatko eri painopisteiden tavoitteet sellaisia, että ne eivät kaikilta osin vastaa yritystoiminnan todellisia tarpeita? Ja edelleen, että onko olemassa vaara, että myös elintarvikealan hankkeet myötäilevät enemmän maakunnallisten elintarvikeohjelmien yleisiä tavoitteita kuin yrittäjien todellisia käytännön tarpeita, koska ohjelmien tavoiteasettelun nojalla hanketukia myös arvotetaan rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Esitetyt johtopäätökset eivät ole näin yksioikoisia luonteeltaan, mutta jo tämä arviointitarkastelu osoittaa, että elintarvikeohjelman tavoitteet kaipaisivat päivittämistä ja terävöittämistä joidenkin asioiden osalta entistä konkreettisempaan suuntaan. Jos peilataan nyt arvioitavana olevia elintarvikealan hankkeita Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelmaan, joka on maaseuturahaston alueellistettujen varojen ohjenuora yhdessä kansallisen Manner- 12