Kiinteistöjen soveltuvuus ja uudisrakentamisen tarve

Sivistyslautakunta 35 18.05.2016 Kaupunginhallitus 100 30.05.2016 Kaupunginvaltuusto 24 06.06.2016 SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUVERKON VALMISTELU SIVLTK 35 Kaupungin valtuusto hyväksyi kokouksessaan 6.6.2011 Saarijärven kaupungin pal ve lu stra te gian. Palvelustrategiassa todetaan, että kaupungissa laaditaan koulu verk ko suun ni tel ma, jossa tavoitteena on vähintään kolmiopettajaiset tun ti resurs sil taan kolmiopettajaista vastaavat, kustannustehokkaat koulut. Kou lu verkko suun ni tel mas sa otettiin huomioon myös koulun ja varhaiskasvatuksen tii visty vä yhteistyö ja kylien kehittyminen. Palvelustrategian pohjalta laadittiin kouluverkkoselvitys. Kou lu verk ko sel vi tyksen pohjalta valtuusto päätti 17.6.2013 21 seuraavaa: Saarijärvellä pyritään kol me opet ta jai siin kouluihin, jossa oppilasrajaksi määritetään vähintään 39 oppi las ta. Valtuusto päätti uuden kouluverkon osalta, että vuonna 2014 Mahlun kou lu yhdistetään Herajärveen ja Pylkönmäkeen ja vuonna 2015 Kalmarin koulu yhdistetään Kolkanlahteen ja vuonna 2016 tarkastellaan muiden koulujen tilan ne. Valtuuston päätöksen mukaisesti kouluverkkotarkastelua on tehty vuonna 2015 ja kevään 2016 aikana. Tarkasteluun on vaikuttanut oppilasmäärien lisäksi merkit tä väs ti koulurakennuksista tehdyt kuntotutkimukset sekä opettajien ja op pilai den osalta ilmenneet sisäilmaoireet. Kouluverkosta ja sen valmistelusta on keskusteltu mm. kaupunginvaltuuston semi naa ris sa 8.-9.10.2015, sivistyslautakunnassa 3.2.2016, hen ki lös tö ti lai suu dessa 29.3.2016, kuntalaisille avoimessa yleisötilaisuudessa 5.4.2016, kau pun ginhal li tuk ses sa 25.4.2016 ja kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa 9.5.2016. Sivistystoimen palveluverkosta päätettäessä on otettava huomioon kiin teis tö jen so vel tu vuus ja uudisrakentamisen tarve, oppilasmäärien kehitys, hen ki lös tön tar ve, kuljetukset, kaupungin taloudellinen kantokyky sekä pal ve lu ver kon vaiku tus kaupungin maineeseen ja elinvoimaisuuteen. Kiinteistöjen soveltuvuus ja uudisrakentamisen tarve Koulu- ja päiväkotipalvelujen linjapäätöstä on valmisteltu tekemällä ar vioi ta ja tut ki muk sia rakennusten kunnosta. Viheralueen kouluille valmistui mar ras kuussa 2014 Inspecta Oy:n laatimat kuntoarviot ja kuntotutkimukset val mis tui tammi kuus sa 2015. Maaliskuussa 2016 valmistui Inspecta Oy:n laa ti mat Lu kion, Keskuskoulun ja Herajärven koulujen sisäilmaympäristön kun to tut ki muk set. Tulokset on esitelty yleisötilaisuuksissa 9.2.2015 ja 5.4.2016 ja aineisto löy tyy kaupungin nettisivuilta: Saarijärven kaupungin koulujen kun to tut ki muk set Päivähoitopalveluissa otettiin vuoden 2016 alusta käyttöön Sivulan uusi päi vä-

ko ti ja samalla luovuttiin Mannilan, Päiväkummun ja Aarnontien yk si köis tä, jois sa oli todettu sisäilmaongelma. Pikku-Mäntylän päiväkodista val mis tui joulu kuus sa 2015 Suomen sisäilmakeskus Oy:n tekemä Si sä il ma ym pä ris tön kun totut ki mus. Pikku-Mäntylässä on remonttitarvetta. Kor jaus suun ni tel mat ja kustan nus ar vio valmistuvat alkusyksyyn mennessä ja kor jaus työt on tarkoitus toteut taa vuoden 2017 aikana. Lanneveden koulun yh tey des sä toimii päi vä ko ti yksik kö. Samoin Pylkönmäellä on aloittanut syk syl lä 2015 päiväkotiyksikkö, jonka tilaratkaisut päätetään Pylkönmäen kou lu ra ken nuk sen päätöksen yhteydessä. Ryh mä per hepäiväkoti toimii vuokratilassa Tar vaa las sa, Kalmarissa, Linnassa ja Hän ni läs sä. Lukiorakennuksen tutkimustulokset ovat huonot ja sen peruskorjaus ei kan na ta. Esi tyk se nä tulee olemaan uuden sivistystoimen rakennuksen suun nit te lun käynnis tä mi nen. Koulurakennuksen kohtalo ja mahdollisen uu dis ra ken nuk sen suunnit te lun aloittamisesta päätetään erikseen kau pun gin val tuus tos sa 6.6.2016. Keskuskoulun ja Herajärven koulun sisäilmakorjauksien kannattavuutta tut kitaan. Tekninen toimi on tilannut Vahanen Jyväskylä Oy:ltä alustavan kor jaussuun nit te lun ja kustannusarvion remonttitarpeesta. Samalla tulee ar vioi da korjaus töi den onnistumista ja jäljelle jääviä riskejä ja päätettävä kor jaus töi den suorit ta mi nen tai tarvittaessa uudisrakentaminen. Selvityksen val mis tu mi nen menee syksyyn 2016. Kuntotutkimusten perusteella Lanneveden koulu suljettiin vuoden 2015 lo pussa. Perusopetusta ja alueen päivähoitoa varten hankittiin väistötilaksi Par ma co Oy:n siirtokelpoinen tilaelementtikoulu, jonka vuokrasopimus on voi mas sa 18.12.2020 saakka. Vuokrasopimusta on mahdollisuus jatkaa. 1920-luvulla rakennettu Linnan vanha koulu on pahoin vaurioitunut, eikä si tä kan na ta peruskorjata. 1985 rakennettu uudempi koulu on paremmassa kun nossa. Linnan koululla on koettu sisäilmahaittoja ja siellä on käytössä si sä il manpuh dis ta jia. Koulutoimintaa voidaan jatkaa, mikäli sisäilmaoireilu ei mer kit täväs ti lisäänny. Tarvaalan koulu on rakennettu 1960-luvulla. Rakennusten korjausvelka on vuosien 2015-2024 aikana 595 000 ilman sisäilmakorjauksia. Rakenteissa on mik ro bi vau rioi ta ja koulussa on koettu sisäilmahaittoja. Rakennuksien pe ruskor jaus terveelliseksi on erittäin haastava ja korjausaste nousee kor keak si. Vanho jen puurakennusten peruskorjaus ei ole kannattavaa. Koulu- ja päi vä ko ti toimin taa voidaan jatkaa, mikäli sisäilmaoireilu ei ole mer kit tä vää. Kolkanlahden koulu on rakennettu 1914 ja laajennettu 1960 tai -70 luvulla. Alapoh ja ra ken teis sa on kosteusteknisiä riskejä ja paikoin mikrobivaurioita. Korjaus vel ka 2015-2024 aikana on 116 000 ilman pe rus kor jaus kus tan nuk sia. Tilo jen käyttäjät eivät ole oireilleet. Vanhan, riskirakenteita si säl tä vän puu ra kennuk sen peruskorjaus ei ole kannattavaa. Koulutoiminta voi daan jatkaa, mi kä li rakennuksessa ei ilmene merkittävää sisäilmaoireilua.

Pylkönmäen koulu on valmistunut 1960-luvulla ja liikuntasalia on laa jen net tu 1995. Rakennuksen rakenteissa on mikrobi- ja PAH-vaurioita (hai tal li set yh disteet). Pylkönmäen koulusta on tehty vuoden 2016 aikana pe rus kor ja us/uu dis raken nus suunnittelua. Koulurakennuksen tulevaisuudesta päät tää erikseen kaupun gin val tuus to 6.6.2016. Oppilasmäärien kehitys Saarijärven kaupungin perusopetuksen 1-6 luokkien oppilaiden kokonaismäärä vä he nee nykyisestä jatkuvasti tilastointikauden loppuun saakka eli vuoteen 2021 asti. Alakoulujen nykyinen perusopetuksen oppilaiden kokonaismäärä on 649 ja en nus teen mukaan vuonna 2021 oppilaita on 525. Yhteensä vähennystä ker tyy 124 oppilasta. Vuosien 2018-2021 aikana vähennystä on 18-33 oppilasta /vuo si. Oppilasmäärän vähennys kasvaa ennustekauden lopussa. Yläkoulun (7-9 luokat) kohdalla oppilasmäärät seuraavat 1-6 -luokkien ke hi tystä pienellä viiveellä. Kaikki Saarijärven perusopetuksen oppilaat käyvät ylä koulun sa Kes kus kou lus sa, jossa oppilasmäärä on 300 molemmin puolin. Ennuste oppilasmäärän kehityksestä nykyisen kouluverkon alueilla 2016-2026: LUKUVUOSI 2016-2017 2021-2022 2026-2027 * Herajärvi 372 291 269 Kolkanlahti 45 49 45 Lannevesi 58 47 43 Linna 36 28 26 Pylkönmäki 55 49 45 Tarvaala 64 61 56 Keskuskoulu 297 301 278 Yhteensä 927 826 764 * Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen kehitys ikäluokassa 0-16 vuodesta 2021-7,5% Kustannuksista Koulun toiminnassa opetus- ja ohjaajahenkilökustannukset muodostavat noin 68% kokonaiskustannuksista. Loput muodostuvat palveluista (ruoka, kuljetus jne.), tiloista (vuokra) ja tarvikkeet (oppimateriaalit yms.). Isommissa yksiköissä oppilaskohtainen hinta on pienempi. Vuonna 2015 He rajär ven, n. 400 oppilaan koulussa oppilaskohtainen hinta oli hieman yli 5.000 /op pi las. Kyläkouluilla oppilaskohtainen hinta oli n. 3500 /oppilas suurempi

eli n. 8.500 /oppilas. Poikkeuksena oli Tarvaalan koulu, jossa op pi las koh tainen hin ta oli n. 6.200 /oppilas. Keskuskoulussa oppilaskohtainen hinta oli n. 8.900 /op pi las. Henkilöstötarve ja sen kustannuksia selvitetään kun tehdään yk sik kö koh tai set pää tök set. Kuljetukset Kuljetuksia poh dit taes sa olen nai sin ta on varmistaa se, että koulupäivän pituus säi lyy koh tuul li se na ja lain määrittämissä rajoissa ja että kuljetuskustannusten osuus op pi las koh tai sis ta kus tan nuk sis ta on selvästi pienempi kuin henkilöstötai kiin teis tö kus tan nus. Kustannuslaskelmien ja aiempien vuosien toteumien perusteella voidaan ar vioida, että kustannukset eivät nouse merkittävästi silloin, kun kuljetukset voi daan jär jes tää nykyistä isommalla kalustolla. Autojen ja ajokilometrien määrä ei kasva. Oheismateriaalina esitetään esimerkkilaskelma siitä, miten pal ve lu ver kon supistaminen vaikuttaisi oppilaskuljetuksiin. Koulumatkaan käytetystä ajasta voidaan todeta, että nykyisin ensimmäisenä kyy tiin nou se van kuljetusoppilaan koulumatka-aika ei pitenisi, kun otetaan huomi oon sekä au tos sa matkustamiseen että koululla odottamiseen käytetty ai ka. Tämä johtuu sii tä, että nykyiset retit ajetaan keskustaan/keskustasta. Kaupungin taloudellinen kantokyky Kaupunginvaltuusto asetti valtuustokauden alussa tavoitteeksi talouden ta sa painot ta mi sen valtuustokauden aikana. Vuoden 2016 talousarvio oli läh tö koh taises ti -416 t alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan tasapaino olisi saa vutet ta vis sa vuonna 2017. Se edellyttää kuitenkin tiukkaa käyttötaloutta ja pää tetty jen tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista. Ilman merkittäviä uusinvestointeja poisto-ohjelman mukainen poistotaso tulee ta lous suun ni tel ma kau del la las ke maan n. 3 milj. euroon vuodessa. Ny kyis ten vero- ja valtionosuusennusteiden pohjalta on nähtävissä, että talouden ta sa pai no edellyttää jatkossakin tiukkaa käyttötaloutta ja pal ve lu verk koa koskevia kus tannus te hok kai ta ratkaisuja. Ennakoitu kehys kestää vuosittain n. 2 milj. eu ron investointitason. Tämä vastaa hallintokuntien tällä hetkellä tiedossa olevaa inves toin ti suun ni tel maa ilman merkittäviä uusinvestointeja. Tätä suurempi investointitaso edellyttää, että investointi tuottaa myös sen poisto- ja rahoitusvaikutuksia vastaavat kustannussäästöt. Jos kouluverkkoratkaisu edel lyt tää n. 10 M investointeja, se nostaa poistotasoa n. 400.000 :lla. Vas taavas ti 15-20 M investointi johtaa 600.000 800.000 poistotason nousuun. Tä män ohella tulee huomioida mahdolliset rakennusten purkukustannukset, jotka tullaan kirjaamaan suoraan käyttötalouden kustannuksiin sekä purettavien ra-

ken nus ten poistamattomat tasearvot, jotka nekin kirjataan kertapoistoina pur kuvuon na. Yksittäiset alaskirjaukset voivat jo johtaa taseessa olevan ku mu la tii visen ylijäämän nollautumiseen. Lisäksi on huomioitava, että in ves toin ti oh jelmaan sisältyy joitakin vält tä mät tä toteutettavia hankkeita, joista suurin on Saa rilam men puhdistamon sa nee rauk sen loppuun saattaminen. Yhtenä rahoitusvaihtoehtona investointien toteutukselle voidaan harkita myös ra hoi tus leasin gin käyttöä. Tällöin vältytään lainakannan nousulta ja pur ku kustan nuk set voidaan jaksottaa koko rahoituskaudelle. Leasingrahoituksen vuo tuiset maksut tulevat kuitenkin käytännössä ylittämään omaan taseeseen teh ty jen in ves toin tien poistovaikutusten ja korkokustannusten yhteismäärän ja näin heiken tä mään vuosikatetta vähintään yhtälailla. Leasingrahoitus ei ole kei no edellä to det tua suuremman investointitason toteuttamiseen. Vuoden 2016 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 2017-2018 kirjattujen hank kei den (mukaan lukien uusi lukio, Herajärven koulun ja Yläkoulun pe ruskor jaus, Pylkönmäen peruskorjaus tai uudisrakentaminen) toteutus merkitsisi vuo si na 2017-2022 vähimmilläänkin n. 28 M kokonaisinvestointeja. Pois to taso tulisi nousemaan yli 4 milj. euroon/vuosi ja lainakanta 33,7 milj. euroon (n. 3400 /asu kas). Kun samanaikaisesti konsernitasolla ollaan suunnittelemassa mm. Saa ri jär ven Kaukolämpö Oy:n, Saarijärven Museotalo Oy:n ja SSYP Kiinteis töt Oy:n merkittäviä investointihankkeita, on ilmeistä, että konsernin lai nakan ta oli si näillä tiedoilla nousemassa sellaiseksi, että taloudellinen kan to ky ky ei sii hen riitä. Vuonna 2019 toteutuva SOTE-uudistus tulee vaikuttamaan sekä kus tan nus raken tee seen että vero- ja valtionosuustuloihin. Ennakkotietojen mukaan tulo- ja me no vai ku tuk set tulisivat kompensoimaan toisensa niin, että muita kuin sote-pal ve lui ta koskeva rahoitus pysyisi ennallaan. Kokonaisuudessaan en na koin ti on kuitenkin vielä varsin epävarmaa. Väestökehitys sekä palveluverkon vaikutus kaupungin maineeseen ja elin voimai suu teen Suomessa ja Keski-Suomen maakunnassa jatkuu kaupungistumiskehitys. Vuoden 2015 aikana väkiluku kasvoi Keski-Suomessa ainoastaan Jyväskylässä ja sen kolmessa ympäristökunnassa. Saarijärven väkiluku on laskenut vuosina 2010-2015 yhteensä 665 henkilöä ja väkiluku oli 31.12.2015 9915 henkilöä. Ti las to kes kuk sen ennusteen mukaan väkiluvun lasku jatkuu, mutta syn ty vyy den laskun ennustetaan taittuvan ja säilyvän lähes nykytasolla, 70 80 hen ki löä/v. Alle 16- vuotiaiden määrä Saarijärvellä on v. 2016 1639 henkilöä ja sen en nuste taan olevan vuonna 2026 1408 henkilöä. Sivistystoimen palveluverkolla on keskeinen merkitys koko kaupungin mai neeseen ja kilpailukykyyn. Laadukkaat päivähoito- ja koulupalvelut vaikuttavat asuin pai kan valintaan ja edesauttavat yrityksiä osaavan työvoiman saamisessa. Kun rakennetaan uutta, on välttämätöntä huomioida uudet opetussuunnitelmat

se kä digitaalisten oppimisympäristöjen tuomat mahdollisuudet. Maa seu tu alueiden koulu- ja päivähoitopalvelut lisäävät osaltaan koko kaupungin kil pai lu kykyä. Keski-Suomen strategia nojaa vahvasti biotalouden uusiin mah dol li suuksiin. Metsiin ja peltoihin perustuvien luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää si tä, että maaseutu kehittyy asuttuna ja elinvoimaisena. Keskustassa sijaitsevan Herajärven koulun oppilaaksiottoalueella on hieman yli puo let koko kaupungin alakouluikäisistä lapsista vuosina 2016 2021. Kau punki on vuonna 2015 valmistuneiden kyläkaavojen kautta mahdollistanut mer kittä väs ti uudisrakentamista Kolkanlahden, Linnan, Rahkolan, Tarvaalan ja Lanne ve den alueilla. Näistä ainoastaan Linnan alueella väkiluku on kasvanut viimek si kuluneen viiden vuoden aikana. Palveluiden alueellista sijaintia arvioitaessa on huomattava, että kaupunki vastaa koulukuljetuksista kun taas kuljetuksista päivähoitoon vastaa päi vä hoi toikäi sen lapsen huoltajat. Maaseudulla työssäkäynti kodin ulkopuolella on lisään ty nyt, samoin työmatkat ovat pidentyneet. Lapsiperheiden arjessa päi vä hoito pal ve lui den sijainti suhteessa työmatkoihin voi olla merkittävä tekijä asuinpaik kaa valittaessa. Valmistelijat: vs sivistysjohtaja, tekninen johtaja, talous- ja hankintajohtaja, hal lin to- ja henkilöstöjohtaja, vs. varhaiskasvatusjohtaja ja kau pun gin joh ta ja Vs. sivistysjohtajan päätösehdotus: Saarijärven kaupungin sivistystoimen palveluverkkoa valmistellaan seuraavien lin jaus ten mukaisesti: 1) Saarijärven keskustaan rakennetaan uusi sivistystoimen palvelurakennus, johon si joit tuu lukio se kä perusopetusta. Perusopetuksen tilantarve täsmentyy yläkou lun ja Herajärven tarkempien kun to tut ki mus ten ja pe rus kor jaus kus tan nus arvioi den valmistuttua. Tavoitteena on mo ni toi mi ti la, jolla on korkea käyt tö as te. Han ke suun nit te lun kautta selvitetään kulttuuri- ja nuorisotoimen se kä kan sa laisopis ton ja musiikkiopiston toimintojen sijoittuminen samaan ra ken nuk seen. 2) Päiväkoti- ja koulupalvelut ylläpidetään Pylkönmäellä. Ensisijaisena vaihto eh to na selvitetään pal ve lu jen järjestäminen Pylkönmäellä sijaitsevissa käy tettä vis sä olevissa tiloissa. 3) Lanneveden päiväkoti-koulun toiminta jatkuu vähintään vuoteen 2020. Päätös pal ve lu jen jat kos ta vuoden 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 ai ka na. 4) Tarvaalan koulu jatkaa vuoteen 2020 asti. Vuonna 2021 Tarvaalan koulun kaik ki oppilaat tai luok kien 3-6 oppilaat siirtyvät Herajärven oppilaiksi. 5) Linnan koulun oppilaat siirtyvät Herajärven koululle syksyllä 2017.

6) Päiväkotipalvelut ylläpidetään Tarvaalan-Linnan alueella. Selvitetään uusiin ti loi hin siir ty mi nen vuoteen 2021 mennessä. Selvitetään kolme vaihtoehtoa pal ve lu jen järjestämiseksi: a) yk si tyi sen päiväkodin rakentaminen, b) uusien päi vä hoi to ti lo jen hankinta vuokraamalla, c) kau pun ki rakentaa alueelle uuden päi vä ko din. Kaikissa vaihtoehdoissa selvitetään myös mahdollisuus 1-2 kou luluok kien sijoittumisesta päiväkodin yhteyteen. 7) Linnan päivähoitopalvelut järjestetään Suojalinnassa niin kauan kunnes yhtei set Tar vaa la-lin nan alueen tilat ovat käytettävissä. 8) Kolkanlahden koulun toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistöön ei tulla te kemään merkittäviä kor jaus in ves toin te ja. Päätös: Vs. sivistysjohtajan muutettu päätösesitys: Sivistyslautakunta päättää esit tää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Saarijärven kaupungin sivistystoimen palveluverkkoa valmistellaan seuraavien lin jaus ten mukaisesti: 1) Saarijärven keskustaan rakennetaan uusi sivistystoimen palvelurakennus, johon si joit tuu lukio se kä perusopetusta. Perusopetuksen tilantarve täsmentyy yläkou lun ja Herajärven tarkempien kun to tut ki mus ten ja pe rus kor jaus kus tan nus arvioi den valmistuttua. Tavoitteena on mo ni toi mi ti la, jolla on korkea käyt tö as te. Han ke suun nit te lun kautta selvitetään kulttuuri- ja nuorisotoimen se kä kan sa laisopis ton ja musiikkiopiston toimintojen sijoittuminen samaan ra ken nuk seen. 2) Päiväkoti- ja koulupalvelut ylläpidetään Pylkönmäellä. Ensisijaisena vaihto eh to na selvitetään pal ve lu jen järjestäminen Pylkönmäellä sijaitsevissa käy tettä vis sä olevissa tiloissa. 3) Lanneveden päiväkoti-koulun toiminta jatkuu vähintään vuoteen 2020. Päätös pal ve lu jen jat kos ta vuoden 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 ai ka na. 4) Tarvaalan koulu jatkaa vuoteen 2020 asti. Päätös palvelujen jatkosta vuo den 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 aikana. 5) Linnan koulun palvelujen järjestämisestä päätetään viimeistään vuoden 2018 aikana. 6) Päiväkotipalvelut ylläpidetään Tarvaalan-Linnan alueella. Aloitetaan uusien ti lo jen selvitys niin, että niihin päästään siir ty mään vuoteen 2021 mennessä. Sel vi te tään kolme vaihtoehtoa pal ve lu jen järjestämiseksi: a) yk si tyi sen päi vä kodin rakentaminen, b) uusien päi vä hoi to ti lo jen hankinta vuokraamalla, c) kaupun ki rakentaa alueelle uuden päi vä ko din. Kaikissa vaihtoehdoissa selvitetään myös mahdollisuus 1-2 kou lu luok kien sijoittumisesta päiväkodin yhteyteen. 7) Linnan päivähoitopalvelut järjestetään Suojalinnassa niin kauan kunnes yhtei set Tar vaa la-lin nan alueen tilat ovat käytettävissä. 8) Kolkanlahden koulun toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistöön ei tulla te kemään merkittäviä kor jaus in ves toin te ja.

Sivistyslautakunta hyväksyi muutetun päätösesityksen yksimielisesti. KH Kaupunginjohtaja Timo Rusanen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 18:30. Yhteistyöryhmä käsitteli kokouksessaan 23.5.2016 työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 4 mukaisesti sivistystoimen palveluverkkoa koskevan asian. Valmistelija: hallinto- ja henkilöstöjohtaja 044 4598 203 Kj:n esitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Saa ri jär ven kaupungin sivistystoimen palveluverkon valmistelun seuraavien linjaus ten mukaisesti: 1) Saarijärven keskustaan rakennetaan uusi sivistystoimen palvelurakennus, johon si joit tuu lukio se kä perusopetusta. Perusopetuksen tilantarve täsmentyy yläkou lun ja Herajärven tarkempien kun to tut ki mus ten ja pe rus kor jaus kus tan nus arvioi den valmistuttua. Tavoitteena on mo ni toi mi ti la, jolla on korkea käyt tö as te. Han ke suun nit te lun kautta selvitetään kulttuuri- ja nuorisotoimen se kä kan sa laisopis ton ja musiikkiopiston toimintojen sijoittuminen samaan ra ken nuk seen. 2) Päivähoito- ja koulupalvelut ylläpidetään Pylkönmäellä. Ensisijaisena vaihto eh to na selvitetään pal ve lu jen järjestäminen Pylkönmäellä sijaitsevissa käy tettä vis sä olevissa tiloissa. 3) Lanneveden päiväkoti-koulun toiminta jatkuu vähintään vuoteen 2020. Päätös pal ve lu jen jat kos ta vuoden 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 ai ka na. 4) Tarvaalan koulu jatkaa vuoteen 2020 asti. Päätös palvelujen jatkosta vuo den 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 aikana. 5) Linnan koulun palvelujen järjestämisestä päätetään viimeistään vuoden 2018 aikana. 6) Päivähoitopalvelut ylläpidetään Tarvaalan-Linnan alueella. Aloitetaan uusien ti lo jen selvitys niin, että niihin päästään siir ty mään vuoteen 2021 men nessä. Sel vi te tään kolme vaihtoehtoa pal ve lu jen järjestämiseksi: a) yk si tyi sen päivä ko din rakentaminen, b) uusien päi vä hoi to ti lo jen hankinta vuokraamalla, c) kau pun ki rakentaa alueelle uuden päi vä ko din. Kaikissa vaihtoehdoissa sel vi tetään myös mahdollisuus 1-2 kou lu luok kien sijoittumisesta päiväkodin yh teyteen. 7) Linnan päivähoitopalvelut järjestetään Suojalinnassa niin kauan kunnes yhtei set Tar vaa la-lin nan alueen tilat ovat käytettävissä.

8) Kolkanlahden koulun toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistöön ei tulla te kemään merkittäviä kor jaus in ves toin teja. Kj:n muutettu esitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Saa ri jär ven kaupungin sivistystoimen palveluverkon valmistelun seuraavien lin jaus ten mukaisesti: 1) Saarijärven keskustaan rakennetaan uusi sivistystoimen palvelurakennus, johon si joit tuu lukio se kä perusopetusta. Perusopetuksen tilantarve täsmentyy yläkou lun ja Herajärven tarkempien kun to tut ki mus ten ja pe rus kor jaus kus tan nus arvioi den valmistuttua. Tavoitteena on mo ni toi mi ti la, jolla on korkea käyt tö as te. Han ke suun nit te lun kautta selvitetään kulttuuri- ja nuorisotoimen se kä kan sa laisopis ton ja musiikkiopiston toimintojen sijoittuminen samaan ra ken nuk seen. 2) Pylkönmäen koulun peruskorjauksesta, osittaisesta uudisrakennuksesta ja tilaelementti koulu vaihtoehdoista luovutaan ja perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut järjestetään ensisijaisesti kaupungin omistamissa nykyisissä tiloissa. Nykyistä koulurakennusta ylläpidetään siten, että liikuntasali, keittiö ja ruokailutilat ovat käytettävissä. Koulu- ja päivähoitopalveluiden jatkosta päätetään viimeistään vuoden 2018 aikana. 3) Lanneveden päiväkoti-koulun toiminta jatkuu nykyisen vuokrasopimuksen mukaisesti vuoteen 2020. Päätös palvelujen jatkosta vuoden 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 aikana. 4) Tarvaalan koulu jatkaa vuoteen 2020 asti. Päätös palvelujen jatkosta vuoden 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 aikana. aikana. 5) Linnan koulun palvelujen järjestämisestä päätetään viimeistään vuoden 2018 6) Päivähoitopalvelut ylläpidetään Tarvaalan-Linnan alueella. Aloitetaan uusien tilojen selvitys niin, että niihin päästään siirtymään vuoteen 2021 mennessä. Selvitetään kolme vaihtoehtoa palvelujen järjestämiseksi: a) yksityisen päiväkodin rakentaminen, b) uusien päivähoitotilojen hankinta vuokraamalla, c) kaupunki rakentaa alueelle uuden päiväkodin. Kaikissa vaihtoehdoissa selvitetään myös mahdollisuus 1-2 koululuokkien sijoittumisesta päiväkodin yhteyteen. 7) Linnan päivähoitopalvelut järjestetään Suojalinnassa niin kauan kunnes yhteiset Tarvaala-Linnan alueen tilat ovat käytettävissä. Merkittiin pöytäkirjaan, että Maarit Sironen poistui esteellisenä kokouksesta asiakohdan käsittelyn ajaksi. (intressijäävi) KV 24 8) Kolkanlahden koulun toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistöön ei tulla tekemään merkittäviä korjausinvestointeja. Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun päätösesityksen yksimielisesti. Esitys: 1-8) Edellä.

Päätös: Puheenjohtaja esitti asian käsittelyjärjestykseksi seuraavaa: Ensin käydään asiasta yleiskeskustelu ja päätökset tehdään numeroitukohta kerrallaan. Mahdolliset muutosesitykset päätösehdotukseen tehdään yleiskeskustelun jälkeen kohdittain. Valtuusto hyväksyi käsittelyjärjestyksen. 1) Hyväksyttiin. 2) Keskustelun kuluessa Mikko Kallio teki kaupunginhallituksen pohjaesityksestä poikkeavan esityksen: Päivähoito- ja koulupalvelut ylläpidetään Pylkönmäellä. Ensisijaisena vaihtoehtona selvitetään palvelujen järjestäminen Pylkönmäellä sijaitsevissa käytettävissä olevissa tiloissa. Kaupungin tulee käyttää mahdollisimman tehokkaita ja toiminnallisesti edullisia tilaratkaisuja. Seija Talaskivi kannatti esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, koska on tullut kaupunginhallituksen pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys asiasta tulee suorittaa äänestys. Selonteko hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksiseuraavaa: Kaupunginhallituksen pohjaesitys on JAA ja Mikko Kallion tekemä esitys on EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysjärjestys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 22 JAA ääntä ja 12 EI ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuuston on hyväksynyt kaupunginhallituksen pohjaesityksen äänin 22 JAA ääntä, 12 EI ääntä ja 1 poissa. Merkittiin pöytäkirjaan, että Mikko Kallio, Seija Talaskivi, Marjatta Suomäki ja Tuire Kettunen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä. 3) Hyväksyttiin. 4) Hyväksyttiin. 5) Hyväksyttiin. 6) Hyväksyttiin. 7) Hyväksyttiin. 8) Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että Maarit Sironen poistui esteellisenä kokouksesta asiakäsittelyn ajaksi (intressijäävi). Käsittelyn aikana hänen tilalla oli varajäsen Pasi Pyykkinen.