TILINPÄÄTÖS - JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sisällys Perustietoa kunnasta... 3 1. Tilinpäätössäännökset... 4 2. Tilinpäätösasiakirjat... 4 3. Toimintakertomus... 5 3.1 Yleistä... 5 3.1.1 Kunnanjohtajan tilinpäätöskatsaus 2013... 5 3.1.2 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 6 3.1.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 7 3.1.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 8 3.2 Olennaiset tapahtumat toimielimittäin... 10 3.2.1 Valtuusto... 10 3.2.2 Kunnanhallitus... 11 3.2.3 Tarkastuslautakunta... 13 3.2.4 Hyvinvointilautakunta... 13 3.2.5 Sivistyslautakunta... 18 3.2.6 Tekninen lautakunta... 23 3.3 Kuntakonsernin toiminnan toteutuminen... 26 3.3.1 Keminmaan Energia Oy... 26 3.3.2 Keminmaan Vesi Oy... 27 3.3.3 Keminmaan Vuokra-asunnot Oy... 27 3.3.4 Keminmaan Palvelukylä Oy... 28 3.3.5 Keminmaan Opiskelija-asunnot Oy... 29 3.4 Kunnan henkilöstö... 30 3.4.1 Henkilöstömäärä ja ikärakenne... 30 3.4.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 31 3.4.3 Henkilöstön poissaolot... 31 3.4.4 Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen... 33 3.4.5 Henkilöstömenot... 34 3.4.7 Yhteistoiminta... 35 4. Talouden toteutuminen... 40 4.1 Käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 40 1
4.2 Investointien toteutuminen... 44 4.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 48 4.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 49 4.5 Konsernitilinpäätös... 53 5. Tilinpäätöslaskelmat... 55 5.1 Tuloslaskelma ulkoinen... 55 5.2 Rahoituslaskelma... 56 5.3 Tase... 57 5.4 Konsernilaskelmat... 59 6. Tilinpäätöksen liitetiedot... 65 6.1. Tilinpäätöksen liitetietoja koskevat säännökset ja ohjeet... 65 6.2 Liitetietojen ryhmittely... 65 6.3. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 65 6.3.1. Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 65 6.3.2. Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot... 66 6.4 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 67 6.5 Tasetta koskevat liitetiedot... 71 6.5.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 71 6.5.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 73 6.6 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 75 6.6.1 Liitetieto taseen ulkopuolisista järjestelyistä... 75 6.7 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen... 77 7. Eriytetyt tilinpäätökset... 77 8. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat... 77 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 78 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 78 Käytössä olevat tositelajit... 78 9. Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä... 79 2
Perustietoa kunnasta Perustamisvuosi 1865 Asukasluku 31.12.2005 8.926 31.12.2006 8.829 31.12.2008 8.636 31.12.2009 8.605 31.12.2010 8.573 31.12.2011 8.569 31.12.2012 8.585 31.12.2013 8.564 Tuloveroprosentti 2000 2001 18,50 2002 2004 19,00 2005 2006 19,50 2007 20,50 2008-2010 20,75 2011-2012 20,50 2014 21,00 Työttömyysaste 2007 11,0 % 2008 10,1 % 2009 12,7 % 2010 11,2 % 2011 10,2 % 2012 12,4 % 2013 13,1 % Pinta-ala 644,05 km2, josta vettä 17,37 km2 Asukastiheys 13,7 as/maa-km2 Taajama-aste 83,7 % Etäisyydet Helsinkiin Kemiin Tornioon Ouluun Rovaniemelle Ruotsiin 740 km 7 km 19 km 120 km 110 km 21 km 3
1. Tilinpäätössäännökset Kuntalain 69 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja sen liitetiedostot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräysvaltaa toiseen kirjanpitovelvolliseen yhteisöön, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä näitä yhteisöjä koskeva konsernitilinpäätös. Tilinpäätöslaskelmat sekä tilinpäätöksen liitetiedot laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Edelleen kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnanhallituksen tulee myös tapauksessa, jossa kunnan taseeseen muodostuu kattamatonta alijäämää, tehdä selko alijäämäisen talouden tasapainottamisesta tilikaudella. Lisäksi kunnanhallituksen tulee arvioida voimassa olevan taloussuunnitelman ja sekä mahdollisen talouden tasapainotusta koskevan toimenpideohjelman riittävyyttä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. 2. Tilinpäätösasiakirjat Kunnan tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelystä laaditaan myös tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus, joiden laatimisesta vastaa kunnan tarkastuslautakunta. Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot sekä luettelot ja selvitykset. Toimintakertomuksessa annetaan selvitys valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumisesta sekä kuvaus kunnan toiminnan keskeisistä tapahtumista toimintakertomusvuonna. Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase sekä kunnan konsernia koskien konsernitase, - tuloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista laaditaan kirjanpitolain 38 :n mukaan. Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. 4
3. Toimintakertomus 3.1 Yleistä 3.1.1 Kunnanjohtajan tilinpäätöskatsaus 2013 Vuoden 2013 toimintaa leimasi kaksi suurta valtakunnallista rakenteellista muutosprosessia: kuntarakenne ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Keminmaan kunta antoi lausuntonsa valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön ehdotuksesta kuntarakennelaiksi valtuuston kokouksessa 25.2.2013. Lausunnossa otettiin kantaa kuntarakennelakiehdotuksen kuntien yhdistämistä koskevaan selvitysvelvollisuuteen, valtioneuvoston toimivaltaan päättää kuntajaon muuttamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämiseen. Uusi kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013. Uuden lain mukaan kuntien tuli esittää lain mukaisen selvityksen suorittamista marraskuun 2013 loppuun mennessä. Keminmaan valtuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 14.11.2013. Valtuuston päätöksen mukaan Keminmaan kunta ilmoitti valtiovarainministeriölle kunnan selvittävän kuntien yhdistämistä Kemin, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista koskevan valtioneuvoston esityksen mukaan Keminmaan kunnalla ei olisi tulevaisuudessa oikeutta järjestää itse palveluja, vaan kunnan tulee hankkia ne laajemmalta sote -alueelta. Esityksen mukaan tulevat sote -alueet muodostettaisiin pääsääntöisesti vastuukunta -mallin mukaisesti, jolloin vastuukuntana toimisi maakunnallinen keskuskaupunki. Lapin maakunnassa mallin toteuttaminen tarkoittaisi koko maakuntaa kattavan sote -alueen muodostamista Rovaniemen kaupungin toimiessa vastuukuntana. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta on käsitelty myös seudun kuntien kesken. Seudullisena ratkaisuna on käynnistetty Meri-Lapin kehittämiskeskuksen johdolla suoritettava selvitys kuntayhtymään perustuvasta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle muodostettavasta sote -alueesta. Selvitys valmistuu maaliskuun 2014 loppuun mennessä ja kunnat ottavat kantaa selvitykseen huhtikuussa 2014. Kyseessä oleviin kahteen valtakunnalliseen muutoshankkeeseen on otettu kantaa myös Keminmaan kunnan uudessa kuntastrategiassa, joka hyväksyttiin valtuustossa 14.11.2013. Kuntastrategian mukaan Keminmaa kunta toimii tulevaisuudessa itsenäisenä kunta osana laajempaa sote -aluetta. Suurten rakenneuudistusten lisäksi kunnan vuoden 2013 toimintaa leimasi kuntatalouden nopea heikkeneminen. Kuntatalouden kriisiytymiseen on reagoitu myös uudessa kuntastrategissa, jossa tavoitteeksi on asetettu ylijäämäisen kuntatalouden saavuttaminen vuoteen 2018 mennessä. Kunnan talouden ja toiminnan sopeuttamiseksi kuntaan on perustettu talouden tasapainottamista valmistelevat ryhmät, jotka muodostuvat toimintaa koordinoivasta ohjausryhmästä sekä hyvinvointitoimen, sivistystoimien ja teknisen toimen työryhmästä sekä konsernityöryhmästä. Kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseksi kunta on laatinut myös uuden elinkeinostrategian, joka myös hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 14.11.2013. Elinkeinostrategia keskittyy neljään painopisteeseen: 1) kunnan logistisen sijainnen hyödyntämiseen, 2) kunnan alueella toimivien teollisuusyritysten liiketoiminnan ja määrän lisäämiseen, 3) kunnan alueella toimivien kaupan- ja palvelualan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen ja 4) toimivien kunnan elinkeinoelämää tukevien palvelujen ylläpitämiseen. Kuntaan on perustettu vakituinen elinkeino- ja hankekoordinaattorin toimi, jossa on aloittanut 1.2.2014 lukien Seppo Selmgren. 5
Kunnan yritystoiminnan edellytysten turvaamiseksi on aloitettu myös uuden teollisuusalueen kaavoittamista valmistelevat toimenpiteet. Valmistelu on aloitettu maanhankinnalla suunnitellusta kaava-alueelta. Keminmaan kunnan tulevaisuus näyttäytyy hyvin haasteellisena tulevien vuosien aikana. Meidän tulee kyetä ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen kuntalaisten kannalta järkevällä tavalla unohtamatta kuitenkaan palvelujen tehokasta ja taloudellisesti toteutustapaa. Kuntien yhdistämistä koskeva keskustelu luo jännitteitä seudun kuntien keskuuteen ja voi pahimmillaan halvaannuttaa kuntien keskinäisen yhteistoiminnan. Voimakkaasti heikkenevä kuntatalous tulee vaikuttamaan kuntalaisten palvelujen saatavuuteen ja niiden laatuun, joka on omalta osaltaan luomassa paineita kunnalliseen päätöksentekoon. Kaiken tämän muutoksen ja murroksen keskellä tärkeintä on säilyttää terve harkinta ja pyrkimys yhteisymmärryksen aikaan saamiseen sekä kunnan sisäisessä että seudullisessa päätöksenteossa. 3.1.2 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys Valtionvarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan viime vuosien aikana odotukset euroalueen talouskasvun viriämisestä ovat osoittautuneet optimistisiksi. Sekä viimeisin tieto toteutuneesta kehityksestä että talouden toimijoiden odotuksia kuvaavat kyselyt viittaavat maltillisen kasvun käynnistymiseen. Tämän lisäksi kansainvälisessä taloudessa on laajemmaltikin positiivista virettä. Euroalueen talouskasvun käynnistyminen on myönteistä, joskin se peittää alleen merkittäviä kasvueroja maiden välillä. Suomen talouden kohdalla tilanne taas näyttää synkältä. Bruttokansantuote ei ole supistunut kevään 2013 jälkeen, mutta kasvuun ei ole päästy kiinni. Sen seurauksena vuonna 2013 talous supistuu -1,2 % ja vuonna 2014 päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Talouden heikko kehitys on ollut laaja-alaista, sillä kysyntäeristä vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit vaikuttavat positiivisesti taloudelliseen aktiviteettiin. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit laskevat merkittävästi ja kasvua tukee hiukan se, että tuonti vähenee vientiä enemmän. Työmarkkinoiden tilanne on pysynyt suhdannetilanteeseen nähden hyvänä viime vuodet, mutta kuluvana vuonna työllisyys on nopeasti heikentynyt ja työttömyysaste kohonnut. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,2 prosenttiin. Huomionarvoista on kuitenkin se, että työttömäksi rekisteröityjen määrä ylittää vajaalla sadallatuhannella virallisen työttömyystilaston mukaisen työttömien määrän. Vuonna 2014 talouden kasvun ennakoidaan olevan pitkälti ulkomaankaupan varassa. Talouden kokonaiskysyntä, joka muodostuu viennistä, kulutuksesta ja investoinneista on edelleen hyvin heikkoa. Tällöin kokonaistarjonta tasapainottuu joko bruttokansantuotteen tai tuonnin avulla. Vuonna 2014 erityisesti tuonti näyttää muodostuvan tasapainottavaksi eräksi. Yksityisen kulutuksen ja investointien vaimea kehitys vaikuttaa tuonnin vaimeuteen ja sen ennustetaan lisääntyvän vain 2 %. Viennin ennustetaan kasvavan maltilliset 3,6 %, joka historian valossa näyttäytyy varsin alhaiselta kasvulta. Teollisuustuotanto kääntyy kuitenkin kolmen negatiivisen vuoden jälkeen kasvuun ja vetää omalta osaltaan myös palveluiden tuotannon nousevalle uralle. Yksityisten investointien ennustetaan alenevan 3,6 prosentilla, mikä johtaa alle 16 prosentin investointiasteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin ollen kotimaisesta kysynnästä ei ole talouskasvun vauhdittajaksi. 6
Kotitalouksilla näkymät ovat vaikeat. Vuonna 2014 reaalitulojen laskun, työttömyyden lisääntymisen ja heikkojen tulevaisuuden odotusten johdosta yksityinen kulutus ei juuri lisäänny. Vuonna 2014 työllisyystilanteen ennakoidaan edelleen heikentyvän ja työttömyysaste nousee 8,4 prosenttiin. Sekä kansainvälisten että kotimaisten tekijöiden johdosta kustannuspaineet pysyvät maltillisina ja inflaatio jää reilusti alle kahden prosentin. Osittain maltillisen työmarkkinaratkaisun johdosta palkkojen osuus funktionaalisessa tulonjaossa kääntyy alenevalle uralle. Työn tuottavuus palaa takaisin positiiviseksi ja nousee 0,5 prosentilla. Yksikkötyökustannusten nousu jää varsin maltilliseksi vuosina 2014 ja 2015. Yksikkötyökustannusten maltillinen muutos ei kuitenkaan poista sitä kilpailukyvyn kannalta haitallista tekijää, että niiden taso pysyy kilpailijamaita korkeammalla. Kuntien talouden yleinen kehitys Vuonna 2013 kuntatalous on ollut olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Merkittävänä positiivisena tekijänä ovat olleet kuntien verotulojen kasvu, mikä näyttää kokonaisuutena kohtalaista kehitystä vuodelle 2013. Kasvua on tuonut mm. tilitysuudistuksen muutokset ja ryhmäosuuden korotuksesta sekä kuntakohtaisten jako-osuuksien oikaisut. Vuosi 2014 tuonee mukanaan paljon vaatimattomammanverotulojen kasvun. Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen heikentyneet kun tarkastelemme vuotta 2014 ja 2015. Kuntatalouden piirteisiin näyttää kuuluvan, että se kulkee hieman yleisen talouden kehityksen jälkisyklissä. Eli vaikka yleinen talouden suunta hieman jo muuttuisi, tulee kuntatalouden kehitys hieman rekyylillä jäljessä sekä ylä- että alamäessä. Kunnat ovat reagoineet heikkeneviin verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle 2014. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,74 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on 0,36 % -yksikköä. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa hyvin. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi maan hallitus teki 29.11.2013 päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille 2 mrd. säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa sekä 3 mrd. suuruisen pitemmän ajan tehostamistavoitteen. Ohjelman mukaan yksi miljardi näistä kahdesta tulee kuntien saada kasaan omin toimin, lähinnä veronkorotuksin ja toiminnan tehostamisen kautta. Toinen miljardi tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitelty kuntataloudenohjausjärjestelmä, joka hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. 3.1.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnassa on käytössä valtuuston 17.6.1999 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Vuonna 2013 on valmistelu uusi sisäisen valvonnan ohje, jota kunnanhallitus on käsitellyt kokouksessaan 10.12.2013 / 550. Valtuusto käsittelee ohjeita kesäkuun 2014 kokouksessaan. Uuden ohjeen mukaan sisäinen valvonta on riittävää, kun toiminta on organisoitu siten, että se tuottaa kohtuullisen varmuuden tavoitteiden saavuttamisesta. Valvontatoimenpiteiden on oltava taloudellisia ja tehokkaita. Sisäinen valvonta kattaa kunnan oman toiminnan sekä toiminnan, josta kunta vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden tai sopimusten nojalla. Sisäinen valvonnan toteuttaminen perustuu kunnan tarkastusjärjestelmään. Tarkastusjärjestelmä muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: tarkastuslautakunta 7
tilintarkastajat sisäinen valvonta Keminmaan kunnan tarkastussäännössä määrätään tarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä. Tarkastussäännössä todetaan myös, että sisäinen valvonta on johtamisen apuväline ja sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntalaissa säädetään myös kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta (71-75 ). Sisäisen valvonnan toteuttaminen on vastuutettu seuraavasti. Sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kuntakonsernin tasolla vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Päävastuualueiden päälliköiden ja kunnan tytäryhtiöiden johtajien tehtävänä on varmistaa toimialallaan yksityiskohtaisesti sisäisen valvonnan asianmukaisuus kunnanhallituksen antamien yleisohjeiden, johtosääntöjen ja voimassa olevien erillisohjeiden pohjalta. Päävastuualueiden päälliköt ja kunnan tytäryhtiöiden johtajat vastaavat siitä, että yksikön henkilöstön toimivalta ja vastuut on asianmukaisesti määritelty. Esimiehen on varmistuttava, että alaiset ovat tietoisia omista tehtävistään ja tulostavoitteistaan ja että edellytykset tehtävistä suoriutumiseen ovat olemassa. Tarvittaessa on järjestettävä työtehtävien edellyttämää koulutusta. Johdon ja esimiesten on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva tieto on luotettavaa. Esimiesten on jatkuvasti seurattava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin välittömästi, mikäli lainsäädännön, hallintosäännön, toimintaohjeiden tai toimielinten päätösten vastaista tai muutoin virheellistä, tehotonta tai epätaloudellista toimintaa havaitaan. Sisäinen valvonta toteutetaan arvioimalla kunnan toimielinten ja niiden alaisten toimintayksiköiden ja henkilöstön toiminnan tuloksia, toimintatapaa, toiminnan lainmukaisuutta ja annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Vuoden 2013 aikana sisäistä valvontaa on toteutettu tarkastuslautakunnan toimenpiteillä ja tilintarkastajayhteisön tilintarkastustoiminnalla. Kunnan talouden toteutuminen on raportoitu kunnanhallitukselle ja lautakunnille. Valtuustolle on esitetty vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä arvio loppuvuoden talouden ja toiminnan toteutumisesta valtuuston kokouksessa 27.6.2013 / 83. 3.1.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kunnan riskejä on käsitelty johtoryhmän laatimassa kunnan riskien arviointitaulukossa. Johtoryhmän laatima riskiarviointi on käsitelty kunnanhallituksen kokouksessa 11.2.2014. Kunnan riskit on luokiteltu seitsemään ryhmään: toimintaan toiminnan monimutkaisuuteen henkilöstöresursseihin sovellettavaan tekniikkaan palveluihin tai hankintoihin johtamiseen ja ohjaukseen muihin asioihin liittyvät riskit. 8
Kutakin tunnistettua riskiä on arvioitu sen todennäköisyyden (%) ja seurauksen vakavuuden (1-5) suhteen, joista arvoista on johdettu riskin merkittävyys (asteikolla 0-5). Asteikolla 0-0,9 riski on havaittu ja siedettävissä, riski on päätetty hyväksyä mahdollisen hyödyn saavuttamiseksi (arviointilistalla riskin väri on vihreä); 1,0-2,5 riski on kohtalainen, riskitaso kohonnut, mutta se on hyväksyttävä (keltainen) ja 2,6-5,0 riski on vakava, riskitasoa on aktiivisesti ryhdyttävä laskemaan (punainen). Kunkin riskiryhmän tunnistettuja riskeistä on lisäksi kuvattu sen vaikutus, riskin omistaja (minkä toimielimen tai vastaavan tehtävänä on toimia riskin tunnistamiseksi ja sen hallitsemiseksi), toimenpiteet riskin eliminoimiseksi sekä toimenpiteet riskin toteutuessa. Lisäksi riskien arviointitaulukossa on esitetty kunkin riskin osalta sen vaikutusaika ja aikataulu riskin eliminoimiseksi. Toimintaan liittyviä riskejä on tunnistettu viisi. Merkittävimmiksi riskeiksi tässä ryhmässä on tunnistettu yleisen talouden taantuman vaikutus kunnan palvelukysyntään ja kuntatalouteen (2,4) sekä erikoissairaanhoidon kustannusten hallitsematon kasvu (2,4). Toimenpiteinä talouden taantuman aiheuttaman riskin eliminoimiseksi on esitetty kunnan toiminnan sopeuttaminen alenevaan tulokehitykseen. Toimenpiteenä erikoissairaanhoidon menokasvun ehkäisemiseksi on riskiarviossa esitetty vaikuttaminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin päätöksentekoon siten, että menokasvu voidaan taittaa sekä onnistunut sote - alueen muodostaminen ja erikoissairaanhoidon tehokkuuden lisääminen. Toiminnan monimutkaisuuteen liittyen riskiarvioinnissa on tunnistettu vain yksi riski: seudullisen yhteistyön vaikeutuminen. Riskitaso ei ole korkea. Riskin merkittävyydeksi on saatu 1,0. Toimenpiteenä riskin eliminoimiseksi arviossa on esitetty seudullisten toimijoiden yhteisymmärryksen lisääminen, yhteisten intressien tunnistaminen ja seudullisen luottamuspääoman lisääminen. Henkilöstöresurssiin liittyviä riskejä riskiarviossa on esitetty neljä riskiä. Merkittävimmäksi riskiksi arviossa on saatu kolme samalla riskitasolla (1,2) olevaa riskiä: avainosaajien vähäinen määrä, henkilöstön osaamisen ylläpitäminen epäonnistuu tai toteutuu huonosti sekä kunnan työnantajakuva ja -maine rapautuu. Toimenpiteinä riskien torjumiseksi on esitetty mm. avainosaajien määrän lisäämistä osana uusia rekrytointeja, henkilöstörakenteen selkeyttämistä, koulutus- ja henkilöstösuunnittelun tehostamista, tehtäväkuvien muuttamista vastaamaan osaamista, johdonmukainen työantajapolitiikkaa ja avoimia ja perusteltuja rekrytointeja. Sovellettavaan tekniikkaan liittyviä riskejä on tunnistettu neljä. Merkittävin riski on keskeisten tietojärjestelmien vakavat häiriötilanteet, jonka riskitasoksi on arvioitu 2,4. Toimenpiteenä riskin torjumiseksi riskiarvioinnissa on esitetty tietojärjestelmien elinkaaren hallintaa, systemaattista järjestelmien uusimista, riittäviä varajärjestelmiä tai mahdollista tietojärjestelmien kahdentamista sekä seudullisen ict -organisaation perustamista. Palveluihin tai hankintoihin liittyviä riskejä on arviossa esitetty kolme riskiä. Merkittävin niistä on palvelujen kysynnän nopea kasvu, jonka riskitasoksi on saatu 1,6. Toimenpiteenä riskin torjumiseksi on esitetty ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen, palvelujen kysynnän ennakointi sekä palvelustrategian laadinta. Johtamiseen ja ohjaukseen liittyviä riskejä on kuvattu neljä riskiä, joista merkittävimmäksi on arvioitu kuntaorganisaation sisäinen yhteistyön epäonnistuminen (2,1). Toimenpiteinä riskin eliminoimiseksi on esitetty roolien selkeyttämistä, ajantasaisia ohje- ja johtosääntöjä sekä säännöllistä ja avointa vuorovaikutusta kuntaorganisaation sisällä. Muihin asioihin liittyvänä riskinä riskiarvioinnissa on tunnistettu kunnan infrastruktuurin kasvava korjausvelka. Riskin merkittävyydeksi on arvioinnissa saatu taso 2,4. Riskin torjumiseksi arviossa esitetään investointien suunnitelmallisuuden lisäämistä, infrastruktuurin 9
kuntoarvioiden suorittamista, investointien pitkäjänteinen rahoitusta sekä investointikohteiden priorisointia. 3.2 Olennaiset tapahtumat toimielimittäin 3.2.1 Valtuusto Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Kuntastrategian päivittäminen valtuustokauden alussa Elinkeinojen elinvoimaisuuden edistäminen ja yritystoiminnan toimintaedellytysten huomioiminen Valtuustokoulutus Toteutuminen Kuntastrategia on laadittu ja hyväksytty valtuustossa Elinkeinostrategia on laadittu ja hyväksytty valtuustossa. Valtuustolle pidettiin kaksi seminaaria; keväällä 17. - 18.4.13 ja syksyllä 29.10.13. Uusien valtuutettujen koulutusta järjestettiin 27.2.2013 ja 10.4.2013. Valmistellaan äänestysaluemuutoksia Myönteisen kuntakuvan rakentaminen Valtuusto päätti muutoksista huhtikuussa 2013; kunnassa jatkossa kolme äänestysaluetta Uutisointi on ollut myönteisempää. Positiivinen väestö- ja työpaikkakehitys Vuoden 2013 päättyessä väliluku oli 21 henkilö pienempi kuin edellisvuonna Työllisyys heikkeni edellisvuodesta. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 13,1 %, kun se edellisvuonna oli 12,4 % Kuntaorganisaation rakenteellisten muutosten edistäminen ja kuntapalvelujen turvaaminen Palveluprosessien toimivuuden varmistaminen seutuyhteistyöllä ja hyvällä rekrytointipolitiikalla Seudullinen ympäristöterveydenvalvonta laajeni koskemaan myös Kemiä ja Simoa. Kivalojen seutuopisto laajeni Kemin kaupungin tultua mukaan seudulliseen uuteen Kivalo-opistoon. Simon kanssa laadittiin sopimus Keminmaan kirjastotoimen johtajan työpanoksen myynnistä 10
Talouden tasapaino ja investointien maltillisuus Talouden tasapainoa ei saavutettu. Vuoden 2013 alijäämä oli 2,4 milj. euroa. Investointien kokonaismäärä oli 2,8 milj. euroa. Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa Uusi valtuusto aloitti vuoden 2013 alussa. Valtuuston puheenjohtajana toimii kaksivuotiskauden 2013 2014 Pertti Sakaranaho sekä I varapuheenjohtajana Hannu Tikkala ja II varapuheenjohtajana Helena Halttu. Valtuusto kokoontui vuoden 2013 aikana yhdeksän kertaa ja käsitteli kokouksissaan 155 pykälää. Valtuustoseminaareja pidettiin kaksi, joista ensimmäinen 17.4. 18.4.2013 pidettiin Pohtimolammella ja toinen 29.10.2013 kunnanvirastolla. Valtuustoseminaareissa keskityttiin kunnan talouteen ja valmisteilla olleeseen kuntastrategiaan. 3.2.2 Kunnanhallitus Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Kuntastrategian selkiyttäminen kunnan toiminnan vahvistamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä (päivittäminen / 2013, uusi valtuusto) Talouden tasapainon säilyttäminen ja investointien maltillinen toteuttaminen Henkilötön työhyvinvoinnin, työkyvyn ja osaamisen edistäminen sekä myönteiseen työnantajakuvaan panostaminen Kuntapalvelujen turvaaminen Elinkeinojen elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten edistäminen sekä positiivisen kuntakuvan vahvistaminen Toteutuminen Uusi kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa 14.11.2013 Kunnan talous heikkeni v. 2013 eikä talouden tasapainoa saavutettu. Investoinnit toteutuivat valtuuston päättämällä tavalla. Henkilöstön työhyvinvointia edistettiin mm. työhyvinvointikoordinaattori -koulutuksen käynnistämisellä. Henkilöstön osaamista ylläpidettiin suunnitelmallisella kouluttamisella. Vuoden aikana avoinna olleisiin tehtäviin saatiin runsaasti laadukkaita hakijoita, jonka perusteella voidaan kunnan työnantajakuvan olevan hyvä. Vuoden 2013 aikana ei jouduttu heikentämään kuntalaisten peruspalveluja. Kunnan ja yrittäjien yhteistoiminta on ollut tiivistä. Elinvoimaisuutta on edistetty mm. uuden elinkeinostrategian toimeenpanon aloittamisella. Myönteistä kuntakuvaa on luotu mm. sosiaalisen median käytön lisäämisellä sekä negatiivisen julkisen kommentoimisen kitkemisellä. Myönteistä kuntakuvaa luotiin myös Ke- 11
Hyvään ja turvalliseen asuinympäristöön sekä erityisesti nuorten työmahdollisuuksiin panostaminen minmaan kappale laululla, jonka levytetty versio on saanut valtakunnallista huomiota. Nuorten kesätyötoiminta toteutettiin suunnitellusti. Kunnan turvallisuustyöryhmä aloitti kunnan turvallisuussuunnitelman päivittämisen. Kunnan liikenneturvallisuutta on kohennettu. Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Vuoden 2013 aikana käynnistettiin kunnan keskeisten sääntöjen ajantasaistaminen. Sääntöjen päivitystyö on vielä kesken ja ne voitaneen käsitellä valtuuston kesäkuun 2014 kokouksessa. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin myös uusi kuntastrategia ja elinkeinostrategia, jotka molemmat hyväksyttiin valtuustossa 14.11.2013. Kunta selvitti vuoden 2013 aikana myös mahdollisuutta toteuttaa kiinteä laajakaistayhteys kuntakeskuksen ja sivukylien asukkailla. Selvityksen aikana laadittiin alustava kuntaomisteisen laajakaistayhtiön liiketoimintasuunnitelma ja kartoitettiin kotitalouksien halukkuutta hankkia noin 500 1000 euron hintainen laajakaistayhteys. Kysely lähetettiin 4.711 kotitaloudelle ja kunnan alueella oleville vapaa-ajan kiinteistön omistajalle. Kysely toteutettiin myös nettikyselynä. Kyselyyn saatiin 550 vastausta, joten vastausprosentiksi jäi 10 %. Vastaajista 300 ilmaisi alustavan halukkuuden hankkia kiinteä laajakaistaliittymä. Koska kuntalaisten kiinnostus oli heikko, päätti kunnanhallitus keskeyttää selvityksen. Kunnan kehittämishankkeista merkittävää huomiota sai Hyppynarujuoksun MM -kisojen toteuttaminen. Vuoden 2013 aikana julkistettiin myös Tumman veden päällä elokuva, jonka maailman ensi-ilta järjestettiin Keminmaalla. Kunta on ollut mukana Yritys-Suomi nimisessä yrityskehittäjien verkostotoiminnassa sekä osallistunut aktiivisesti Meri-Lapin kehittämiskeskuksen toimintaan. Keminmaan Energia Oy:n taloushallinnon siirto kunnan tehtäväksi aloitettiin v. 2013 lopulla. Siirto toteutuu 1.7.2014 lukien. Kunta laati seudun kuntien kanssa yhteisen kotouttamisohjelman, joka hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 6.2.2014. Henkilöstö Kunnanjohtaja Tommi Lepojärven määräaikainen palvelussuhde päättyi 31.3.2013. Uutena kunnanjohtajana aloitti Mauri Posio aluksi vs. kunnanjohtajana ajalla 1.2. 31.3.2013 ja määräaikaisena (määräaika kuusi vuotta) kunnanjohtajana 1.4.2013 lukien. Pääkirjanpitäjä Eine Alavuokilan tulevan eläköitymisen johdosta kuntaan valittiin uusi kirjanpitäjä Meiju Arvila, joka aloitti tehtävässä 1.10.2013 alkaen. Kunnan kahden vuoden kehittämishanke Hyppynarujuoksun mm-kisat päättyi myös vuoden lopussa ja hankkeessa toiminut hankekoordinaattori Mari Ylisen työsuhde päättyi 31.12.2013. Kunnan atk -päällikön ja atk -tukihenkilön toimet lakkasivat vuoden vaihteessa. 12
3.2.3 Tarkastuslautakunta Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta seuraa koko kuntakonsernin toimintaa. Tarkastuslautakunta keskittyy keväällä 2013 vuoden 2012 toiminnan arviointiin tarkastussuunnitelman ja määrittelemien painopistealueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta toimii saadun tiedon pohjalta, eikä tee kunnan palvelutuotannolle oleellisia suoritteita. Tärkein lautakunnan tulos on saada arviointikertomuksen sisältö toimintojen kehittämisen kannalta vaikuttavaksi. Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa Tilintarkastuspalvelut kilpailutettiin tarkastuskaudelle 2013-2016. Määräaikaan mennessä tuli kaksi tarjousta: BDO Audiator Oy ja Pohjolan Tilintarkastustoimisto. Tilintarkastusyhteisöksi valittiin Pohjolan Tilintarkastustoimisto. Bdo Audiator Oy osti 31.7.2013 tehdyllä kaupalla Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n koko osakekannan. Keminmaan kunnan ja kunnan tytäryhtiöiden vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Petteri Pasula. 3.2.4 Hyvinvointilautakunta 3.2.4.1 Hyvinvointipalvelut Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Sosiaali- ja terveystoimessa ja kuntarakenteessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten ennakoiminen ja palvelujen kehittäminen niiden mukaisesti Aktiivinen toimiminen seudullisten sosiaalija terveyspalvelujen kehittämisessä sekä järjestämisessä Palvelustrategian/hyvinvointistrategian laatiminen hyvinvointipalveluille Hyvinvointipalvelujen sisäisen yhteistyön edelleen kehittäminen Toteutuminen Osallistuttu sote -hankkeen valmisteluun. Kyseinen prosessi on tällä hetkellä kesken ja mahdolliset muutokset odottavat päätöstä sote -alueesta. Toimittu aktiivisesti alueellisissa yhteistyötiimeissä. Hyvinvointistrategia on osa koko kunnan palvelustrategiaa, jonka työstäminen on aloitettu. Vanhuspalvelulain mukainen toimenpideohjelma tehty. Toimintatapoja kehitetty hyvinvointipalveluissa yhdenmukaisiksi. Yhteinen varahenkilöstöjärjestelmä otettu käyttöön 13
Kumppanuussopimukseen perustuvan yhteistyön toteuttaminen Lääkäripalvelut toteuttaa Attendo Oy. Kumppanuussopimuksen mukainen päivystyksen sairaanhoitajan siirtyminen Kemin päivystykseen on päätetty siirtää toteutuvaksi mahdollisesti tarpeen mukaan myöhemmin. Yhteistyö Tervolan kunnan kanssa röntgenhoitajan palveluista toimii hyvin. Loppuvuodesta solmittiin sopimus suun terveydenhuollon palveluista Tervolan kanssa. Keminmaan toimintaterapeutin palveluita on toimitettu Kemille. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kaikilla tulosalueilla ja yhteistyön lisääminen kunnan hallintokuntien kesken. Henkilöstön osaamisesta ja työssä jaksamisesta huolehtiminen Terveyskeskus savuttomaksi. Terveyden edistämisen työryhmän työpanos ollut pääasiassa sähköisen hyvinvointikertomuksen laatimisessa. Koulutuspäiviä hyvinvointipalveluissa yhteensä 408. Yhteisten pelisääntöjen luominen on aloitettu. Perehdytyskansioiden päivittäminen aloitettu. Työyksiköissä henkilöstöpalaverit ovat toteutuneet suunnitellusti. Eri työyksiköissä on toteutettu tyky -päiviä suunnitellusti, henkilökunnasta tyky - päiville osallistuneita noin 50 70 %. Säännöllistä työnohjausta on toteutettu. Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Hyvinvointipalveluissa olennaisimpina muutoksina vuoden aikana oli terveyspalveluissa uuden sopimuksen myötä muuttunut lääkäripalveluiden tuottaja ja sen mukanaan tuomat muutokset toiminnassa ja henkilöstössä sekä Palvelukoti Kallinrannan laajennuksen valmistuminen. Henkilöstö Hyvinvointipalveluiden henkilöstöpankki aloitti toimintansa, yhteensä 2 sairaanhoitajaa ja 6 lähihoitajaa. Henkilöstöpankin hoitajien työpanos hyödynnettiin 100 %:sti hyvinvointipalveluiden sijaisuuksissa. 3.2.4.2 Terveyspalvelut Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 14
Tavoite Ennaltaehkäisevässä työssä lasten ja nuorten hyvinvointi painopistealueena Onnistunut resursointi Palveluiden kehittäminen yhteistyössä Toteutuminen Asetuksen mukaiset neuvolakäynnit toteutuivat. Varhain vanhemmaksi toimintamalli vakiintui käyttöön. Hoidon porrastus keskussairaalan kanssa on onnistunut hyvin, siirtoviivepäiviä ei ollut. Kumppanuussopimus Kemin ja Tervolan kanssa on mahdollistanut palveluiden tuottamisen yhteistyössä Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Lääkäripalveluiden tuottajaksi vaihtui Attendo Oy 1.1.2013 lähtien väliaikaisella sopimuksella. Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Suun terveydenhuollon asiakasmäärät kasvoivat ja aiheuttivat paineita ja toimenpiteitä jonojen purkamiseksi. Erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 1,8 miljoonaa euroa, ylitysuhkan ilmettyä valtuusto myönsi 3 miljoonan euron lisämäärärahan. Avohoidon käyntimäärät erikoissairaanhoidossa lisääntyivät kuitenkin vain alle 5 %:a. Henkilöstö Vastaanoton hoitohenkilöstö siirtyi vuoden alusta takaisin kunnan palvelukseen, liikkeenluovutuksena Mediverkolta. Määräaikaiseen 50 % fysioterapeutin toimeen ei saatu enää jatkoa. Henkilöstölle tehtiin työhyvinvointikyselyt. 3.2.4.3 Sosiaalipalvelut Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen työskentelymallien erityinen huomioiminen Henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn turvaaminen Toteutuminen Pulmien ennaltaehkäisemisen ja varhaisen puuttumisen toimintamalleihin on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota niin lapsija perhekohtaisessa lastensuojelussa, kuin aikuissosiaalityössä ja kehitysvammapalveluissakin. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on laskenut hieman edellisvuoteen nähden Aikuissosiaalityössä toimeentulotukimenojen kasvu on saatu taittumaan keskittymällä asiakaskohtaiseen suunnitelmalliseen sosiaalityöhön Jokaiselle työntekijälle on laadittu tehtävänkuvaus tai aiempaa tehtävänkuvausta on päivitetty. Myös kehityskeskustelut on 15
käyty. Työntekijöillä on ollut mahdollisuus yksilökohtaiseen työnohjaukseen, kuten myös ryhmätyönohjaukseen. Palveluprosessien ja toimintamallien kehittäminen moniammatillinen ja seudullinen yhteistyö huomioiden Aikuissosiaalityössä asiakkaan osallisuuteen on pyritty kiinnittämään huomiota ja asiakassuunnitelma on laadittu aina yhdessä asiakkaan kanssa. Työntekijöiden seudullista yhteistyötä ja vertaiskonsultaation toimintaa on hyödynnetty entistä aktiivisemmin etenkin vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa. Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Riippuvuus riskinä -hanke on alkanut. Sosiaalityön palveluja on tarjottu poliisilaitoksella 2-4h/vko. Lastensuojelun laitospainotteisesta sijaishuollosta on päästy uusissa sijoituksissa perhepainotteiseen suuntaan. Kuntouttavan työtoiminnan ja kunnan korvaama Kelan työmarkkinatuen kustannusten kasvu oli huomattavaa, lisämäärärahaa jouduttiin anomaan ja valtuusto myönsi kokouksessaan 17.10.2013 lisämäärärahaa 30 000 euroa. Samoin kehitysvammapalveluissa tuli ylitystä ja valtuusto myönsi 84 000 euroa lisämäärärahaa. Henkilöstö Vuosia kestänyt kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden puute on saatu toistaiseksi katkaistua ja virassa on 4/5 sosiaalityöntekijää. 3.2.4.4 Hoiva- ja asumispalvelut Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen yhteiseksi kotihoidoksi, toiminnan organisoiminen tiimityön malliin sekä vakiinnuttaminen arkityöhön. Kotihoidolle yhteiset toimitilat Kotihoitokeskus Kallinrantaan. Rai -mittariston käyttöönotto ja henkilöstön kouluttaminen Toteutuminen Kotihoidon kehittäminen on jatkunut vuonna 2013. Kotihoidon palvelukriteerit on laadittu ja Kallinrannan kotihoitokeskuksen tilatarve- ja suunnittelutyö on käynnistetty. Kotihoidon henkilöstölle on järjestetty alueellista RaiSoft- ohjelmakoulutusta ja asiakkaiden toimintakyvyn mittaamista Rai- Soft -arviointijärjestelmää on alettu käyttää RAVA -ohjelman rinnalla 16
Asiakkaiden kotona asumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla toimenpiteillä sekä asuntoon ja asuinympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä Kallinrannan laajennuksen toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen Lisääntyviin palvelutarpeisiin vastaaminen toimintaa tarkoituksen mukaisesti suuntaamalla ja vaikuttavuutta arvioimalla Henkilöstömitoitukset ja rakenne saatetaan määrällisesti ja rakenteellisesti laatusuositusten ja palvelustrategiassa päätetyn mukaisesti Yli 75-vuotiaista kotona asui 90 %, Säännöllistä kotihoitoa sai 13 % yli 75- vuotiaista. Omaishoitajien terveystarkastuksia toteutettiin. Kallinrannan laajennuksen valmistui ja asukkaat muuttivat huhtikuussa 2013. Laajennuksessa on tehostetun palveluasumisen paikkoja 11 henkilölle. Kallinrannan laajennuksella ja kotihoidon kehittämisellä vastataan lisääntyviin palvelutarpeisiin. Hoitoketjujen toimivuutta on parannettu kotiutushoitajan ja kotiutus- / ja osastopalavereiden avulla niin, että asiakkaat on hoidettu oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja vältetty siirtoviivepäivien syntyminen. Kuntaan on laadittu vanhuspalvelulain edellyttämä suunnitelma ikäihmisten palveluista. Ryhmäasuntojen henkilöstömitoitus oli tyydyttävä 0,3-0,4 hh/hoidettava, tehostetussa palveluasumisessa 0,6-0,7 hh/ hoidettava, mikä vastaa tyydyttävää mitoitusta. Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Vanhuspalveluja on kehitetty kasvavien palvelutarpeiden sekä toiminnan laajuuden ja vaativuuden edellyttämällä tavalla painottaen ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja hyvää yhteistyötä sekä hoitoketjujen sujuvuutta ikäihmisten, omaisten, hoivayksiköiden välillä. Kallinrannan allasremontin ja kotihoitokeskuksen rakennus- ja muutostyön aikana on pyritty mahdollisimman hyvään palvelusujuvuuteen. Ikälain edellyttämän ikäihmisten palveluohjauksen kehittämiseksi on ryhdytty muuttamaan kotihoidon organisaatiota nimittämällä toinen avopalveluohjaaja palveluohjaajaksi. Palvelutarpeen arviointia on alettu kehittää valmistelemalla Rai-Soft ja Rai Screener arviointijärjestelmien käyttöönottoa. Henkilöstö Henkilöstön rekrytointia tehostettiin ottamalla käyttöön varahenkilöjärjestelmä kotihoidossa kolmen ja Kallinrannassa kahden työntekijän vahvuudella. Vanhuspalvelulain myötä tehostetun palveluasumisen asukaspaikat lisääntyivät suunniteltua enemmän, kun pariskuntia muutti yhdessä asumaan Kallinrantaan. Tämä aiheutti henkilöstömitoituksen pienentymistä, koska hoitajia ei ole lisätty samassa suhteessa. Palvelukodeissa ja kotihoidossa vahvistettiin henkilöstörakennetta sairaanhoidollisella henkilöstöllä, kun Kallinrantaan lisättiin sairaanhoitaja kuhunkin asuinmoduuliin ja kotihoidon organisaatiomuutoksessa kotihoidon lähiesimiehiksi tuli vastaava sairaanhoitaja ja vastaava avopalveluohjaaja. Ryhmäasuntojen tiimin vetäjäksi tuli ( koti)sairaanhoitaja. 17
3.2.5 Sivistyslautakunta 3.2.5.1 Sivistystoimen johto Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Palvelualueen perustehtävän laadukas hoitaminen annetuilla resursseilla Osallisuuden tukeminen Osaamisen, työssä jaksamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen Toteutuminen Perustehtävien tarkentaminen tulosalueittain; tulosaluekohtaiset tavoitteet Kehityskeskustelut 100 % Henkilöstökoulutus toimintojen kehittämiseksi Sivistystoimen esimiestapaamiset Taloustilanteen avaaminen tulosyksiköissä Palvelualueen tiiminvetäjäkoulutus, esimieskoulutus, työhyvienvointikoordinaattori-koulutus; osaamisvajekartoituksia kokonaisarviointina, palaverikäytäntöjen parantaminen Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Kivalojen seutuopiston ja Kemin työväenopiston yhdistymisneuvottelut käytiin vuoden 2013 aikana. Neuvoteltiin ja sovittiin kirjastotoimenjohtajan työpanoksen myymisestä Simon kunnalle. Päävastuualueen perustehtävien tarkennettiin ja osa-alueita priorisoitiin palveluntarjonnassa. 3.2.5.2 Lasten varhaiskasvatus Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Palvelualueen perustehtävän laadukas hoitaminen annetuilla resursseilla Osallisuuden tukeminen Osaamisen, työssä jaksamisen ja työyhtei- Toteutuminen Erityisvarhaiskasvatuksen palvelu ei vastannut tavoitteita; tarpeeseen alimitoitettu henkilöstö Vuoropäiväkodin johtajaresurssin vajaus vaikutti palvelun kokonaisuuteen VaSu -työryhmä, tiimityön aloittaminen toimintayksiköissä, pph:n projekti, toiminnanarviointiprojekti ph-yksiköissä Tiimivastaavakoulutus, JET -koulutus, työ- 18
sötaitojen kehittäminen hyvänvointikoordinaattorikoulutus, henkilöstökoulutukset, kehityskeskustelut Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Kellomäen vuoropäiväkodin käynnistäminen Ryhmäperhepäivähoitokotien lakkauttaminen Päiväkoti Kerttulin toiminnan vakinaistaminen Henkilöstö Erityislastentarhanopettajan 50 % toimi 1.8.2013 lukien; täytetty 12.8. - 11.12.2013 Henkilöstömäärä vakinaisen osalta kasvoi (Kellomäki, Kerttuli, erityisvarhaiskasvatus) 3.2.5.3 Peruskoulutus Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Palvelualueen perustehtävän laadukas hoitaminen annetuilla resursseilla Osallisuuden tukeminen Osaamisen, työssä jaksamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen Toteutuminen Perusopetusta annettiin säädösten mukaisesti; henkilöstö ammattitaitoista ja vastuuntuntoista. Kaikki 9. lk:n oppilaat saivat peruskoulun päättötodistuksen. 99 % yhteisvalinnassa olleista sai toisen asteen opiskelupaikan ja 90 % pääsi 1. hakusijalle sijoittamaansa vaihtoehtoon Opettajainkokoukset, yt -ajan käyttö, henkilöstöpalaverit, yläkoulun oppilaskuntatoiminnan aktivoituminen Verme -toiminta, JET -koulutus, tvt - taitojen kehittäminen, kehityskeskustelut Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Yläkoulussa ainejärjestöjen valtakunnallisten kokeiden keskiarvot olivat lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Kolmiportaisen tuen käytäntöjen vahvistaminen; toteutettiin joustavia ryhmittelyjä ja samanaikaisopetusta. Yli 25 oppilaan ryhmiä jaettiin pienemmiksi opetusryhmiksi alakoulussa valtionavustuksella. Koulukerhotoimintaa järjestettiin valtionavustuksella. Tieto- ja viestintätekniikkahanke toteutettiin valtionavustuksella. Kansainvälisyyskasvatuksen Comenius -hanke toteutettiin; kumppanuuskoulut Turkista, Puolasta, Latviasta ja Kreikasta. 19
Henkilöstö Resurssituntiopettajan palkkaaminen valtionavustuksella 3.2.5.4 Toisen asteen koulutus Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Palvelualueen perustehtävän laadukas hoitaminen annetuilla resursseilla Osallisuuden tukeminen Osaamisen, työssä jaksamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen Toteutuminen Valtakunnallisesti keskimääräinen tulos yo-kokeissa. Hyvä sijoittuminen jatkoopintoihin Viikkoinfot, jaksojen päätöskokoukset Oppilaskunnan aktivoituminen Osaava-hankkeeseen osallistuminen yhdessä alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Luonnontieteiden opettajien tiimi valittiin Helsingin yliopiston valtakunnallisen LUMA - keskuksen Vuoden LUMA -toimijaksi. Toteutettiin LUMA -viikko 4. 8.11.2013. Kummikoulutoimintaa toteutettiin Oulun Yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan kanssa, uutena yhteistyötahona Fysiikan laitos. Cern-projekti aloitettiin vuoden 2013 aikana. 3.2.5.5 Vapaa sivistystyö Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Palvelualueen perustehtävän laadukas hoitaminen annetuilla resursseilla Osallisuuden tukeminen Osaamisen, työssä jaksamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen Toteutuminen Opistotoiminnan laatukäsikirjan valmistelu Neuvottelut kansalaisopiston yhdistymisestä Opistopalaverit, kurssisuunnittelutyö Osaava-projekti Lapin opistopiirin opistojen kanssa 20
Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Kivalojen seutuopiston ja Kemin työväenopiston yhdistymisen valmistelu suoritettiin vuoden 2013 aikana. Rehtorin JET -koulutuksessa valmistelema laatutyö opistotoiminnassa (laatukäsikirja) otettiin käyttöön. Henkilöstö Kivalojen seutuopiston henkilöstön kanssa käytiin yt -neuvottelut opiston yhdistymisen valmistelun aikana. 3.2.5.6 Nuorisotyö Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Palvelualueen perustehtävän laadukas hoitaminen annetuilla resursseilla Osallisuuden tukeminen Osaamisen, työssä jaksamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen Toteutuminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminta, keskittyminen perusnuorisotyön toimintamuotoihin, seudullinen yhteistyö, etsivän nuorisotyön jatkohanke, työpajatoiminnan suunnitteleminen ja kehittäminen Nuorisoneuvostotoiminta Nuorisotilatyöskentely yhteisöllisenä Art Takomo-hanke Henkilöstön osallistaminen suunnitteluun Apip -toiminnan laatukysely huoltajille/oph Seksuaalineuvojakoulutus, JET -koulutus Työhyvinvointikysely, kehityskeskustelut, Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Etsivää nuorisotyötä jatkettiin valtionavustuksella. Art Takomo-hanke toteutettiin yhteistyössä kuuden eri kunnan ja Lapin Nuorison Liitto ry:n kanssa. Työpajatoiminnan kehittäminen seudullisena yhteistyönä aloitettiin vuoden 2013 aikana. Henkilöstö Kaksi määräaikaista etsivää nuorisotyöntekijää 21
3.2.5.7 Liikuntatoimi Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Palvelualueen perustehtävän laadukas hoitaminen annetuilla resursseilla Osallisuuden tukeminen Osaamisen, työssä jaksamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen Toteutuminen Yhteistyö teknisen toimen kanssa liikuntapaikkojen kunnossapidosta; liikuntapaikkojen kunnossapitosuunnitelma Kallinkankaan ulkoilualueen kehittäminen Yhteistyö liikuntajärjestöjen kanssa; liikuntapaikkojen käyttösopimukset JET -koulutus Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Investointina kaukalon uusiminen ja skeittipaikan pohjatöiden tekeminen. Skeittipaikan toteuttamiseen ei saatu tarjouksia, tarjouspyyntö lähetettiin kahdesti. Skeittipaikka toteutetaan vuonna 2014. Henkilöstö Liikuntatoimessa ei palkattua henkilöstöä; vain vapaa-aikasihteerin hallinnollinen työpanos 3.2.5.8 Kulttuurityö Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Palvelualueen perustehtävän laadukas hoitaminen annetuilla resursseilla Osallisuuden tukeminen Osaamisen, työssä jaksamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen Toteutuminen Palvelujen painottaminen lapsille ja nuorille (päiväkodit ja koulut) Valmarin museon esineistön luettelointityö aloitettu Kohderyhmien toiveita kuultu tarjonnan osalta (lasten ja nuorten tapahtumat) Yhteistyötä Valmarin museon osalta Tornionlaakson maakuntamuseon kansa 22
Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Museoviraston avustuksella aloitettiin Valmarin museon esineistön luettelointityön digitaaliseen muotoon. Henkilöstö Museoviraston avustuksella luetteloijan palkkaus määräajaksi 3.2.5.9 Kirjasto Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Palvelualueen perustehtävän laadukas hoitaminen annetuilla resursseilla Osallisuuden tukeminen Osaamisen, työssä jaksamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen Toteutuminen Palvelevien aukioloaikojen pidentäminen Henkilöstön osallistaminen toiminnan suunnitteluun Työpaikkapalaverit, JET -koulutus Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Satutunnit järjestettiin lapsille. Wilson Kirwan vieraili kunnassa. Kirjaston näkyvyysprojekti toteutettiin vuonna 2013. Kirjastotoimenjohtajan työpanoksesta myytiin osa Simon kunnalle 1.11. 31.12.2013. Henkilöstö Oppisopimuskoulutettavana kirjastovirkailija helmikuusta alkaen 3.2.6 Tekninen lautakunta 3.2.6.1 Tekninen johto Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Maanhankinnan ja myynnin valmistelu Toteutuminen Metsätilojen arviointi kilpailutettu, maan- 23
Henkilöstön hyvinvoinnin lisääminen Asemakaavojen tarkistaminen hankinta käynnistetty strategisella alueella Henkilöstöpalaverit, hyvinvointikysely Kaavoja vireillä Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Henkilöstön osaamista on parannettu koulutuksilla. Työtehtäviä on selkeytetty. Metsätilojen arvioinnin käynnistäminen ja uuden teollisuusalueen maanhankinnasta on aloitettu. 3.2.6.2 Yhdyskuntapalvelut Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Pohjakartan ylläpitäminen Mittauspalvelu Paikkatietopalvelu Tonttitarjonta Toteutuminen Ylläpidetty suunnitelmallisesti Kuntalaisten palvelut turvattu Myydään vuosittain eri toimijoille Riittävästi Olennaiset tapahtumat vuoden 2013 toiminnassa ja henkilöstössä Toiminta Karttojen koordinaatiston järjestelmä muunnos on tehty. Henkilöstö Mittamies Jukka Tervalan eläköitymisen johdosta kuntaan valittiin uusi mittamies Sami Pyhäjärvi. 3.2.6.3 Yleiset alueet Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2013-2015 / toteutuminen vuonna 2013 Tavoite Kaava-teiden kunnostus Ulkoilureittien kunnostus Kuivatus Maisemointi Katuvalaistus Toteutuminen vuosisuunnitelman mukaan, mutta ei riittävissä määrin Suunnitelmien mukaan toteutettu alueellisia kuivatusojia parannettu pystytty osittain korvattu vanhoja uusilla ja rakennettu puuttuvia osuuksia 24