Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 244 Sari Kivimäki, Anne Taulu, Mari Vehmanen, Heidi Hölsömäki Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen 2008 2010 loppuraportti

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 244 Sari Kivimäki, Anne Taulu, Mari Vehmanen, Heidi Hölsömäki Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen 2008 2010 loppuraportti Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2011

Sari Kivimäki, Anne Taulu, Mari Vehmanen, Heidi Hölsömäki Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen 2008 2010 loppuraportti Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 244 ISBN 978-951-790-294-6 ISSN 0357-2498 Työryhmä Ulkoasu Kuvat Paino Jakelu Copyright Sari Kivimäki Anne Taulu Mari Vehmanen Heidi Hölsömäki Irene Manninen-Mäkelä Bjarke Strøm/Easerfoto.dk, Mikko Vähäniitty, Sari Kivimäki PunaMusta Oy KKI-ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 40720 Jyväskylä www.kki.likes.fi Soveltava Liikunta SoveLi ry ja LIKES-tutkimuskeskus 4

Tiivistelmä Sari Kivimäki, Anne Taulu, Mari Vehmanen, Heidi Hölsömäki. Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES 2011, 36 sivua. Liikunta sopii jokaiselle rakenteita ja sisältöä soveltavan terveysliikunnan koulutuskokonaisuuteen -hankkeessaan 2008 2010 Soveltava Liikunta SoveLi ry lähti luomaan uutta, erityisesti yhdistyksille suunnattua koulutuskokonaisuutta. Koulutuksilla haluttiin syventää ja laajentaa paikallista yhteistyötä soveltavan liikunnan järjestämisessä siis ennen kaikkea vahvistaa kansanterveys- ja vammaisyhdistysten sekä kunnan keskinäisiä verkostoja. Hankkeen alussa toteutettiin koulutustarvekartoitus. Sen tulokset otettiin huomioon koulutusten sisältöjä suunniteltaessa. Hankkeen aikana SoveLi kehitti kolme erillistä koulutuskokonaisuutta: Liikkeelle-peruskoulutus, Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus ja Liikkeelle-virikekoulutus. Kaikki kolme pilotoitiin vuoden 2010 aikana kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Koulutuksiin osallistui yhteensä 145 henkeä. Hyvä yhteistyö kunnan kanssa huomattiin ratkaisevaksi koulutusten onnistumisessa. Monella paikkakunnalla koulutusten laaja osallistujajoukko oli nimenomaan kunnan aktiivisen tiedottamisen ansiota. Yhdistysten liikuntavastaavat kokivat oman roolinsa selkiytyneen koulutuksen ansiosta. Muihin liikuntavastaaviin tutustuminen avasi monen silmät uusille yhteistyömahdollisuuksille. Myös vertaisilta oppiminen oli koulutusten tärkeää antia. Kunnan edustajille koulutukset tarjosivat ikkunan yhdistysten laajaan liikuntatarjontaan. Uusia kontakteja yhdistyksiin syntyi ja olemassa olevat syvenivät. Hankkeessa ja sen Liikkeelle-koulutuksissa näyttää löytyneen toimiva tapa vastata yhdistysten monenlaisiin ja -tasoisiin koulutustarpeisiin. Koulutuskumppanina SoveLilla oli hankkeessa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, joka vastasi koulutusten lajisovellusosuudesta. Jokainen koulutus räätälöitiin tarkasti paikallisen yhdistyskentän ja sen tarpeiden mukaiseksi. Pilottikoulutusten tuloksissa korostui verkostojen merkitys. Jokaisessa koulutuksessa virisi uutta yhteistyötä: muun muassa yhdistysten yhteisiä tapahtumia, liikuntaryhmiä ja aloitteita kunnille. Avainsanat: liikunta, soveltava liikunta, erityisliikunta, terveyden edistäminen, kansanterveysjärjestö, vammaisjärjestö, paikallisyhdistys, kunta, verkosto, koulutus, kehittäminen 5

Sisällys Tiivistelmä 5 1 Johdanto 8 2 Hankkeen tausta ja tavoitteet 9 3 Tarpeet esiin koulutustarvekartoitus 11 4 Hankkeen toteutus 12 5 Liikkeelle-koulutusten pilotointi 13 5.1 Liikkeelle-peruskoulutukset 4 Imatralla innostuttiin istumatanssista 15 Kiteellä aukeni uusi latu 16 Joensuu ideoi yhteisen tapahtuman 16 5.1.1 Palaute peruskoulutuksista 7 5.1.2 Peruskoulutusten tuloksia 7 5.2 Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus 8 Kello ry löysi uuden lajin 19 5.2.1 Palaute jatkokoulutuksesta 9 5.2.2 Jatkokoulutuksen tuloksia 0 Huittisissa yhteistyön lumipallo lähti liikkeelle 20 5.3 Liikkeelle-virikekoulutus 5.3.1 Palaute virikekoulutuksista 5.3.2 Virikekoulutusten tuloksia 5.4 Liikunnan VapaaehtoisITE-itsearviointimenetelmän kehittäminen 6

6 Hankkeen arviointia 22 7 Yhteenveto 24 LÄHTEET 7 LIITTEET 8 Liite 1 Liikkeelle-peruskoulutuksen ohjelmarunko Liite 2 Liikkeelle-jatkokoulutuksen ohjelmarunko Liite 3 Liikkeelle-virikekoulutusten ohjelmarungot Liite 4 Osallistujien arviot koulutuksista Liite 5 Myönnetyt projektiavustukset 2010 Liite 6 Toteuttamiseen osallistuneet Raportin tekijät 4 7

1 Johdanto Soveltava Liikunta SoveLi ry on suomalaisten valtakunnallisten vammais- ja kansanterveysjärjestöjen yhteinen liikuntajärjestö. SoveLi edistää soveltavan liikunnan asemaa niin, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat. Valtakunnallisena vaikuttajana SoveLi luo edellytyksiä jäsenjärjestöjensä liikuntatyölle. Toiminta perustuu toimiviin yhteistyösuhteisiin sidosryhmien ja jäsenjärjestöjen kanssa. SoveLin jäsenjärjestöillä on vankka asiantuntemus terveyden edistämisestä erilaisten vamma- ja sairausryhmien näkökulmasta. Järjestöt osaavat reagoida jäsentensä tarpeisiin ja tuntevat ne keinot, joilla edistää heidän hyvinvointiaan. Liikunta on jäsenjärjestöjen toiminnassa keskeisessä asemassa, sillä liikunnalla on erityisen tärkeä merkitys niiden jäsenistön terveydelle ja hyvinvoinnille. Aktiivinen elämäntapa edistää terveyttä, ehkäisee sairauksia ja lievittää oireita sekä tukee hoitoa ja kuntoutusta. SoveLin toiminnan taustalla ovat yhdessä sovitut arvot: osallisuus, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteistyöhakuisuus, suvaitsevaisuus sekä jäsenjärjestöjen kokemustiedon ja asiantuntemuksen arvostaminen. Monissa kunnissa kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistykset ovat merkittäviä liikunnan toimijoita ja tärkeä osa hyvinvoinnin palveluketjua. Kumppanuuden onnistumiseksi paikallisyhdistysten liikuntatoimintaa ja sen jatkuvuutta on tuettava. Tämä edellyttää paikallisyhdistysten liikuntakoulutuksen kehittämistä sekä yhdistystoiminnan erityispiirteiden ymmärtämistä. Yhteistyön edistäminen ja sen kautta yhteisten voimavarojen käyttöönotto ovat keskeisiä tapoja kehittää soveltavaa liikuntaa. Valtioneuvosto on vuonna 2008 hyväksynyt periaatepäätöksen liikunnan edistämisen linjoista. Päätöksessään valtioneuvosto sitoutuu edistämään liikunnallista elämäntapaa sekä kannustaa kansalaisia, yhteisöjä ja julkishallintoa toimimaan liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on kannustanut ministeriöitä, kuntia sekä liikunta- ja muita kansalaisjärjestöjä toimimaan aktiivisesti näiden linjausten soveltamiseksi arjessa. Tässä raportissa esiteltävä Liikunta sopii jokaiselle -hanke on esimerkki juuri tällaisesta työstä. Hankkeen alkaessa SoveLi rakensi uutta strategiaansa yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Strategiaprosessissa selkiytyi SoveLin perustehtävä: soveltavan liikunnan aseman edistäminen niin, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat. Tämän todettiin tapahtuvan muun muassa koulutuksen keinoin. 8

2 hankkeen tausta ja tavoitteet Liikunta sopii jokaiselle rakenteita ja sisältöä soveltavan terveysliikunnan koulutuskokonaisuuteen -hanke sai alkunsa SoveLin jäsenjärjestöissä esiin nousseista kehittämistarpeista. SoveLin jäsenkysely vuonna 2007 osoitti, että tarve yhteisen koulutusjärjestelmän kehittämiselle oli ilmeinen, eivätkä olemassa olleet koulutusjärjestelmät suoraan soveltuneet jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksille. Tarve soveltavan liikunnan edellytyksien, koulutuksen ja paikallisen yhteistyön parantamiseen oli noussut esiin myös Liikkeelle-koulutuksissa 2003 2008, alueseminaareissa 2004 2006 sekä Hyvän tahdon viesti 2006- ja Virveli 2006 2009 -hankkeissa. * Dialogisuus tarkoittaa tasavertaiseen osallistumiseen ja aitoon kuuntelemiseen perustuvaa vuorovaikutusta, jossa ihmiset rakentavat kohtaamisen kautta yhteistä ymmärrystä. Dialogisuuteen perustuvassa koulutuksessa kaikki osallistujat ovat samalla viivalla ja keskenään vuorovaikutuksessa. Liikuntatoiminnan käsikirjoitusta ja tavoitteita arvioidaan yhdessä toiminnan aikana. Ks. Yhdessä liikkeelle yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina. Edita ja SoveLi 2008, s. 85. SoveLi lähti vastaamaan näihin tarpeisiin aiemmissa hankkeissaan ja koulutuksissaan. Niissä rakennettiin verkostoja, haettiin yhteistä käsitystä soveltavasta liikunnasta ja sen toteuttamisesta sekä kerättiin paikallisyhdistyksien näkemyksiä. Jäsenjärjestöjen koulutustarpeita on kuvattu ja aikaisempia koulutuksia ja seminaareja analysoitu. Virveli Virtaa verkostoihin liikunnasta -hankkeessa hyväksi havaittuja käytäntöjä mallinnettiin toiminnanteorioiksi, joita kuvataan Yhdessä liikkeelle -kirjassa (Edita 2008). Näitä keskeisiä lähestymistapoja ovat aito dialogisuus*, kulttuurin muuttaminen yhdessä sekä verkostojen vahvistaminen. Kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntatoiminnan kehittämisessä tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi nousi kunta, yleensä sen liikuntatoimi. Saatujen kokemusten ja toimintamallien pohjalta SoveLi lähti Liikunta sopii jokaiselle -hankkeessa (2008 2010) kehittämään nimenomaan paikallisyhdistyksille suunnattua uutta soveltavan liikunnan koulutuskokonaisuutta. Sen lähtökohtana olivat paikallisyhdistyksien tarpeet ja sen tavoitteeksi asetettiin olemassa olevan koulutustarjonnan täydentäminen. Uusia koulutuksia rakennettiin aiemmin toteutettujen Liikkeelle-koulutusten pohjalta (Luona-Helminen ja Samstén). Liikunta sopii jokaiselle -hankkeen päätavoitteena oli tuottaa rakenteita ja sisältöä soveltavan liikunnan koulutukseen. Tästä tehtävästä tekivät haastavan monet seikat: SoveLin toimintaympäristön moninaisuus, 9

paikallisyhdistysten tarpeiden erilaisuus ja yhdistysten liikuntavastaavien vaihteleva osaaminen. Lisäksi SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntatoiminnan tavoitteet ja toiminnot painottuivat eri tavoin eri järjestöissä ja niiden liikuntatoiminnan kehitys oli eri vaiheissa. Tästä huolimatta tavoitteeksi asetettiin hyviksi koettujen koulutusten kehittäminen ja muuttaminen pysyviksi. Tätä kautta voitaisiin kehittää paikallisen liikuntatoiminnan edellytyksiä ja laatua. Konkreettisesti tämä näkyisi entistä monipuolisempana liikuntatarjontana jokaiselle löytyisi mielekäs tapa liikkua. Päämääränä oli saada kumppanuuden kautta kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntatoiminta todelliseksi osaksi hyvinvoinnin palveluketjua. Liikunta sopii jokaiselle -hankkeen tavoitteita olivat: kehittää liikunnan koulutuspalveluita, jotka vastaavat SoveLin jäsenjärjestöjen ja niiden paikallisyhdistysten yhteisiin tarpeisiin hyödyntää koulutuskokonaisuuden kehittämisessä olemassa olevia koulutusjärjestelmiä ja jäsenjärjestöjen omia koulutuksia lisätä verkostoyhteistyötä, erityisesti kuntien kanssa kehittää koulutusta tukevia materiaaleja siirtää ja juurruttaa hyviksi koetut koulutukset osaksi pysyvää toimintaa kehittää liikuntavastaava- sekä vertaisohjaajajärjestelmää edelleen sekä koordinoida järjestelmää 10

3 tarpeet esiin koulutustarvekartoitus SoveLiin kuuluu 16 keskenään hyvin erilaista järjestöä. Oli siis suuri haaste ryhtyä kehittämään koulutusta, joka palvelisi tasapuolisesti niitä kaikkia. Hanke käynnistettiinkin selvityksellä (Puranen 2009), jossa kartoitettiin jäsenjärjestöjen koulutustarpeita. Haastatteluihin osallistui yhteensä 16 liikunnan yhteyshenkilöä. Heiltä kysyttiin omia koulutustarpeita sekä havaintoja ja tulkintoja paikallisyhdistysten liikuntavastaavien koulutustarpeista. Liikunta sopii jokaiselle -hankkeessa sekä tässä raportissa keskitytään nimenomaan paikallisyhdistysten tarpeisiin ja niille suunnattujen koulutuskokonaisuuksien kehittämiseen. Paikallisyhdistysten koulutustarpeista esille nousivat muun muassa: lajiosaaminen ohjaustaidot vamma- ja sairaustietous liikunta-avustusten hakeminen yhteistyö kuntien, keskusjärjestön ja oman alueen yhdistysten kanssa Kartoituksessa ehdotettuja koulutusaiheita olivat: liikunta hyvinvoinnin osana, voimavarojen käyttöönotto, jäsenistön motivointi, esteettömyys ja kohderyhmän tarpeiden huomioiminen. Koulutuksissa toivottiin huomioitavan liikunnan merkitys osana ihmisen elämänlaadun kokonaisuutta. Hyvän koulutuksen tunnusmerkeiksi liikunnan yhteyshenkilöt mainitsivat kohtuulliset kustannukset, saavutettavat välimatkat, varhaisen tiedotuksen sekä ajankohtaisuuden. Heidän mukaansa hyvä koulutus vastaa todellisiin tarpeisiin, sisältää teoriaa ja käytännön tietoa, tapahtuu verkostomaisesti ja sisältää jonkin tutun elementin, kuten tutun henkilön tai paikan. Erityisesti ne järjestöt, jotka eivät järjestä omaa koulutusta, pitivät hyvänä, että yhteistä koulutusta on tarjolla. Näin ne voivat käyttää vähäiset liikuntaresurssinsa muuhun toimintaan. Pääasiassa yhteyshenkilöt pitivät SoveLin koulutusta arvokkaana ja säilyttämisen arvoisena. Sen vahvuudeksi nähtiin mahdollisuus solmia yhteistyösuhteita jo koulutuksen aikana, sillä osallistujina on yleensä liikuntavastaavia monista eri yhdistyksistä. Vastaajat esittivät myös kriittisiä kommentteja: Onko SoveLin koulutus hieman liian yleistä tai teoreettista? Koskeeko koulutus sitä vamma- tai sairausryhmää, jonka ympärille järjestön oma toiminta keskittyy? Pitäisikö koulutukseen lisätä oman järjestön asiantuntemusta? SoveLi myös arvioitiin melko tuntemattomaksi paikallisyhdistysten keskuudessa. Tarvekartoituksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, mihin muihin kuin järjestön omiin koulutuksiin paikallisyhdistysten liikuntavastaavat ovat osallistuneet. Tähän kysymykseen ei saatu vastausta, koska järjestöjen liikunnan yhteyshenkilöillä ei yleensä ole tätä tietoa. Järjestöissä ei myöskään aina ole rekisteriä liikuntavastaavista yhteystietoineen. Jäsenjärjestöjen haastattelujen perusteella SoveLin koulutuksen suurimmaksi haasteeksi nousi järjestöjen ja paikallisyhdistysten kirjavuus ja monialaisuus. SoveLin on löydettävä ne yhteiset intressit ja tarpeet, joita järjestöillä on. Kun yhteiset tekijät hahmottuvat ja diagnoosirajat ylittyvät, SoveLin on helpompi kehittää toimintansa suuntaa. Juuri tältä perustalta SoveLin Liikkeelle-koulutuksia kehitettiin: niiden tavoitteena on yhdistysten liikuntatoiminnan ja yhteistyön vahvistaminen sekä lajien soveltaminen erilaisille kohderyhmille. 11

4 hankkeen toteutus SoveLi perusti vuonna 2009 koulutustyöryhmän. Siinä olivat edustettuina Sovelin jäsenjärjestöt, ammattikorkeakoulu Metropolia sekä kattojärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu. Työryhmän tavoitteena oli kehittää SoveLin jäsenjärjestöjen jäsenille tarkoitettua koulutusta SoveLin strategian ja Liikunta sopii jokaiselle - hankkeen antamin suuntaviivoin. Vuonna 2009 suunniteltiin neljä pilottikoulutusta: Liikkeelle-peruskoulutus, Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus, Liikkeelle ITE -koulutus ja Liikkeelle-virikekoulutus. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta koulutukset oli tarkoitus toteuttaa kaksiosaisina. Liikkeelle ITE - koulutusta ei päästy pilotoimaan, koska menetelmän kehittäminen jatkui edelleen vuonna 2010. Koulutussisällöt ja niiden toteutuminen on kuvattu luvussa 5. Kumppaniksi koulutusten järjestämiseen sitoutui Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Yhdessä sovittiin, että SoveLi vastaa koulutusten sisällöistä sekä koulutuskokonaisuudesta ja VAU lajisovellusosuudesta. Yhteistyön eduksi nähtiin muun muassa se, että koulutustarjonnan päällekkäisyyksiä saataisiin poistettua. Hankkeen alussa neuvoteltiin myös muiden organisaatioiden kanssa, mutta neuvottelut eivät johtaneet koulutukselliseen yhteistyöhön hankkeen aikana. Vuonna 2009 lähdettiin kehittämään koulutuskumppanuutta myös kuntien kanssa. Lähtökohtana oli ajatus, että kunta järjestää tilat ja SoveLi toteuttaa koulutukset paikallisyhdistysväelle pienin osallistumiskustannuksin. Koulutukset ja niiden markkinointi oli tarkoitus suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä kuntien kanssa. SoveLi teki koulutuksista esitteen, jota jaettiin alkuvuodesta 2010 laajasti esimerkiksi jäsenjärjestöille ja kuntien erityisliikunnan ohjaajille. Lisäksi jäsenjärjestöt ja VAU ry julkaisivat lehdissään ilmoituksia koulutuksista. Aktiivinen viestintä näkyi muun muassa SoveLin koulutussivujen kävijämäärissä: sivulatausten määrä kuusinkertaistui helmi-huhtikuussa aiempaan verrattuna. Aktiivisesta viestinnästä huolimatta koulutusten osallistujamäärät jäivät toivotusta. Keväällä 2010 kehitettiin uusi lähestymistapa, jossa yhteistyötä kuntien kanssa tiivistettiin edelleen. Kuntien liikuntatoimille tarjottiin koulutuskumppanuutta siten, että liikuntatoimet ostivat SoveLilta koulutuksen omille kuntalaisilleen. SoveLi vastasi koulutusten sisällöstä, joka räätälöitiin kuntakohtaisesti. Tämä muutos sitoutti kuntia aiempaa paremmin, ja ne ottivat samalla päävastuun koulutusten markkinoinnista ja toteutumisesta. Näin pystyttiin hyödyntämään toimenhaltijoiden paikallistuntemusta ja tiivistämään yhteistyötä kuntien ja paikallisyhdistysten välillä entisestään. Lähestymistapa oli erittäin onnistunut, sillä syksyllä toteutettiin kuusi koulutusta ja ne keräsivät runsaasti osallistujia. Kaikkiaan vuoden yhdeksässä koulutuksessa kävi 145 henkeä. Tammikuussa 2010 hankkeessa järjestettiin kouluttajakoulutus, johon osallistui kuusi liikunnan asiantuntijaa. Helsingissä pidetyssä yksipäiväisessä koulutuksessa teemoina olivat muun muassa SoveLin koulutusmuotoihin tutustuminen, kouluttajan rooli ja lajisovellukset. Hankkeen yksi osa oli, että SoveLi myönsi keväällä 2010 jäsenjärjestöilleen kokeiluluonteista projektiavustusta yhdistysten liikuntavastaavajärjestelmän kehittämiseen. Avustusta haki yhdeksän järjestöä, ja sitä myönnettiin kahdeksalle hakijalle yhteensä 4 000 euroa. Saajina oli kolme valtakunnallista keskusjärjestöä ja viisi paikallisyhdistystä. Etusijalla tukea myönnettäessä olivat ne SoveLin jäsenjärjestöt, jotka eivät saa opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustusta liikuntaan. Yhdelle hakijalle myönnetyn tuen määrä oli maksimissaan 700 euroa (avustusten saajat liitteessä 5). Tulokset tästä hankkeen mahdollistamasta avustuksesta raportoidaan myöhemmin. Hankkeen rahoitus saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ja hallinnoijana toimi Soveltava Liikunta SoveLi ry. SoveLin toiminnanjohtaja, suunnittelija ja tiedottaja osallistuivat hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hanketta johti SoveLin toiminnanjohtaja. Sove- Lin kouluttaja kokosi vuoden 2010 ajalta koulutusten osallistujilta ja kouluttajilta palautteet, teki niistä yhteenvedon sekä työsti tätä loppuraporttia. 12

5 liikkeelle-koulutusten pilotointi Seuraavissa luvuissa esitellään Liikunta sopii jokaiselle -hankkeessa pilotoidut kolme koulutuskokonaisuutta: peruskoulutus, jatkokoulutus ja virikekoulutus. Luvuissa kuvataan koulutusten saamaa palautetta ja niiden tuloksia. Luvussa 5.4 kerrotaan Liikunnan VapaaehtoisITE -itsearviointimenetelmästä, jota kehitettiin hankkeen aikana. Koulutusten kohderyhmänä olivat esisijaisesti Sove- Lin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistykset. Yhteistyön kehittämisen kannalta myös kuntien erityisliikunnasta vastaavien työntekijöiden osallistuminen oli kullanarvoista. Mahdollisuus osallistua koulutuksiin oli myös VAU ry:n sekä eläkeläis- ja senioriyhdistysten jäsenillä, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla sekä kuntien työntekijöillä. Yhteensä 145 osallistujasta 70 oli SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksistä (ks. kuvio 1) ja 10 muista kansanterveysyhdistyksistä. Ison ryhmän muodostivat eläkeläiset ja seniorit 30 osallistujalla. VAUn jäsenyhdistyksistä ja invalidiyhdistyksistä osallistui yhteensä 14 henkeä. Eläkeläisten suuri osuus selittynee heidän aktiivisuutensa lisäksi ikääntyneiden suurella osuudella kuntien erityisliikuntapalveluiden käyttäjissä. 0 5 10 15 20 25 30 35 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto* Hengitysliitto Heli* Mielenterveyden keskusliitto* Suomen Sydänliitto* Suomen Parkinson-liitto* Diabetesliitto* Suomen Reumaliitto* Suomen CP-liitto* Epilepsialiitto* Psoriasisliitto-Psoriasisförbundet* Lihastautiliitto* Allergia- ja astmaliitto* Muut kansanterveysjärjestöt VAU ry Invalidijärjestöt Eläkeläisjärjestöt ja kansalliset seniorit Kunnan toimenhaltijat Terveystoimi Opiskelijat Urheiluseurat 7 4 4 3 3 2 2 1 6 4 2 1 11 11 8 10 8 14 14 30 Kuvio 1. Liikkeelle-pilottikoulutuksiin 2010 osallistuneet taustan mukaan. * SoveLin jäsenjärjestö 13

Yhteensä 145 koulutettua vuonna 2010 Liikkeelle-pilottikoulutusten ajankohdat ja osallistujamäärät 2010: Vaasa, Liikkeelle-peruskoulutus, 20. 21.2. 10 osallistujaa Joensuu, Liikkeelle-peruskoulutus, 17. 18.4. 10 osallistujaa Jyväskylä, Liikkeelle-peruskoulutus, 25. 26.4. 4 osallistujaa Huittinen, Liikkeelle-virikekoulutus, 11.9. 23 osallistujaa Kitee, Liikkeelle-peruskoulutus, 18. 19.9. 26 osallistujaa Raisio, Liikkeelle-peruskoulutus, 24. 25.9. 10 osallistujaa Imatra, Liikkeelle-peruskoulutus, 23. 24.10. 20 osallistujaa Jyväskylä, Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus, 27. 28.11. 17 osallistujaa Turku, Liikkeelle-virikekoulutus, 13.12. 25 osallistujaa 5.1 Liikkeelle-peruskoulutukset Kaksipäiväiset Liikkeelle-peruskoulutukset (ohjelma liitteessä 1) oli suunnattu ennen kaikkea yhdistysten liikuntavastaaville tai aloitteleville liikuntavastaaville. Ne pohjautuivat aiempiin Liikkeelle-koulutuksiin ja SoveLin julkaisemaan Liikkeelle-kirjaan (Liikkeelle opas paikallistason liikuntatoiminnan järjestämiseen, 2004). Koulutuksen päätavoite oli tukea yhdistyksen liikuntatoiminnan aloittamista ja kehittämistä sekä syventää paikallista yhteistyötä. Paikkakuntakohtaiset tavoitteet olivat samansuuntaisia, vaikka painotukset vaihtelivat. Osassa kunnista toivottiin koulutuksen syventävän nimenomaan yhdistysten ja kunnan yhteistyötä. Yhdessä koulutuksessa oli mukana paljon uusia liikuntavastaavia, joten toiveet kohdistuivat yhdistysliikunnan aloittamiseen ja yhdistysten keskinäiseen yhteistyöhön. Uusia liikuntalaji-ideoita toivottiin kaikilla paikkakunnilla. Tämä toive nousi aivan erityisesti esiin niissä koulutuksissa, joihin osallistui jo pitkään liikuntavastaavina toimineita. Joidenkin paikkakuntien liikuntatoimet nimesivät myös omia tavoitteitaan, kuten yhteistyön ja yhdistysten liikuntatarpeiden selvittäminen ja selkeyttäminen. Yhdessä kaupungissa yhdistysten liikuntavastaavat ja kaupungin edustaja kirjasivat päivien yhteisiksi tavoitteiksi yhteistyön, uudet liikuntalajit, avustusvinkit ja uusien liikuntaryhmien syntymisen. Koulutuksen teemoja olivat: liikunnan käsitteet liikunnan merkitys pitkäaikaissairaille ja vammaisille yhdistysliikunnan perustehtävät ja arvot liikuntavastaavan tehtävät ja roolit uuden liikkujan motivoiminen avustukset Lisäksi koulutuksessa perehdyttiin sovellettuihin liikuntamuotoihin: joko VAUn Säpinää sisällä -sisäpelisovellutuksiin tai SoveLin kouluttajan ohjaamaan tasapainoliikuntaan. Jokaisessa peruskoulutuksessa tehtiin myös ryhmätyö, jossa tehtävänä oli suunnitella tarpeesta lähtevä paikallinen liikuntatapahtuma tai toimintamalli. Koulutuksen teemat herättivät vilkasta keskustelua ja pohdintaa yhdistysten liikuntatoiminnasta ja sen kehittämisestä. Yhdistykset arvioivat toimintaansa ja jakoivat keskenään aktiivisesti ideoita ja kokemuksia. Liikuntatoimen tutun henkilön läsnäolo motivoi keskustelemaan kuntayhteistyöstä, minkä osallistujat kokivat hyvin hedelmälliseksi. Usealla paikkakunnalla yhteistyösuunnitelmia tehtiin heti koulutuksessa ja sovittiin jo jatkosta: kahdella paikkakunnalla esimerkiksi virisivät säännölliset, kunnan kokoon kutsumat tapaamiset. Eräässä koulutuksessa mukana oli kaksi sosionomiopiskelijaa, joiden tehtävänä oli ideoida kunnan 14

Imatralla innostuttiin istumatanssista Erityisesti ryhmätyöt jäivät Rautjärven Seudun Invalidit ry:n puuhanaisten mieleen Imatran Liikkeelle-peruskoulutuksesta. Ideoimme ryhmässä istumatanssitapahtumaa. Ja kolmisen kuukautta koulutuksen jälkeen siitä tosiaan tuli totta. Toivottavasti myös jatkoa seuraa, Sirkka Vento sanoo. Sirkku Kosunen puolestaan mainitsee reumayhdistyksen kanssa virinneen yhteistyön. Olemme suunnitelleet esimerkiksi yhteistä kesäretkeä heidän majalleen. Sirkka Vento kertoo koulutuksen avanneen silmät sille, kuinka paljon muuta yhdistystoimintaa omalla seudulla ylipäänsä on. Aiemmin emme ole juurikaan olleet tekemisissä. Nyt yhteistyön mahdollisuudet näkee paljon entistä paremmin. Kumpikin arvioi koulutuksen olleen sopiva yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä. Kokonaisuus oli riittävän keveä tällaiselle varttuneemmallekin kurssilaiselle, ja peliesittelyt olivat antoisia. Itseäni ainakin jäi kutkuttamaan tuo sisäcurling hauskanoloista puuhaa, Sirkka Vento sanoo. Teksti: Mari Vehmanen 15

Kiteellä aukeni uusi latu Liikuntasihteeri Maija Holopainen antaa Liikkeelle-peruskoulutukselle hyvän arvosanan. Meiltä Kiteeltä mukana oli paljon osallistujia, mikä jo osoittaa koulutuksen tarpeellisuuden. Seudun muista kunnista väkeä ei valitettavasti saatu yhtä innokkaasti paikalle, Maija Holopainen mainitsee. Erityisesti eläkeläisyhdistykset ottivat koulutuksen omakseen. Tämä näkyy myös konkreettisissa tuloksissa. Koulutuksessa syntyi ajatus matalan kynnyksen senioriladusta. Eikä homman kanssa tosiaan jääty aikailemaan. Heti ensimmäisenä arkipäivänä alkoi tapahtua, Maija Holopainen kertoo. Hänen mielestään koulutus sopii hyvin nimenomaan sille ryhmälle, joka ainakin Kiteellä muodostaa soveltavan liikunnan kantavan voiman siis ikääntyville yhdistysaktiiveille. Fakta on, etteivät työikäiset ehdi ja pysty pyörittämään liikuntatarjontaa. Ja juuri ikääntyvät vertaisohjaajat voivat hyötyä yhteistyöstä, kun heidän ei tarvitse yrittää yksin venyä kaikkeen. Liikuntakoordinaattori, SEITTI 2010 -hankkeen vetäjä Kari Hyvärinen puolestaan kertoo huomanneensa, että tiedottaminen muodostaa helposti koulutuksen onnistumisen pullonkaulan. Ainakaan tällä seudulla vaikkapa lehti-ilmoitukset eivät yksinkertaisesti toimi. Vertaisohjaajia on lähestyttävä henkilökohtaisesti kirjein ja sähköpostein. Se on aikaa vievää mutta kannattavaa puuhaa. Joensuu ideoi yhteisen tapahtuman Pohjois-Karjalan AVH-yhdistyksen liikuntavastaava Sirkka Räty kertoo, että Joensuun Liikkeelleperuskoulutuksesta sai alkunsa tiivis yhteistyö. Koulutuksen ryhmätyössä saimme tehtäväksemme kehittää jonkin toteutuskelpoisen uuden liikuntajutun. Minä ja yhdistyksemme toinen liikuntavastaava innostuimme asiasta. Saimme mukaan myös paikallisen parkinson-yhdistyksen. Porukka kokoontui koulutuksen jälkeen moneen otteeseen ja ideoi yhteisen ulkoilupäivän. Tapahtuma toteutettiin heti samana kesänä. Oli oikein mukava ja monipuolinen päivä, josta ihmiset tuntuivat tykkäävän, Sirkka Räty kertoo. Koulutuksen hän arvioi muutenkin antoisaksi. Pitkät kurssipäivät jaksoi, koska käsitellyt asiat olivat mielenkiintoisia. On hienoa, että meille liikuntavastaaville järjestetään koulutusta. Teemme vapaaehtoistyötä, vaikka moni meistä sairastaa itsekin. Sirkka Rädyn mielestä koulutus sopii monenlaisissa yhdistyksissä toimiville. Kansanterveys- ja vammaisyhdistysten lisäksi sama malli kävisi vaikka Marttatoimintaan, hän pohtii. Tekstit: Mari Vehmanen 16

avustuskäytäntöjen kehittämistä. Yhdessä koulutuksessa viriteltiin menestyksekkäästi myös alueellista yhteistyötä yhdistysten ja kerhojen välille. Jos paikkakunnan liikuntavastaavat olivat ennestään tuttuja, he yleensä halusivat käyttää koulutusta yhteisten lajikokeilupäivien suunnitteluun ja uusien yhteisten ryhmien perustamiseen. Keskustelu liikuntavastaavan roolista ja tehtävistä sekä tähän liittyvät ryhmätyöt olivat tärkeä osa koulutusta. Ryhmätöiden aiheina olivat muun muassa liikunnan merkitys hyvinvoinnille, uuden jäsenen vastaanottaminen, tilastolomake, tiedote, liikunnan motivaatio ja paikalliset kehittämissuunnitelmat. Lajikokeilut ja käytännön harjoitukset olivat ohjelmassa toisena koulutuspäivänä. 5.1.1 Palaute peruskoulutuksista Kaikki osapuolet näkivät Liikkeelle-peruskoulutusten ehdottomasti suurimmaksi vahvuudeksi verkostot. Nimet saivat kasvot, ja muiden yhdistysten liikuntatoiminta ja -kokemukset tulivat tutuiksi. Paikallisyhdistysten yhteistyö käynnistyi monessa koulutuksessa heti, ja jatkotoimenpiteistä sovittiin. Kouluttajat koettiin asiantunteviksi ja ilmapiiri innostavaksi. Liikuntatoimen läsnäoloa arvostettiin. Säpinää sisällä -lajikokeilut koettiin mielekkäiksi, ja lajien nähtiin soveltuvan hyvin osaksi yhdistyksen liikuntatarjontaa. Yhdistysten liikuntavastaavat kokivat oman roolinsa ja tehtäviensä selkiytyneen. He saivat tietoa, ideoita ja rohkaisua arjen toimintaan. Liikuntavastaavien mielestä tehokkain työtapa oli ryhmätyöskentely. Mielekkäämmiksi keskusteluteemoiksi he nostivat: liikunnan osallistumisen esteet, uuden jäsenen kohtaaminen, liikuntavastaavan roolit ja tehtävät sekä avustusvinkit. Liikuntavastaavat olisivat toivoneet enemmän aikaa lajikokeiluille ja vapaalle keskustelulle. Palautteissa tuli myös esille ero uusien ja pitkään toimineiden liikuntavastaavien välillä. Uusilla oli tarve perusteoriatietoon, ja pidempään toimineet taas halusivat keskittyä oman toiminnan arviointiin ja uusiin lajisovellutuksiin. Kaikilla paikkakunnilla liikuntavastaavat toivoivat, että mahdollinen jatkokoulutus keskittyisi erityisesti paikallisen verkoston vahvistamiseen ja uusiin lajisovellusvinkkeihin. Kuntien edustajat kiittivät palautteissaan koulutusten hyvää henkeä, kannustavaa ilmapiiriä, aktivoivia koulutusmenetelmiä ja avointa vuorovaikutusta. He kokivat koulutuksen avustustietopaketin tarpeelliseksi. Poimintoja kuntien toimenhaltijoiden palautteista: koulutus herätteli uusia ajatuksia ja toi esiin monipuolisia toimintamalleja yhteistyö kouluttajan kanssa toimi lajisovellutuksista sisäcurling oli erityisen käyttökelpoinen päivä antoi paljon eväitä aktiiviseen yhteistyöhön ja ideoita verkostojen hyödyntämiseen Aikataulun olisi toivottu olevan ajoittain väljempi, mutta toisaalta mitään teemaa ei olisi haluttu jättää poiskaan. Koulutuksiin olisi toivottu osallistujiksi useampia paikallisyhdistyksiä. Kunnan toimenhaltijat toivoivat jatkokoulutuksiin verkostoyhteistyöteemaa ja vertaisohjaajakoulutusta. He miettivät myös kaksiosaisen koulutuksen hyötyjä esimerkiksi mahdollisuutta toteuttaa välitehtävä. Kouluttajat kokivat, että osallistujilla oli motivaatiota yhdessä tekemiseen ja verkostoitumiseen. Järjestelyt paikkakunnilla ja yhteistyö kuntien edustajien kanssa sujuivat hyvin. Kouluttajien mielestä jatkossa on tärkeä vahvistaa hyvin käynnistynyttä paikallisyhdistysten ja kunnan välistä yhteistyötä sekä lisätä säännöllisiä verkostotapaamisia. 5.1.2 Peruskoulutusten tuloksia Yhteistyö paikallisyhdistysten kesken ja kunnan kanssa käynnistyi tai vahvistui kaikilla paikkakunnilla. Koulutusten jälkeen yhteydenotot ja tapaamiset kuntiin lisääntyivät. Kunnat ja yhdistykset tarkensivat roolejaan ja tehtäviään, ja työnjaosta sovittiin. Ideat ja vinkit saatiin jakoon. Kaikkien paikkakuntien ryhmätöissä huomattiin asioita, joissa yhdistykset voisivat yhdistää tietonsa ja resurssinsa: tapahtumia ja turnauksia voidaan laajentaa ja esimerkiksi vastuuta markkinoinnista jakaa. Hankkeen aikana toteutettiin kolme yhdistysten yhteistä liikuntatapahtumaa, ja neljä toteutuu vuonna 2011. Kaikki kunnat käynnistivät tai lisäsivät yhdistystapaamisia. Eläkeläisjärjestöjen mukanaolo avasi uusia kumppanuuksia. Kaikilla paikkakunnilla osallistujien tie- 17

toisuus avustuksista kasvoi. Yhdistysten liikuntalajitarjonta ja tieto liikuntavälineiden vuokraamisesta ja hankinnoista monipuolistui. Soveltavan liikunnan toimijat SoveLi ja VAU tulivat tutuksi. Peruskoulutusten keskeiset tulokset paikkakunnittain: Vaasa (10 osallistujaa) - liikuntavastaavan rooli täsmentyi ja selkiytyi - liikuntavastaavat ja yhdistyksen liikuntatoiminta tulivat tutuksi - kunnan ja paikallisyhdistysten välinen yhteistyö kehittyi, yhteydenotot lisääntyivät - paikallisyhdistysten välinen yhteistyö lisääntyi - paikallisyhdistysten yhteisen liikuntapäivän suunnittelu käynnistyi, ja jatkotoimenpiteistä sovittiin vuodelle 2011 Joensuu (10 osallistujaa) - liikuntavastaavan rooli ja tehtävät selkiytyivät - paikallisyhdistysten ja lähialueiden yhdistysten välinen yhteistyö käynnistyi - kunnan ja paikallisyhdistysten välinen yhteistyö parani: yhteydenotot ja tapaamiset lisääntyivät - uusia ideoita ryhmistä ja toimintakäytännöistä syntyi - liikuntaryhmien määrä lisääntyi - koulutus antoi eväitä kunnan avustuskäytäntöjen kehittämiseen - ryhmätyössä alkoi yhteisen luontoliikuntatapahtuman suunnittelun, ja päivä toteutui syksyllä 2010 Jyväskylä (4 osallistujaa) - paikallisyhdistysten välinen yhteistyö käynnistyi - yhdistysliikunnan tarjonta lisääntyi, yhdistykset jakoivat lajitietoutta ja järjestivät toisilleen liikuntalajikokeilupäiviä - paikallisyhdistysten tietämys avustuksista selkeytyi - peliturnauksen järjestelyt käynnistyivät, turnaus järjestettiin syksyllä 2010 Kitee (26 osallistujaa) - kunnan ja paikallisyhdistysten välinen yhteistyö parani, tapaamisia lisätään - paikallisyhdistysten liikuntatoiminta näyttäytyi muille yhdistyksille ja kunnille - yhdistysliikunnan lajivalikoima kohentui - paikallisyhdistykset rohkaistuivat tekemään aloitteita päättäjille, aiheina olivat frisbeegolfrata ja matalakynnyslatu Raisio (10 osallistujaa) - liikuntavastaavien tehtävät ja roolit selkeytyivät - yhdistysliikunnan lajivalikoima lisääntyi - syntyi uusia liikuntaverkostoja - paikallisyhdistykset rohkaistuivat tekemään aloitteita liikuntatoimelle, aiheina olivat liikuntamessut ja esteetön liikuntarata Imatra (20 osallistujaa) - liikuntavastaavien rooli ja tehtävät selkeytyivät - paikallisyhdistysten ja lähialueiden yhdistysten välinen yhteistyö lisääntyi - paikallisyhdistysten liikuntavastaavat ja liikuntatoiminta tulivat tutuiksi - kunnan ja paikallisyhdistysten välinen yhteistyö kehittyi, ja yhteydenotot lisääntyivät - paikallisyhdistysten tietämys avustuksista selkeytyi - alettiin suunnitella kahta yhteistä toimintapäivää: istumatanssi- ja kävelytapahtumia 5.2 Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus Kaksipäiväinen Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus (ohjelma liitteessä 2) oli suunnattu paikallisyhdistysten liikuntavastaaville ja vertaisohjaajille. Koulutus pohjautui aiempien Liikkeelle-koulutusten kokemuksiin ja palautteisiin sekä Yhdessä liikkeelle -kirjaan. Hankkeen aikana toteutettiin yksi jatkokoulutus. Jyväskylässä järjestettyyn koulutukseen osallistui 13 yhdistysten liikuntavastaavaa ja yksi tiedotusvastaava. He edustivat seitsemää SoveLin jäsenjärjestöä. Lisäksi koulutukseen osallistui kolme henkeä kunnan liikuntatoimesta. Koulutuksen tavoitteena oli auttaa yhdistyksiä kehittämään ja monipuolistamaan liikuntatoimintaansa ja löytämään uusia tapoja yhteistyön tekemiseen. Osallistujat itse nimesivät päivien tavoitteiksi yhteistyön syventämisen, uusien lajien löytämisen ja ideoiden syntymisen. Koulutus sisälsi teoriaosuuden sekä liikuntapajan, jonka teemoina olivat tasapaino ja sovelletut sisäpelit. Ryhmätyössä mietittiin paikallista liikunnan verkostoa ja sen toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ideoitiin uusia yhteistyömuotoja muiden yhdistysten, seurojen ja kunnan kanssa. Osallistujat myös pohtivat yhdistysten liikuntatoimintaa ohjaavia arvoja sekä liikunnan merkitystä vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Koulutuksessa koottiin niin ikään konkreettisia malleja ja ideoita yh- 18

Kello ry löysi uuden lajin Jyväskylän Mielenterveysyhdistys Kello ry sai Liikkeelle-peruskoulutuksesta muun muassa kokonaan uuden lajin valikoimaansa. Pehmolentopallo oli uusi, mielenkiintoinen tuttavuus, hallituksen puheenjohtaja Ilkka Rautiainen kertoo. Ja mikä parasta, koulutuksesta järjestyi myös kumppani, jonka kanssa lentisryhmää oli hyvä käynnistellä: Parkinson-yhdistyksen väelle laji oli ennestään tuttu. Heiltä tulikin porukkaa opettamaan meille sääntöjä ja näyttämään, miten pelataan, Ilkka Rautiainen kertoo. Pehmolentopallo sai niin paljon suosiota, että Kello ry aloitti heti Vaajakoskella viikoittaisen pelivuoron. Rautiainen näkee tarvetta yhdistysten entistä laajemmalle yhteistyölle. Liikaa vielä toimitaan yksin tai tehdään turhaan samoja asioita päällekkäin. Mutta nythän kanavat yhdistysten välillä on saatu mukavasti auki. Jyväskylän kaupungin edustajat olivat mukana vasta Liikkeelle-jatkokoulutusvaiheessa. Ilkka Rautiaisen mielestä heidän aktiivinen osallistumisensa koulutuksiin on ensiarvoisen tärkeää. Siitä tulee tunne, että meitä yhdistysihmisiä todella kuunnellaan. Teksti: Mari Vehmanen distysten viestintään. Kukin arvioi oman yhdistyksensä liikuntatoimintaa ja pohti sen tulevaisuutta. Liikuntavastaavat nimesivät toimintansa kehittämiskohtia ja painopisteitä vaikkapa tiedotus- tai tapahtumasuunnitelman. 5.2.1 Palaute jatkokoulutuksesta Jatkokoulutuksen vahvuuksiksi nähtiin erityisesti laaja osallistujaryhmä ja verkostoituminen. Osallistujat saivat vinkkejä liikuntatoimintansa kehittämiseen ja verkostojen luomiseen. Isossa ryhmässä aiheisiin löytyi monenlaisia näkökulmia. Yhdistysten liikuntavastaavat kokivat vertais- ja itsearvioinnin hyviksi tavoiksi kehittää toimintaansa. Heidän mielestään jatkokoulutuksen vinkit markkinoinnista ja tiedotussuunnitelmista olivat käyttökelpoisia. Mielekkäimpiä keskustelunaiheita heistä olivat liikunnan arvot ja verkostoitumisen hyödyt. Liikuntavastaavat saivat uusia eväitä tehtäviinsä ja yhdistyksensä toiminnan kehittämiseen. 19

Liikuntavastaavien mukaan kouluttajan ote oli asiantunteva, ja kannustava ryhmähenki syntyi nopeasti. Tasapainoharjoitukset koettiin käyttökelpoisiksi. Liikuntavastaavat kokivat saaneensa hyviä vinkkejä lajisovelluksista ja ohjeita uusien ryhmien perustamiseen. Jatkolta liikuntavastaavat toivoivat säännöllisiä tapaamisia ja aktiivista yhteistyötä. Kunnan edustajat arvioivat koulutuksen parhaaksi anniksi paikallisen yhteistyön lisääntymisen ja tähän tarjotut menetelmät. Koulutuksessa yhdistykset tulivat tutuiksi toisilleen sekä kunnan työntekijöille. Kunnan edustajat kiittivät kouluttajan innostavaa ja selkeää työtapaa sekä ryhmän erinomaista yhteishenkeä. Vapaalle keskustelulle olisi kunnan edustajien mielestä voinut jäädä enemmän aikaa. Kouluttaja kiitti kunnan aktiivista roolia koulutuksen järjestämisessä. Kunnan tehokkaan tiedotuksen ansiosta osallistujia oli runsaasti. 5.2.2 Jatkokoulutuksen tuloksia Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutuksessa yhdistykset vahvistivat yhteistyötä sekä toistensa että kunnan kanssa. Koulutuksessa muun muassa sovittiin kunnan ja yhdistysten yhteisestä kehittämispalaverista. Ryhmätöissä hahmottui asioita, joita olisi mahdollista kehittää yhdessä: esimerkiksi tiedotus, markkinointi ja edunvalvonta. Keskeisiä tuloksia: kunnan ja yhdistysten yhteistyö lisääntyi ja syventyi yhdistysten lajivalikoima monipuolistui yhdistysten liikuntavastaavien roolit ja tehtävät selkeytyivät yhdistysten tiedottaminen monipuolistui ja tehostui Huittisissa yhteistyön lumipallo lähti liikkeelle Huittisten Liikkeelle-virikepäivä oli nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Teuvo Munkin mukaan menestys jo yksin osanottajamääränsä ansiosta. Kun 30 henkeä kokoontuu näiden asioiden äärelle, niin koossa on jo aikamoinen keskustelufoorumi. Siinä alkavat väkisinkin raja-aidat kaatua ja ideat lennellä. Munkki kertoo seuranneensa ilahtuneena, kuinka yhteistyötä alkoi viritä heti koulutuspäivän aikana. Liikuntavastaava huomaa, että tuossa toisessa yhdistyksessä onkin kaveri, jolla voisi olla aikaa ja tietotaitoa auttaa minua. Porukka ymmärtää, ettei kaikkea voi eikä tarvitsekaan tehdä yksin. Koulutuksessa syntyivät ideat esimerkiksi yhteisestä sisäcurlingturnauksesta sekä vuotuiseen sydänretkeen yhdistetystä sovelletusta zumbasta. Kummastakin tulee totta vuoden 2011 aikana. Huittisten Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kemppainen nostaa virikepäivän ehdottomasti parhaaksi anniksi muiden yhdistysten väkeen tutustumisen. Huomataan, että eihän tässä olla kilpailijoita vaan samalla asialla. Ja yhdessä on yksinkertaisesti hauskempaa. Kemppaisen mielestä Huittisten yhdistykset voivat olla ylpeitä itsestään. Kai tässä jonkinlaisia edelläkävijöitä ollaan. Yhteistyö on kuin lumipallo: liikkeelle lähdettyään se vetää koko ajan lisää väkeä mukaan. Teksti: Mari Vehmanen 20

5.3 Liikkeelle-virikekoulutus Yksipäiväinen Liikkeelle-virikekoulutus (ohjelma liitteessä 3) oli tarkoitettu paikallisyhdistysten liikuntavastaaville ja vertaisohjaajille. Virikekoulutuksia järjestettiin hankkeen aikana kaksi: Huittisissa ja Turussa. Niihin osallistui 45 henkeä 17 yhdistyksestä. Puolet liikuntavastaavista edusti SoveLin jäsenjärjestöjä ja puolet seniori- ja invalidiyhdistyksiä. Kunnan edustajia mukana oli yhteensä neljä. Koulutuksen tavoitteena oli saada ideoita oman yhdistyksen liikuntatoiminnan monipuolistamiseksi. Lisäksi tarkoituksena oli tutustua uusiin sovellettuihin liikuntamuotoihin: esimerkiksi snag golfiin, pehmolentikseen ja curlingiin. Koulutuksessa pohdittiin myös yhdistysten liikuntatoiminnan pulmia ja haasteita. Yhdistykset esittäytyivät ja arvioivat sekä omaa että toistensa toimintaa. Osallistujia oli paljon, joten uusia tuttavuuksia ja verkostoja syntyi. Ryhmätyöt virittivät uusia yhteistyömalleja. Molemmilla paikkakunnilla viriteltiin yhteisiä liikuntaryhmiä ja lajikokeilupäiviä. Toisessa koulutuksessa keskityttiin erityisesti laji- ja välinekokeiluihin. 5.3.1 Palaute virikekoulutuksista Virikekoulutusten suurimmaksi vahvuudeksi nähtiin laaja osallistujajoukko, joka mahdollisti monenlaisten yhteisöjen ja yhdistysten kohtaamisen. Liikuntavastaavat kertoivat arvostaneensa kunnan liikuntatoimen läsnäoloa koulutuksissa. Sovelletut sisäpelit olivat heistä siirrettävissä suoraan oman yhdistyksen käyttöön. Lajiopetukseen oltiin muutenkin tyytyväisiä. Niin ikään kouluttajat ja koulutusten yleinen ilmapiiri saivat kiitosta. Kunnan edustajat arvioivat koulutusten ilmapiirin innostuneeksi, ja he uskoivat osallistujien saaneen käytännönläheistä tieto. Jatkossa edustajien mielestä olisi hyvä järjestää koulutuksia säännöllisesti, jotta motivaatio säilyisi ja vapaaehtoistyö saisi näkyvyyttä. Kouluttaja piti hyvänä, että koulutuksissa oli edustettuna laajasti erilaisia yhdistyksiä. Hän koki osallistujien olleen motivoituneita. Toisen koulutuksen ajankohta syyskuussa juuri ennen syyskauden alkua oli hyvä valinta. 5.3.2 Virikekoulutusten tuloksia Huittinen yhdistysten tietoja päivitettiin ja selkeytettiin liikuntavastaavat saivat vertaistukea ja voimavaroja yhdistysten ja kunnan välinen yhteistyö syventyi entisestään yhdistysten lajitarjonta monipuolistui yhdistykset aktivoituivat järjestämään yhteistä liikuntaa: sisäcurlingturnaus järjestetään huhtikuussa 2011 ja kaikille avoin zumba-päivä syyskuussa 2011 Turku yhdistysten lajivalikoima monipuolistui osallistujat tutustuivat muiden yhdistysten liikuntatarjontaan 5.4. Liikunnan VapaaehtoisITEitsearviointimenetelmän kehittäminen Alun perin Liikkeelle-pilottikoulutuksiin oli tarkoitus sisällyttää osuus myös Liikunnan VapaaehtoisITE -menetelmästä. ITE on Suomen Kuntaliitossa kehitetty, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille tarkoitettu menetelmä itsearviointiin ja laadunhallintaan. Liikunnan VapaaehtoisITE puolestaan on vapaaehtoistoimijoille tarkoitettu versio menetelmästä. Ideana on, että yhdistys arvioi omaa liikuntatoimintaansa 25-kohtaisen lomakkeen avulla ja valitsee haluamansa kehittämiskohteet. VapaaehtoisITE-menetelmää ei voitu ottaa suunnitellusti mukaan pilottikoulutuksiin, sillä sen kehittämistä jatkettiin vielä koulutushankkeessa. SoveLi ja sen kuusi jäsenjärjestöä ovat muokanneet VapaaehtoisITE-lomakkeen yhdistyskielelle yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa, ja SoveLi pilotoi lomakkeen kysymyksiä jo Virveli Virtaa verkostoihin liikunnasta -hankkeessaan 2006 2009. ITE-lomakkeen kehittämistä jatkettiin koulutushankkeessa 2010, ja Liikunnan VapaaehtoisITE julkaistiin Kuntaliiton käyttäjäpäivillä saman vuoden marraskuussa. Tulokset ovat rohkaisevia: ITE-menetelmä osoittautui helposti omaksuttavaksi. Se tukee sekä valtakunnallisia liittoja että paikallisia yhdistyksiä oman liikuntatoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Menetelmä antaa rungon myös laadunhallintaan. 21

6 HANKKEEN ARVIOINTIA Hanke aloitettiin koulutustarvekartoituksella. Pilottikoulutusten tuloksia voidaan siis ensinnäkin arvioida siinä valossa, kuinka hyvin ne vastasivat kartoituksessa esiin nousseisiin koulutustarpeisiin. Niitä olivat muun muassa: lajiosaaminen ohjaustaidot vamma- ja sairaustietous liikunta-avustusten hakeminen yhteistyö kuntien, keskusjärjestön ja oman alueen yhdistysten kanssa Kartoituksessa toivottu liikunta-avustusteema sisältyi peruskoulutuksen ohjelmaan. Muita edunvalvontaan liittyviä teemoja koulutuksessa olivat liikkumisen apuvälineet ja -vuokraajat, avustajatoiminta, kuljetus- ja saattajapalvelu sekä esteettömyys. Koulutukset sisälsivät myös keskustelua ajankohtaisesta liikuntapoliittisista teemoista. Kartoituksen toiveeseen lajiosaamisen lisäämisestä vastattiin sisällyttämällä kaikkiin koulutuksiin käytännön liikuntaosuus: VAUn Säpinää sisällä -koulutus, tasapainoteema tai sovelletut pallopelit. Käytännön lajivinkkien lisäksi jaettiin tietoa välineistä ja niiden hankinnasta. Kartoituksessa esille tullut tarve vamma- ja sairaustiedosta ei ollut ohjelmassa, sillä koulutuksissa pyrittiin nimenomaan diagnoosirajat ylittävään koulutukseen. Siinä keskitytään yhteisten asioiden kouluttamiseen, eli yhdistysten liikuntatoiminnan rakenteiden ja yhteistyön vahvistamiseen. SoveLin vahvuus on verkostokoulutuksessa, joka kannustaa paikalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Tarvekartoituksessa tuli esiin, kuinka tärkeää on varhainen tiedottaminen koulutuksista. Hanke osoitti, että tässä asiassa yhteistyö kuntien kanssa on aivan keskeistä. Aktiivinenkaan valtakunnallinen tiedottaminen ei välttämättä saa yksittäistä osallistujaa liikkeelle. Kunnan työntekijöillä on usein suora henkilökohtainen kontakti paikallisiin yhdistyksiin ja niiden liikuntavastaaviin. Ja kun kutsu koulutuksesta tulee oman kotikunnan toimenhaltijalta, sitä pidetään hyvin tärkeänä. Monen pilottikoulutuksen runsas osallistujamäärä oli nimenomaan kunnan aktiivisen tiedottamisen ansiota. Hankkeen tuloksia täytyy tietysti verrata myös sille asetettuihin tavoitteisiin. Seuraavassa hankkeen tavoitteet käydään yksitellen läpi tästä näkökulmasta. Tavoite: kehittää liikunnan koulutuspalveluita, jotka vastaavat SoveLin jäsenjärjestöjen ja niiden paikallisyhdistysten yhteisiin tarpeisiin. Tämän tavoitteen täyttyminen pyrittiin varmistamaan sillä, että hanke alkoi koulutustarvekartoituksella. Selvityksen tulokset huomioitiin monin tavoin koulutuksen sisällössä. Koulutusten ryhmätyöt ja ideapajat motivoivat yhdistyksiä tarttumaan itse yhteisiin tarpeisiinsa. Tavoite: hyödyntää koulutuskokonaisuuden kehittämisessä olemassa olevia koulutusjärjestelmiä ja jäsenjärjestöjen omia koulutuksia. Koulutusten taustalla olivat SoveLin aiemmissa hankkeissa ja toiminnassa kertyneet tiedot ja kokemukset. Tälle pohjalle luotiin paikallisesti räätälöidyt koulutukset. Kumppaniksi hankkeeseen tuli Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, jonka lajiosaamista saatiin hyödynnettyä koulutuksissa. Jäsenjärjestöjen ajatellaan vastaavan sairauskohtaisesta liikuntakoulutuksesta ja SoveLin yleisemmästä. Hankkeessa päätettiin siis panostaa erityisesti kumppanuuteen kuntien kanssa. Tavoite: lisätä verkostoyhteistyötä, erityisesti kuntien kanssa. Tässä tavoitteessaan hanke selvästi onnistui. Jokaisella koulutuspaikkakunnalla virisi uutta yhteistyötä: säännöllisiä tapaamisia, yhteisiä liikuntatapahtumia ja niin edelleen. Koulutuksissa syntyi oivalluksia siitä, miten yhdistysten voimavaroja voitaisiin yhdistää ja osaamista jakaa. Koulutuksissa näkyi ja tuntui aito tekemisen meininki ja ilo tehdä yhdessä. 22

Tavoite: kehittää koulutusta tukevia materiaaleja. Koulutusten jokaiselle osallistujalle jaettiin materiaalipaketti. Sen kokoamisessa hyödynnettiin olemassa olevia materiaaleja ja luotiin uusia. Pakettiin sisältyivät muun muassa: koulutukseen suunniteltu diasarja (jokaiselle koulutustyypille omansa) lajisovellusohjeet VAUlta ja SoveLilta koosteet koulutuksessa tehdyistä ryhmätöistä osallistujien yhteystietolista Liikkeelle-kirja soveltavan liikunnan aineistoluettelo välinevuokrausinfo koulutusesite (kaikille koulutustyypeille yhteinen) kuntien omia, aiheeseen liittyviä oppaita ja lehtiä Tavoite: siirtää ja juurruttaa hyviksi koetut koulutukset osaksi pysyvää toimintaa. Koulutukset jäävät osaksi SoveLin toimintaa. Myös yhteistyö VAUn kanssa saa jatkoa. Tulevaisuudessa on tarkoitus selvittää, miten koulutukset voisi liittää osaksi muita koulutusjärjestelmiä. Tavoite: kehittää liikuntavastaava- sekä vertaisohjaajajärjestelmää edelleen sekä koordinoida järjestelmää. Hankkeessa SoveLin roolina oli ennen kaikkea edistää paikallista yhteistyötä ja täydentää näin jäsenjärjestöjensä tarjontaa. Yhteisistä koulutuksista järjestöt ja yhdistykset saavat eväitä kehittää omaa liikuntavastaavajärjestelmäänsä. Koulutukset näyttivät lisäävän välittömästi liikuntavastaavien määrää yhdistyksissä. Asiaa ei hankkeessa tilastoitu tarkasti, mutta noin kolmannes koulutetuista liikuntavastaavista oli uusia tehtävässään. Koulutuksissa myös nimettiin varaliikuntavastaavia. Kaikilta osallistujilta kerättiin numeroarviot koulutuksen eri osa-alueista (liite 4). Annetut numerot olivat korkeita kautta linjan. Osallistujien yleinen tyytyväisyys osoittaa koulutusten onnistuneen erittäin hyvin. Myös kouluttajien asiantuntemus arvioitiin jokaisella paikkakunnalla erittäin hyväksi. Osallistujien tyytyväisyys koulutukseen (5=erinomainen, 1=huono) 5 4,3 4,5 4,7 4,1 4,3 4,4 4,5 4 Imatra Joensuu Jyväskylä Kitee Raisio Vaasa Jyväskylä, jatkokoulutus Huittinen, virikepäivä Turku, virikepäivä Kuvio 2. Osallistujien tyytyväisyys koulutuksiin. 23

7 yhteenveto Hankkeen keskeisiä tuloksia koulutuspaikkakunnilla olivat: Kuntayhteistyö syventyi, verkostot laajentuivat Alueellinen ja paikallinen verkostoyhteistyö lisääntyi ja täsmentyi Paikallinen edunvalvonta lisääntyi ja monipuolistui Yhdistysten liikuntaryhmät kasvoivat Liikuntavinkit ja lajisovellutukset monipuolistuivat Liikuntavastaavien toiminta monipuolistui ja täsmentyi Yhdistyksiin nimettiin virallisia liikuntavastaavia ja varaliikuntavastaavia Liikuntavastaavan vapaaehtoistyön arvostus kasvoi Liikunnan merkityksen tiedostus osana hyvinvointia syventyi Tieto SoveLista, VAUsta ja muista liikunnan toimijoista kasvoi Soveltavan liikunnan näkyvyys parani SoveLi ry - toiminnanjohtaja, tiedottaja, suunnittelija, kouluttaja - räätälöi koulutuksen sisällön, tiedottaa, kouluttaa, tuottaa materiaalin, arvioi Kunta - liikuntatoimen edustaja - ostaa koulutuksen SoveLilta, tiedottaa, hankkii osallistujat ja tilat, osallistuu liikuntatoiminnan kehittämiseen SoveLin jäsenjärjestö - liikunnan yhteyshenkilö - tiedottaa, kannustaa omia jäsenyhdistyksiään koulutukseen VAU ry - kouluttaja - tiedottaa, vastaa peruskoulutuksen lajisovellusosuudesta Paikallisyhdistys - liikuntavastaava/liikunnan yhteyshenkilö - osallistuu, kehittää yhdistyksen liikuntatoimintaa ja yhteistyötä Kuvio 3. Liikkeelle-pilottikoulutusten toimintamalli. 24