HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Henkilöstökertomus vuodelta 2016 SISÄLLYS A. Henkilöstöohjelman toteuttaminen... 1 1 Hyvinvoivia ja osaavia yliopistolaisia Henkilöstöohjelma 2016-2020... 1 1.1 Lähtökohdat... 1 1.2 Henkilöstökertomuksen sisältö... 2 1.3 Henkilöstöjohtaminen yliopistossa... 2 1.4 Vuosi 2017 henkilöstötyössä... 3 2 Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö... 4 3 Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen... 5 3.1 Strateginen resursointi... 5 3.2 Osaamisen johtaminen... 6 4 Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt... 7 5 Toimivat palvelut ja vuorovaikutteinen kohtaaminen... 8 B. Tilastot... 9 6 Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö... 9 7 Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen...11 7.1 Eläköityminen ja tulo- ja lähtövaihtuvuus... 11 7.2 Henkilöstöpanokset... 12 7.2.1 Henkilötyövuodet... 12 7.2.2 Henkilöstön lukumäärä ja rakenne... 15 7.2.3 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö... 17 7.2.4 Sukupuolirakenne... 19 7.2.5 Koko- ja osa-aikaisuus... 20 7.2.6 Ikärakenne... 21 7.2.7 Dosentit ja tuntiopettajat... 22 I

Henkilöstökertomus vuodelta 2016 7.3 Kansainvälisyys... 23 7.3.1 Kansainvälinen henkilöstö Suomessa... 23 7.3.2 Kansainvälisen henkilöstön osuus yksiköiden henkilömäärästä... 23 7.3.3 Kansainvälisen rekrytoinnin tukeminen... 23 7.3.4 Kansainvälisen henkilöstön tukipalvelut... 24 7.3.5 Kansainvälinen työskentely... 24 7.3.6 Kansanvälinen henkilöstö tilastotietoina... 25 7.4 Palkkakustannukset ja -jakaumat... 27 7.5 Osaamisen johtaminen... 30 7.6 Tiedekuntakohtaiset tilastot... 32 7.6.1 Humanistinen tiedekunta... 32 7.6.2 Informaatioteknologian tiedekunta... 34 7.6.3 Kasvatustieteiden tiedekunta (sis. Normaalikoulu)... 36 7.6.4 Kauppakorkeakoulu... 38 7.6.5 Liikuntatieteellinen tiedekunta... 40 7.6.6 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta... 42 7.6.7 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta... 44 7.6.8 Yliopistopalvelut (ei sis. siivous, kiinteistö ja yhteiset) *)... 46 II

A. HENKILÖSTÖOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 1 HYVINVOIVIA JA OSAAVIA YLIOPISTOLAISIA HENKILÖSTÖ- OHJELMA 2016-2020 1.1 Lähtökohdat Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen lähtökohdat on määritelty yliopiston strategiassa ja henkilöstöohjelmassa. Yliopiston hallitus on joulukuussa 2014 hyväksynyt yliopiston strategian 2015-2020 ja helmikuussa 2016 strategian toimenpideohjelman vuosille 2015-2016 (strategian toimenpideohjelma on päivitetty hallituksen kokouksessa 27.1.2017 vuosille 2017-2020). Yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopiston henkilöstöohjelman vuosille 2016-2020 toukokuussa 2016 ja yliopiston rehtori henkilöstöohjelman toimenpideohjelman kesäkuussa 2016. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on esittää luotettavaa ja objektiivista henkilöstön määrää ja - rakennetta koskevaa tietoa käytettäväksi strategiatyössä, toiminnan ja talouden suunnittelussa, henkilöstöohjelmassa sekä mm. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa määriteltyjen toimintalinjojen ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen. Vuosittain laadittava henkilöstökertomus täydentää toimintakertomusta ja tilinpäätöstä ja toimii raporttina rehtorille ja yliopiston hallitukselle henkilöstön tilasta ja henkilöstöjohtamisesta Jyväskylän yliopistossa. Henkilöstökertomuksessa tietoja esitetään kuluneen vuoden lisäksi pääsääntöisesti kahdelta aikaisemmalta vuodelta. Tiedot on koottu pääsääntöisesti Jyväskylän yliopiston käyttämistä henkilötietojärjestelmistä. Henkilöstöryhmäjakona käytetään pääsääntöisesti ylipiston keskeisenä henkilötietojärjestelmänä käytössä olevaa SAP HR:n mukaista jaottelua. Tämä poikkeaa eräiltä osin opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämän Vipunen tietokannan (aikaisempi KOTA tietokanta) jaotteluista, mistä seuraa joitakin tilastollisia eroavaisuuksia suhteessa näiden tietokantojen perusteella laadittuihin raportteihin. Tässä henkilöstökertomuksessa opetushenkilöstöön kuuluvaksi katsotaan professorit, yliopistonlehtorit, lehtorit (myös harjoittelukoulu), yliopistonopettajat ja päätoimiset tuntiopettajat (myös aikaisemmin käytössä olleet yliassistentti ja assistentti nimikkeet sisältyvät tähän henkilöstöryhmään). Tutkimushenkilöstöön kuuluvaksi katsotaan tutkimusjohtajat, akatemiatutkijat, yliopistotutkijat, erikoistutkijat, tutkijatohtorit, tutkijat, projektitutkijat, tutkimuskoordinaattorit, tohtorikoulutettavat ja tutkimusavustajat. Muuhun henkilöstöön kuuluvat opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, hallinto- ja toimistohenkilöstö, atk/it -henkilöstö, kirjastohenkilöstö sekä huolto- ja kiinteistöhenkilöstö. 1 (46)

1.2 Henkilöstökertomuksen sisältö Henkilöstökertomusta vuodelta 2016 on kehitetty kuvaamaan Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen keskeisiä elementtejä ja näihin liittyviä toimenpiteitä strategian ja henkilöstöohjelman tavoitteiden mukaisena myös toimintakertomuksessa henkilöstöstä esitettävä huomioiden. Vuoden 2016 henkilöstökertomus on jaettu kahteen osaan A) Henkilöstöohjelman toteuttaminen ja B) tilastot. Jaottelun tarkoituksena on tukea näihin molempiin osiin liittyvää raportointia ja seurantaa sekä auttaa havainnoimaan henkilöstön tilaa ja siihen liittyviä muutoksia Jyväskylän yliopistossa. 1.3 Henkilöstöjohtaminen yliopistossa Kokonaisuutena henkilöstön tilaa koskevana arvioina voidaan todeta yliopiston kehittyneen hyvin edellisvuosia vastaavalla tavalla. Eräitä yksittäisiä muutoksia on havaittavissa sekä henkilöstöohjelmaa että tilastoja koskevissa osuuksissa, mitä on kyseisissä yhteyksissä jäljempänä tarkemmin selvitetty. Henkilötyövuosien määrässä on havaittavissa muutaman vuoden laskun jälkeen kahden henkilötyövuoden lisäys. Henkilötyövuodet vähenivät selvästi (-27 htv) muun henkilöstön ryhmässä ja lisäys on havaittavissa opetus- ja tutkimushenkilökunnan (+29 htv) ryhmässä. Muutos ei suoraan ole heijastunut yliopiston palkkakustannuksiin, jotka vähenivät 0,27 %. Kokonaishenkilöstökustannukset vähenivät 1,4 % edellisestä vuodesta (kuva 17). Kokonaiskustannustason muutosta selittää erityisesti KEVA:n yliopiston eläkevakuutusmaksuun kohdistama oikaisu, joka toteutetaan vuosina 2016-2018. Vuonna 2016 kiinnitettiin erityistä huomiota henkilöstöpanosten suhteuttamiseen yliopiston talouden kehitykseen ja talouden kehitys huomioitiin muutoinkin toiminnan suunnittelussa. Rehtorin johdolla työnantajaryhmässä käsiteltiin kaikki muun henkilökunnan rekrytointia koskevat esitykset, erityisesti vuoden 2016 aikana suunnitellun ja vuoden 2017 alusta aloittaneen keskitetyn palvelurakenteen rekrytoinnit. Uuden henkilöstöohjelman kulmakivet, yliopiston menestystekijät, kytkettiin osaksi yliopiston toiminnanohjausjärjestelmää. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin uuden henkilöstöohjelman ja sitä tukevan toimenpideohjelman toteuttamista koskevat toimenpiteet, joita on kuvattu tämän henkilöstökertomuksen osassa A). Vuoden 2016 aikana käynnistettiin myös pilottityyppisenä koko henkilöstön viremittaus. Kysely antaa henkilöstölle tilaisuuden kerran kuukaudessa antaa palautetta työvireestään. Viremittauksen tulokset ovat laitostason johtajien käytössä ja ne auttavat suuntaamaan työhyvinvointitoimenpiteitä yksiköittäin. Henkilöstötyössä yhtenä kehittämis- ja arviointivälineenä toimii kahden vuoden välein toteutettava työhyvinvointikysely, jonka kautta saamme tärkeää informaatiota yliopistomme työhyvinvointituloksista. Olemme henkilöstöpalveluissa asettaneet seuraavan kerran vuoden 2017 syksyllä toteutettavan kyselyn vastausprosenttitavoitteeksi 60 (vastausprosentti 2015 oli 35 %) saadaksemme nykyistäkin parempaa tukea yliopistossa tehtävään henkilöstötyöhön. Yliopiston ja opetus-ja kulttuuriministeriön välisessä sopimuksessa vuosille 2017-2020 odotetaan yliopiston (ja yliopistojen) ottavan käyttöön yh- 2 (46)

tenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen työhyvinvoinnin tarkastelussa. Edistetään jo nykyisin käytössä olevan työhyvinvoinnin tarkasteluvälineen merkitystä lisäämällä kyselyn vastausprosentti yli henkilöstöpalveluiden asettaman tavoitteen! Yliopiston kansainvälistymistavoitteiden mukaisesti ulkomailta tulevien ja ulkomaille lähtevien työntekijöiden ohjeistuksen ja prosessien kehittämistä jatkettiin vuonna 2016. Yliopisto edisti Euroopan komission The Human Resources Strategy for Reasearchers hanketta (HRS4R). Kansainvälisen rekrytoinnin tukemiseksi Jyväskylän yliopisto sai Euroopan komissiolta syksyllä 2016 EURAXESS Service Center statuksen, jonka saamisen jälkeen yliopiston kansainvälisen henkilöstön tukipalvelut löytyvät myös Euroopan komission EURAXESS Researchers in motion sivustolta. 1.4 Vuosi 2017 henkilöstötyössä Vuoden 2017 keskeisiä tavoitteita henkilöstötyössä ovat: 1. Henkilöstöohjelman ja sen toimenpideohjelman edistäminen 2. Työhyvinvointikyselyn kehittäminen ja hyödyntäminen tukemaan työhyvinvoinnin tarkastelua 3. Tulossopimuksiin ja yliopiston toiminnanohjaukseen kytkeytyvän henkilöstötyön vahvistaminen henkilöstöohjelman seuraavien kulmakivien kautta - Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen - Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt - Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö 4. Henkilöstötyön kytkeminen tukemaan yliopiston talouden vakautta 3 (46)

2 KEHITTYVÄ YHTEISÖLLISYYS JA HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ Mittarit Mittarin arvo Yliopiston yhteisöllisyyden keskiarvo henkilöstökyselyssä 3,5 Työolot keskiarvo henkilöstökyselystä 3,4 Sairauspoissaolot määrällisesti 6pv / htv Työterveyshuollon kokonaiskustannukset 1 178 021 Tehostettuun tukeen johtaneet Vartu keskustelut 13 Kehittyvää yhteisöllisyyttä ja hyvinvoivan työyhteisön rakentumista on tuettu henkilöstöohjelman mukaisesti sekä yksilö että työyhteisötasolla. Työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittymisen tueksi on tarjottu työhyvinvointiin liittyviä luentoja mm. stressinhallintaan ja asiakastyöhön. Yksiköiden käytössä on ollut Työhyvinvointi-tarjotin ja lisäksi on tuettu työhyvinvointiin liittyviä kehittämishankkeita taloudellisesti. Kehittämishankkeita on toteutettu mm. Kielten ja viestintätieteiden laitoksilla (laitosten yhdistymisen fasilitointi), avoimessa yliopistossa (johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen) ja muutoksen kohteina olevien tiedekuntien hallintopäälliköiden sparrauksena. Lisäksi tarjolla on ollut muutostukea eri muodoissa sekä työnohjausta mm. esimiehille ja työsuojeluun osallistuville toimijoille. Yliopiston työterveyshuoltopalveluiden toimittajana on Terveystalo. Työterveyshuollon toiminta on toteutunut toimintasuunnitelman mukaisesti, keskeisinä toimintoina mm. työpaikkakäynnit ja ikäkausi ja työhöntulotarkastukset. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat laskeneet hieman. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus on vastaavasti kasvanut hieman tavoitteiden mukaisesti. Kuva 1. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia seurataan mm. sairauspoissaolojen ja työkykyriskin kautta. Sairauspoissaolopäivien määrä on laskenut, mutta poissaolopäivien lukumäärä henkilötyövuotta kohden on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. 1-3 päivän poissaolot ovat jatkaneet kasvuaan. Pitkissä poissaoloissa on kasvua 61-90 päivän poissaoloissa. Pitkissä poissaoloissa syinä ovat pääasiassa tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Kuva 2 ja 3. Työkykyriskien varhainen tunnistaminen vähentää mahdollisia työkyvyttömyystapauksia. Työkyvyn ylläpitoa ja sen palauttamista pyritään tukemaan mm. kuntoutuksen, työkokeilun ja tehtäväjärjestelyjen avulla. Tunnistettujen työkykyriskien ja neuvottelujen määrä on laskenut vuodesta 2015. Taulukko 1. Tähän kehitykseen on vaikuttanut mm. sairauspoissaolojen vähentyminen ja muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Työtapaturmien lukumäärä on kasvanut, mutta tapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä on vastaavasti vähentynyt. Työtapaturmat ovat sattuneet työssä (57%) ja työmatkalla (43%) ja aiheuttaneet useimmiten sijoiltaan menoja ja nyrjähdyksiä (43%). Kuva 4. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa edistävät hyvinvoivan työyhteisön rakentumista ja takaavat yksilötasolla riittävät tukitoimenpiteet riittävän ajoissa. Työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tuettiin monipuolisilla kulttuuri- ja henkilöstöliikuntapalveluilla (yliopistoliikunta). Yliopisto on lisäksi tukenut henkilöstön omaehtoista opiskelua ja osallistumista liikuntapalveluihin työtilanteen salliessa. Lisäksi yliopistossa jaettiin ensimmäistä kertaa Academic Lifetoimintamallin mukaisena Yhteisöllisyyden rakentaja-palkinto ja valmisteltiin henkilökunnan olohuoneen käyttöönottoa. 4 (46)

3 STRATEGINEN RESURSOINTI JA OSAAMISEN JOHTAMINEN Mittarit Strategisen johtamisen keskiarvo henkilöstökyselyssä yliopiston ja tiedekuntien tasolla Henkilöstösuunnitelmien ml. tulossopimuksissa sovitun henkilöstömääräennusteen osumatarkkuus Mittarin arvo Yliopisto: 3,1 Tiedekunnat: 3,7 Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. Ikä- ja sukupuolijakauma Keski-ikä (v): 43,4 30 % henkilöstöstä 30-39-vuotiaita 56,4 % naisia; 43,6 % miehiä Käytyjen kehityskeskustelujen kattavuusprosentti Muu henkilöstö: 50,3 % Opetus- ja tutkimushenkilöstö 76,0 % Oman työn sisältö ja osaamisen keskiarvo henkilöstökyselyssä 3,8 Keskimääräinen rekrytointiprosessin kesto ja suorat kustannukset jelman aikataulun mukaisesti. Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöoh- Kansainvälisen työskentelyn määrä Yli 3 kuukauden ulkomaan työskentelyssä 30 henkilöä ja ulkomailla paikalta palkattuna 19 Ulkomaalaisten henkilötyövuosien määrä ja Htv: 244 lukumäärä Lukumäärä: 272 Henkilöstön vaihtuvuusprosentti (tutkijauramallin 4. taso) Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. 3.1 Strateginen resursointi Henkilöstötyö kytkettiin yliopiston toiminnanohjausjärjestelmään uuden henkilöstöohjelman myötä aikaisempaa voimakkaammin vuoden 2016 aikana. Henkilöstöohjelman neljästä kulmakivestä kolme huomioitiin jo henkilöstösuunnitelman ohjeistuksessa: 1) Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen, 2) Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt, sekä 3) Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö. Henkilöstösuunnitelmissaan yksiköt huomioivat mainittuihin kulmakiviin esitetyt toiminnanohjaukseen kytkeytyvät tavoitteet sekä esittivät myös henkilöstön määrään sekä rakenteeseen liittyviä tavoitteitaan niin ikään ohjatun henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Tarkoituksena on kirkastaa ja terävöittää henkilöstöön liittyvää toiminnanohjausprosessia tulevina vuosina osana strategia- ja profilointilähtöistä henkilöstötyötä. 5 (46)

3.2 Osaamisen johtaminen Henkilöstöohjelman 2016-2020 tavoitteiden mukaisesti osaamisen johtaminen varmistetaan systemaattisen toimintamallin avulla. Osaamisen kehittäminen ulottuu työsuhteen elinkaaren ajan alkaen rekrytoinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta perehdyttämisen kautta työsuhteen aikaiseksi osaamisen ylläpitämiseksi, uudistamiseksi ja jakamiseksi ja päättyen työsuhteen päättymiseen. Vuoden 2016 aikana toimintamallia edistettiin osaamisen kehittämisen sivuston luomisen suunnittelulla sekä kehityskeskusteluiden käymisellä koko henkilöstön kanssa. Meneillään olleen palvelurakenteen uudistuksen takia muun henkilöstön kanssa ei käyty kehityskeskusteluja kattavasti. Kehityskeskustelut käytiin muun henkilöstön kanssa 50,3 %:sti ja 76 %:sti opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa. Osaamisen johtamisen toimintamallin kehittämistä jatketaan henkilöstöohjelman mukaisesti vuosina 2017-2018. Henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen vaatimus- ja tavoitetasot linjattiin kielipolitiikan mukaisesti henkilöstön kehittämistoimikunnan ja kielipoliittisen toimikunnan yhteistyönä. Hiljaisen tiedon jakamisen sekä kansainvälisten valmiuksien edistäminen toimenpiteitä valmisteltiin aloitettavaksi vuonna 2017. Jyväskylän yliopisto on asiantuntijaorganisaatio, jossa osaaminen kehittyy pääasiallisesti työssä ja työssä kehittymisen kautta. Henkilöstö on lähtökohtaisesti korkeasti kouluttautunutta: tutkijakoulutusasteen tai ylemmän korkeakoulutusasteen on suorittanut 72,2 % henkilöstöstä. Eriasteisen tutkinnon suorittaneita on 91,3 % henkilöstöstä. Taulukko 14. Henkilöstön osaamista kehitetään vuosittaisen koulutussuunnitelman mukaan. Koulutussuunnitelma laaditaan kehityskeskustelujen ja yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmien pohjalta. Vuonna 2016 osaamisen kehittäminen painottui valmistautumiseen rakenteellisen kehittämisen muutoksiin yleisillä sekä yksikkökohtaisilla muutosvalmennuksilla sekä johtajien muutossparraustuella. Osaamisen kehittämisessä hyödynnettiin yhä enenevässä määrin tallenteita. Aikaisempien vuosien tapaan erityisesti tieteenalan asiantuntemusta sekä palvelu- ja hallinto-osaamista lisäävät konferenssit, seminaarit, tutkijatapaamiset sekä muut tilaisuudet ja tapaamiset muodostivat merkittävimmän osan osaamisen kehittämisestä vuoden 2016 aikana. Näiden lisäksi Jyväskylän yliopisto järjesti eri osaamisalueillaan laajaa henkilöstökoulutusta sisäisten henkilöstökoulutustoimijoiden kautta. Vuonna 2015 alkaneet kaksi esimiesvalmennusryhmää Valmentava lähijohtaminen-teeman alla päättivät opintonsa kevätlukukaudella 2016. Lisäksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen esimiehille räätälöitiin ja toteutettiin oma esimiesvalmennus. Palvelurakenneuudistuksen tueksi järjestettiin asiakaspalveluvalmennus. Koulutussuunnitelmaan pohjautuvaa koulutuskorvausta haettiin 4115 koulutuspäivältä (1,74 koulutuspäivää/htv; 1,6 koulutuspäivää/hlö). Tilastoituja osaamisen kehittämisen tilaisuuksia vuodelta 2016 on 1559, joihin osallistui 4962 henkilöä. Kuva 21. 6 (46)

4 LAADUKAS ESIMIESTYÖ JA YHTENÄISET HENKILÖSTÖN JOH- TAMISKÄYTÄNNÖT Mittarit Mittarin arvo Esimiestyön keskiarvo henkilöstökyselyssä 3,7 Esimiesvalmennuksien osallistumisprosentti 40,5% (71 esimiestä 2014-2016) Esimiesten 360-arvioinnit 37 Alaisten lukumäärä /esimies 14,5 (min 1, max 60) Esimiestyöhön perehdyttämisen läpikäyneiden määrä Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. Laadukkaalla esimiestyöllä ja yhtenäisillä henkilöstön johtamiskäytännöilla varmistetaan yliopiston kilpailukyky ja kestävä kehitys. Henkilöstöohjelman vuodeksi 2016 suunniteltu toimenpide yliopiston henkilöstöjohtamisen periaatteiden määrittelystä siirrettiin toteutettavaksi vuoden 2017 puolelle uuden rehtorin johdolla. Erilaisissa esimiesrooleissa toimivien esimiesten vastuiden ja tehtävien määrittelyssä sekä esimiestyön vuosikellon laatimisessa hyödynnetään 2016 ja 2017 esimiesvalmennuksessa olevien näkemyksiä. Vuonna 2016 aloitetun viremittauspilotin tavoitteena on saada yksiköiden johtajille ajantasaista tietoa henkilöstön työskentelyvireestä työyhteisön kehittämiseksi. 7 (46)

5 TOIMIVAT PALVELUT JA VUOROVAIKUTTEINEN KOHTAAMI- NEN Mittarit Asiakasarvioinnin indeksit (laatu, saavutettavuus, toimivuus), kun malli rakennettu Yhteydenottojen ja palautteen määrä/palvelukokonaisuus Mittarin arvo Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. Toimenpide ja mittari valmistuu henkilöstöohjelman aikataulun mukaisesti. Palvelurakenteiden uudistamistyössä tunnistettiin yksikkörajat ylittäviä palveluketjuja erityisesti henkilöstöhallinnon osalta. Henkilöstöpalveluiden organisoitumista ja tehtäväkokonaisuuksia tarkasteltiin pilottina yhteistyössä tulevan palvelukeskuksen kanssa. HR-prosesseista kuvattiin ja samalla kehitettiin rekrytointi-, työsopimus-, sisääntulo- sekä tapaturma- ja sairauspoissaoloprosessit. Käyttöönotetussa viremittauksessa kysytään myös yliopistoyhteisön kokemuksia palveluista. Palvelutehtävissä toimivien vuorovaikutustaitoja palvelutilanteissa vahvistettiin palvelukeskuksen ja kirjaston henkilöstölle järjestetyssä asiakaspalveluvalmennuksessa. 8 (46)

B. TILASTOT 6 KEHITTYVÄ YHTEISÖLLISYYS JA HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 422 147 417 946 416 127 Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, KELA I 1 178 021 1 190 423 1 186 916 48 805 44 485 42 474 713 089 727 992 722 295 Sairaanhoito, KELA II Muu terveydenhuolto Kokonaiskustannukset 2014 2015 2016 Kuva 1. Työterveyshuollon kustannukset ilman Kela-korvausta 2014 2016 18 000 10 17 000 9 16 000 15 000 14 000 13 000 12 000 7 16 890 6 6 14 663 14 257 8 7 6 5 4 Poissaolopäivien lukumäärä Poissaolopäivien lukumäärä / henkilötyövuosi 11 000 3 10 000 2014 2015 2016 2 Kuva 2. Henkilöstön sairauspoissaolot vuosina 2014 2016 9 (46)

80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 73,8 74,2 76,1 14,5 7,0 3,4 0,7 0,8 15,7 6,6 2,4 0,2 1 13,7 6,7 1,8 0,7 1 2014 2015 2016 1 3 pv 4 10 pv 11 30 pv 31-60 pv 61-90 pv Yli 90 pv Kuva 3. Henkilöstön sairauspäivätapausten prosentuaalinen jakauma vuosina 2014 2016 Taulukko 1. Työkykyriskin tunnistaminen 2014 2015 2016 Työkykyriski tunnistettu (eri henkilöitä) 58 84 61 Työkykyneuvottelut 44 48 38 Kuva 4. Henkilöstön työtapaturmapoissaolopäivien ja työtapaturmien lukumäärä vuosina 2014 2016 10 (46)

7 STRATEGINEN RESURSOINTI JA OSAAMISEN JOHTAMINEN 7.1 Eläköityminen ja tulo- ja lähtövaihtuvuus Vanhuuseläkkeelle jäänti-ikä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen 64,5 vuotta vuonna 2016 (vuonna 2015 64,7 vuotta). Henkilöryhmittäin tarkasteltuna keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisikä oli muulla henkilöstöllä 64,6 vuotta (vuonna 2015 64,7 vuotta), opetus- ja tutkimushenkilökunnalla (ilman professoreita) 63,9 vuotta (vuonna 2015 64,3 vuotta), ja professoreilla 64,8 vuotta (vuonna 2015 65,8 vuotta). Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen oli huomattavasti vertailuvuosia yleisempää osittain eläkejärjestelmään vuoden 2017 alusta alkaen kohdistuneen uudistuksen seurauksena. Vertailutietoa eläkkeelle siirtymisestä on tarvittaessa saatavissa Eläketurvakeskuksen verkkosivulta http://www.etk.fi/ Taulukko 2. Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä vuosina 2014 2016 Vuosi 2014 2015 2016 Vanhuuseläke 47 45 43 Muu eläke 1 0 0 Työkyvyttömyyseläke 4 4 4 Osatyökyvyttömyyseläke 2 2 3 Osa-aikaeläke 3 5 22 Yhteensä 57 56 72 Osuus koko henkilöstöstä (%) 2,2 2,2 2,8 Vanhuuseläkkeelle jäänti-ikä (v) 64,6 64,7 64,5 Keskimääräinen eläkkeelle jäänti-ikä (v) 63,2 63,9 63,2 Vuoteen 2019 mennessä vakituisesta henkilöstöstä 65 vuoden iän saavuttaa 149 henkilöä. Professoreista 65 vuoden iän saavuttaa 18,4 % (42 henkilöä), muusta opetus- ja tutkimushenkilökunnasta 2,3 % (40 henkilöä) ja muusta henkilökunnasta 7,6 % (67 henkilöä). Kuva 5. Vuoteen 2019 mennessä 65 vuoden iän saavuttavien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien lukumäärä 11 (46)

Henkilöstön vaihtuvuus on perinteisesti ollut suurinta opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökunnan ja tutkimushenkilöstön ryhmissä ja yleisesti vaihtuvuuteen pääosin vaikuttaa yliopiston toiminnan luonne. Yliassistentin vaihtuvuuden laskun nollaan selvittää se, että nimikkeestä on luovuttu kokonaan rekrytoinnissa ja viimeisetkin yliassistentin työsopimukset ovat päättyneet. Normaalikoulun päätoimisten tuntiopettajien vaihtuvuuden taustalla ovat opetuksen tarvitsemat lyhyet sijaisuudet. Harjoittelijat vaihtuvat useamman kerran vuodessa kokonaan. Vaihtuvuus on ollut vähäisintä opetus- ja tutkimushenkilökunnassa professoreiden ja yliopistonlehtoreiden (ja lehtoreiden) joukossa. Muun henkilöstön osalta vaihtuvuus on ollut vähäisintä kirjastohenkilökunnassa ja huolto- ja kiinteistöhenkilökunnassa (taulukko 3). Taulukko 3. Henkilöstövaihtuvuus (%) vuonna 2014-2016 ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Vuosi 2014 2015 2016 Professorit 4,7 5,1 6,1 Tutkijat 32,8 25,5 Tohtorikoulutettavat 25,1 28,7 Tutkijatohtorit 27,7 24,9 Yliopistotutkijat 10,9 8,6 Tutkimusjohtajat 0,0 0,0 Yliopistolehtorit 6,1 5,1 Yliopistonopettajat 15,6 12,6 Lehtorit 3,1 6,2 Yliassistentit 37,5 0,0 Päätoimiset tuntiopettajat 23,7 15,2 Atk-henkilökunta 12,8 6,5 Hallinto- ja toimistohenkilökunta 11,3 10,8 Huolto- ja kiinteistöhenkilökunta 8,0 5,3 Kirjastohenkilökunta 7,6 5,8 Harjoittelijat 97,0 119,1 Opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö 60,4 57,9 27,0 37,7 30,6 11,8 14,3 5,5 14,0 5,6 0,0 27,6 7,8 13,2 7,3 8,7 107,5 66,3 7.2 Henkilöstöpanokset 7.2.1 Henkilötyövuodet Yliopistossa tehtiin vuonna 2016 yhteensä 2 362 henkilötyövuotta (htv) normaalikoulu mukaan luettuna. Nousua edelliseen vuoteen oli noin 2 htv:ta. Henkilöstöryhmistä opetushenkilöstön henkilötyövuodet kasvoivat eniten eli 3,1 %. Tutkimushenkiöstön htv:t kasvoivat myös hieman 1,1 %. Muun henkilöstön henkilötyövuodet laskivat 3,3%. (taulukko 4 ja kuva 6). Sivutoimisen tuntiopetuksen laskennallinen henkilötyövuosimäärä oli yhteensä koko yliopistossa 55 henkilötyövuotta. Tehdyistä henkilötyövuosista miesten osuus oli 44,7 % ja naisten 55,3 %, mikä on lähellä henkilölukumääräjakaumaa. 12 (46)

Taulukko 4. Henkilötyövuodet vuosina 2014 2016 ammattiryhmittäin ja sukupuolittain Normaalikoulu mukana. HENKILÖSTÖRYHMÄ 2014 2015 2016 Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Opetushenkilöstö yht. 321 342 663 320 352 672 330 363 693 Professorit 137 73 210 137 73 210 137 70 207 Assistentit, yliassistentit 2 1 3 0 0 0 0 0 0 Lehtorit ja muut opettajat 182 268 450 183 279 462 193 293 486 Tutkimushenkilöstö 461 422 883 431 399 830 417 422 839 Muu henkilöstö 334 550 884 318 540 858 309 521 830 Yhteensä 1116 1313 2430 1070 1290 2360 1056 1306 2362 1000 2800 900 884 858 830 2600 800 883 830 839 2400 700 2200 600 663 672 693 2000 Htv yhteensä 500 1800 Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö 400 1600 Muu henkilöstö 300 1400 200 100 2430 2360 2362 2014 2015 2016 1200 1000 Kuva 6. Opetus- ja tutkimushenkilökunta ja muu henkilöstö henkilötyövuosina 2014 2016 13 (46)

Taulukko 5. Henkilötyövuodet vuosina 2014 2016 tutkijauramallin mukaan sukupuolittain Normaalikoulu mukana. Tutkijauramallin mukainen luokittelu (opetus ja tutkimus henkilöstö) 4 taso 3 taso Professorit, tutkimusjohtajat Akatemia-, yliopisto- ja erikoistutkijat, yliopistolehtorit, lehtorit, apulaisprofessorit Vuosi 2014 2015 2016 Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä 139 75 214 139 74 213 138 70 209 206 206 412 213 217 430 214 222 435 2 taso Tutkijatohtorit, tutkimuskoordinaattorit 131 117 248 125 108 233 123 121 244 1 taso 0 taso Tohtorikoulutettavat, yliopistonopettajat, päätoim.tuntiop., muut tutkijat Muu opetuksen ja tutkimuksen apu-henkilöstö (mm. tutkimusavustajat) 288 339 627 261 327 588 254 355 609 19 26 45 14 25 39 17 18 35 Yhteensä 783 763 1546 752 751 1503 746 786 1532 700 600 627 588 609 500 400 412 429 435 300 200 100 0 248 234 244 214 213 209 2014 2015 2016 4 taso Professorit sis. Visiting professor, Professor of Practice 3 taso Apulaisprofessorit, Yliopistotutkijat, akatemiatutkijat, erikoistutkijat, yliopistonlehtorit, lehtorit 2 tasotutkijatohtorit, tutkimuskoordinaattorit 1 tasotohtorikoulutettavat, yliopistonopettajat, päätoim.tuntiop., muut tutkijat Kuva 7. Tutkijauramallin mukaiset henkilötyövuodet vuosina 2014-2016 14 (46)

Taulukko 6. Henkilötyövuodet vuosina 2014 2016 yksiköittäin Yksikkö 2014 2015 2016 Vakituiset Määräaik. Yhteensä Kasvatustieteiden tiedekunta (KTK) 275 276 182 100 282 Normaalikoulu (sisältyy KTK:n lukumääriin) 96 96 78 20 98 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 196 194 63 144 207 Humanistinen tiedekunta 271 283 138 142 280 Matemaattis-luonnontietieteellinen tiedekunta 553 536 187 334 521 Liikuntatieteellinen tiedekunta 172 163 82 80 162 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 96 91 57 40 97 Informaatioteknologian tiedekunta 164 141 50 106 156 Koulutuksen tutkimuslaitos 64 68 34 26 60 Kirjasto 61 61 54 6 60 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 93 94 61 31 92 Avoin yliopisto 52 52 35 20 55 Yliopiston kielikeskus 43 42 34 9 43 Museo 12 11 7 4 11 Ympäristöntutkimuskeskus *) 8 0 0 0 0 Koulutuksen arviointisihteeristö **) 3 0 0 0 0 Agora Center 40 31 6 14 20 Yliopistopalvelut 274 264 205 35 240 Kiinteistö, johto ja yhteiset 53 54 68 8 76 Yhteensä *) Toiminta päättyi 31.3.2014 **) Toiminta päättyi 30.4.2014 2430 2360 1263 1099 2362 Henkilötyövuodet vähenivät vuodesta 2015 vuoteen 2016 matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ( -2,8 %). Henkilötyövuodet kasvoivat yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (6,7 %), informaatioteknologian tiedekunnassa (10,6 %), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa (6,7%) ja kasvatustieteiden tiedekunnassa (2,2 %). Informaatioteknologian tiedekunnan htv:n kasvua selittää osittain se, että Agora Centerin henkilöstöstä osa siirtyi sinne syksyn 2016 aikana (3,2 htv:tä). Myös muihin tiedekuntiin siirtyi Agora Centerin henkilöstöä. Humanistisessa tiedekunnassa ja liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Erillislaitoksista Koulutuksen tutkimuslaitoksen henkilötyövuodet vähenivät (-11,8 %) ja Agora Centerin henkilötyövuodet vähenivät (-34,5%) pääasiassa vaikutuksena toiminnan siirtymisestä muihin yksiköihin. Muissa erillislaitoksissa henkilötyövuosien kehityksessä ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 7.2.2 Henkilöstön lukumäärä ja rakenne Yliopiston henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 oli 2 585, josta 795 oli opetushenkilöstöä, 910 tutkimushenkilöstöä ja 880 muuta henkilöstöä (taulukko 10). Opetushenkilöstön määrä kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 4,1 %, muun henkilöstön määrä väheni 3,1 %. Tutkimushenkilöstön lukumäärässä ei tapahtunut käytännössä muutosta. Tutkimushenkilöstöryhmän sisällä on tapahtunut muutoksia tutkijatohtorien määrän lisääntymisessä (8,1 %) ja tutkimusavustajien määrän vähentymisessä (taulukko 7). 15 (46)

Vuoden 2016 aikana otettiin 9 professoria (vuonna 2015 10 professoria) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, hakumenettelyä käytettiin viiden (kolme vuonna 2015) tehtävän kohdalla ja kutsumismenettelyllä täytettiin neljä professorin tehtävää (vuonna 2015 seitsemän). Kutsumismenettelyllä tehtävään otetuista naisten lkm oli yksi ja miesten lkm kolme. Henkilöstöltään suurin tiedekunta oli edelleen matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, seuraavina olivat humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta (mukaan luettuna normaalikoulu) (taulukko 8). 1000 900 800 909 933 902 908 910 880 2800 2600 2400 700 600 748 764 795 2200 2000 Lkm yhteensä Opetushenkilökunta yht. 500 1800 Tutkimushenkilökunta 400 1600 Muu henkilökunta 300 1400 200 100 2583 2581 2585 2014 2015 2016 1200 1000 Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilökunnan ja muun henkilöstön lukumäärä 2014 2016 Taulukko 7. Henkilökunnan lukumäärä ja muutos edellisestä vuodesta (%) ammattiryhmittäin vuosina 2014 2016 kunkin vuoden viimeisenä päivänä (31.12.) Ammattiryhmä 2014 2015 Muutos 2016 Muutos Opetushenkilöstö yht. 748 764 2,1 795 4,1 Professorit 223 229 2,7 228-0,4 Lehtorit ja opettajat 523 535 2,3 567 6,0 Assistentit ja yliassistentit 2 0-100,0 0 0,0 Tutkimushenkilöstö yht. 933 909-2,6 910 0,1 Tutkijatohtorit 239 236-1,3 255 8,1 Tohtorikoulutettavat 345 319-7,5 314-1,6 Tutkijat 295 293-0,7 296 1,0 Tutkimusavustajat 54 61 13,0 41-32,8 Muu henkilöstö yht. 902 908 0,7 880-3,1 Atk-henkilöstö 97 99 2,1 87-12,1 Hall-/toimistohenkilöstö 497 512 3,0 501-1,6 Huolto- ja kiint.henkilöstö 101 98-3,0 95-3,1 Kirjastohenkilöstö 61 63 3,3 58-7,9 Muu muu henkilöstö 146 136-6,8 139 0,0 Yhteensä 2583 2581-0,1 2585 0,2 16 (46)

Taulukko 8. Henkilökunnan lukumäärä vuosina 2014 2016 yksiköittäin: vakinaiset (Vak.), Määräaikaiset (M.a.) ja yhteensä (Yht.) Lukumäärä on kunkin vuoden viimeiseltä päivältä (31.12.) Yksikkö 2014 2015 2016 Vak. M.a. Yht. Vak. M.a. Yht. Vak. M.a. Yht. Humanistinen tiedekunta 144 163 307 150 165 315 156 153 309 Informaatioteknologian tiedekunta 51 104 155 51 111 162 55 131 186 Kasvatustieteiden tiedekunta (KTK) 198 102 300 192 119 311 203 111 314 Normaalikoulu (sisältyy KTK:n lukumääriin) 85 19 104 81 26 107 90 18 108 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 90 92 182 87 86 173 88 93 181 Matemaattis-luonnontietieteellinen tiedekunta 206 379 585 208 345 553 204 335 539 Jyväskylän Kauppakorkeakoulu 61 37 98 63 35 98 64 49 113 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 72 148 220 72 170 242 75 162 237 Agora Center 9 31 40 9 29 38 7 0 7 Avoin yliopisto 39 18 57 40 18 58 40 22 62 Kirjasto 62 6 68 59 5 64 59 4 63 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 67 33 100 67 35 102 65 31 96 Koulutuksen tutkimuslaitos 46 27 73 44 23 67 43 24 67 Museo 7 3 10 8 4 12 8 5 13 Yliopiston kielikeskus 40 8 48 41 9 50 42 7 49 Yliopistopalvelut 241 46 287 240 37 277 207 33 240 Kiinteistö, johto ja yhteiset 52 1 53 56 3 59 82**) 27 *) 109 Yhteensä 1385 1198 2583 1387 1194 2581 1398 1187 2585 *) Lukumäärä sisältää 22 määräaikaista henkilöä liittyen yliopistojen yhteiseen koordinaatiotehtävään. **) Sisältää 26 vakituista vahtimestaria, jotka on siirretty yliopistopalveluista 7.2.3 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Yliopiston henkilöstöstä oli 31.12.2016 toistaiseksi työsuhteessa 54,1 %. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 11 henkilöllä (0,8 %) vuoteen 2015 verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön määrän väheni 7 henkilöllä, -0,6 % (v. 2015 laskua oli 4 henkilöä, -0,3 %). Eniten määräaikaista henkilöstöä oli yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja informaatioteknologian tiedekunnassa suhteutettuna tiedekunnan/laitoksen henkilöstön kokonaismäärään (taulukko 8). Suurimmat määräaikaisten ryhmät ovat neliportaiseen tutkijanuran tehtävissä työskentelevät (mm. tohtorikoulutettavat ja tutkijatohtorit) ja projektiluontoisissa tutkimustehtävissä työskentelevät (ulkopuolisten rahoittamat tutkimushankkeet) henkilöt. Vuoden viimeisenä päivänä 31.12.2016 opetushenkilökunnasta määräaikaisessa työsuhteessa oli 24,0 %, tutkimushenkilökunnasta 89,3 % ja muusta henkilökunnasta 20,8 % (taulukko 9 ja taulukko 10). 17 (46)

1600 1500 1400 1385 1387 1398 1300 1200 Vakinaiset Määräaikaiset 1100 1000 1198 1194 1187 2014 2015 2016 Kuva 9. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä vuosina 2014 2016 kunkin vuoden viimeisenä päivänä 31.12. Taulukko 9. Vakituisen henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin 31.12. 2014 2015 2016 Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Opetushenkilöstö yht. n 288 286 574 283 296 579 291 313 604 % 50,2 49,8 48,9 51,1 48,2 51,8 Professorit n 131 66 197 131 66 197 130 66 196 Lehtorit ja opettajat n 157 220 377 152 230 382 161 247 408 Tutkimushenkilöstö yht. n 41 46 87 45 46 91 49 48 97 % 47,1 52,9 49,5 50,5 50,5 49,5 Tutkijatohtorit n 1 2 3 1 2 3 1 2 3 Tohtorikoulutettavat n 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tutkijat n 40 43 83 44 43 87 45 44 89 Tutkimusavustajat n 0 1 1 0 1 1 0 1 1 Muu henkilöstö yht. n 245 479 724 246 471 717 239 458 697 % 33,8 66,2 34,3 65,7 34,3 65,7 Atk-henkilöstö n 61 12 73 73 8 81 72 6 78 Hall-/toimistohenkilöstö n 76 329 405 75 328 403 73 320 393 Huolto- ja kiint.henkilöstö n 39 58 97 36 57 93 33 57 90 Kirjastohenkilöstö n 13 42 55 14 44 58 14 41 55 Muu muu henkilöstö (sis.harj.) n 56 38 94 48 34 82 47 34 81 Yhteensä n 574 811 1385 574 813 1387 579 819 1398 % 41,4 58,6 41,4 58,6 41,4 58,6 18 (46)

Taulukko 10. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin 31.12. Ammattiryhmä Opetushenkilöstö yht. 2014 2015 2016 Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. n 70 104 174 80 105 185 90 101 191 % 40,2 59,8 43,2 56,8 47,1 52,9 Professorit n 18 8 26 25 7 32 26 6 32 Lehtorit ja opettajat n 51 95 146 55 98 153 64 95 159 Assistentit ja yliass. n 1 1 2 0 0 0 0 0 0 Tutkimushenkilöstö yht. n 429 417 846 414 404 818 388 425 813 % 50,7 49,3 50,6 49,4 47,7 52,3 Tutkijatohtorit n 127 109 236 126 107 233 126 126 252 Tohtorikoulutettavat n 181 164 345 160 159 319 147 167 314 Tutkijat n 102 110 212 107 99 206 95 112 207 Tutkimusavustajat n 19 34 53 21 39 60 20 20 40 Muu henkilöstö yht. n 84 94 178 87 104 191 71 112 183 % 47,2 52,8 45,5 54,5 38,8 61,2 Atk-henkilöstö n 24 0 24 18 0 18 9 0 9 Hall-/toimistohenkilöstö n 27 65 92 36 73 109 30 81 111 Huolto- ja kiint.henkilöstö n 2 2 4 0 5 5 0 5 5 Kirjastohenkilöstö n 2 4 6 1 4 5 0 3 3 Muu muu henkilöstö (sis.harj.) n 29 23 52 32 22 54 32 23 55 Yhteensä n 583 615 1198 581 613 1194 549 638 1187 % 48,7 51,3 48,7 51,3 46,3 53,7 7.2.4 Sukupuolirakenne Henkilöstömäärä kasvoi hieman (0,2 %) vuodesta 2015 ja myös naisten suhteellinen osuus henkilöstö lukumäärästä kasvoi myös hieman edellisen vuoden tasosta ollen 56,4 % (v. 2015, 55,2%) (kuva 10). Henkilöstön ammattiryhmittäiset sukupuolijakaumat löytyvät taulukoista 12 14. 2000 1500 1000 500 0 1426 1426 1457 1157 1155 1128 2014 2015 2016 Miehet Naiset Kuva 10. Henkilöstön lukumäärä sukupuolen mukaan vuosina 2014 2016 kunkin vuoden viimeisenä päivänä 31.12. 19 (46)

Taulukko 11. Henkilöstön jakaantuminen henkilöstöryhmittäin vuosina 2014 2016. Ammattiryhmä Opetushenkilöstö yht. 2014 2015 2016 Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. n 358 390 748 363 401 764 381 414 795 % 47,9 52,1 47,5 52,5 47,9 52,1 Professorit n 149 74 223 156 73 229 156 72 228 Lehtorit ja opettajat n 208 315 523 207 328 535 225 342 567 Assistentit ja yliass. n 1 1 2 0 0 0 0 0 0 Tutkimushenkilöstö yht. n 470 463 933 459 450 909 437 473 910 % 50,4 49,6 50,5 49,5 48,0 52,0 Tutkijatohtorit n 128 111 239 127 109 236 127 128 255 Tohtorikoulutettavat n 181 164 345 160 159 319 147 167 314 Tutkijat n 142 153 295 151 142 293 140 156 296 Tutkimusavustajat n 19 35 54 21 40 61 20 21 41 Muu henkilöstö yht. n 329 573 902 333 575 908 310 570 880 % 36,5 63,5 36,7 63,3 35,2 64,8 Atk-henkilöstö n 85 12 97 91 8 99 81 6 87 Hall-/toimistohenkilöstö n 103 394 497 111 401 512 103 401 504 Huolto- ja kiint.henkilöstö n 41 60 101 36 62 98 33 62 95 Kirjastohenkilöstö n 15 46 61 15 48 63 14 44 58 Muu muu henkilöstö (sis.harj.) n 85 61 146 80 56 136 79 57 136 Yhteensä n 1157 1426 2583 1155 1426 2581 1128 1457 2585 % 44,8 55,2 44,8 55,2 43,6 56,4 7.2.5 Koko- ja osa-aikaisuus Yliopiston henkilöstöstä 91,5 % oli työssä kokoaikaisesti. Osa-aikaiset ovat lähinnä osa-aikaeläkkeellä olevia tai omasta aloitteestaan osa-aikatyötä tekeviä (kuva 11). 12 10 8,6 9,3 8,5 8 6 Osa-aikaiset 4 2 2014 2015 2016 Kuva 11. Osa-aikaisen henkilöstön osuus (%) vuosina 2014 2016 20 (46)

7.2.6 Ikärakenne Yliopiston palveluksessa vuoden 2016 lopussa olevien keski-ikä oli 43,4 vuotta, miesten keski-ikä oli 43,2 vuotta ja naisten keski-ikä oli 43,7 vuotta. Yliopistolaisten keski-ikä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuodet. Yliopiston henkilöstöä on edelleen eniten ikäluokassa 30 39 (29,9 %). 43,8 43,6 43,4 43,2 43,0 42,8 42,6 42,4 42,2 43,7 43,7 43,7 43,4 43,3 43,2 43,2 42,7 42,8 2014 2015 2016 Naiset Miehet Keski-ikä Kuva 12. Henkilöstön keski-iän kehitys vuosina 2014 2016 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 429 383 345 332 267 236 150 161 138 106 24 14 20-29 vuotta 30-39 vuotta 40-49 vuotta 50-59 vuotta 60-64 vuotta 65 ja yli Mies Nainen Kuva 13. Henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain 31.12.2016 21 (46)

500 450 435 400 350 300 250 200 150 100 50 0 261 249 243 229 216 189 172 150 115 109 78 64 17 20 27 8 3 20-29 vuotta 30-39 vuotta 40-49 vuotta 50-59 vuotta 60-64 vuotta 65 ja yli Muu henkilöstö Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Kuva 14. Henkilöstön ikäjakauma henkilöstöryhmittäin 31.12.2016 7.2.7 Dosentit ja tuntiopettajat Dosenttien määrä kasvoi 32 henkilöllä. Yliopistolain uudistuksen seurauksena dosentit ovat vuoden 2010 alusta lukien arvonimiä. Tuntiopettajien ja palkkionsaajien määrä laski hieman ja tuntityöntekijöiden määrä taas nousi hieman (kuva 16). Kuvaaja kuvastaa henkilöiden määriä ei palkkioiden, tuntiopetusten yms. lukumäärää. 3500 3000 2500 3445 3145 3017 2000 1500 1000 500 0 1744 1499 1420 746 775 807 546 555 466 301 316 425 2014 2015 2016 Dosentit Apurahansaajia Tuntiopettajat Palkkionsaajat Tuntityöntekijät Kuva 15. Jyväskylän yliopiston dosenttien, sivutoimisten tuntiopettajien, palkkionsaajien, tuntityöntekijöiden ja apurahansaajien lukumäärä vuosien 2014 2016 aikana 22 (46)

7.3 Kansainvälisyys Vuonna 2016 kansainvälisen työskentelyn tukipalveluja ja seurantaa kehitettiin henkilöstöpalveluissa vastaamaan yliopiston strategiaa 2015-2020 ja sen toimenpideohjelmaa. 7.3.1 Kansainvälinen henkilöstö Suomessa Vuonna 2016 (tilanne 31.12.2016) Jyväskylän yliopistossa työskenteli 272 kansallisuudeltaan ulkomaista työntekijää 56 eri maasta. Työntekijöistä 39,3 % on naisia ja 60,7 % miehiä. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli 83,1 % ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 16,9 %. Yliopistotasolla ulkomaisen henkilöstön osuus päätoimisesta henkilöstöstä nousi hieman vuodesta 2015, ollen nyt 10,5 %. Henkilötyövuosissa muutos oli +1,7 %. Henkilötyövuosien määrän kehitys kuvaa lukumäärän muutosta paremmin henkilöstön kansainvälistymiskehitystä. 7.3.2 Kansainvälisen henkilöstön osuus yksiköiden henkilömäärästä Tulossopimusneuvotteluissa 2016 asetettiin sopimuskauden 2017 2020 tiedekuntakohtaisiksi määrällisiksi tavoitteiksi kansainvälisen henkilöstön osuus yksikön henkilöstön määrästä. Tuloskauden 2017 2020 tavoite ja tilanne 31.12.2016: Humanistis-Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16 % (v. 2016 10,5 %*) Informaatioteknologian tiedekunta 24 % (v. 2016, 20,4 %) Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta 10 % (v. 2016 7,8 % **) Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 10 % (v. 2016, 8,0 %) Liikuntatieteellinen tiedekunta 10 % (v. 2016, 9,4 %) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 24 % (v. 2016, 22,3 %) Koulutuksen tutkimuslaitos 7 % (v. 2016 1,5 %) *) Prosenttiluvussa on mukana humanistinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos **) Prosenttiluvussa on mukana kasvatustieteiden tiedekunta sekä psykologian laitos Vuonna 2016 edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista on tuettu sekä kansainväliseen rekrytointiin että kansainvälisen henkilöstön kotoutumiseen ja Suomeen asettautumiseen liittyviä tukipalveluja kehittämällä. 7.3.3 Kansainvälisen rekrytoinnin tukeminen Henkilöstöohjelman 2016-2020 mukaisesti vuonna 2016 on tuettu yliopiston kansainvälistä rekrytointia luomalla kansainvälisille hakijoille mahdollisuuden saada kattavaa tietoa Suomessa ja Jyväskylän 23 (46)

yliopistossa työskentelystä jo valintaprosessin aikana yliopiston Work with us- sivuilla julkaistavasta International Staff Guide -oppaasta. International Staff Guide opasta kehitettiin vuonna 2016 tutkijanuran ja -aseman kehittämistyön (HR Excellence in Research) mukaisesti tukemaan myös kansainvälisten apurahatutkijoiden sekä Suomeen mukana muuttavan perheen Suomeen muuttoa ja asettautumista. Kansainvälisen rekrytoinnin tukemiseksi Jyväskylän yliopistolle haettiin Euroopan komissiolta syksyllä 2016 EURAXESS Service Center statusta, jonka saamisen jälkeen yliopiston kansainvälisen henkilöstön tukipalvelut löytyvät myös Euroopan komission EURAXESS Researchers in motion -sivustolta. Status myönnettiin Jyväskylän yliopistolle 1.1.2017 lukien. Marraskuusta 2016 lähtien International Staff Servicen ylläpitämä JYU International Club Facebook - ryhmä on tarjonnut kansainvälisesti rekrytoiduille sekä Suomeen saapuville kansainvälisille apurahatutkijoille ja vierailijoille jo ennen Suomeen saapumista mahdollisuuden saada ennakkotietoa yliopiston ja alueen tapahtumista. 7.3.4 Kansainvälisen henkilöstön tukipalvelut Kansainvälisen henkilöstön keskitettyjen tukipalvelujen pilotointi käynnistettiin helmikuussa 2016 tukemalla palvelukeskuksia erityisesti Suomeen muuttavan kansainvälisen henkilöstön Suomeen muuton ja asettautumisen tukemisessa. Pilotoinnista kertynyttä kokemusta hyödynnettiin keskitettyjen kansainvälisen työskentelyn tukipalvelujen prosessien ja palveluiden suunnittelussa. Henkilöstöpalvelujen kansainväliselle henkilöstölle suunnatut tapahtumat 2016: Development discussion training for employees 8.3.2016 Englanninkielinen Workplace skills in developing work atmosphere and wellbeing 17.3.2016 International staff interactive lecture about rediness for change 10.5.2016 Englanninkielinen perehdytystilaisuus Suomessa ja yliopistossa työskentelyä ja asumista koskien 12.9.2016 yhteistyössä HRD:n, Kirjaston ja Kielikeskuksen kanssa JYU International Club facebook ryhmä marraskuussa 2016 International Staff Servicesin järjestämä kansainvälisen henkilöstön ja perheiden joulujuhla 8.12.2016 7.3.5 Kansainvälinen työskentely Vuoden 2016 aikana keskeisenä toimintamuotona oli tukea palvelukeskuksia Suomesta ulkomaille lähtevien sekä ulkomailta paikalta palkattujen työntekijöiden tukipalveluiden tuottamisessa. Tukipalvelut sisälsivät kansainvälisten työnantajavelvoitteiden selvittämistä ja hoitoa sekä työntekijän ja lähettävän esimiehen tukea ja ohjeistusta mm. ulkomaantyöskentelyyn liittyviä eläkettä, verotusta ja sosiaaliturvaa sekä vakuutuksia koskien. Vuoden 2016 aikana työskenteli Jyväskylän yliopiston lähettämänä työntekijänä yli 3 kuukauden jakson ulkomailla yhteensä 30 henkilöä (2015:31, 2014: 35). Työskentelystä suurin osa tapahtui USA:ssa (21,9 %), Ranskassa (12,5 %) ja UK:ssa (12,5 %). Eniten lähtijöitä oli edelleen matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta (43,8 %), yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta (18,8 %) ja humanistisesta tiedekunnasta (15,6 %). Lähtijöistä 56,2 % oli naisia 24 (46)

ja 43,8 % miehiä. Keskimääräinen yli 3 kuukauden ulkomaantyöskentelyn pituus vuonna 2016 oli 6,8 kuukautta. Yliopiston työsuhteessa työskenteli vuonna 2016 ulkomailla ns. paikalta palkattuna 19 henkilöä (tilanne 31.12.2016). Suurin osa heistä (47,4 %) työskenteli edelleen IT-tiedekunnan projekteissa (2015: 55 %). Eniten paikalta palkattua henkilöstöä työskenteli Saksassa (21 %), UK:ssa (16 %) ja Israelissa (16 %). Paikalta palkattu henkilöstö työskentelee pääosin osa-aikaisissa työsuhteissa. Vuonna 2016 paikalta palkatun henkilöstön keskimääräinen työaikaprosentti oli 53,3 %. Edellä raportoidun Suomessa työskentelevän ulkomaisen henkilöstön, ulkomailla paikalta palkatun henkilöstön sekä Suomesta ulkomaille lähetetyn henkilöstön lisäksi vuonna 2016 tehtiin edelleen lukuisia, alle 3 kuukauden pituisia opetukseen, tutkimukseen ja henkilökuntavaihtoon liittyviä matkoja sekä vastaanotettiin suuri määrä kansainvälisiä apurahatutkijoita ja vierailijoita tekemään tutkimusta ja tutustumaan Jyväskylän yliopistoon Suomessa. 7.3.6 Kansainvälinen henkilöstö tilastotietoina Taulukko 12. Kansainvälinen työskentely henkilöryhmittäin vuosien 2015-2016 aikana Ulkomaan komennus % Paikalta palkatut % Suomessa työskentelevä ulkomainen henkilöstö % 2015 n=31 2016 n=30 2015 n=20 2016 n=19 2015 n=264 2016 n=278 Professorit 9,7 10,0 35,0 36,8 6,1 6,1 Tutkijatohtorit 25,8 33,3 25,0 21,1 24,6 23,0 Tohtorikoulutettavat 32,2 26,7 10,0 10,5 39,4 39,2 Muut opettajat ja tutkijat 32,3 30,0 30,0 31,6 25,7 25,5 Muu henkilöstö 0,0 0,0 0,0 0,0 4,2 6,1 Koko vuoden 2016 aikana Suomessa Jyväskylän yliopiston työsuhteessa työskentelevien ulkomaisten työntekijöiden lukumäärä oli 278. Eniten ulkomaista henkilöstöä työskenteli aikaisempien vuosien tapaan matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (44,1 %, eli 120 henkilöä), seuraavaksi eniten IT- tiedekunnassa (14,0 % eli 38 henkilöä), humanistisessa tiedekunnassa (11,0 %, eli 32 henkilöä) ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (11,0% eli 30). 25 (46)

300 250 200 150 100 50 0 Ulkomaalaisten henkilötyövuosien ja lukumäärän kehitys 272 243 240 235 227 244 53 50 56 2014 2015 2016 Ulkomaalaisten lkm Ulkomaalaisten htv Kansalaisuuksien lukumäärä Kuva 16. Ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärä 31.12. ja henkilötyövuodet sekä kansalaisuuksien lukumäärä 31.12. vuosina 2014 2016 Taulukko 13. Ulkomaalaisen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän jakaantuminen tiedekunnittain ja erillis- ja palvelulaitoksittain vuonna 2014-2016. Tilanne 31.12. Tiedekunnat Vuosi 2014 2015 2016 Yht. Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Yht. Määräaikainen Vakituinen Kasvatustieteiden tiedekunta 5 1 6 9 1 10 8 1 9 Yhteiskuntatieteellinen tdk 19 3 22 24 3 27 27 3 30 Humanistinen tiedekunta 20 14 34 18 12 30 19 13 32 Matemaattis- luonnontiet. tdk 105 11 116 89 15 104 106 14 120 Liikuntatieteellinen tdk 11 1 12 11 1 12 16 1 17 Kauppakorkeakoulu 4 0 4 4 0 4 9 0 9 Informaatioteknologian tdk 31 2 33 33 2 35 36 2 38 Yht. Erillis- ja palvelulaitokset Agora Center 1 1 2 2 1 3 0 1 1 Kokkolan yo-keskus Chydenius 0 0 0 3 0 3 3 0 3 Koulutuksen tutkimuslaitos 2 1 3 0 1 1 0 1 1 Yliopiston kielikeskus 0 5 5 1 5 6 1 6 7 Yliopistopalvelut 0 1 1 0 1 1 0 1 1 Siivous, kiinteistö ja yhteiset 0 3 3 1 3 4 1 3 4 Yhteensä 200 43 243 195 45 240 226 46 272 26 (46)

7.4 Palkkakustannukset ja -jakaumat Palkkakustannukset Yliopiston palkkakustannukset laskivat edellisvuodesta 0,27 % ja yliopiston maksamat palkat ja palkkiot työnantajakuluineen laskivat 1,4 % edellisestä vuodesta (kuva 20). Kustannustason muutosta selittää KEVA:n yliopiston eläkevakuutusmaksuun kohdistama oikaisu, joka toteutetaan vuosina 2016-2018. Yliopiston noudattama maltillinen palkkapolitiikka tuki myös palkkakustannusten kehitystä. Yliopisto jatkaa yliopiston talouden vakautta tukevaa maltillista palkkapolitiikkaa. 160 140 120 114,4 112,1 111,8 100 80 60 40 20 0 141,1 138,1 136,2 26,7 26,0 24,4 2014 2015 2016 Yhteensä Palkat Sivukulut Kuva 17. Jyväskylän yliopiston palkkakustannukset (m ) ja työnantajakulut (m ) vuosina 2014 2016 Palkkajakaumat Yliopistoissa sovelletaan palkkausjärjestelmää, jonka mukaan palkka koostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta Yliopistojen työehtosopimuksen mukaisesti henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan koko yliopiston tasolla joka toinen vuosi, edellinen arviointi toteutettiin vuonna 2015. Arviointien ulkopuolella ovat työehtosopimuksen mukaisesti alle kuuden kuukauden palvelusuhteet, akatemiaprofessorit, akatemiatutkijat, työllistetyt ja harjoittelijat sekä työnantajatehtävissä toimivat, yhteensä 250 300 henkilöä. 27 (46)

Kuva 18. Normaalikoulun henkilöstön sijoittuminen vaativuus- ja suoritustasoille 31.12.2016 Kuva 19. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuus- ja suoriutumistasoille 31.12.2016 28 (46)

Kuva 20. Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuus- ja suoriutumistasoille 31.12.2016 29 (46)

7.5 Osaamisen johtaminen Taulukko 14. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolittain 31.12.2016 Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % Tutkijakoulutusaste 492 462 954 36,9 Ylempi korkeakoulu 328 584 912 35,3 Alempi korkea-aste 53 75 128 5,0 Alin korkea-aste 24 87 111 4,3 Keskiaste 114 141 255 9,9 Tutkinnon suorittaneet 1011 1349 2360 91,3 Yleissivistävä /Perusaste 117 108 225 8,7 Yhteensä 1128 1457 2585 100,0 30 (46)

Osaamisalue Osaamisen kehittämisen tilaisuudet 2016 Tilaisuudet lkm Osallistujat lkm Tieteenalan asiantuntemus Konferenssit, seminaarit ja tutkijatapaamiset 1054 2258 ja tutkimus Tutkijakoulun tilaisuudet Menetelmäkoulutukset Tieteen ja tutkimuksen etiikka Tiedeviestinnän koulutukset Opetus ja ohjaus Yliopistopedagogiset opinnot (YPE ja APO) 13 300 Teaching Academic Content through English (TACE) OPS-seminaarit, Ohjauskoulutukset Johtaminen Valmentava lähijohtaminen -valmennus 9 90 Muutosvalmennukset Kehityskeskusteluvalmennukset Muut esimiesvalmennustilaisuudet Työnohjaus johtajille ja esimiehille Työyhteisö Muutosvalmennukset Kehityskeskusteluvalmennukset Työyhteisötaitojen valmennukset Ensiapukurssit, Työnohjausryhmät Kv-perehdytys 28 385 Laadunhallinta Laatuvastaavien työpajat 4 65 Verkostoituminen Projektinhallinta- ja johtamiskoulutukset 30 421 ja hankkeet Hankekoulutukset (EU, Suomen Akatemia, H2020, MSCA, ERC) Viestintä ja kielet Viestintä- ja vuorovaikutuskoulutukset Kulttuuritaitokurssi Englannin kurssit Suomi toisena kielenä -kurssit Muut kielikurssit: ranska, venäjä 21 211 Julkaiseminen, tiedonhankinta ja -hallinta Tieto- ja viestintätekniikka Palvelu ja hallinto Avoimen tieteen koulutukset Tutkimusaineiston hankinnan ja hallinnan koulutukset Julkaisuprosessiin liittyvät koulutukset JY:n kirjaston sähköisten työkalujen käyttökurssit Verkko-opetuksen välinekurssit: Optima, Moodle, Connect, etentti, kuvien ja videoiden muokkaus Räätälöidyt laitoskoulutukset Uudet sovellukset: KOVS, Webropol Muut: Excel, Plone, Korppi, SPSS, ATLAS.ti Kansalliset ja kansainväliset koulutus- ja muut tilaisuudet Asiakaspalveluvalmennukset 51 110 96 624 253 498 Yhteensä 1559 4962 Kuva 21. Tilastoidut osaamisen kehittämisen tilaisuudet ja osallistujien lukumäärät osaamisalueittain vuonna 2016 31 (46)

7.6 Tiedekuntakohtaiset tilastot 7.6.1 Humanistinen tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 32 (46)

Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön sukupuolirakenne Opetushenkilöstö sukupuolen mukaan Tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan Muu henkilöstö sukupuolen mukaan Sairauspoissaolot 33 (46)

7.6.2 Informaatioteknologian tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 34 (46)

7.6.3 Kasvatustieteiden tiedekunta (sis. Normaalikoulu) HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 36 (46)

7.6.4 Kauppakorkeakoulu HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 38 (46)

7.6.5 Liikuntatieteellinen tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 40 (46)

7.6.6 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 42 (46)

7.6.7 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta HTV ja henkilöstön lukumäärä Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (htv) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Henkilöstön ikärakenne henkilöstöryhmittäin 44 (46)

7.6.8 Yliopistopalvelut (ei sis. siivous, kiinteistö ja yhteiset) *) HTV ja henkilöstön lukumäärä Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Koko- ja osa-aikainen henkilöstö (lkm) Sairauspoissaolot Henkilöstön sukupuolirakenne Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan *) Vuoden 2016 luvuissa eivät ole mukana vahtimestarit 26 henkilöä (olivat v. 2015 luvuissa mukana). 46 (46)