Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki
Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnista Sisältöjä ja tiedonkeruun tapoja uudistettu 2017 Tietoa saadaan myös perusopetuksen 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kielivalikoimaa lisätty Hyvinvoinnin ja avun saannin sisältöjä lisätty Taustatiedot mahdollistavat yhdenvertaisuuden seurannan Tavoitteena tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Kokonaistutkimus, toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 2
Osallistuminen Kouluterveyskyselyyn 2017 4. ja 5. luokkien oppilaat 80 % (N = 95 725) 8. ja 9. luokkien oppilaat 63 % (N = 73 680) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (N = 34 961) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 %(N = 31 188) 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat 30% (N= 35 625) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja 3
Kouluterveyskyselyn tulokset maksuttomasti saatavilla www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset 4
Elämään tyytyväisyys ja osallisuus
Suurin osa oppilaista ja opiskelijoista on elämäänsä tyytyväisiä Eroja tyttöjen ja poikien sekä eri kouluasteiden välillä Tyytyväinen elämäänsä (%) Elämään tyytyväisyys on yhteydessä vahvaan elämänhallintaan ja luokkayhteisöön kiinnittymiseen kaikilla kouluasteilla 4.-5. lk 92 88 8.-9 lk 67 84 Lukio AOL 71 69 82 82 pojat tytöt 0 20 40 60 80 100 6
Suurin osa oppilaista ja opiskelijoista on elämäänsä tyytyväisiä Ryhmien välillä suuria eroja Tyytyväinen elämäänsä (%) 90 yhteensä 4.-5. lk 8.-9 lk Lukio 49 46 48 56 67 66 64 66 66 75 75 87 84 äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite AOL 52 61 77 72 73 sijoitettu kodin ulkopuolelle 0 20 40 60 80 100 7
Kenenkään ei tulisi olla yksin yksinäisyys koskettaa liian montaa lasta ja nuorta Tyttöjen yksinäisyys lisääntyy yläluokille siirryttäessä Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Yksinäisyys on yhteydessä ahdistuneisuuteen yläluokilla ja toisella asteella 4.-5. lk 2 3 8.-9 lk 6 13 Lukio 6 13 pojat tytöt AOL 6 15 0 10 20 30 40 50 8
Kenenkään ei tulisi olla yksin yksinäisyys koskettaa liian montaa lasta ja nuorta Myös muiden ryhmien välillä suuria eroja 4.-5. lk 8.-9 lk Lukio AOL 3 7 6 7 Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) 10 10 15 10 14 14 13 21 24 23 17 18 25 21 24 yhteensä äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite sijoitettu kodin ulkopuolelle 0 10 20 30 40 50 9
Oppilaat ja opiskelijat kokevat paljon irrallisuutta Pojat kiinnittyvät luokkayhteisöön tyttöjä enemmän, ammatillisissa oppilaitoksissa enemmän kuin lukioissa Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä (%) 4.-5. lk 64 68 8.-9 lk 56 72 Lukio 52 66 pojat tytöt AOL 62 75 0 20 40 60 80 100 10
Oppilaat ja opiskelijat kokevat paljon irrallisuutta Myös muiden ryhmien välillä suuria eroja Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä (%) 4.-5. lk 8.-9 lk Lukio AOL 66 57 60 54 64 56 54 46 48 57 50 50 39 42 70 64 62 53 64 0 20 40 60 80 100 yhteensä äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite sijoitettu kodin ulkopuolelle 11
Elintavat kehittyneet myönteisesti
Entistä useampi nuori on raitis Alueellisia eroja havaittavissa - Pohjois-Suomessa eniten raittiita 100 Raittius % 80 60 40 20 0 41 43 23 23 15 15 2008-2009 2010-2011 58 62 50 27 31 35 8.-9. lk Lukio 19 23 26 Aol 2013 2015 2017 13
Vähän liikkuvien määrä on myönteisestä kehityksestä huolimatta sangen suuri Suuret erot edelleen ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä 100 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Vähäinen liikkuminen on yleisempää - Toimintarajoitteisilla - Ulkomaista syntyperää olevilla - Mikäli äidin koulutustausta oli matala 80 60 40 20 48 47 47 35 34 32 33 31 29 36 39 22 24 23 23 8.-9. lk Lukio Aol 0 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 14
Nuorten ylipaino näyttäisi olevan lisääntymässä Ammattiin opiskelevista neljännes on ylipainoisia. Ero lukiolaisiin on suuri. 50 40 Ylipainoisuus Ylipainoisuus on yleistä: - Pojilla - Nuorilla, joiden äideillä matala koulutus - Toimintarajoitteisilla - Sijoitetuilla - Ulkomailla syntyneillä, ulkomaista syntyperää olevilla % 30 20 10 0 22 22 22 22 15 16 16 16 13 13 14 14 2008-2009 2010-2011 26 19 16 2013 2015 2017 8.-9. lk Lukio Aol 15
Mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen tarvitaan tukea
Ahdistuneisuudessa ja koulu-uupumisessa ei suuria muutoksia 4. ja 5. lk oppilaista 13 % kokenut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana % 20 15 10 5 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 12 10 12 12 13 11 Ahdistuneisuus ja uupumus yleistä: - Tytöillä - Nuorilla, joiden äideillä matala koulutus - Toimintarajoitteisilla - Sijoitetuilla - Ulkomailla syntyneillä, ulkomaista syntyperää olevilla 8.-9. lk Lukio Aol 0 2013 2015 2017 17
Ahdistuneisuudessa ja kouluuupumisessa ei suuria muutoksia 4. ja 5. lk oppilaista 33 % kokenut koulustressiä 20 Koulu-uupumus 15 10 5 0 13 13 13 12 7 2008-2009 11 11 6 2010-2011 14 14 14 8 8 13 2013 2015 2017 7 8.-9. lk Lukio Aol 18
Kaikkeen kiusaamiseen tulisi asettaa nollatoleranssi Syrjivällä kiusaamista (kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa tai vapaa-ajalla) kokenut 19 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisista 24 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista 11 % lukiolaisista 13 % ammattiin opiskelevista Mutta esimerkiksi 8. ja 9. luokkalaisista Sijoitetuista 46 % Toimintarajoitteisista 42 % Ulkomailla syntyneistä, ulkomaista syntyperää olevista 43 % Nuorista, joiden äidillä matala koulutustaso 33 % 19
Tyydyttymätöntä tuen tarvetta Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) Pojat Tyydyttymätöntä tuen tarvetta esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla. Tukea olisi tarvittu enemmän psykologeilta ja kuraattoreilta Tytöt 8.-9 lk Lukio AOL 9 12 14 19 22 9 14 13 26 29 9 13 12 18 21 kouluterveydenhoi tajalta koululääkäriltä opettajalta koulukuraattorilta koulupsykologilta 8.-9 lk Luki o AOL 13 21 24 30 10 18 19 11 19 17 28 37 36 42 36 kouluterveydenhoit ajalta koululääkäriltä opettajalta koulukuraattorilta koulupsykologilta -10 10 30 50 0 20 40 60 20
Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista Mahdollisuus keskustella omien vanhempien, ystävän, koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 85 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista 92 % lukiolaisista 86 % ammattiin opiskelevista 4. ja 5. lk oppilaista puolella (49 %) oli mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista 21
Eriarvoisuus hyvinvoinnissa on huomattavaa, mutta siihen voidaan puuttua Asioita voidaan parantaa kouluissa ja oppilaitoksissa mm. Lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Huolehtimalla, että kiusaamiseen puututaan heti Kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista Vahvistamalla oppilaiden ja opiskelijoiden voimavaroja Apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen Huolehtimalla tuen ja palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Kohtaamalla lapsi ja nuori yksilönä Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa 22
Lisätietoa Kouluterveyskysely www.thl.fi/kouluterveyskysely; kouluterveyskysely@thl.fi Sähköinen raportointijärjestelmä www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset 23
Teemme yhdessä lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Lähellä. Muutosohjelman tavoitteena on lapsen, nuoren ja perheen hyvä arki. Kaikkien toimijoiden yhteistyöllä tuomme tarpeeseen sopivaa, oikea-aikaista, yksilöllistä neuvontaa, ohjausta, tukea ja hoitoa lapsille, nuorille ja monimuotoisille perheille. Tuemme vanhempia heidän tärkeässä tehtävässään. psen Lapsen oikeuksiin oikeuksiin ja tietoon ja tietoon perustuvat perustuva toimintakulttuuri Yhdessä kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa. Paremmalla tiedolla parempia päätöksiä. Perustamme työmme lapsen ihmisoikeuksiin. 24