Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille?

Transkriptio

1 Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille?

2 UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Tietoa saadaan myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kokonaistutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 2

3 TULOKSET AVOIMESSA TULOSPALVELUSSA 3

4 TULOKSIA VOI TARKASTELLA AIEMPAA LAAJEMMIN Tuloksia voi tarkastella tulospalvelussa sukupuolen, kouluasteen ja alueen mukaan tulosten tarkastelumahdollisuus taustamuuttujittain tulossa 1/2018 Palvelua kehitetään edelleen uudet indikaattorit, huoltajien tiedot Koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset toimitetaan vastanneille oppilaitoksille vuoden 2017 loppuun mennessä Seuranta vuodesta

5 KYSELYYN OSALLISTUI 2017 KEVÄÄLLÄ 4. ja 5. luokkien oppilaat 80 % (N = ) 8. ja 9. luokkien oppilaat 63 % (N = ) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (N = ) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 %(N = ) 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat 30% (N= ) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja 5

6 KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TAMPEREELLA 2784 perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaista (72 %) 2373 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista (65 %) (vuonna 2013 N=3 164) 2125 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (vuonna 2013 N= 2 445) 1521 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (vuonna 2013 N= 1461) 6

7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää osana toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa Kouluissa ja oppilaitoksissa Kunnissa Maakunnissa 7

8 Tavoitealue 1: Lasten, nuorten ja vanhempien vuorovaikutus on parantunut 8

9 KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa enemmän tamperelaisilla nuorilla kuin lapsilla Tytöillä hieman enemmän kuin pojilla Keskusteluvaikeudet ovat yhteydessä mm. lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen ja näkyvät esim. MLL Lasten ja nuorten puhelimessa Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 2 % 7 % 6 % 8 % TYTÖT 2 % 8 % 9 % 10 % 9

10 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) Pieniä eroja suurten kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL Turku Vantaa THL: Kouluterveyskysely

11 KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA (%) Tampereella keskusteluvaikeuksia kokevien nuorten osuudessa ei suuria muutoksia Kansallisesti keskusteluvaikeuksien määrä hieman vähentynyt 15 Tampere: pojat 15 Tampere: Keskusteluvaikeudet tytöt ovat yhteydessä mm. lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen ja näkyvät esim. MLL Lasten ja nuorten puhelimessa lk lk Lukio Aol lk lk Lukio Aol

12 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) Koko maa: Keskusteluvaikeuksia kokevien nuorten osuus eri vuosina Pojat Tytöt lk lk Lukio Aol lk lk Lukio Aol THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 12

13 KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA Keskusteluvaikeudet huomattavasti yleisempiä joillakin nuorilla Koko maa: Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) lk yhteensä 8.-9 lk 8 17, äidin koulutustaso matala Lukio AOL , ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite sijoitettu kodin ulkopuolelle THL: Kouluterveyskysely 13

14 4. JA 5. lk LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS ON AVOINTA Vuorovaikutustilanteet vanhemman ja lapsen välillä ovat tavallisia arkipäivän tilanteita Indikaattori perustuu kysymykseen: "Kuinka usein sinun kohdallasi tapahtuu seuraavia asioita?" Vastausvaihtoehdot: 1) usein (2 pistettä), 2) joskus (1 piste), 3) ei ollenkaan (0 pistettä). Summaindikaattori muodostuu neljästä osiosta: 1) keskustelet vanhempiesi kanssa koulupäivästäsi, 2) sovitte kotiintuloajoista, kun lähdet ulos, 3) vanhempasi juttelevat ystäviesi kanssa heitä tavatessaan, 4) vanhempasi tukevat ja kannustavat sinua. Tarkastelussa ovat mukana yhteensä vähintään 6 pistettä saaneet vastaajat. 14

15 PERHEIDEN YHTEINEN ATERIOINTI Yli puolessa tamperelaisista 8. ja 9. lk perheistä syödään yhteinen ilta-ateria vähintään 3 arkipäivänä viikossa Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi Yhteinen ateria vahvistaa nuoren ja vanhemman välistä suhdetta ja ehkäisee mm. ylipainoa. Vastaavasti perheaterioinnin puuttuminen nostaa tupakoinnin, nuuskaamisen, alkoholin käytön, humalajuomisen ja laittomien huumeiden kokeilun riskiä lähes kaksinkertaiseksi. POJAT 64 % 54 % 47 % TYTÖT 53 % 46 % 38 % 15

16 Kuitenkin huomioitava, että yli viidenneksellä tamperelaisista nuorista ei ole perheen yhteisiä ateriahetkiä kouluviikon aikana 8. ja 9. lk nuorista 21 % Lukiolaisista 27 % Ammattiin opiskelevista 39 % 16

17 Perhe syö yhteisen ilta-aterian vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (%) Koko maa Perhe syö yhteisen ilta-aterian vähintään 3 arkipäivänä viikossa (%) Yhteinen ateriointi hieman vähäisempää Tampereella koko maahan verrattuna Espoo Helsinki Oulu ja 9. lk Lukio Tampere AOL Turku Vantaa THL: Kouluterveykysely

18 PERHEELLÄ RIITTÄVÄSTI YHTEISTÄ AIKAA (%) Tamperelaisista lapsista ja nuorista suurin osa kokee perheellä olevan riittävästi yhteistä aikaa Kuitenkin lapsista 7 % ja nuorista yli 10 % kokee, että heillä ei ole riittävästi yhteistä aikaa vanhempien kanssa Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 69% 77 % 69% 69% TYTÖT 60 % 62 % 55 % 54 % 18

19 Perheellä riittävästi yhteistä aikaa (%) Koko maa Perheellä riittävästi yhteistä aikaa (%) Pieniä eroja suurten kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä Espoo Helsinki Oulu Tampere ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL Turku Vantaa THL: Kouluterveyskysely

20 Tavoitealue 2: Lasten, nuorten yksinäisyys on vähentynyt 20

21 KENENKÄÄN EI TULISI OLLA YKSIN YKSINÄISYYS KOSKETTAA LIIAN MONTAA LASTA JA NUORTA Tyttöjen yksinäisyys lisääntyy yläluokille siirryttäessä Tampere: Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Yksinäisyys on yhteydessä ahdistuneisuuteen yläluokilla ja toisella asteella lk lk 7 13 pojat Lukio 7 15 tytöt AOL THL: Kouluterveyskysely

22 Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Koko maa 3 Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Pieniä eroja suurten kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä Espoo Helsinki Oulu Tampere ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL Turku Vantaa THL: Kouluterveyskysely

23 Yksinäisyydessä suuria eroja taustatekijöiden suhteen Koko maa: Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) lk 8.-9 lk Lukio yhteensä äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite AOL sijoitettu kodin ulkopuolelle THL: Kouluterveyskysely 23

24 EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ (%) Pojat tyttöjä useammin ilman yhtään läheistä ystävää, mutta tytöt kokevat enemmän yksinäisyyttä Ystävättä olevien poikien määrä vähentynyt viimeisten vuosien aikana Alaluokilla melkein kaikilla on vähintään yksi hyvä kaveri, mutta yläluokkalaisista noin kymmenes on vailla yhtään ystävää Tampere: pojat Tampere: tytöt lk Lukio Aol lk Lukio Aol

25 YKSIN MONTA TUNTIA JOKAISENA KOULUPÄIVÄNÄ 6 % tamperelaisista alaluokkalaisista on yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä - tyttöjen ja poikien välillä ei suurta eroa. Osuus on samansuuruinen kuin koko maassa Suuret elämänmuutokset voivat muuttaa kaverisuhteita ja vaikuttaa myös yksinäisyyden kokemuksiin Tamperelaisista 4. ja 5. luokkalaisista 9 % vaihtanut koulua vuoden aikana, 7 % kokenut vanhempien eron, 5 % muodostunut uusperhe 8. ja 9. luokkalaisista 5 % vaihtanut koulua vuoden aikana, 4 % kokenut vanhempien eron, 4 % muodostunut uusperhe 25

26 Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus koko maassa (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % Lukiolaisista 0,4 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % 26

27 Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus koko maassa (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % sijoitetuista 8 % Lukiolaisista 0,4 % sijoitetuista 3 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % sijoitetuista 3 % 27

28 Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus koko maassa (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % sijoitetuista 8 % ulkomailla syntyneistä 11 % Lukiolaisista 0,4 % sijoitetuista 3 % ulkomailla syntyneistä 4 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % sijoitetuista 3 % ulkomailla syntyneistä 3 % 28

29 Tavoitealue 3: Lasten ja nuorten kiusaaminen on vähentynyt 29

30 KOULUKIUSAAMINEN Kiusaamiseksi määriteltiin Epämiellyttävien asioiden sanominen tai tekeminen Toistuvasti kiusoittelu tavalla, josta kohde ei pidä Koulukiusaamisen ulkopuolelle määriteltiin se, jos kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelee Koulukiusaaminen lisää lapsen ja nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle Kiusaaminen vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, heikentää koulu- ja opintosuorituksia sekä aiheuttaa poissaoloja Koulukiusatuilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kiusatuilla esiintyy erilaisia psyykkisiä ongelmia, itsetunto-ongelmia ja ihmissuhdeongelmia Koulukiusatut kärsivät samanaikaisesti usein yksinäisyydestä sekä erilaisesta oireilusta, kuten masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta 30

31 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Poikia kiusataan tyttöjä enemmän Kiusaaminen vähentyy iän myötä eniten kiusaamista on alaluokilla Tampere: Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) lk lk 5 7 Lukio 1 1 pojat tytöt AOL

32 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Toistuvaa kiusaamista esiintyy tamperelaisilla alaluokilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa hieman enemmän kuin maassa keskimäärin Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL Turku Vantaa THL: Kouluterveyskysely

33 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koulukiusaaminen vähentynyt vuodesta 2006 etenkin yläluokkien pojilla AOL kiusaaminen ei ole vähentynyt yhtä paljon kuin maassa keskimäärin Tampere: pojat Tampere: tytöt lk lk Lukio Aol lk lk Lukio Aol

34 TOISTUVA KOULUKIUSAAMINEN NÄYTTÄISI KOHDENTUVAN JOIHINKIN NUORIIN (koko maan tilanne) 34

35 KIUSAAMINEN JA POISSAOLOT Vähintään kerran viikossa koulukiusaamista kokevilla nuorilla on huomattavasti enemmän luvattomia poissaoloja Koko maassa: 8. ja 9. luokkalaisilla koulukiusatuilla 25 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 8 % Lukiolaisilla koulukiusatuilla 29 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 16 % Ammattiin opiskelevilla koulukiusatuilla 39 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 25 % 35

36 KIUSAAMISESTA EI AINA KERROTA - KIUSAAMISEN PÄÄTTYMINEN ON VARMISTETTAVA Tamperelaisista alaluokkalaisista 56 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Heistä 61 % koki, että kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt tämän jälkeen. 20 % koki, että kiusaaminen oli jatkunut tai jopa pahentunut kertomisen jälkeen. 8. ja 9. luokkalaisista vain 26 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Kertomisen jälkeen 59 prosentilla kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt, mutta jopa 29 prosentilla jatkunut ja pahentunut 36

37 SYRJIVÄ KIUSAAMINEN KOULUTERVEYSKYSELYSSÄ Syrjivää kiusaamista kuluvan lukukauden aikana koulussa tai vapaa-ajalla on kysytty seuraavista aihe-alueista Ulkonäkö (esim. paino, pituus, kehon muodot) Sukupuoli (esim. tyttömäinen poika, poikamainen tyttö, homoksi nimittely) Ihonväri, kieli, ulkomaalainen tausta, romanitausta, saamelaistausta Vammaisuus Perhe (esim. vanhemmat, köyhyys, asuinpaikka) Uskonto 37

38 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (%) Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen lähiympäristöön ilman pelkoa rasismista, syrjinnästä ja kiusaamisesta Kiusaaminen on yhteydessä erilaisiin psykosomaattisiin, psykologisiin ja fyysisiin ongelmiin. Syrjivän kiusaamisen seuraukset saattavat olla vieläkin vakavampia, koska uhrien on mahdotonta puuttua asioihin tai muuttaa asioita, joista heitä kiusataan Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 26% 25 % 9% 14% TYTÖT 19 % 26 % 12 % 17 % 38

39 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (%) Tamperelaiset alaluokkalaiset kokevat muuta maata hieman enemmän syrjivää kiusaamista. Syrjivää kiusaamista esiintyy suurissa kaupungeissa etenkin perusopetuksessa Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (%) Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL Turku Vantaa THL: Kouluterveyskysely

40 SYRJIVÄÄ KIUSAAMISTA KOHDISTUU JOIHINKIN NUORIIN (koko maan tilanne) 40

41 Tavoitealue 4: Koulutuksen keskeytyminen on vähentynyt 41

42 TAMPERELAISTEN NUORTEN OPISKELUSUUNNITELMAT 7 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ei ole opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen Pojista 8 % Tytöistä 6 % Koko maassa opintosuunnitelmat puuttuvat useammin joiltakin nuorilta Toimintarajoitteisista 17 % Kodin ulkopuolelle sijoitetuista 10 % Ulkomailla syntyneistä 21 % Äidin matala koulutustaso 19 % 93 % tamperelaisnuorista aikoo hakea opiskelemaan peruskoulun jälkeen, joka on hieman useammin kuin maassa keskimäärin 42

43 Ei opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen (%) Tamperelaisilla 8. ja 9. lk nuorilla on koko maahan verrattuna useammin opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen 43

44 Tavoitealue 5: Lasten ja nuorten kokemus osallisuudesta palveluissa on parantunut 44

45 OPPILAAT JA OPISKELIJAT KOKEVAT PALJON IRRALLISUUTTA Tärkeimmät yhteisöt nuorille ovat perhe ja ystäväporukka Irrallisuus ja kiinnittymättömyys esim. luokka- ja kouluyhteisöön lisää riskiä koulutuksen keskeyttämiselle toisella asteella AOL luokkayhteisöön kiinnittyminen erityisen vahvaa perhettä ystäväporukkaa harrastusporukkaa luokkayhteisöä kouluyhteisöä nettiyhteisöä Tampere: Kokee olevansa tärkeä osa Pojat kiinnittyvät yläluokilla ja 2. asteella luokkayhteisöön tyttöjä enemmän, alaluokilla tytöt kiinnittyvät luokkayhteisöön poikia enemmän lk 8.-9 lk Lukio AOL suomalaista yhteiskuntaa

46 Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) Koko maa Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) Toimintarajoitteiset, ulkomaista syntyperää olevat, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kokevat enemmän irrallisuutta ja kiinnittyvät huonommin koulu- ja luokkayhteisöön Espoo Helsinki Oulu Tampere ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL Turku Vantaa THL: Kouluterveyskysely

47 VUOROVAIKUTUS OPETTAJIEN KANSSA PARANTUNUT Opettajien ja oppilaiden suhde kehittynyt myönteisesti myönteinen kehityskulku jatkuu edelleen 70 Tampere: Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista (%) lk Lukio Aol

48 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiinsa vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) Eniten apua ja tukea erilaisiin ongelmiin on saatu kouluterveydenhoitajilta, opettajilta ja koululääkäriltä Tyydyttymätöntä tuen tarvetta esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla. Tukea olisi tarvittu enemmän psykologilta ja kuraattorilta Tampere: Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) kouluterveydenhoitajalta koululääkäriltä koulupsykologilta lk Lukio AOL koulukuraattorilta opettajalta

49 MONIALAISET ASIANTUNTIJARYHMÄT Vajaa viidennes nuorista kertoi, että asioita käsitelty monialaisessa asiantuntijaryhmässä 8. ja 9. lk oppilaista 18 % Lukiolaisista 20 % Ammattiin opiskelevista 15 % Huomattava, että vastaajista % kouluasteesta riippuen ei tiennyt, onko hänen asioitaan käsitelty monialaisessa ryhmässä Tyypillisimmät käsitellyt asiat liittyivät nuoren elintapoihin ja terveysongelmiin, ammattiin opiskelevilla pojilla korostui koulupoissaolojen käsittely 49

50 JOKAISELLA LAPSELLA JA NUORELLA TULISI OLLA JOKU, JONKA KANSSA KESKUSTELLA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA Mahdollisuus keskustella omien vanhempien, ystävän, koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 85 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista 93 % lukiolaisista 86 % ammattiin opiskelevista Nuorilla oli useammin mahdollisuus keskustella ystävien kuin vanhempien tai ammattihenkilön kanssa 4. ja 5. lk oppilaista vajaalla puolella (45 %) oli mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Tämä toteutuu hieman harvemmin kuin maassa keskimäärin 50

51 TAVOITE: Jokaisella lapsella ja nuorella on ollut harrastus ja mielekästä tekemistä vapaa-ajalla 51

52 VIIKOTTAINEN HARRASTUS Tytöillä ja pojilla lähes yhtä usein jokin viikoittainen harrastus, ei suuria eroja koko maahan Harrastukset ovat sukupuolittuneita: pojat harrastavat useammin liikuntaa, tytöt useammin video- tai valokuvausta, kirjoittamista tai musiikkia Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi Harrastusmahdollisuuksien kautta toteutuu LOS 31 kirjattu oikeus kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan. Harrastukset ja niissä onnistuminen ovat keskeisiä myönteisten elämysten lähteitä. TAMPERE 84 % 91% 93% 83% KOKO MAA 83 % 89 % 93 % 81 % 52

53 HARRASTUSMAHDOLLISUUDET Tamperelaisista nuorista noin kolmannes (31-35 % kouluasteesta riippuen) kokee, että asuinalueella järjestetään nuorille kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa % kokee, että asuinalueella ei ole tarpeeksi oleskelutiloja nuorille Noin puolet (50-54 %) tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista % kokee harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana % kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi Jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mieleinen harrastus lisäämällä toimijoiden yhteistyötä erityisesti koulupäivän yhteydessä järjestettävässä harrastustoiminnassa, ottamalla käyttöön saavutettavuutta parantavia malleja ja menetelmiä sekä luomalla harrastustoimintaan uusia innovatiivisia tapoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdottaa lasten ja nuorten osallisuuden ja kuulemisen lisäämistä harrastamistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, harrastustoiminnan järjestäjien ja koulujen yhteistyön vahvistamista sekä uusien innovaatioiden käyttämistä harrastustoiminnan saavutettavuuden parantamiseksi. 53

54 TAVOITE: Lasten ja nuorten päihdekokeilut ja päihteiden käyttö on vähentynyt 54

55 PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Raittiiden tamperelaisnuorten osuus on lisääntynyt ja humalahakuinen ja säännöllinen juominen edelleen vähentynyt Vuonna 2017 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista raittiita oli 65 % (koko maassa 62 %), lukiolaisista 37 % (koko maassa 35 %) ja ammattiin opiskelevista 24 % (koko maassa 26 %) Tampere: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (%) Tampere: Käyttää alkoholia viikoittain(%) 55

56 PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Nuorten tupakointi on vähentynyt huomattavasti. Ammattiin opiskelevista vuonna 2013 tupakoi päivittäin 30 % (koko maassa 36 %), vuonna 2017 enää 16 % (koko maassa 23 %). Lukiolaisista ja yläluokkalaisista päivittäin tupakoi 3 % (koko maassa lukiolaisista 3 % ja yläluokkalaisista 7 %) Nuuskan käyttö on lisääntymässä etenkin ammattiin opiskelevilla 4. ja 5. lk tytöistä 3 % ja pojista 7 % kokeillut jotain tupakkatuotetta Tampere: Tupakoi päivittäin (%) Tampere: Nuuskaa päivittäin (%) 56

57 PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Kannabiksen kokeilu on lisääntynyt vuodesta Kasvu pysähtyi kuitenkin vuonna Vuonna ja 9.-luokkalaisista 8 % oli kokeillut kannabista, lukiolaisista 16 % ja ammattiin opiskelevista 28% Kokeillut kannabista ainakin kerran (%) Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere ja 9. lk 2017 Lukio 2017 AOL Turku Vantaa THL: Kouluterveyskysely

58 PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Tamperelaisista 8. ja 9. luokkalaisista 45 % (koko maassa 38 %), lukiolaisista 52 % (koko maassa 46 %) ja ammattiin opiskelevista 60 % (koko maassa 53 %) arvioi, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita 58

59 TAVOITE: Lapset ja nuoret ovat liikkuneet suositusten mukaisesti ja ylipaino on vähentynyt 59

60 Vähintään tunnin päivässä liikkuvat (%) POJAT Liikkuminen vähenee selvästi yläluokille ja 2. asteelle siirryttäessä Pojat harrastavat liikuntaa tyttöjä aktiivisemmin kaikilla kouluasteilla Liikkuminen on polarisoitunut osa lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa hyvinkin paljon, osa ei liiku juuri lainkaan: 8. ja 9. luokkalaisista 6 %, lukiolaisista 10 % ja ammattiin opiskelevista 11 % ei liiku yhtenäkään päivänä Perusopetus 4. ja 5. luokka 52% Perusopetus 8. ja 9. luokka 21 % Lukio 13% AOL 15% Vähäinen liikkuminen on yleisempää -Toimintarajoitteisilla -Ulkomaista syntyperää olevilla -Mikäli äidin koulutustausta oli matala TYTÖT 40 % 16 % 11 % 12 % 60

61 YLIPAINO Ylipainoisten nuorten osuus kasvanut kaikilla kouluasteilla Vuonna 2017 tamperelaisista 8. ja 9. luokkalaisista 17 %, lukiolaisista 14 % ja ammattiin opiskelevista 26 % ylipainoisia Ylipainoisuus on yleisempää pojilla, nuorilla joiden äideillä matala koulutus, toimintarajoitteisilla, sijoitetuilla, ulkomaista syntyperää olevilla Tampere: Ylipaino (%) 61

62 TAVOITE: Lasten ja nuorten jaksaminen ja mielenterveys ovat parantuneet 62

63 Ahdistuneisuudessa ja koulu-uupumuksessa ei suuria muutoksia 4. ja 5. luokkalaisista pojista 13 % (koko maassa 12 %) ja tytöistä16 % (koko maassa 13 %) ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana Alle murrosikäisistä koululaisista noin 2 % on masennus. Masennus voi vaikeuttaa lapsen kehitystä ja oppimista sekä kaverisuhteita. Ilman hoitoa masennus usein toistuu aikuisuuteen. Lapsi, jolla epäillään olevan mielialaongelma, tulisi ohjata perusterveydenhuollon arvioon. Indikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, 2) en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikeaa ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset. Tarkastelussa ovat mukana vähintään yhden pisteen saaneet vastaajat. Indikaattori perustuu MFQkyselylomakkeen (Moods and Feelings Questionnaire) kysymyksiin 63

64 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) Koko maa Espoo Helsinki Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) Ahdistuneisuus ja uupumus yleistä: - Tytöillä - Nuorilla, joiden äideillä matala koulutus - Toimintarajoitteisilla - Sijoitetuilla - Ulkomailla syntyneillä, ulkomaista syntyperää olevilla Oulu Tampere ja 9. lk Lukio Turku AOL Vantaa THL: Kouluterveyskysely

65 Väsymys ja koulu-uupumus Koulu-uupumuksessa ei suuria muutoksia. Koulu-uupumusta enemmän tytöillä kuin pojilla: 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 19 %, lukiolaistytöistä 19 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 11 % koulu-uupuneita Tampere: Koulu-uupumus (%) 65

66 Väsymystä viikoittain (%) Tytöt kokevat väsymystä huomattavasti enemmän kuin pojat Viikoittaisesta väsymyksestä kärsii 8. ja 9. luokan tytöistä 53 %, lukiolaistytöistä 62 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 60 % Tampere: Väsymystä tai heikotusta viikoittain (%) 66

67 Väsymys on usein yhteydessä liian vähäiseen nukkumiseen. Merkittävä osa tamperelaisista nuorista nukkuu arkisin alle 8 tuntia: - 8. ja 9. luokkalaisista 36 % - Lukiolaisista 46 % - Ammattiin opiskelevista 52 %

68 Lopuksi

69 ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Suurin osa tamperelaisista lapsista ja nuorista voi hyvin Siitä huolimatta esimerkiksi yksinäisyyttä, väsymystä, kouluuupumusta, ahdistuneisuutta ja epäterveellisiä elintapoja, esiintyy monella lapsella ja nuorella Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on jokin harrastus ja suurin osa kiinnittyy vahvasti lähiyhteisöönsä Osallisuus ja yhteisöllisyys kouluissa ja oppilaitoksissa on parantunut edelleen kuitenkin liian moni lapsi ja nuori ei koe olevansa osa luokka- ja kouluyhteisöä Iso osa nuorista voi keskustella mieltä painavista asioista jonkun kanssa Tukea ja apua hyvinvointiin saadaan oppilaitoksen ammattilaisilta kohtuullisen hyvin 69

70 ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Asioita voidaan parantaa oppilaitoksissa, kunnissa ja maakunnassa monin keinoin Lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Huolehtimalla, että kiusaamiseen puututaan heti Kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista Vahvistamalla oppilaiden ja opiskelijoiden voimavaroja Apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen Huolehtimalla tuen ja palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Kohtaamalla lapsi ja nuori yksilönä Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena 70

71 NINA HALME stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke