Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla?

Transkriptio

1 Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla?

2 UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Tietoa saadaan myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kokonaistutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 2

3 TULOKSET AVOIMESSA TULOSPALVELUSSA 3

4 TULOKSIA VOI TARKASTELLA AIEMPAA LAAJEMMIN Tuloksia voi tarkastella tulospalvelussa sukupuolen, kouluasteen ja alueen mukaan tulosten tarkastelumahdollisuus taustamuuttujittain tulossa 2/2018 Palvelua kehitetään edelleen uudet indikaattorit, huoltajien tiedot Koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset toimitettu vastanneille oppilaitoksille 1/2018 Seuranta vuodesta

5 KYSELYYN OSALLISTUI 2017 KEVÄÄLLÄ 4. ja 5. luokkien oppilaat 80 % (N = ) 8. ja 9. luokkien oppilaat 63 % (N = ) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (N = ) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 %(N = ) 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat 30% (N= ) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja 5

6 KOULUTERVEYKYSELY 2017 PÄÄKAUPUNKISEUDULLA perusopetus 4. ja 5. lk ja huoltajat Espoo (78 %) Helsinki (73 %) Kauniainen 244 (88 %) 77 Vantaa (75 %) perusopetus 8. ja 9. lk Espoo (58 %) Helsinki (50 %) Kauniainen 219 (47 %) Vantaa (53 %) lukio 1. ja 2. vuosi Espoo Helsinki Kauniainen 287 Vantaa ammatillinen oppilaitos 1. ja 2. vuosi Espoo 733 Helsinki Kauniainen Vantaa 976 6

7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää osana toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa Kouluissa ja oppilaitoksissa Kunnissa Maakunnissa 7

8 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEYSHENKILÖT Pääkaupunkiseudun kuntien Kouluterveyskyselyyhteyshenkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja: Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Arja Erma Stina Högnabba Sari Aarniokoski Tia Ristimäki 8

9 Tarve opintojen edistämiselle 9

10 Luvattomia poissaoloja vähintään viikoittain (%) Toistuvia luvattomia poissaoloja esiintyy pojilla hieman enemmän kuin tytöillä, ammatillisissa oppilaitoksissa enemmän kuin lukioissa Espoo Helsinki Kauniainen ja 9. lk Lukio Vantaa Aol Koko maa THL: Kouluterveyskysely

11 Hyvä tunnistaa luvattomien poissaolojen taustalla olevia syitä 8. ja 9. lk oppilaista 4 %:lla luvattomia poissaoloja viikoittain, mutta. Luvattomat poissaolot tulevat usein esteeksi oppimiselle Luvattomat poissaolot yhteydessä mm. ahdistuneisuuteen, psykosomaattisiin oireisiin, kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokevista 8. ja 9. luokkalaisista 12 %:lla luvattomia poissaoloja viikoittain Säännöllisesti koulukiusatuista 16 %:lla lintsaamista Kuukausittain humalahakuisesti juovilla 16 %:lla lintsaamista Luvattomat poissaolot myös yhteydessä mm. nuoren ja vanhemman väliseen suhteeseen ja perhetilanteeseen 8. ja 9. luokkalaisista joilla keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 11 %:lla lintsaamista 11

12 Ei opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen (%) Pääkaupunkiseudulla keskimääräistä useammalla 8. ja 9 luokkalaisella on opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen 12

13 8. ja 9. lk NUORTEN OPISKELUSUUNNITELMAT 10 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ei ole opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen Pojista 11 % Tytöistä 10 % Koko maassa opintosuunnitelmat puuttuvat useammin joiltakin nuorilta Toimintarajoitteisista 17 % Kodin ulkopuolelle sijoitetuista 10 % Ulkomailla syntyneistä 21 % Äidin matala koulutustaso 19 % 13

14 Tarve hyvinvoinnin huomioimiseen opintojen järjestämisessä 14

15 Koulustressi 4. ja 5. lk oppilailla Koulustressi koskettaa jo alaluokkien oppilaita. 4. ja 5. lk oppilaista yli kolmannes kokee koulustressiä ja on usein väsynyt koulussa pojat useammin kuin tytöt 15

16 Koulu-uupumus Koulu-uupumusta kuvastaa stressi, kyyninen negatiivinen suhtautuminen koulunkäyntiin ja riittämättömyyden tunteet opiskelijana Tyttöjen koulu-uupumus lisääntynyt, esim. Helsingissä ja Espoossa yli 20 % perusopetuksen 8. ja 9. lk tytöistä koulu-uupuneita Espoo Helsinki Kauniainen ja 9. lk Lukio Vantaa Aol Koko maa THL: Kouluterveyskysely

17 Koulu-uupumisen ehkäisyyn suhtauduttava vakavasti 8. ja 9. lk oppilaista 14 %:lla kouluuupumusta, mutta. Koulu-uupumus ennustaa keskeyttämistä opinnoista nelinkertaisesti Pitkittyessään koulu-uupumus voi johtaa masennukseen, syrjäytymiseen ja kielteiseen asenteeseen yhteiskuntaa kohtaan Koulu-uupumuksen ehkäisyssä vanhemmilla ja opettajilla keskeinen merkitys: jos nuorella hyvä keskusteluyhteys vanhempiin, kouluuupumusta 8 %:lla Jos nuori kokee opettajan kohtelun välittäväksi ja oikeudenmukaiseksi, koulu-uupumusta 7 %:lla 17

18 Tarve terveellisten elintapojen edistämiseen 19

19 Ei syö koululounasta päivittäin (%) Espoo Helsinki 37 % 33 % 26 % 42 % 34 % 32 % Merkittävä osa nuorista jättää koululounaan syömättä vaikka perheessä taloudellisia vaikeuksia Kauniainen Vantaa 33 % 47 % 46 % 33 % 12 % 20

20 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu (%) Aamupalan syöminen on yhteydessä säännölliseen syömiseen ja edesauttaa oppimista. Merkittävä osa lapsista ja nuorista jättää aamupalan väliin. Espoo Helsinki Kauniainen ja 5. lk 8. ja 9. lk Vantaa Lukio Aol Koko maa THL: Kouluterveyskysely

21 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia (%) 8. ja 9. luokkalaisista yli kolmannes nukkuu liian vähän Espoo 32 Helsinki 35 Kauniainen 33 Vantaa 34 Lukiolaisista hieman alle puolet nukkuu liian vähän Espoo 47 Helsinki 52 Kauniainen 49 Vantaa 46 Ammattiin opiskelevista noin puolet nukkuu liian vähän Espoo 50 Helsinki 50 Vantaa 51 22

22 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (%) Espoo Helsinki 22 % 20 % 10 % 27 % 24 % 10 % Kauniainen Erot aol ja lukio välillä kaventuneet Vantaa 28 % 17 % 26 % 24 % 9 % 23

23 Tupakkatuotteiden käyttö Tupakointi vähentynyt, nuuskan käyttö kasvussa, etenkin aol Käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta väh. kerran 4. ja 5. lk oppilaista Espoo 3 Helsinki 6 Kauniainen 3 Vantaa 5 Käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta 8. ja 9. lk oppilaista Espoo 6 Helsinki 7 Kauniainen 4 Vantaa 8 Käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta lukiolaisista Espoo 7 Helsinki 8 Kauniainen 6 Vantaa 8 Käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta ammattiin opiskelevista Espoo 24 Helsinki 26 Vantaa 31 24

24 Kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran 8. ja 9. lk oppilaista Huumeiden kokeilua ja käyttöä suurissa kaupungeissa muuta maata enemmän, noin kymmenes pääkaupunkiseudun 8. ja 9. lk kokeillut Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 25

25 Kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran ammattiin opiskelevis Huumekokeilut yleisempiä ammattiin opiskelevilla kuin lukiolaisilla, Helsinkiläisistä aol opiskelijoista yli kolmannes kokeillut tai käyttänyt huumeita, Vantaalla ja Espoossa yli viidennes Helsinki Vantaa Espoo 26

26 Kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran lukiolaisista Noin viidennes pääkaupunkiseudun lukiolaisista kokeillut huumeita Helsinki Kauniainen Vantaa Espoo 27

27 Tarve tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistämiseen oppilaitoksessa 28

28 Mielialaongelmia jo alaluokkalaisilla lapsilla Alle murrosikäisistä koululaisista noin 2 % on masennus. Masennus voi vaikeuttaa lapsen kehitystä ja oppimista sekä kaverisuhteita. Ilman hoitoa masennus usein toistuu aikuisuuteen. Lapsi, jolla epäillään olevan mielialaongelma, tulisi ohjata perusterveydenhuollon arvioon. Indikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, 2) en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikeaa ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset. Tarkastelussa ovat mukana vähintään yhden pisteen saaneet vastaajat. Indikaattori perustuu MFQkyselylomakkeen (Moods and Feelings Questionnaire) kysymyksiin 29

29 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) Espoo Helsinki Kauniainen Ahdistuneisuus ja uupumus yleistä: - Tytöillä - Nuorilla, joiden äideillä matala koulutus - Toimintarajoitteisilla - Sijoitetuilla - Ulkomailla syntyneillä, ulkomaista syntyperää olevilla Vantaa ja 9. lk Lukio Koko maa Aol THL: Kouluterveyskysely 2017 Nuorten mielenterveyden ongelmiin liittyy usein vahingollista terveyskäyttäytymistä, kuten tupakointia, runsasta alkoholin käyttöä ja huumeiden kokeilua 30

30 Tarve oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen 34

31 Koulun fyysiset työolot haitanneet opiskelua (%) Espoo Helsinki Kauniainen ja 5. lk 8. ja 9. lk Vantaa Lukio Aol Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 Indikaattori perustuu kysymykseen: Ovatko seuraavat asiat häirinneet sinua koulussa tämän luokan aikana? Summaindikaattori muodostuu yhdeksästä osiosta: 1) liian kuuma sisällä, 2) liian kylmä sisällä, 3) tunkkainen (huono) ilma, 4) epämiellyttävä haju, 5) luokkahuoneen ahtaus, 6) melu, 7) liian kirkas tai hämärä valaistus, 8) epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet ja 9) huonot WC:t, pukeutumistilat ja peseytymistilat. Vastausvaihtoehdot ja pisteytys: 1) ei ollenkaan (0 pistettä), 2) jonkin verran (1 piste) ja 3) paljon (2 pistettä). Tarkastelussa ovat ne vastaajat, jotka ovat saaneet yhteensä vähintään 10 pistettä. Vastaajan ei ole tarvinnut vastata kaikkiin osioihin. 35

32 Koulukiusaaminen Koulukiusaaminen lisää lapsen ja nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle Kiusaaminen vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, heikentää koulu- ja opintosuorituksia sekä aiheuttaa poissaoloja Koulukiusatuilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kiusatuilla esiintyy erilaisia psyykkisiä ongelmia, itsetunto-ongelmia ja ihmissuhdeongelmia Koulukiusatut kärsivät samanaikaisesti usein yksinäisyydestä sekä erilaisesta oireilusta, kuten masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta 36 Esityksen nimi / Tekijä

33 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Espoo Helsinki x 7 % 5 % 3 % 1 % x 8 % 6 % 3 % 1 % Kauniainen Poikia kiusataan tyttöjä enemmän Vantaa x 8 % x 6 % 5 % 0 % 6 % 3 % 2 % 37

34 Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus koko maassa (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % Lukiolaisista 0,4 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % 38

35 Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % sijoitetuista 8 % Lukiolaisista 0,4 % sijoitetuista 3 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % sijoitetuista 3 % 39

36 Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % sijoitetuista 8 % ulkomailla syntyneistä 11 % Lukiolaisista 0,4 % sijoitetuista 3 % ulkomailla syntyneistä 4 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % sijoitetuista 3 % ulkomailla syntyneistä 3 % 40

37 Kiusaamisesta ei aina kerrota Kiusaamisen päättyminen on varmistettava Kertonut kiusaamisesta (kertomisen jälkeen kiusaaminen jatkunut tai pahentunut) 4. ja 5. lk oppilaista Espoo 58 (15) Helsinki 58 (17) Kauniainen 64 (12) Vantaa 57 (16) Kertonut kiusaamisesta (kertomisen jälkeen kiusaaminen jatkunut tai pahentunut) 8. ja 9. lk oppilaista Espoo 24 (30) Helsinki 27 (30) Kauniainen 38 Vantaa 28 (35) Kertonut kiusaamisesta (kertomisen jälkeen kiusaaminen jatkunut tai pahentunut) lukiolaisista Espoo 9 Helsinki 10 (24) Kauniainen Vantaa 15 Kertonut kiusaamisesta (kertomisen jälkeen kiusaaminen jatkunut tai pahentunut) ammattiin opiskelevista Espoo 18 Helsinki 25 (10) Vantaa 22 (25) 41

38 Kokenut seksuaalista häirintää koulussa vuoden aikana (%) Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla 4 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista kokenut seksuaalista häirintää koulussa vuoden aikana Lukiolaisista 1-2 %, ammattiin opiskelevista 2-4 % joutunut seksuaalisen häirinnän uhriksi koulussa vuoden aikana Kouluissa tapahtuva seksuaalinen häirintä näyttäisi kohdentuvan yhtälailla poikiin ja tyttöihin. Muutoin tytöt kokevat huomattavasti poikia enemmän seksuaalista häirintää esim. sosiaalisessa mediassa tai julkisilla paikoilla Yleisimmin seksuaalisen häirinnän tai väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu lapsi tai nuori Kouluissa tapahtuva seksuaalinen häirintä näyttäisi kohdentuvan etenkin ulkomaista syntyperää oleviin, toimintarajoitteisiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin nuoriin 42

39 Tarve vanhemmuuden ja koko perheen tukemiseen 43

40 4. JA 5. lk LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS ON AVOINTA Vuorovaikutustilanteet vanhemman ja lapsen välillä ovat tavallisia arkipäivän tilanteita Indikaattori perustuu kysymykseen: "Kuinka usein sinun kohdallasi tapahtuu seuraavia asioita?" Vastausvaihtoehdot: 1) usein (2 pistettä), 2) joskus (1 piste), 3) ei ollenkaan (0 pistettä). Summaindikaattori muodostuu neljästä osiosta: 1) keskustelet vanhempiesi kanssa koulupäivästäsi, 2) sovitte kotiintuloajoista, kun lähdet ulos, 3) vanhempasi juttelevat ystäviesi kanssa heitä tavatessaan, 4) vanhempasi tukevat ja kannustavat sinua. Tarkastelussa ovat mukana yhteensä vähintään 6 pistettä saaneet vastaajat. 46

41 YKSIN MONTA TUNTIA JOKAISENA KOULUPÄIVÄNÄ 6 % espoolaisista, 7 % helsinkiläisistä, 4 % kaunialalaisista ja 6 % vantaalaisista alaluokkalaisista on yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä - tyttöjen ja poikien välillä ei suurta eroa 47

42 Vanhempi käyttää liikaa alkoholia (%) 4. ja 5. lk oppilaista Espoo 4 Helsinki 4 Kauniainen 6 Vantaa 6 8. ja 9. lk oppilaista Espoo 10 Helsinki 11 Kauniainen 11 Vantaa 12 lukiolaisista Espoo 13 Helsinki 12 Kauniainen 12 Vantaa 13 ammattiin opiskelevista Espoo 13 Helsinki 15 Vantaa 12 48

43 Toteutuuko lapsen ja nuoren oikeus väkivallattomaan elämään Suomessa? Lapsella ja nuorella oikeus väkivallattomaan elämään (LOS 19) 49

44 Lapset ja nuoret kokevat paljon vanhempien henkistä ja fyysistä väkivaltaa 4. ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio Aol Henk. Fyys. Henk. Fyys. Henk. Fyys. Henk. Fyys. Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Koko maa Tytöt kokevat vanhempien henkistä väkivaltaa useammin kuin pojat Henkinen väkivalta: Nuorten osuus (%), jotka ovat kokeneet vuoden aikana vanhempien taholta murjottamista, haukkumista, esineiden heittelyä, lyömisellä uhkaamista Fyysinen väkivalta: Nuorten osuus (%), jotka kokeneet vuoden aikana vanhempien taholta tönimistä, tukistamista, lyömistä tai potkimista 50

45 NINA HALME stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 51