Tilaaja-tuottaja -palvelusopimus 2014 Kirjastopalvelut 1
Vuoden 2014 palvelusopimus 1. Sopimusosapuolet... 3 2. Sopimuksen kohde ja tarkoitus... 3 3. Sopimuksen voimassaoloaika ja muuttaminen... 3 4. Palvelusuunnitelma... 3 5. Sopimusalakohtaiset painopisteet... 4 6. Sopimuksen arvo... 5 7. Tilattavat palvelut... 6 7.1. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut... 7 7.2. Kulttuuripääomapalvelut... 8 7.3. Kulttuurikasvatus... 10 7.4. Kulttuuritapahtumat... 10 8. Sopimuskaudella tulevien muutosten ratkaiseminen... 12 9. Tukipalvelut... 12 10. Seurattavat mittarit... 13 11. Palvelusopimuksen seuranta... 13 2
1. Sopimusosapuolet Sopijaosapuolina tässä palvelusopimuksessa ovat tilaajana Hämeenlinnan kaupungin elämänlaatulautakunta (tilaaja) ja tuottajana kaupunginkirjasto (tuottaja). Palvelusopimuksen hyväksyy elämänlaatulautakunta. Sopimuksen allekirjoittavat tilaajan edustajina lautakunnan esittelijä Päivi Joenmäki ja tilaajapäällikkö Timo Koivu sekä tuottajan edustajana palvelutuotannonjohtaja Päivi Raukko. Tilaajan yhteyshenkilöt: tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki tilaajapäällikkö Timo Koivu Tuottajan yhteyshenkilöt: palvelutuotannonjohtaja Päivi Raukko kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen 2. Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tässä sopimuksessa sovitaan osapuolten välillä noudatettavasta kirjastopalvelujen hankinnasta ja sen ehdoista. Tämä on Hämeenlinnan kaupungin sisäinen sopimus eikä sitä voi siirtää kaupungin ulkopuoliselle taholle. 3. Sopimuksen voimassaoloaika ja muuttaminen Tämä sopimus on voimassa 1.1. - 31.12.2014. Sopimusta voidaan perustellusta syystä muuttaa, jolloin osapuolten tulee neuvotella ja hyväksyä uusittu sopimus. Kumpikin osapuoli voi tehdä aloitteen sopimuksen muuttamisesta, jolloin asiasta järjestetään neuvottelu. 4. Palvelusuunnitelma Palvelusopimuksessa on huomioitu vuosille 2014-2017 hyväksytty elämänlaatupalvelujen puitesopimus, joka antaa raamin vuosittaisille palvelusopimuksille. Suunnitelmakauden aikana on miettivä kirjastopalvelujen palvelukokonaisuuksia uudesta näkökulmasta. Hyvä lähestymistapa on tarkastella palveluja asiakkuuksista käsin. Palvelujen käyttäjät ovat joko osallistujia, harrastajia tai opiskelijoita. Osallistujat käyvät kulttuuritilaisuuksissa yleisönä tai kuluttajina. Kiinnostus voi ulottua satunnaisesta kokeilusta aina elämänmittaiseen harrastukseen saakka. Opiskelijat käyttävät kirjastoa joko opiskelun tai työelämän tarpeisiin. Kulttuuri- ja mediakasvatus liittyvät myös varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Kirjaston järjestämillä kulttuuritapahtumilla on merkittävä rooli kaupungin vetovoiman kasvattajana. Lisäksi kirjastot huolehtivat omalta osaltaan kaupungin kulttuuriperinnön vaalimisesta. 3
5. Sopimusalakohtaiset painopisteet Monitoimijuus Kirjasto on vahvasti verkostoitunut toimintaympäristöönsä ja tekee aktiivisesti yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa järjestämällä yhdessä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia ja tarjoamalla kokoelmapalveluita, asiakas- ja aukiolopalveluita ja tiloja. Uusia yhteistyökonsepteja kehitetään ja mallinnetaan mahdollisuuksien mukaan. Poikkihallinnollisuus Kirjasto tekee aktiivisesti yhteistyötä varhaiskasvatus-, opetus-, lasten ja nuorten kasvua tukevien-, toimintakykyä edistävien- ja ikäihmisten hoito- ja hoivapalveluiden kanssa järjestämällä yhteistyössä kulttuuritapahtumia ja tarjoamalla mediakasvatusta ja virikkeitä erityisesti lukuharrastuksen lisäämiseksi. Laatutyö Kirjasto käyttää alansa laatukriteereitä ja on osaltaan kehittämässä niitä. Kirjasto huomioi toiminnassaan erityisesti OKM:n laatusuositukset: Yleisten kirjastojen laatusuositus (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20). Kirjasto on toteuttanut OKM:n 50 000 euron erityisavustuksella hankkeen: Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke. Hanke käynnistettiin syksyllä 2012 ja loppuraportti: Yllättävän hyvä kirjasto! Ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatukäsikirjaksi julkaistaan marraskuussa 2013. Laatutyötä jatketaan mahdollisella jatkohankkeella: Nyt hihat heilumaan! Laatutyön käytännön toteuttaminen työikäisten tietoteknisten taitojen ja koululaisten monilukutaidon edistämisessä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden maakuntakirjastoissa. Hankkeelle haetaan OKM:n avustuststa syksyllä 2013. Uuden hankehakemuksen taustalla vaikuttavat opetushallituksen uudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat 2016 ja tuore OECD:n tekemä kansainvälinen 24 maata käsittävä tutkimus (OECD Skills Outlook 2013-First Results from the Survey of Adult Skills), jossa kävi ilmi, että Suomen työikäisestä väestöstä liki kolmannes eli noin miljoona suoriutui huonosti tietotekniikkaa koskevasta osuudesta. Kehittämistyö Laatuhankkeen tulosten pohjalta kehitetään eri palvelukokonaisuuksille omat strategiat: kokoelmapolitiikka, tapahtumatuotannon periaatteet, tiedotus- ja markkinointistrategia, kouluyhteistyösopimus ja mediakasvatuksen periaatteet, verkkopalvelustrategia ja asiakasja tietopalvelustrategia. Kirjaston verkkopalveluja kehitetään edelleen sosiaalisen median suuntaan. Erityisesti Häme-Wikiä kehitetään ja siihen tuotetaan aktiivisesti sisältöjä yhdessä asiakkaiden kanssa. Virtuaalinen kulttuuripolku tuotetaan edelleen yhdessä viestintäyksikön kanssa siten, että kulttuuripuolen sisällöistä vastaa kirjasto, ja viestintäyksikön vastuulla ovat palvelun ylläpito, kehittäminen ja päivittäjien tuki. Virtuaalipolun vaikuttavuutta ja merkitystä osana kirjaston toimintaa tutkitaan. Makupalat-linkkikirjastoa ylläpidetään yhteistyössä Helsingin keskuskirjaston kanssa valtakunnallisena linkkihakemistona. Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto ja Makupalat yhdistettiin 2013. 4
Arena-verkkokirjasto on pitkän kehittämistyön jälkeen otettu varsinaiseen tuotantokäyttöön 2013. Palvelua kehitetään edelleen entistä yhteisöllisemmäksi ja osallistavammaksi. Asiakkaiden ja henkilökunnan tuottamia sisältöosioita lisätään, laajennetaan ja jaetaan aktiivisesti. Pääkirjastossa toimiva editointitilaa päivystetään kirjastovirkailijoiden voimin. Tietokoneen peruskäytön, sähköisen asioinnin ja sosiaalisen median koulutusta kuntalaisille jatketaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksiin uusien laitteiden esim. tabletit ja älypuhelimet käyttäjinä. Koulutuksessa haetaan hakeutuvia toimintamalleja. Omatoimikirjastokonseptia kehitetään edelleen ja laajennetaan lähikirjastoihin resurssien mukaan. Osa lähikirjastoista pyritään pitämään auki koko kesän omatoimiperiaatteella. Jukolan kirjaston itsepalveluhanketta jatketaan. Kirjasto on auki nyt myös sunnuntaisin. Pääkirjaston omatoimiasiointia kehitetään edelleen korvaamalla vanha ja hidas lajitteleva palautusautomaatti kahdella uudella lainaavalla ja palauttavalla automaatilla. Kirjaston lainauskerroksessa voi omatoimiperiaatteella asioida myös sunnuntaisin. Pääkirjaston tilaratkaisuja tutkitaan, arvioidaan ja uudistetaan resurssien mukaan modernimmiksi. Pyritään luomaan erilaisia äänivyöhykkeitä. Nuorisonäkökulma on korostetusti esillä. Kilpailutetaan/päivitetään uusi kirjastojärjestelmä, mikäli kaupunki myötää tarkoitukseen kehittämisrahaa. Kokoelmatyössä kehitetään edelleen BTJ:n kanssa pilotoitua uutta palvelukonseptia, jossa mallinnetaan valmiita kokoelmapaketteja S-, M-, L- ja XL-kirjastoihin. Projekti on osa laadunvarmistusta. Koulukirjastoja kehitetään Hämeenlinnan koulukirjastohankkeen loppuraportin: Sohvia ja sisältöjä Hämeenlinnan koulukirjastohanke tulosten pohjalta. Tavoitteena on ammattimaisesti hoidettu, tasalaatuinen ja laadukas koulukirjastopalvelu kaikille Hämeenlinnan peruskouluille. Opetustoimi ostaa kirjastolta koulukirjastopalvelut n. 30 000 eurolla vuodessa. Kirjasto palkkaa pedagogisen informaatikon, jonka toimenkuvaan kuuluvat mm. koulukirjastot ja kouluyhteistyö. Puolet palkasta kustannetaan opetustoimen antamasta rahasta. Toinen puoli rahasta käytetään aineiston hankintaan esim. kirjasarjoihin. Hankkeet Omekalla eteenpäin - Hämeenlinnan digitoitu kokoelma kasvuun ja laajempaan käyttöön Vuoden 2014 kehittämisavustukset haetaan lokakuun 2013 aikana. 6. Sopimuksen arvo Kirjastopalvelujen tilauksen arvo vuonna 2014 on 3 874 000 e. Tuottavuuden lisäämiseksi kirjasto kehittää palvelujaan seuraavasti: Tuomelan kirjasto muutti syksyllä 2013 HYK:in tiloihin. Tuomelan lähikirjaston ja HYK:in yläja alakoulun koulukirjastot yhdistettiin Hätilän kirjastoksi. Hätilän kirjasto avattiin 16.9.2013 ja se toimii aamupäivisin pääsääntöisesti koulu- ja iltapäivisin ja iltaisin yleisenä kirjastona. Myös yleisen kirjaston asiakkaat voivat kuitenkin asioida kirjastossa jo 8:sta alkaen aamuisin omatoimiperiaatteella. Kirjaston aukiolotunnit ovat tällä järjestelyllä lisääntyneet 35:stä 52:een tuntiin. 5
Jukolan kirjaston omatoimikonseptia pyritään mahdollisuuksien mukaan levittämään muihin lähikirjastoihin. Pääkirjaston itsepalveluastetta nostetaan uusimalla automaatit ajantasaisiksi. Lähikirjastojen itsepalveluastetta nostetaan. Kirjastoautojen käyttöä pyritään tehostamaan entisestään uuden auton huolellisella reittisuunnittelulla ja tutkimalla yhteistyömahdollisuuksia Hattulan ja Janakkalan kanssa. Hattula hakee suunnitteluun hankerahaa. Logistiikka ja kokoelma- ja palveluprosesseja kehitetään mahdollisimman tehokkaiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Kohdistetaan toimintaa asiakastarpeita vastaavaksi asiakaspalautteen ja -kyselyiden avulla. Koulukirjastopalvelut myydään opetustoimelle n. 30 000 eurolla vuodessa. Kotikirjastopalvelut tuotteistetaan, hinnoitellaan ja pyritään myymään. 7. Tilattavat palvelut Palveluiden ja niiden pohjana olevien tuoteryhmien ja tuotteiden tulee perustua seuraavaan nelijakoon: - harrastaminen ja omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen - kulttuuripääoma - kulttuuri- ja liikuntakasvatus - kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Palvelujen tulee perustua osavastuualueen keskeiseen lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin sekä kaupungin strategiaan ja toimintaohjelmiin. Kirjastopalvelut Hämeenlinnan kaupungin kirjastopalvelut voidaan jakaa asiakas- ja aukiolopalveluihin, kokoelmapalveluihin, koulutus- ja kulttuuripalveluihin ja erityispalveluihin. Kirjaston palvelutarjonta on monipuolinen ja siihen sisältyy aineisto- ja verkkopalvelujen lisäksi muita palveluja kuten sisältöjä esiintuovia palveluja ja tapahtumia. Kokeilevat, uudet palvelumuodot täydentävät perinteisempiä palveluja. Erityisesti laajennettuja palveluja tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Palvelut on tehty helposti saavutettaviksi. Suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on kohtuullinen (alle puoli tuntia). Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen. Kirjastoautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri. Kirjastopalveluja tarjotaan myös kotipalveluna ja muiden erityisjärjestelyjen avulla. Palvelutarjonnassa ja markkinoissa käytetään hyödyksi seudullista yhteistyötä ja kirjastoille keskitetysti tuotettuja palveluja. Laajat aukioloajat edistävät kirjaston käyttöä. Kirjastot ovat avoinna arkisin, iltaisin ja palveluja voidaan käyttää myös viikonloppuisin. Asiakaskyselyissä vähintään 80 % vastaajista on tyytyväisiä aukioloaikoihin. Palvelujen tarjontaan kokeillaan erilaisia malleja (esimerkiksi ajoittaista aukioloa pelkällä itsepalvelulla). 6
Maksuttomien peruspalvelujen lisäksi asiakkailla on tarjolla maksullisia erikoispalveluja. Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmasta ja yhdessä asiakkaiden kanssa. Henkilökunnan asiakaspalvelutaitoihin ja palveluasenteeseen on kiinnitetty huomiota. Kuntalaisiin ja asiakaskuntaan pidetään yhteyttä eri keinoin. Asiakkaiden kokemasta palvelun laadusta ollaan kiinnostuneita (näkyviksi tehdyt palautemahdollisuudet). Asiakkaiden ja myös ei-asiakkaiden mielipiteitä kirjasto kartoittaa osallistumalla kuntalaiskyselyyn tai tekemällä kirjastojen vakioidun asiakaskyselyn 2 3 vuoden välein. Myös lasten ja nuorten mielipiteitä on kartoitettu ja kuultu. Asiakaskyselyissä vähintään 80 % asiakkaista ilmoittaa olevansa palveluihin tyytyväisiä. Lainauksen ja palautuksen voi hoitaa itsepalveluna automaattien avulla ja henkilökohtaista asiakaspalvelua saa helposti erottuvalta ja tavoitettavalta henkilökunnalta. Henkilökuntaa on jalkautuneena asiakkaiden joukkoon. Kirjasto markkinoi ja tiedottaa palveluistaan säännöllisesti ja eri medioita käyttäen ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin jalkautuneena. Kirjasto toimii verkostoituneesti ja on läsnä virtuaalisissa verkoissa ja sosiaalisessa mediassa. Lapsille lukemisesta ja muista kirjastosta saatavista palveluista on tehty houkuttelevia päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Koululaisten selkeä valtaosa on kirjaston asiakkaina ja kirjastonkäytön / tiedonhallintataitojen opetus sisältyy kunnan opetussuunnitelmaan. Lapsille ja nuorille suunnataan omat asiakaskyselyt. Nuorten palveluja on kehitetty yhteistyössä nuorisotoimen ja nuorten itsensä kanssa. Nuorten erityistarpeita on otettu huomioon tilojen suunnittelussa ja varustamisessa sekä palvelutarjonnassa. Laadukkaiden kirjastopalvelujen käyttö on osa ihmisten arkipäivää, työntekoa ja vapaa-aikaan niin, että palveluja käyttää 80 % kuntalaisista. Aktiivikäyttäjiä on vähintään puolet kuntalaisista. Hyvässä kirjastossa fyysisiä käyntejä on 10 kpl / asukas / vuosi, lainauksia 20 lainaa / asukas / vuosi, verkkoasiointitapahtumia 10 / asukas / vuosi). 7.1. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Asiakas- ja aukiolopalvelut Palvelun määrittely: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto tarjoaa kaikille kuntalaisille laadukkaita kirjastopalveluja viihtyisissä ja asianmukaisissa tiloissa Kanta-Hämeenlinnan alueella kolmessa eri toimipisteessä (pääkirjasto, Lukiokatu 2, Jukolan kirjasto, Eeronkuja 5, Tuomelan kirjasto, Tuomelankatu 20) sekä jokaisessa osakaupunkikeskuksessa (Hauhon kirjasto, Punnanmäentie 18, Kalvolan kirjasto Hollaajantie 3, Lammin kirjasto Linjatie 4, Rengon kirjasto Rengonraitti 7 ja Tuuloksen kirjasto Pannujärventie 10). Palvelutarjontaa täydentävät kahden kirjastoauton palvelut. Riittävät asiakaslähtöiset aukioloajat ja ammattitaitoinen henkilökunta takaavat hyvät palvelut kaikille asiakkailleen. Asiakkaat voivat käyttää kirjaston asiakas- ja aukiolopalveluja myös itsepalveluna kirjastossa. Jukolan kirjaston aukioloa on jatkettu itsepalveluna aamuisin (8.00-) ma-to, arkiiltaisin (- 22.00) lauantaisin. (8.00-17.00) ja sunnuntaisin (14-22) Kirjaston verkkopalvelut ovat avoinna 24/7. 7
Resurssit aika: 54 % kirjastopalvelujen tuottamisen kokonaistyöajasta henkilöstö: 29 vakanssia tilat: pääkirjasto, 7 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa (50 % tiloista) irtaimisto, koneet, laitteet kirjastojärjestelmä muut tietojärjestelmät Laatukriteerit asiakas- ja aukiolopalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon OKM:n laatusuositukset yleisten kirjastojen kokoelmille Palvelua kuvaavat indikaattorit lainaa/asukas käyntejä/asukas) verkkokäyntejä/vuosi/asukas toimitilat m² /1000 asukasta aukiolotunnit/vuosi 1 henkilöstön määrä Muutokset ja kehittäminen strategiatyö laatuprojektin 2012 2013 pohjalta. omatoimipalvelun ja verkkopalvelun kehittäminen lähikirjastojen ja kirjastoautotoiminnan kehittäminen Hätilän kombikirjaston toiminnan vakiinnuttaminen. lähikirjastojen profilointi ja markkinointi. aukioloaikamuutokset mahdollisia resurssien sallimissa rajoissa. Hattulan, Janakkalan ja Hämeenlinnan mahdollisen kirjastoautoyhteistyön kartoittaminen kirjastoauton asiakasryhmien tarpeet eri reiteillä huomioidaan autoa pakattaessa. kirjastoautot ovat mukana erilaisissa tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan. pysäkkien käyttöastetta ja uusin pysäkkien tarvetta seurataan aktiivisesti. 7.2. Kulttuuripääomapalvelut Kokoelmapalvelut Palvelun määrittely: kirjastossa pidetään saatavilla ja asianmukaisesti järjestettynä monipuolinen ja uusiutuva valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, elokuvia ja muita tallenteita kirjasto tarjoaa aktiivisesti asiakkaiden käyttöön uusia aineistomuotoja, kuten sähköisiä aineistoja ja verkkoaineistoja pääkirjaston tehtävänä on huolehtia kokoelman ajallisesta syvyydestä ja laajuudesta ja keskitetysti varastoida pysyväarvoiseksi katsottu aineisto, kun taas lähikirjastot voivat vastata asiakkaiden tarpeisiin välittömämmin ja uudistaa kokoelmaansa rohkeammin kokoelmien löydettävyyteen sekä sisältöjen avaamiseen ja esittelyyn kiinnitetään huomiota niin fyysisessä kirjastossa kuin verkkokirjastossa 8
Resurssit: aineiston hankintamääräraha: 391 000 euroa aika: 35 % kirjastopalvelujen tuottamisen kokonaistyöajasta henkilöstö: 20 vakanssia tilat: pääkirjasto, 7 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa Laatukriteerit: kokoelmapalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän laatusuositukset yleisten kirjastojen kokoelmille kirjaston kokoelmatiimi tekee koko kirjastoa koskevat kokoelmapoliittiset linjaukset ja valinnat, joilla edistetään kokoelmien eheyttä ja erikoistumista kokoelmien kehittämistyössä käytetään henkilöstön ja asiakaskunnan erikoisasiantuntemusta kokoelmat kuvaillaan valtakunnallisten standardien mukaisesti nykyaikaiseen kirjastojärjestelmään ja ne ovat monipuolisesti haettavissa ja käytettävissä verkon välityksellä asiakasliittymässä Hankinnan yleisperiaatteet kokoelman uutuus- ja täydennyshankintaan käytetään vuodessa 331 000 euroa, jolla hankitaan kirjallisuutta ja audiovisuaalista aineistoa 22 000 kappaletta hankintamääräraha pyritään jakamaan eri aineistomuotojen kesken seuraavasti: kirjallisuus 62 %, av-aineisto 20 %, lehdet 15 % ja sähköinen aineisto 3 % uudella palvelukonseptipilotilla pyritään linjaamaan ja profiloimaan lähikirjastojen kokoelmia yhä tarkemmin Kirjallisuus uutuushankintojen määrä mitoitetaan kirjaston palveluverkkoon ja käyttäjäkuntaan sekä oletettuun kysyntään nähden sopivaksi. Monipuolinen uutuustarjonta tarkoittaa vähintään 300-400 uutuuskirjaa / 1000 asukasta sekä aikuisten että lasten ja nuorten kirjakokoelmat pidetään monipuolisina, keskeiset teokset sisältävinä ja uudistuvina Lapset ja nuoret lapsille ja nuorille suunnattua aineistoa hankitaan tasapuolisesti kirjaston eri yksiköihin siten, että hankinta on vähintään 1/3 kirjaston kokonaishankinnasta. Lasten- ja nuortenkirjahankinnat ovat vähintään 1 kpl / alle 15-vuotias lukudiplomien avulla pyritään lisäämään koululaisten lukuharrastusta Musiikki ja muu av-aineisto musiikkiaineiston hankintaa pidetään nykyisellä tasolla, äänitteiden hankinta on vähintään 30 kpl / 1000 asukasta musiikki-, elokuva-, nuotti- yms. aineistojen pieniä kokoelmia uhkaava sisällöllinen pirstoutuminen estetään koordinoimalla hankintaa ja aineistojen yhteiskäyttöä Lehdet laadukkaan lehtikokoelman määrä on 15-20 vuosikertaa / 1000 asukasta. Painettujen lehtien kokoelmaa täydennetään tarjoamalla pääsy sähköisiin lehtiportaaleihin lehtikokoelman ylläpitoon käytetään vuodessa 60 000 euroa, jolla hankitaan 1000 aikakaus- ja sanomalehtien vuosikertaa Sähköinen aineisto painetun ja muun perinteisen aineiston rinnalla tarjotaan yleiselle kirjastolle suunnattuja e-aineistoja, jotka ovat asiakaskäytössä kirjaston joka toimipisteessä sähköisen aineiston käyttöä edistetään tehokkaalla markkinoinnilla ja asiakaskoulutuksella pyritään edistämään myös sähköisen aineiston etäkäyttöä 9
Kokoelman uusiutuminen kokoelmien yleisestä uusiutumisesta huolehditaan riittävillä hankinnoilla ja säännöllisillä poistoilla, suositustaso on 8 % kokoelmasta lähikirjastojen kokoelmien uusiutumisnopeus voi olla suurempi kuin suositustaso kokoelmatyössä otetaan huomioon uusia formaattimuotoja koskeva kehitys Indikaattorit: lainojen määrä 1 286 171 kpl (2012) hankintojen määrä 23 828 kpl (2012) poistojen määrä 34 396 kpl (2012) aineiston kiertonopeus/asukas 3,0 (2012) Muutokset ja kehittäminen: strategiatyö laatuprojektin 2012 2013 pohjalta. kokoelman laadun varmistaminen BTJ-pilotin pohjalta Hätilän kombikirjaston kokoelman määrittely sähköisen aineiston tehostettu markkinointi ja asiakaskoulutus internetin runsas musiikkitarjonta on vähentänyt varsinkin musiikkilainojen uusintojen määrää, koska materiaali on kopioitavissa tietokoneella omaan käyttöön. Valtakunnallisesti Hämeenlinnan musiikkilainaus kuitenkin on edelleen korkealla tasolla. musiikin lainaamista/kuuntelemista netin kauttakirjaston välityksellä kehitetään edelleen aktiivisesti yhteistyössä muiden Suomen kirjastojen kanssa. 7.3. Kulttuurikasvatus Kulttuuri- ja mediakasvatus Kaupunginkirjaston koulutus- ja kulttuuripalvelujen tavoitteena on tarjota kaikille kansalaisille, koululaisille, opiskelijoille ja muille harrastajaryhmille kirjaston käytön, medialukutaidon, tiedonhallintataitojen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien opastusta Kirjaston tarjoamat koulutuspalvelut muodostavat merkittävän osan yhteistyöstä, jota tehdään erityisesti varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Kirjasto järjestää henkilökunnalleen ammatillista täydennyskoulutusta Kirjasto kutsuu systemaattisesti perusopetuksen 1., 4., 7., 9. luokkia kirjasto tukee lasten- ja nuorten lukuharrastusta ja tiedon itsenäistä hankintaa mm. tarjoamalla kirjavinkkausta eri luokka-asteille sekä mahdollisuutta suorittaa lukudiplomi lukuharrastusta edistäviä projekteja järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa 7.4. Kulttuuritapahtumat Koulutus- ja kulttuuritapahtumat Kirjaston tiloissa järjestetään erilaisia kirjallisuus- ja kulttuuritapahtumia sekä näyttelyitä ja luentoja eri ikäryhmien tarpeet huomioiden yhteistyössä paikallisten sekä valtakunnallisten toimijoiden kanssa Kirjaston koulutus- ja kulttuuritapahtumat tuotetaan erittäin pienillä kustannuksilla yhteistyössä ja talkoovoimin. Niillä on tärkeä rooli kirjaston verkostoitumisessa toimintaympäristöönsä Kirjaston tarjoamat kulttuuripalvelut ovat merkittävä osa yhteistyötä jota tehdään aktiivisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 10
Kirjaston koulutus- ja kulttuuripalveluiden resurssit yhteensä: aika: palvelun tuottamiseen käytetty työaika 8 % kokonaistyöajasta henkilöstö: 4 vakanssia, joista 0,5 vakanssi kulttuuritapahtumiin ja 3,5 vakanssia koulutukseen. tilat: pääkirjasto, 7 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa aineistokokoelma irtaimisto, koneet, laitteet kirjastojärjestelmä muut tietojärjestelmät Indikaattorit: kirjallisuus- ja kulttuuritapahtumiin osallistujien määrä/ vuosi 14 458 (2012) kirjastonkäytön ja medialukutaidon opastus eri luokka-asteille, osallistujien määrät/ vuosi 5 377 (2012) tietoyhteiskuntataitojen opastus, muut ryhmät, määrät/ vuosi 546 (2012) henkilökunnan koulutuspäivien määrä/ vuosi 3,4 (2012) Muutokset ja kehittäminen: Aloitetaan strategiatyö laatuprojektin 2013 loppuraportin pohjalta. (Raportti valmistuu marraskuussa 2013) Uusia yhteistyökonsepteja kehitetään ja mallinnetaan mahdollisuuksien mukaan. Saavutettavuuden lisäämiseksi koulutus- ja kulttuuritapahtumia pyritään viemään pois kirjastosta kouluihin, varhaiskasvatuskeskuksiin, yleisiin tilaisuuksiin jne. Erityispalvelut Koulukirjastopalvelu Koulukirjastoja kehitetään Hämeenlinnan koulukirjastohankkeen loppuraportin: Sohvia ja sisältöjä Hämeenlinnan koulukirjastohanke tulosten pohjalta. Tavoitteena on ammattimaisesti hoidettu, tasalaatuinen ja laadukas koulukirjastopalvelu kaikille Hämeenlinnan peruskouluille. Opetustoimi ostaa kirjastolta koulukirjastopalvelut n. 30 000 eurolla vuodessa. Kirjasto palkkaa pedagogisen informaatikon, jonka toimenkuvaan kuuluvat mm. koulukirjastot ja kouluyhteistyö. Puolet palkasta kustannetaan opetustoimen antamasta rahasta. Toinen puoli rahasta käytetään aineiston hankintaan esim. kirjasarjoihin. Vankilakirjastopalvelu Vankilaan perustettiin uudisrakennuksen yhteydessä oma kirjasto. Kaupunginkirjasto konsultoi hanketta. Kotikirjastopalvelu Kotikirjastopalvelu on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja ikäihmisten palveluiden yhdessä tuottama palvelu, joka on tarkoitettu kotihoidon sopimusasiakkaille, jotka eivät itse pysty asioimaan kirjastossa ja joilla ei ole läheisiä ihmisiä auttamassa. Kerran kuussa kotiin toimitettava kirjakassi on yksilöllistä kirjastopalvelua, joka osaltaan turvaa hyvän elämän sisältöä. Resurssit (kaikki erityispalvelut 2012): aika: palvelun tuottamiseen käytetty työaika 2 % kokonaistyöajasta henkilöstö: 1 vakanssia tilat: pääkirjasto, 7 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa aineistokokoelma irtaimisto, koneet, laitteet kirjastojärjestelmä muut tietojärjestelmät 11
Indikaattorit: kotikirjastopalvelu: asiakas/ vuosi (2012: 30 as.) kotikirjastopalvelu: lainaa/vuosi (2012:3798 lainaa) Muutokset ja kehittäminen: kotikirjastopalvelu pyritään laajentamaan koskemaan koko Hämeenlinnan aluetta kotikirjastopalvelu tuotteistetaan koulukirjastopalvelun strategiatyö aloitetaan ja toiminnalle haetaan indikaattoreita 8. Sopimuskaudella tulevien muutosten ratkaiseminen Palvelutuotannon esityksen mukaisesti kesken sopimuskautta tulevat muutostarpeet ratkaistaan tuotannon ja tilaajan aloitteesta käytävissä ylimääräisissä neuvotteluissa. Muutoksia voivat olla esimerkiksi: - volyymimuutokset suoritteiden, asiakkaiden ym. määrissä - poikkeustilanteet - lainsäädännön muutokset - toimintatapojen muutokset, joilla on vaikutusta sopimukseen tai joiden täytyy olla tilaajan hyväksymiä 9. Tukipalvelut Tilaaja vastaa palveluverkosta. Palveluverkko määritellään yhteistyössä tilaajan ja tuottajan kesken. Tuottaja vuokraa tarvittavat tilat tilaajan antamin resurssein. Tuottaja vastaa tilojen vuokraja ylläpitokustannuksista sekä laitteiden ja välineiden hankinnasta ja ylläpidosta. Tilaaja vastaa tilahankkeiden tarveselvityksen laadinnasta. Tarveselvitykset laaditaan yhteistyössä tuottajan kanssa. Suurista laiteinvestoinneista sovitaan yhdessä tilaajan ja tuottajan kesken. 12
10. Seurattavat mittarit Kirjastopalvelut: 2012 TP 2013 ENNUSTE ENNUSTE 2014 Luettelo kirjastoauton pysähdyspaikoista Kirjaston lainamäärä / asukas Aineistomääräraha/asukas Kirjaston lainamäärä yhteensä 19,1 21 20 6,6e 5,7e 6 1 286 179 1 386 000 1 353 000 Lainamäärät seuraavan erittelyn mukaan: - Pääkirjasto 774 378 850 000 800 000 - Kirjastoautot yhteensä 118 057 150 000 140 000 - Hauhon kirjasto 45 727 50 00 51 00 -Hätilän kirjasto 65 278 70 000 - Jukolan kirjasto 117 225 160 000 120 000 - Kalvolan kirjasto 42 208 45 000 45 000 - Lammin kirjasto 68 266 75 000 70 000 - Rengon kirjasto 35 527 35 000 40 00 - Tuuloksen kirjasto 18 334 21 000 18 000 Fyysiset käynnit 697 778 780 000 780 000 Verkkokirjaston käyttökerrat / v 340 289 250 000 300 000 Koulutus- ja kulttuuritapahtumien osanottajam./v 14 458 10 000 15 000 Asiakastyytyväisyys 4 hyvä 4 hyvä 4 hyvä Tuottajan tulee seurata tässä sopimuksessa olevia mittareita ja raportoida niistä kolmannesvuosittain. Lisäksi tuottajan tulee tehdä yhteenveto asiakaspalautteista kaksi kertaa vuodessa 11. Palvelusopimuksen seuranta Palvelusopimuksen toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa tarkemmin sovittavina ajankohtina. Hämeenlinnassa _16_/_12_ 2013 Päivi Joenmäki tilaajapäällikkö Timo Koivu tilaajapäällikkö Päivi Raukko palvelutuotantojohtaja 13