Kommenttipuheenvuoro: Valtion riski vs. asukkaan koti Vuokralaiset VKL ry:n Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.-24.9.2017, m/s Mariella Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry
KOVA lyhyesti Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö, jonka toiminta käynnistyi syksyllä 2014. KOVAn perustamisen taustalla oli halu vahvistaa aidosti yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden edunvalvontaa ja yhtiöiden näkemysten parempaa huomioimista asuntopolitiikassa. KOVA tekee valtakunnallista edunvalvontaa jäsenyhtiöidensä puolesta ja niiden hyväksi. Tavoitteena on luoda sellaiset toimintaedellytykset yleishyödyllisille vuokrataloyhtiöille, jotta ne voivat toteuttaa omaa perustehtäväänsä. KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia sekä haluaa koota kohtuuhintaisen vuokra-asumisen toimijat yhden katon alle. KOVAn jäseninä on kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, nuorisoasuntoja valtakunnallisesti rakennuttavia yhteisöjä sekä muita yleishyödyllisiä vuokrataloyhtiöitä ja säätiöitä, jotka toimivat omakustannusperiaatteella. Osa yhteisöistä omistaa myös opiskelija-asuntoja. KOVAn nettisivuilta http://www.kovary.fi löytyy kaikki ajankohtainen tieto, mm. lausunnot ja tiedotteet.
KOVA lukuina Nyt 29 jäsenyhteisöä, perustajina 9 suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöt. Vuonna 2017 liittynyt 7 uutta jäsentä (1-8/2017). KOVAn jäsenyhteisöillä on omistuksessaan yli 176 000 vuokraasuntoa 77 kunnassa Hangosta Sodankylään ja Vaasasta Lieksaan. Asukkaita näissä asunnoissa yli 300 000. KOVAn jäsenyhtiöiden asuntomäärä muodostaa 45 % valtion tuella rakennetusta vuokra-asuntokannasta. Yhtiöiden asuntomäärällä painotettu keskimääräinen vuokrataso vuonna 2017 on 11,41 euroa kuukaudessa neliötä kohden ja painotettu vuokrankorotus 1,13 prosenttia vuodelle 2017. KOVAn jäsenyhteisöjen vuoden 2017 aikana käynnistyvät investoinnit ovat yhteensä yli 1 150 miljoonaa euroa. KOVAn jäsenyhteisöillä käynnistyy vuoden 2017 aikana lähes 5 600 uuden, kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakentaminen. KOVAn jäsenyhteisöille valmistuu vuoden 2017 aikana yli 3 uutta, kohtuuhintaista vuokra-asuntoa.
KOVAn jäsenyhteisöt (8/2017 tilanne) YHTIÖ ASUNTOMÄÄRÄ 1.1.2017 A-Kruunu Oy 306 Asuntosäätiön Vuokra-asunnot Oy 354 Espoon Asunnot Oy 15 057 Helsingin kaupungin asunnot Oy 47 482 Hämeenlinnan Asunnot Oy 2 300 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 6 981 Kiinteistö-KYS Oy (Kuopio) 1 161 Kiinteistö Oy Itätuuli (Kemi) 989 Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku (Turku) 644 Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot 920 Kiinteistö Oy Pikipruukki (Vaasa) 3 581 Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy 1 077 Kunta-asunnot Oy 8 178 Lahden Talot Oy 7 078 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy 4 551 Lohjan Vuokra-asunnot Oy 2 020 NAL Asunnot Oy 1 712 Niiralan Kulma Oy (Kuopio) 6 318 Nuorisosäätiö sr 3 635 Oulaisten Amiraali Oy 350 Oulun Sivakka Oy 8 323 Pieliskodit Oy (Lieksa) 737 Setlementtiasunnot Oy 973 Sevas Kodit Oy (Seinäjoki) 3 080 Tampereen Vuokratalosäätiö sr 8 726 Tampereen Vuokra-asunnot Oy 2 187 TVT Asunnot Oy (Turku) 10 730 VAV Asunnot Oy (Vantaa) 10 334 Y-Säätiö sr 16 350
Itse asiaan!
Perustuslain säädökset Perustuslaki (731/1999) 19 4 mom: Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Asukasvalinta valtion tukemiin vuokraasuntoihin Korkotukilain (604/1) 11 a ja 11 b (ja vastaavat säädökset aravarajoituslain (1190/1993) 4 a ja 4 b :ssä): Asukasvalinnan tavoitteena on, että korkotuki/aravavuokra-asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään talon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Asukkaiden valinta korkotuki/aravavuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukkaaksi valittaessa on otettava huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot (asukasvalintaperusteet). Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.
Suomen asuntomarkkina-alueet ja valtion riskit alueiden osalta Tasapainoalueet, joihin kuuluu maantieteellisesti suurin PIENI/MALTILLINEN RISKI osa Suomea; Selvät kasvukeskusalueet (Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Vaasan, Seinäjoen ja Joensuun seudut). EI RISKIÄ Selvät muuttotappioalueet; pääosin Itä- ja Pohjois- Suomessa. SUURET RISKIT!
Kaupungistuminen jatkuu Suomessa ja se vaikuttaa jatkossakin valtion riskeihin, ellei asiaa huomioida ajoissa! Kasvukeskukset vuoteen 2030 mennessä Kartalle on merkitty ne kunnat, joissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkimäärä lisääntyy aikavälillä 2010-2030. Symbolin koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta.
Arvio uuden asuntotuotannon suhteellisesta alueellisesta jakautumisesta vuoteen 2040 asti Hämeenlinnan; Lappeenrannan; 2% 1% Vaasan; 2% Joensuun; 2% Lähde: VTT Asuntotuotannon jakautuminen seutukunni.ain Lahden; 2% Seinäjoen; 2% Kuopion; 3% Jyväskylän; 4% Turun; 7% Porin; Kouvolan; 0% 1% Oulu; 9% Muut; 5% Tampereen; 11% Helsingin; 48% Uudesta asuntotuotannosta 75 prosenttia rakennetaan 4 suurimmalle (ja kasvavalle) kaupunkiseudulle, jolloin valtiollakaan ei pitäisi olla tähän uuteen asuntokantaan liittyviä, oleellisia taloudellisia riskejä!
Vanhaan Aravalainakantaan liittyy myös merkittävä korkoriski (ylikorkeat korot nykyiseen korkotasoon nähden) ja se myös vaikuttaa vuokrataloyhteisön toimintaedellytyksiin (ja siten valtion riskiin).
Rajoitusten alainen ARA-asuntokanta 1985-2016 ARA-asuntojen määrä vähenee, jos niiden uudistuotantoa on vähemmän kuin asuntoja vapautuu tai vapautetaan rajoituksista. Pääkaupunkiseudulla tilanne on pysynyt lähes ennallaan koko 0-luvun, mutta muualla maassa ARAasuntokanta pienenee. 450000 400000 350000 300000 250000 000 150000 100000 Koko maa yhteensä PKS Muu maa 29 % ARA-asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla (31.12.2016). Lähde: ARA 50000 0
ARA:n Asuntomarkkinakysely 2016: Tyhjien ARA-asuntojen määrä on kaksinkertaistanut 0-luvulla Yli 2 kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokraasuntoja oli 7 900 vuoden 2016 lopussa 9000 8000 7000 6000 Tyhjistä ARA-vuokraasunnoista 56 % ollut vähintään 6 kk tyhjänä 520 (6,5 %) oli erityisryhmien asuntoja (muita kuin opiskelijaasuntoja) Lähde: ARA 5000 4000 3000 0 1000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 201 0 201 1 201 2 201 3 201 4 201 5 201 6*
Johtopäätökset Julkisen vallan on tehtäviin kuuluu edistää ihmisten oikeutta omaan kotiinsa. Tämä väistämättä tarkoittaa sitä, että erityisesti valtion on kannettava myös kohtuullista taloudellista riskiä tämän tavoitteen turvaamiseksi erityisesti kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannossa. Markkinavoimat (=vapaarahoitteinen asuntotuotanto) eivät hoida kaikkea asuntopolitiikassakaan, jolloin julkisen vallan tehtäväksi jää jatkossakin erityisesti huolehtia pienituloisimpien ja asuntoa eninten tarvitsevien henkilöiden asuinolosuhteista, huomioiden kuitenkin ihmisten tarkoituksenmukainen sosiaalinen sekoittuminen. Valtion taloudelliset riskit ovat suurimmat niillä alueilla, joilla väestö vähenee. Näiden riskien hallinta vaatii erityisiä lisätoimia ja -tukea, jotta valtion riskejä voidaan hallita! Vuokrataloyhtiöillä tulee olla työkalut, jotta ne voivat varautua etukäteen alenevaan asuntojen kysyntään. Nyt yhtiöillä ei ole tällaisia työkaluja käytössään. Jos vuokrataloyhtiöt eivät saa tällaisia työkaluja, arava- ja korkotukilainoihin liittyvät valtion taloudelliset riskit (=takausvastuut) realisoituvat. Myös vanhojen Aravalainojen korkotasoja pitäisi alentaa ja uusien korkotukilainojen takapainotteista lyhennysohjelmaa muuttaa. Valtion tuella tulee rakennuttaa edelleen uusia kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sinne, missä niillä katsotaan olevan pitkäaikaista kysyntää.
Kiitos! Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry Toinen Linja 14 00530 Helsinki puh. 040 593 3338 jouni.parkkonen@kovary.fi @ParkkonenJouni http://www.kovary.fi