MATKA-hankkeessa tutkittiin, miten yhdyskuntasuunnittelun keinoilla vastataan kestävän kehityksen haasteisiin matkailualueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Hankkeessa kehitettiin kriteerejä ja toimintatapoja kestävän, pohjoisen matkailualueen suunnitteluun. Tässä esityksessä kerrotaan, miten hankkeessa lähestyttiin maankäytönsuunnittelua, kun tavoitteena on kestävä matkailualue.! Kestävän matkailualueen suunnittelu perustuu yhteiseen visioon alueen tulevaisuudesta, ja edellyttää pitkäjänteistä sekä keskustelevaa yhteistyötä. Matkailualueilla suunnittelu on kytkettävä matkailijoiden, asukkaiden, kunnan, matkailualan ja muiden elinkeinojen toimijoiden sekä eri asiantuntijoiden tarpeisiin ja tavoitteisiin.! MATKA-hankkeessa tunnistettiin, että kestävän matkailualueen suunnittelu edellyttää vahvaa yhteisen vision lähtökohtiin sitoutumista, mutta joustavuutta suunnittelun työkaluilta.! MATKA-hankkeen toteutuksesta vastasivat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin ja energiatekniikan laitokset sekä Metsäntutkimuslaitos Metla. Hanke kuuluu Tekesin Kestävän yhdyskunnan ohjelmaan ja sen rahoittajina ovat olleet Tekesin lisäksi Kolarin kunta, Fortum, Laatumaa, Lapland Hotels ja Lemminkäinen Talo Oy.! MATKA-hankkeen pilottialueena oli Ylläs II osayleiskaavan mukainen uusi rinnekeskus Akäslompolossa.! 1!
Esityksen aluksi puretaan lyhyesti ne lähtökohdat, mistä käsin työtä hankkeessa on tehty. Sen jälkeen käydään läpi yhteisen vision kehittämisen pääperiaatteet.! Hankkeessa kehitettyjä vision tavoitteita ja suunnittelukriteerejä testattiin osana Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun ohjeistusta. Kilpailuehdotukset myös arvioitiin ko. tavoitteiden ja ohjeistuksen näkökulmasta.! Lopuksi esityksessä tiivistetään visiolähtöisen suunnittelun prosessin vaiheet ja keskeiset merkitykset verrattuna yhdyskuntasuunnittelun nykykäytäntöihin. MATKA-hankkeessa tunnistettiin, että kestävän matkailualueen suunnittelu edellyttää vahvaa yhteisen vision lähtökohtiin sitoutumista, mutta joustavuutta suunnittelun työkaluilta.! 2!
MATKA-hankkeen pilottialueena on ollut Ylläs II osayleiskaavan Äkäslompolon uusi rinnekeskus ja siihen kytkeytyvät loma-asumisen alueet Maisematien alapuolella.! Ylläksen osayleiskaava ja Ylläs II kehittämissuunnitelma asettavat tietyt tavoitteelliset ja mitoitukselliset puitteet alueen kehittämiselle, joita on tarkasteltu lähtökohtina myös tässä työssä.! Kaavoituksen haasteita:! Kaava suunnittelutyökaluna on varsin jäykkä ja kaavoitusprosessit ovat usein pitkiä. Laaja osallistuminen vaatii kunnalta resursseja ja aidon vuorovaikutuksen keinot ovat heikot. Koettu vaikuttavuus voi jäädä ohueksi ja jopa ristiriitaiset tavoitteet eri toimijoiden ja käyttäjien kesken hankaloittaa keskustelua. MATKA-hankkeessa havaittiin, että vastaavat haasteet on kohdattu myös Ylläksen osayleiskaavaprosessissa.! Kestävän yhdyskunnan tavoite edellyttää suunnittelulta ja kaavoitukselta kykyä reagoida uusiin, prosessin aikana esiin nouseviin tilanteisiin. Kuitenkin, nykyiset keinot jättää joustavuutta kaavaan eivät vastaa tähän tarpeeseen: väljyys esimerkiksi kerrosneliömäärissä voi johtaa tarpeettoman hajanaiseen rakenteeseen ja/tai ylilyönteihin mitoituksessa.! 3!
Pilottialueen kautta ovat määrittyneet myös ekologiset, topografiset ja yhdyskuntarakenteelliset reunaehdot. MATKA-hankkeessa on korostettu paikan ominaisuuksien keskeistä merkitystä kaiken suunnittelun lähtökohtana.! Tähän karttaan on poimittu alueen topografia ja avo- ja rakkakalliot.! 4!
Tässä kuvassa nähdään miten vesistöt, suot ja kosteikot asettuvat alueelle. Kuvassa näkyvät lisäksi osayleiskaavan mukaiset ekologisesti herkkien ja arvokkaiden luonnonympäristöjen ja eriasteisten suojelualueiden rajaukset.! 5!
Tarkasteluun lisätään vielä olemassa oleva yhdyskuntarakenne: tiet, reitistöt ja rakentaminen.! 6!
MATKA-hankkeen yksi keskeinen kysymys on, miten eri käyttäjien ja toimijoiden tavoitteet ja toiveet yhdistyvät kestävän matkailualueen visioksi. Matkailualueilla vaikuttavien toimijoiden verkosto on moniulotteinen ja siten myös intressit alueen kehittämisessä voivat olla erilaisia tai jopa ristiriitaisia keskenään.! MATKA-hankkeen puitteissa paikallisia Ylläksen vaikuttajia on kutsuttu sekä henkilö- että ryhmähaastatteluihin keskustelemaan tutkijoiden kanssa kestävyyden merkityksistä ja kestävän matkailualueen visiosta Ylläksen tapauksen avulla.! 7!
MINKÄLAINEN VISIO SAADAAN ERI TOIMIJOIDEN JA KÄYTTÄJIEN TAVOITTEIDEN JA TOIVEIDEN YHDISTELMÄSTÄ? MIKÄ ON TÄRKEÄÄ? Eri toimija- ja käyttäjäryhmien edustajia haastateltiin ja kutsuttiin keskustelemaan MATKA-hankkeen tutkijoiden kanssa kestävyyden merkityksistä ja kestävän matkailualueen visiosta pilottialueen kautta.! Tutkijat jäsensivät haastatteluiden ideat, ajatukset, prioriteetit ja tavoitteet jo haastattelutilanteessa teemoittain. Kun eri haastatteluiden tulokset koottiin yhteen voitiin tunnistaa ja poimia toistuvat teemat kestävän matkailualueen kriteeristön pohjaksi ja siten vision hahmottelemiseksi.! 8!
Vision ja tavoitteiden jäsentämisessä hyödynnettiin aiemmin Tekesille tehtyä Kestävän Yhdyskuntarakenteen mallia (http://lib.tkk.fi/reports/2008/isbn9789512296248.pdf). Tavoitteet jaettiin kestävän matkailualueen vision kuudeksi ulottuvuudeksi:! Kestävän matkailualueen tavoitteet määritellään pitkälle jo suunnitteluvaiheessa ja alueen toteutumiseen vaikutetaan yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Yhdyskuntarakenteelliset ratkaisut alueen rakenteellinen tiiviys/ väljyys sekä sijoittuminen laajassa alue- ja maisemarakenteessa ovat merkityksellisiä myös liikenteellisten ratkaisujen ja liikkumisen näkökulmasta: miten alueelle saavutaan, miten siellä liikutaan ja minkälaiseen liikkumiseen kannustetaan.! Perinteiset kestävyyden ulottuvuudet ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Matkailualueiden ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on luonnonympäristön kantokyky. Turismi hyödyntää luontoa vetovoimatekijänä, mutta edellyttää samalla luontoalueiden suojelua ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista. Ekologisiin kestävyyden kysymyksiin sisältyvät niin luonnonresurssien kestävä hyödyntäminen, energiantuotannon päästöttömyys ja uusiutuvat energiamuodot kuin maisemakin. Kestävällä matkailualueella matkailutoiminta on taloudellisesti kannattavaa ja kunnan talous voi hyvin. Matkailutoiminta on osa alueen eri elinkeinojen kokonaisuutta. Paikallisesti kestävyys merkitsee ennen kaikkea elinvoimaista yhteisöä ja sosiaalisten ympäristöjen hyvinvoinnin näkyvyyttä kyläkuvassa. Osana sosiaalista kestävyyttä voidaan nähdä myös eri toimijoiden ja käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä erilaisten ja joskus ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen.! Viime kädessä kestävyys heijastuu lähiympäristöön ja arkkitehtuuriin: minkälaista ympäristöä eri kestävyyden reunaehdot ja kriteerit rakentavat, miltä se näyttää?! 9!
LEED ND (neighbourhood development) on pohjoisamerikkalainen aluetason suunnittelun ja rakentamisen kestävyyttä arvioiva sertifiointijärjestelmä. LEED vahvistaa koko ajan asemaansa myös Euroopassa ja Suomessakin on jo toteutettu LEED sertifioituja rakennuksia, mutta ei vielä alueita.! Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa autoriippuvuuden vähentäminen, jalankulkuun kannustava reitistö sekä kompakti aluerakenne. Vesistöjen ja kosteikkojen säilyttäminen on LEED ND sertifioinnin saamiseksi ehdoton edellytys.! 10!
MATKA-hankkeessa visualisoitiin, miten tavoitteita voidaan tulkita suunnittelussa.! Tavoite: Luonnon erityispiirteiden vaaliminen! Haaste: Miten kaavoitettavat alueet rajataan paikan ekologiset olosuhteet huomioon ottaen?! Suunnitteluperiaate: Jos otetaan suunnitteluperiaatteeksi ja kriteeriksi, että arvokkaille luonnonympäristöille ja kosteikoille ei rakenneta, saadaan osayleiskaavassa määriteltyjen pilottialueen ulottuvuuksilla kuvan mukainen rakentamiselle soveltuva, pinkki, alue. (HUOM. Tässä tarkastelun alla Maisematien alapuolinen kaava-alue pois lukien Kellokasta vastapäätä sijoittuva RM/s-1-alue)! Tavoite: Luonnon ja palveluiden fyysinen ja visuaalinen saavutettavuus! Haaste: Miten joukkoliikenteen saavutettavuus ja nopea yhteys luontoon ja reiteille voidaan varmistaa?! Suunnitteluperiaate: Kun tielinjauksesta mitataan kävelyetäisyys, tässä 600 m, molemmin puolin ja yhdistetään se aiemmin määriteltyyn rakentamisen alueeseen, saadaan kuvan osoittama, sininen, alue.! 11!
Näin rajattu alue on noin 65 ha pienempi kuin osayleiskaavan alueet yhteensä, mutta keskiarvoisella aluetehokkuudella se on mahdollista toteuttaa vastaavalla mitoituksella.! Tällä rajauksella majoituspaikoista on noin 600 metriä tielle (ski-bussi) ja toisaalta aina enintään 600 metriä luontoon ja reiteille. Malli tukee autottoman keskuksen rakentumista.!.! 12!
Minkälaisilla kriteereillä kestävää matkailualuetta suunnitellaan ja miten tavoitteet alkavat näkyä toteutuksessa?! Näihin kysymyksiin on haettiin vastauksia pilottialuetta koskevan suunnittelukilpailun kautta. Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailuun kutsuttiin viisi monialaista tiimiä ja MATKA-hanke laati omalta osaltaan kestävän matkailukylän tavoitteista ohjeet kilpailuohjelmaan.! 13!
Kilpailuehdotukset saatiin alkusyksystä ja osana MATKA-hanketta nämä ehdotukset arvioitiin juuri kestävän matkailukylän tavoitteiden näkökulmasta miten ehdotuksiin on tavoitteita tulkittu ja miten ratkaisut tuovat niitä käytäntöön?! 14!
Kilpailuehdotukset arvioitiin annettujen tavoitteiden ja ohjeiden kannalta. Lisäksi ehdotuksia heijasteltiin myös mm. LEED-kriteeristöön.! Aluerakenteellisen tehokkuuden arvioimiseksi ehdotuksista poimittiin rakennetun ympäristön rajaamat alueet, jolloin niitä voitiin tarkastella päällekkäin. Menetelmä osoitti, että ehdotuskohtaiset visualisoinnit ja muut esitystekniset keinot vaikuttavat eri suunnitelmien vertailukelpoisuuteen.! Vastaavasti, ehdotusten tie- ja reittiverkostot poimittiin päällekkäiseen tarkasteluun.! Menetelmä osoittaa helposti ja havainnollisesti aluerakenteelliset erot (hajanainen-tiivis, suhtautuminen luonnonympäristöön) sekä esimerkiksi tieverkoston tehokkuuden (verkoston laajuus ja pituus, huom. vaikutus kustannuksiin) ja toimivuuden (soveltuvuus joukkoliikenteelle, autottomuuden tukeminen).! 15!
Mistä kestävän matkailukylän tavoitteet ja visio muodostuvat, ja miten ne heijastetaan suunnitteluun ja toteutukseen? Eli minkälaisista vaiheista koostuu kestävän yhdyskunnan prosessi: visiosta toteukseen.! Kestävän yhdyskunnan kriteeristö koostuu ensinnäkin paikallisista tekijöistä: mikä on tärkeää, ja minkälaisia merkityksiä kestävyys saa paikallisesti. Paikallisiin tekijöihin yhdistyvät globaalit, yleisesti tunnustetut kestävän yhdyskunnan kriteerit kuten päästövähennystavoitteet, materiaali- ja energiatehokkuustavoitteet, jne.! Kestävän yhdyskunnan kriteeristön pohjalta voidaan muodostaa kestävän yhdyskunnan visio, eli näkemys siitä, minkälainen yhdyskunta halutaan tulevaisuudessa. Vision asettamat tavoitteet määräävät ne periaatteet ja kriteerit, joilla ohjataan suunnittelua (suunnittelukriteeristö).! 16!
Tulevaisuus on kuitenkin viime kädessä tuntematon, ja tulevia tarpeita ei aina voida ennakoida tai niihin varautua. Kestävän yhdyskunnan suunnitteluprosessilta ja työkaluilta vaaditaankin joustavuutta ja mukautumiskykyä joskus hyvinkin nopeaa reaktiota.! Olennainen ero yhdyskuntasuunnittelun nykytilanteeseen on se, että arvolatautuneisiin kestävän yhdyskunnan perustavoitteisiin suunnittelun tulisi olla kaikkein sitoutunein. Sen sijaan operatiivisilta tavoitteilta ja keinoilta kuten suunnittelutyökalut (kaava!), -kriteerit ja arviointimenetelmät vaaditaan entistä parempaa joustavuutta ja kykyä reagoida uusiin tilanteisiin.! 17!
18!