Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 1 / 1 5604/2015 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 141 31.8.2016 158 Vuoritonttu, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 211835, 15. kaupunginosa Niittykumpu, pöydälle 31.8.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh. 046 877 3474 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat tavoitteet Vuoritontun asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Yleisperiaatteet Entinen Outokummun toimistoalue muutetaan pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 70 000-80 000 k-m 2 uutta asuinrakentamista ja 8 000-9 000 k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin 15 000 k-m 2. Alueen korttelitehokkuudeksi tavoitellaan noin 1,5-1,6. 1.2 Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Toisaalta alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen, joten sillä on tärkeä merkitys kokonaisuudessa välittävänä elementtinä. Samalla alueesta muodostuu Niittykummun keskustalle selkeä kaupunkirakenteellinen pohjoisreuna. Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta. 1.3 Kaupunkikuva Riihitontuntien varrelle muodostetaan uusista asuinrakennuksista vastinpari Riihitontun kaava-alueen 6-8-kerroksisille rakennuksille. Niin Riihitontuntien kuin alueen sisäisen kadunkin katutila jäsennellään selkeästi rajautuvaksi. Alueen ytimeen tutkitaan hieman korkeampaa maamerkkimäistä rakennusta. Matalimmat rakennukset sijoitetaan
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 2 / 2 Tontunmäen 2-3-kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Toimistojen ja maamerkkirakennuksen muodostaman kokonaisuuden yhteyteen tutkitaan koko aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen sijoittamista. Tonttumaan puistoalueelle avataan mahdollisimman paljon näkymiä niin katutiloista, pihoilta kuin asunnoistakin. 1.4 Liikenne Alueen ajoneuvoliikenne suunnitellaan hyödyntämään ajantasaasemakaavan mukaista katuverkkoa, joka tällä hetkellä on korttelin sisäisessä käytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksien toiminnalliseen ja turvalliseen laatuun. Liittymä alueelle säilytetään nykyisellä paikallaan Riihitontuntiellä. Asuinrakennusten ja toimistojen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Tontunmäen pientaloalueen ja Tonttumaan puistoalueen välille mahdollistetaan itä-länsi-suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys parantamaan Tontunmäen ja Olarin välistä liikennettä. 1.5 Viherympäristö Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan tulee suunnitella tarkoin. Korttelin reunojen suunnittelussa huomioidaan rakentamisen vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevään liito-oravan ekologiseen yhteyteen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätöskohdat 1.1, 1.2, 1.3 ja 1.4, muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.1 (säilyy ennallaan) Yleisperiaatteet Entinen Outokummun toimistoalue muutetaan pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 70 000-80 000 k-m 2 uutta asuinrakentamista ja 8 000-9 000 k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin 15 000 k-m 2. Alueen korttelitehokkuudeksi tavoitellaan noin 1,5-1,6. 1.2 (säilyy ennallaan) Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Toisaalta alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen, joten sillä on tärkeä merkitys kokonaisuudessa välittävänä elementtinä. Samalla alueesta muodostuu Niittykummun
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 3 / 3 keskustalle selkeä kaupunkirakenteellinen pohjoisreuna. Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta. 1.3 Kaupunkikuva Riihitontuntien varrelle muodostetaan uusista asuinrakennuksista vastinpari Riihitontun kaava-alueen 6-8-kerroksisille rakennuksille. Niin Riihitontuntien kuin alueen sisäisen kadunkin katutila jäsennellään selkeästi rajautuvaksi. Erityistä huomiota kiinnitetään katutilan mittakaavaan ja vaihtelevuuteen sekä pohjakerrosten suunnitteluun ja katujen päätteisiin. Alueen ytimeen tutkitaan omaleimaista rakennusten ja aukion kokonaisuutta. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3-kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Suunnittelualueen ytimeen tutkitaan koko aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen sijoittamista. Tonttumaan puistoalueelle sekä Olarin kirkon suuntaan avataan mahdollisimman paljon näkymiä niin katutiloista, pihoilta kuin asunnoistakin. 1.4 Liikenne Alueelta suunnitellaan turvalliset ja toiminnalliset kävely- ja pyöräilyyhteydet metroasemalle sekä ympäröiville kevyen liikenteen reiteille. Tontunmäen pientaloalueen ja Tonttumaan puistoalueen välille mahdollistetaan itä-länsi-suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys parantamaan Tontunmäen ja Olarin välistä liikennettä. Asuinrakennusten ja toimistojen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. 1.5 Viherympäristö Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Lampea hyödynnetään julkisena vesiaiheena. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan tulee suunnitella tarkoin. Korttelin reunojen suunnittelussa huomioidaan rakentamisen vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevään liitooravan ekologiseen yhteyteen. Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään: - kohdan 1.2. loppuun lause: "Tarvetta tarkistaa asemakaava-alueen rajausta lännessä selvitetään." - kohdan 1.3. loppuun lause: "Myös rakennusten sijoittelua ja suuntaamista selvitetään."
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 4 / 4 - kohdan 1.4. loppuun lause: "Pysäköintilaitosten sijoittelua ja niille tapahtuvan ajamisen yhteyksien reittivaihtoehtoja selvitetään." Jäsen Stefan Ahlman ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen kohtaan 1.2. lisätään seuraava lause: Alueen visuaalisena ja toiminnallisena runkona tutkitaan lounais / koillissuuntaista jalankulkuraittia joka muodostaa alueen erityisidentiteetin. Tämän yli ohjautuva ajoliikenne suunnitellaan jalankulkuraittia alistuvana. Jäsen Kai Lintunen ehdotti Harriet Klar-Kristolan kannattamana, että: Kohdan 1.3. toisen kappaleen loppuun lisätään seuraavaa: "Samalla tutkitaan toimisto- ja asuinrakentamisen yhdistäminen aidosti sekoittuneena rakenteena toimistokeskusta-konseptin sijaan ja sen vaikutusta toimistorakentamisen mitoitukseen ja sijoittumiseen, sekä pysäköintilaitoksen sopivuutta alueen muihin osiin suunnittelualueen ytimeen sijoittamisen sijaan." Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana, että: Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle metron liityntäpysäköinnin mahdollistava pysäköintilaitos. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen lisäysehdotuksesta on äänestettävä, koska jäsen Risto Nevalainen on vastustanut jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja puheenjohtajan, jäsen Ahlmanin sekä jäsen Lintusen tekemät lisäysehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettua, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Kemppi-Virtasen ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen lisäysehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kymmenen (10) jäsentä. Lisäystä vastaan (EI) jäsen Risto Nevanlinna ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli yhteensä kaksi (2) jäsentä. Jäsen Seppo Salo oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kahta (10/2) vastaan, yhden ollessa poissa, hyväksyneen jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen lisäysehdotuksen. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 5 / 5 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyi seuraavat tavoitteet Vuoritontun asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Yleisperiaatteet Entinen Outokummun toimistoalue muutetaan pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 70 000-80 000 k-m 2 uutta asuinrakentamista ja 8 000-9 000 k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin 15 000 k-m 2. Alueen korttelitehokkuudeksi tavoitellaan noin 1,5-1,6. 1.2 Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Toisaalta alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen, joten sillä on tärkeä merkitys kokonaisuudessa välittävänä elementtinä. Samalla alueesta muodostuu Niittykummun keskustalle selkeä kaupunkirakenteellinen pohjoisreuna. Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta. Alueen visuaalisena ja toiminnallisena runkona tutkitaan lounais / koillissuuntaista jalankulkuraittia joka muodostaa alueen erityisidentiteetin. Tämän yli ohjautuva ajoliikenne suunnitellaan jalankulkuraittia alistuvana. Tarvetta tarkistaa asemakaava-alueen rajausta lännessä selvitetään. 1.3 Kaupunkikuva Riihitontuntien varrelle muodostetaan uusista asuinrakennuksista vastinpari Riihitontun kaava-alueen 6-8-kerroksisille rakennuksille. Niin Riihitontuntien kuin alueen sisäisen kadunkin katutila jäsennellään selkeästi rajautuvaksi. Erityistä huomiota kiinnitetään katutilan mittakaavaan ja vaihtelevuuteen sekä pohjakerrosten suunnitteluun ja katujen päätteisiin. Alueen ytimeen tutkitaan omaleimaista rakennusten ja aukion kokonaisuutta. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3-kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Suunnittelualueen ytimeen tutkitaan koko aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen sijoittamista. Samalla tutkitaan toimisto- ja asuinrakentamisen yhdistäminen aidosti sekoittuneena rakenteena toimistokeskusta-konseptin sijaan ja sen vaikutusta toimistorakentamisen mitoitukseen ja sijoittumiseen, sekä pysäköintilaitoksen sopivuutta alueen muihin osiin suunnittelualueen ytimeen sijoittamisen sijaan. Tonttumaan puistoalueelle sekä Olarin kirkon suuntaan avataan mahdollisimman paljon näkymiä niin katutiloista, pihoilta kuin asunnoistakin. Myös rakennusten sijoittelua ja suuntaamista selvitetään.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 6 / 6 1.4 Liikenne Alueelta suunnitellaan turvalliset ja toiminnalliset kävely- ja pyöräilyyhteydet metroasemalle sekä ympäröiville kevyen liikenteen reiteille. Tontunmäen pientaloalueen ja Tonttumaan puistoalueen välille mahdollistetaan itä-länsi-suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys parantamaan Tontunmäen ja Olarin välistä liikennettä. Asuinrakennusten ja toimistojen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Pysäköintilaitosten sijoittelua ja niille tapahtuvan ajamisen yhteyksien reittivaihtoehtoja selvitetään. Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle metron liityntäpysäköinnin mahdollistava pysäköintilaitos. 1.5 Viherympäristö Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Lampea hyödynnetään julkisena vesiaiheena. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan tulee suunnitella tarkoin. Korttelin reunojen suunnittelussa huomioidaan rakentamisen vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevään liito-oravan ekologiseen yhteyteen. Oheismateriaali Selostus - Vuoritonttu, havainnekuvat Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa entinen Outokummun toimistoalue pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 70 000-80 000 k-m 2 uutta asuinrakentamista ja 8 000-9 000 k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin 15 000 k-m 2. Alueen korttelitehokkuus on tällöin noin 1,5-1,6.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 7 / 7 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Kaavoitushanke on käynnistynyt maanomistajan hakemuksesta. Alueen nykytila Suunnittelualue liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen. Tällä hetkellä alueella on entisen Outokummun pääkonttorin toimitilarakennuksia 1960-80-luvuilta sekä niihin liittyviä pysäköintialueita ja ajoyhteyksiä. Alueen rakennukset ovat pääasiassa peruskorjausiässä eivätkä ne kaikilta osin vastaa tämänhetkisiä toimitilojen toiminnallisuudelle asetettuja vaatimuksia. Kokonaisuus liittyy katuverkkoon Riihitontuntiellä. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueella kulkee pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu työpaikka-alueeksi. Alueella on voimassa asemakaava Tontunmäki, Tontunmäki muutos ja Olarinluoma (alue 211829, lainvoimainen 21.1.2005). Korttelit 15030 ja 15031 sekä osa korttelista 15024 on siinä osoitettu toimitilarakennusten korttelialueiksi (KTY) ja autopaikkojen korttelialueiksi (LPA). Kaava-alueella on myös puisto-alue (VP). Alueen nykyinen rakennusoikeus on noin 81 000 k-m 2.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 8 / 8 Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen 14.6.2010. Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Kaupunginhallitus päätti 30.9.2013 Niittykummun metroaseman rakentamisesta Länsimetron aikataulussa. Päätöksen yhteydessä hallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa 21.10.2013. Riihitontun asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.12.2014. Vuoritonttu liittyy suoraan näihin asemakaavoihin ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja -rakenteellisen kokonaisuuden. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on kaavaprosessin aikana tarpeen käydä MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta ja toimii välittävänä elementtinä Tontunmäen pientaloalueelle ja Tonttumaan puistoon. Katutilat jäsennellään selkeästi rajautuviksi. Alueen ytimeen osoitetaan hieman korkeampi maamerkkimäinen rakennus. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3 -kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Toimistokokonaisuus sitoo aluetta Tonttumaan länsipuolella oleviin Olarinluoman toimitiloihin. Uudistuva ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava toimitilarakentaminen tukee yleiskaavan työpaikkaaluetavoitetta. Alueen ajoneuvoliikenne suunnitellaan hyödyntämään ajantasa-asemakaavan mukaista katuverkkoa, joka tällä hetkellä on korttelin sisäisessä käytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 9 / 9 Päätöshistoria kävely- ja pyöräily-yhteyksien toiminnalliseen ja turvalliseen laatuun. Pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan suunnitellaan tarkoin. Suunnittelussa huomioidaan vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevä liito-oravan ekologinen yhteys. Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 70 000-80 000 k-m 2 uutta asuinrakentamista ja 8 000-9 000 k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin 15 000 k-m 2. Koko alueen tehokkuus on tällöin noin 1,2-1,3. Asuinrakentamisen määrä vastaa noin 1 500 uutta asukasta. Mitoituksen arvioidaan olevan kaavataloudellisesti suhteellisen edullinen toteuttamisen vaatiman kunnallistekniikan kustannuksiin suhteutettuna. Selvitykset Suunnittelualueelle on laadittu seuraavat selvitykset: - Niittykummun ekologiastrategia, Ramboll Oy, 13.4.2016 - Olarinluoman ja Tontunmäen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 11.12.2013 - Niittykummun luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy 29.11.2011 - Niittykummun liito-oravaselvitys, Luontotieto Keiron Oy 29.5.2014 - Lukupuro-Henttaanpuro-hulevesiselvitys, Ramboll 21.12.2010 - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson 10.11.2011 Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.8.2016 141 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat tavoitteet Vuoritontun asemakaavoituksen pohjaksi:
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 10 / 10 1.1 Yleisperiaatteet Entinen Outokummun toimistoalue muutetaan pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 70 000-80 000 k-m 2 uutta asuinrakentamista ja 8 000-9 000 k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin 15 000 k-m 2. Alueen korttelitehokkuudeksi tavoitellaan noin 1,5-1,6. 1.2 Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Toisaalta alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen, joten sillä on tärkeä merkitys kokonaisuudessa välittävänä elementtinä. Samalla alueesta muodostuu Niittykummun keskustalle selkeä kaupunkirakenteellinen pohjoisreuna. Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta. 1.3 Kaupunkikuva Riihitontuntien varrelle muodostetaan uusista asuinrakennuksista vastinpari Riihitontun kaava-alueen 6-8-kerroksisille rakennuksille. Niin Riihitontuntien kuin alueen sisäisen kadunkin katutila jäsennellään selkeästi rajautuvaksi. Alueen ytimeen tutkitaan hieman korkeampaa maamerkkimäistä rakennusta. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3-kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Toimistojen ja maamerkkirakennuksen muodostaman kokonaisuuden yhteyteen tutkitaan koko aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen sijoittamista. Tonttumaan puistoalueelle avataan mahdollisimman paljon näkymiä niin katutiloista, pihoilta kuin asunnoistakin. 1.4 Liikenne Alueen ajoneuvoliikenne suunnitellaan hyödyntämään ajantasaasemakaavan mukaista katuverkkoa, joka tällä hetkellä on korttelin sisäisessä käytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksien toiminnalliseen ja turvalliseen laatuun. Liittymä alueelle säilytetään nykyisellä paikallaan Riihitontuntiellä. Asuinrakennusten ja toimistojen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Tontunmäen pientaloalueen ja Tonttumaan puistoalueen välille mahdollistetaan itä-länsi-suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys parantamaan Tontunmäen ja Olarin välistä liikennettä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 11 / 11 1.5 Viherympäristö Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan tulee suunnitella tarkoin. Korttelin reunojen suunnittelussa huomioidaan rakentamisen vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevään liito-oravan ekologiseen yhteyteen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.9.2016 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle 14.9.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 12 / 12