Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Samankaltaiset tiedostot
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Adhd lasten kohtaama päivähoito

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN

ADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA. Essi Muinonen

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma

4/21/2009. Achenbach TM CBCL, TRF, YSR: Standardoituja lastenpsykiatrisia kyselylomakkeita (1): TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTYÖSSÄ: SEULONNASSA:

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Vanhempien ero ja lapsen osallisuus: Vastuullistamisen ja osallistamisen häilyvä raja

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

Mobiilit luontorastit

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Oppilaiden sisäilmakysely

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet

ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)

CP Q L Cerebral Palsy Quality of LifeA

Leader-arvioinnin sparrauspäivä. Sari Rannanpää Helsinki

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Auditointiajot, Vaasa

Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris Julkinen 1

Terveydenhuollon näkökulmia siihen, ettei kokemus sukupuolesta ole joko-tai Aino Mattila, LT TRANS-poliklinikka, TAYS Terveystieteen laitos, TaY

Hyvinvointikyselyjen toteuttaminen sähköisesti oppilaitoksissa

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Lataa Anankastiset ja histrioniset - Pertti Luukkonen. Lataa

Google Forms kyselyiden teko-ohje

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Transkriptio:

Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne Psykometriikkaa DAWBA-online Kysely vs. haastattelu? Kyselyhaastatteluiden haasteet HYÖDYT Ei vaadi alan ammattilaista Kevyempi koulutus Isojen aineistojen kerääminen helpompaa & nopeampaa kustannus-hyötytehokkuus hyvä Harvinaisemmat häiriöiden arviointi yleisväestössä HAITAT Informaatiota voidaan menettää? Kysytäänkö oikeita kysymyksiä? Ymmärtääkö haastateltava kysymykset? Ongelmien kuvailu omin sanoin toivottavaa, jotta väärinymmärtäminen voidaan poissulkea Haasteet: useat informantit Kenen informaatio painaa eniten? Useiden informanttien käyttö: kuinka tietoja yhdistellään? TAI-sääntö voi tuottaa tt vääriä positiivisia i i tapauksia Raportoidaan prevalenssit eri informanttien mukaan Haasteet: NOS-tapaukset Puhtaasti strukturoitu haastattelu antaa niukemmin tietoa subkliinisistä tapauksista Oireita, jotka selvästi haittaavat toimintakykyä, mutteivät täytä minkään häiriön diagnostisia kriteerejä 1

Haasteet: aikaikkuna? Elinikäinen vs. ajankohtainen Oireiden keston osalta dg-kriteerit eri häiriöissä vaihtelevat Masennus, paniikkihäiriö: iö 4 vkoa CD, ODD, GAD: 6kk ADHD: ennen kouluikää Retrospektiivisen tiedonkeruun validitetti? Mihin tietoa tarvitaan? Esim palveluiden suunnittelussa oleellista on tietoa ajankohtaisista, ei jo parantuneista mielenter e den häiriöistä DAWBA Tutkimuspaketti, joka sisältää haastattelut kyselylomakkeita arviointimenetelmiä ICD-10 ja DSM-IV psykiatriset diagnoosit 5-17 vuotiaille Lapsen haastattelu 11-17 v Vanhemman haastattelu 5-17 v Opettajan kyselylomake 5-17 v Mitä DAWBA sisältää? Strenghts and Difficulties Questionnaire DAWBA: Strukturoitu diagnosoitu haastattelu Perheen taustatietojen t ti t kartoittaminen i Hoidon arviointi HoNOSCA DAWBA Tiedonkeruu Strukturoidut kysymykset Tarkentavat, avoimet kysymykset yy y Haastattelijan havainnot Paperiversio Ilmaiseksi saatavana Käyttö vaatii enemmän aikaa tietokoneversioon t i verrattuna Kokeneen kliinikon tekemä diagnoosi 2

Tietokonepohjainen haastattelu Tiedonkeruu Tiedon tallentaminen tutkimuskäyttöön helppoa ja yksinkertaista Data suoraan käytettävissä tilastolliseen analysointiin Online-versio Voidaan tehdä ilman haastattelijaa 5 (noin 7.5 ) haastateltava, jos käytetty max 3 informanttia Vastaajan helpompi olla rehellinen kuin kasvoittain haastateltuna Access-versio Vaati aina haastattelijan! 100 + 1 /haastateltava = 500 haastateltavaa = 100 + 500 =600 (noin 900 ) Access 2000 (tai uudempi)/ Windows Office Professional Paperiversiot voidaan kääntää Accessille Voidaan toteuttaa haastatteluin tai online-kyselyin Haastattelijan ei tarvitse olla lasten- tai nuorisopsykiatrian osaaja Tietokonepohjaisesti toteutettuna laajallakin otannalla 1-2 arvioitsijaa (erikoislääkäri) riittää diagnoosien varmentamiseen Huomattava kustannushyöty! Diagnoosit Tiedonkeruu Lapsuuden eroahdistushäiriö vanhemman ja lapsen arvio Autismikirjo vanhemman arvio Määritetyt (yksittäiset) pelot vanhemman ja lapsen arvio Sosiaalisten tilanteiden pelko vanhemman ja lapsen arvio Paniikkihäiriö/agorafobia lapsen arvio Syömishäiriöt Vanhemman ja lapsen arvio Posttraumaattinen stressihäiriö vanhemman ja lapsen arvio Pakko-oireinen häiriö vanhemman ja lapsen arvio Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö vanhemman ja lapsen arvio Vakava masennus vanhemman ja lapsen arvio ADHD/hyperkinesia Vanhemman ja opettajan arvio Nykimishäiriöt Vanhempi, opettaja, itse Uhmakkuushäiriö Vanhemman ja opettajan arvio Käytöshäiriö Vanhempi, lapsi,opettaja Lisädiagnoosit Lisäksi kliinisesti voidaan määritellä ao. diagnoosit keräämällä tietoa kaikilta informanteilta strukturoitujen ja avoimien kysymysten avulla Tarkemmin määrittelemätön ahdistuneisuushäiriö Tarkemmin määrittelemätön masennus Tarkemmin määrittelemätön käytöshäiriö (disruptive behavioural disorder NOS) Valikoiva puhumattomuus ja kiintymyshäiriöt Psykoottiset häiriöt Mitä tietoa DAWBAlla EI saa Vanhempien päihdekäyttö Lapsen/nuoren päihdekokeilut Nuoren päihdehäiriödiagnoosit Paino ja pituus, jos seula syömishäiriöosiossa Hypomania/mania Ei diagnoosia, oiretta kysytään 3

SDQ 25 kysymystä, sisältää 5 skaalaa: 1.Emotionaaliset oireet 2.Käytöshäiriöoireet 3.Hyperaktiivisuus-tarkkaamattomuus tarkkaamattomuus 4.Ongelmat kaverisuhteissa 5.Sosiaalisuus Pisteytys 0-1-2 tai 2-1-0 Skaalat 1-4 muodostavat totaalipisteet SDQ Skaalapersentiili >80 DAWBA: rakenne TAI Haastattelu jatkuu Osion lyhyt esittely Antaa vastaajalle tietoa, mistä osiossa on kysymys + 1-2 Seulontakysymystä JA - Siirrytään seuraavaan osioon SDQ skaalapersentiili < 80 DAWBA: rakenne Dg haastattelu Strukturoidut kysymykset DAWBA: rakenne Haitta / vaikutus toimintakykyyn Oireiden vaikeusaste & Vallitsevuus nykyhetkellä + - Haastattelu jatkuu Siirrytään seuraavaan osioon Oireiden alku+kesto & Haitta lapselle ja perheelle 24 21.4.2009 4

Antavat merkittävää lisätietoa Onko kysymys ymmärretty oikein Ongelman vaikeusasteen suhteuttaminen Ristiriita eri informanttien välillä Online-versiossa täydentävät kysymykset tulevat joka osion päätteeksi Access/paperiversiossa voidaan kysyä myös haastattelun lopuksi Esimerkkien kuvaaminen suositeltavaa Ongelman kuvaus Kuinka usein ongelma esiintyy onko se edelleen ongelma? Kuinka vakava ongelma on pahimmillaan? Kuinka kauan sitä on kestänyt Vaikuttaako ongelma lapsen elämänlaatuun? Jos kyllä, niin miten? Myös kuvaus perheen näkökulmasta pyydetään, jos mahdollista Kuvaile minkälaista huolta Kerro omin sanoin hänen Tietokonehaastattelussa ilman haastattelijaa vastaukset kirjoitetaan avoimiin laatikoihin Haastattelijan tt vetämässä ä ä DAWBAtiedonkeruussa haastattelija kirjoittaa havainnot ylös Haastattelija voi myös lisätä kommentteja, kuinka hyvin haastateltava on ymmärtänyt kysymykset jne. Vahvuudet ja hyvät puolet Haastattelijan havainnot Objektiivinen arvio haastattelusta/haastateltavasta Vanhempi ei tuntunut ymmärtävän kysymyksiä kunnolla, koska ei puhu suomea äidinkielenään Lapsi oli todella levoton haastattelun aikana: hän ei lainkaan pystynyt istumaan paikoillaan ja puhui aivan lakkaamatta 29 21.4.2009 5

Informantit Opettajan haastattelu on lyhyempi, kartoittaa oleellisimmat oireet eri häiriöryhmistä Nuoren haastattelu vastaa vanhemman haastattelua ADHD ja uhmakkuuskysymyksiä vähemmän Paniikkihäiriökysymyksiä enemmän Aikaresurssit Vanhemman haastattelu: kaikkineen noin 50 min (noin 50 sivua) Lapsen/nuoren haastattelu: kaikkineen noin 30-60 min (noin 40 sivua) Opettajan kyselylomake: 5-10 min (noin 4 sivua) Skippausssäänöt lyhentävät haastattelun tekemistä merkittävästi Terveen lapsen haastatteluun menee huomattavasti vähemmän aikaa Diagnoosit Vaihe 1 Tietokonediagnoosi: Strukturoidut kysymykset Vaihe 2 Tietokonediagnoosi Summaus tiedonkeruusta eri lähteistä Vaihe 3 Arvioijan lopullinen diagnoosi 6

Kliininen arviointi Onko vastaaja ymmärtänyt strukturoidun kysymyksen? Tulkinta eri informanttien antaman tiedon välillä Mikäli diagnostiset kriteerit eivät täyty yksittäisen häiriön osalta, mutta oireistosta merkittävää haittaa NOS/NAS dg:t Harvinaisemmat häiriöt, kuten psykoosi, autistiset häiriöt, Tourette.. Kuinka monta arvioijaa tarvitaan? Arvioitsija on syytä kouluttaa, mikäli min. 250 yleisväestöhaastateltavaa 100 korkean riskin haastateltavaa (esim. Lastenkotilapset) 50 lpsy/npsy pkl/osastoplasta Briteissä laaja yleisväestötutkimus toteutettiin 10 000 haastateltavaa/ 300 haastattelijaa/ 2 arvioijaa Meltzer H., Gatward, R., Goodman, R., Ford, T. (2000) Mental health of children and adolescents in Great Britain. London: The Stationery Office. Office for National Statistics (ONS) in 1999, used the DAWBA to measure the prevalence of psychiatric disorders in a representative sample of 5-15 year olds living in private households in England, Scotland and Wales. Kliininen arviointi tietokonedg:n rinnalla lisää kustannuksia n. 10% Meltzer H., Gatward, R., Goodman, R., Ford, T. (2000) Mental health of children and adolescents in Great Britain. London: The Stationery Office. 9.5% of the sample had at least one psychiatric disorder. 5.3% oppositional or conduct disorders 4.3% had anxiety or depressive disorders 1.4% had hyperkinesis 0.5% had less common disorders Child and family factors child s age, gender cognitive ability household income, parental employment, maternal education and mental health family composition and family functioning 7

DAWBA vs. kliininen arvio 39 kliinistä tapausta DAWBAlla 93% samat dg:t kuin kliinisessä arviossa DAWBAlla diagnooseja, joita ei kliinisessä arviossa 17 / 28 (61%) tapauksista oli merkitty potilaskertomuksiin mahdollinen tapaus, vaikkei ollut diagnoosia 19 / 28 (67%) kyseessä oli komorbiditeetti Yleisväestö: Tietokonedg vs. lopullinen dg 43 / 491 (8.8%) tietokonediagnoosi Arvioinnissa 2.2% vääriä positiivisia 4.4% 4% vääriä negatiivisia i i 8

LINKIT www.dawba.com www.dawba.net Online-manuaali Arviointikoulutus DAWBA tunnisti 94% kliinisistä tapauksista KIITOS MIELEN- KIINNOSTA! 53 21.4.2009 solnie@utu.fi www.solnie.net 9