Koskenniska, Vaajakoski 8.5.2012
48 innokasta osallistujaa kokoontui Vaajakosken Koskenniskalle tiistaina 8.5. keskustelemaan työvalmennukseen liittyvän ohjaustyön tavoitteellisuudesta ja sen kehittämisestä. Maittavan aamukahvin jälkeen paneuduttiin Uusitalon Susannan alustuksen pohjalta asioihin, jotka vaikuttavat ohjauksellisten tavoitteiden asettamiseen. Osallistujien kesken oltiin yhtä mieltä siitä, että ohjauksen tavoitteisiin vaikuttavat monet erilaiset tekijät ja että kehittämistarvetta tavoitteellisuuden osalta on
Tavoitteellisuus valmennuksen laatutekijänä Susanna Uusitalo Valmennus, ohjaus käsitteet? VALMENNUS = yleistermi, jonka tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joiden avulla parannetaan valmentautujan työmarkkina-asemaa Työvalmennus Yksilövalmennus Valmennusprosessiin liittyvä palveluohjaus jne OHJAUS = yhden ammattihenkilön tuottama osa valmennusprosessia, jossa erilaisin menetelmin pyritään ohjaamaan valmentautujaa yhteisesti valmennusprosessin alussa asetettujen tavoitteiden suuntaisesti Ohjaustilanteet voivat olla suunniteltuja (ohjauskeskustelut, haastattelut, ryhmät) tai suunnittelemattomia työprosessin osia (työssä ohjaaminen ja neuvominen) Kuinka varmistetaan, että ohjaustilanteissa toimitaan AINA valmennukselle asetettujen yhteisten tavoitteiden mukaisesti?
Tavoitteiden asettaminen osana valmennusta Mistä näkökulmasta tavoitteet asetetaan? Asiakaslähtöiset tavoitteet Tuotantolähtöiset tavoitteet Hallinto- tai organisaatiolähtöiset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Yhteiskunnan, valmennusorganisaation, valmentautujan? Lähtötilanteen määritteleminen vaikuttaako näkökulma? Valmennuksen päämäärä ja tarkoitus Miten organisaation kokonaistavoite ohjaa valmennusprosessin tavoitteita ja kuka sen määrittää? Miten erilaiset lähtökohdat voidaan sovittaa yhteen? Miten tavoitteista saadaan konkreettisia, mahdollisia saavuttaa, mutta silti haastavia ja motivoivia? Asiakkuuksien monimuotoisuus Työllistämis- ja valmennuspalveluiden käyttäjäasiakkaat Heikko työmarkkina-asema, jonka parantaminen tavoitteena Toimintakyky? Työllistämis- ja valmennuspalveluita ostavat asiakkaat Monitahoinen joukko, joilla kaikilla omat tavoitteensa KELA, työhallinto, kunnat, oppilaitokset Tuotteita ostavat asiakkaat Suoraan myytävät tuotteet Alihankinta Käyttäjäasiakkaita työllistävät työnantajat Yritykset, kunnat jne Oppilaitosten erityisasema valmennuspalveluiden ostajana? Kenen näkemys/tarve ratkaisee, miten tavoitteet valmennuksessa asetetaan?
Varsinainen kehittäminen tapahtui kolmivaiheisen ryhmätyön avulla. Ryhmien vaihtuessa jokainen pääsi moniulotteisesti pohtimaan ohjauksen tavoitteita sekä prosessin dokumentointia ja laadun arviointia. Viimeisessä vaiheessa pyrittiin kiteyttämään muutamia yhteisiä kehittämiskohteita, joiden pohjalta kehittämistyötä tullaan yhdessä jatkamaan. Näiden tiivistelmien perusteella tullaan jatkossa järjestämään ohjauksen ja valmennuksen kehittämiseen paneutuvia koulutustilaisuuksia näin lupaavat Vaajakosken päivän järjestäjät, VälittäjäPlus, PAIKKO ja KIERTO hankkeet.
Ryhmätöiden yhteenvetoa Tarttis tehrä jottain Verkostoyhteistyön paraneminen Pysyvä toiminta ja rahoitus Dokumentoinnin kehittäminen
Tavoitteena Seuranta ja tietojen vertaaminen Asiakaslähtöisyys ja tavoitteellisuus Toiminnan näkyväksi tekeminen Vuoropuhelu päättäjien kanssa Kaikkien osapuolten näkökulmien huomioon ottaminen Yhtenäiset kriteerit IT-ja valmennusalan ammattilaisten yhteistyö Työpajatoiminnan valtakunnallinen ja pajakohtainen valmennus-opetussuunnitelma - motivaatio Yhteinen ymmärrys dokumentoinnin merkityksestä asiakastyön tukena Yksittäisten toteutuneiden toimenpiteiden vaikutusten dokumentointi Hyvät toimintamallit pysyviksi malleiksi Tilastollista tietoa tutkimuskäyttöön Työkaluina Tavoitteiden asettaminen -riittävän konkreettisia -mitattavia Digitaalisen reissuvihkon/digitaalisen portfolion käyttöönotto -täytetään yhdessä asiakkaan kanssa Arviointijärjestelmien kehittäminen ja yhtenäistäminen -jatkuva arviointi -eri toimijat yhteistyössä Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen kirjallisesti -muullakin tavalla
Palautetta ja... Tilaisuuden lopuksi jokaisella oli mahdollisuus antaa palautetta tilaisuuden onnistumisesta. Palautteen perusteella tilaisuutta voidaan luonnehtia varsin onnistuneeksi ja järjestelyiltään toimivaksi. Päivän aikana käydyissä keskusteluissa oli mahdollisuus avata ohjaukseen liittyvää problematiikkaa monesta eri näkökulmasta. Myös Koskenniskan tilat havaittiin toimiviksi järjestelyjen kannalta, vaikka joitakuita vähän häiritsi kahden työryhmän sijoittaminen samaan tilaan. Myös kahvin vähyys tuntui osaa rasittaneen Tilaisuuden lopuksi sovittiin, että järjestetään Näytön Paikka ry:n projektissa kehitetyn sähköisen portfoliotyökalun esittely esimerkkinä ohjausprosessin dokumentointitavaksi. Esittelytilaisuus järjestetään 4. syyskuuta klo 10 13. Tilaisuudessa on mahdollisuus myös tutustua tarkemmin Paikko hankkeeseen. Tilaisuus järjestetään Kansalaistoiminnankeskus Mataran Matara-salissa Matarankatu 6, toinen kerros.