LEMPÄÄLÄN KUNTA Tekninen toimi Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010 Haljastennokka on erityisesti pohjanlepakoiden suosiossa. Kuva Pekka Rintamäki. Pekka Rintamäki 2010
2 Tiivistelmä Lempäälän kunnan keskustan osayleiskaavoituksen perustiedon pohjaksi tehty lepakkoselvitys käsittää Kirkkojärven ja Ahtialanjärven saarella sijaitsevan keskusta-alueen. Lisäksi lepakkohavaintoja kerättiin varsinaisen osayleiskaavan pohjoispuolelta Harakkalan-Hollon alueelta ja Haljastennokalta. Tärkeimmät selvitettävät alueet olivat Haljastennokka, Havaslahti ja terveyskeskuksen ranta. Lempäälän-Vesilahden sanomiin tehdyn lepakkohaastattelun avulla saatiin myös jonkin verran tietoja lepakkojen esiintymisestä muuallakin Lempäälässä. Alueella havaittiin vähintään kolme lepakkolajia: pohjanlepakko ja viiksi/isoviiksisiippa sekä lepakkolaji, joka ei ollut yksikään viidestä tavallisimmista lajeistamme (ks. Kartta, mihin on merkitty havaintopaikat). Kaikki lajit saattavat lisääntyä alueella, mutta tästä ei lehtikyselyn avulla saatu varmuutta. Kaikki lajit käyttävät lisääntymiseen ja horrostamiseen rakennelmia, puunonkaloita ja lohkareisia kalliosuojia. Tällaisten löytämistä hankaloittaa se, että mahdolliset lepakoiden asuinsijat kuten asuinrakennusten välikaton ja katon tila ovat tavallisesti tarkastamista ajatellen liian umpinaisia. Kaikki lepakkolajit ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat myös EU-luontodirektiivin IV sekä Euroopan lepakoiden suojelusta tehdyn sopimuksen piiriin (asetus 104/1999). Niiden perusteella lepakoita ei saa lisääntymisaikana eikä muutenkaan tahallisesti häiritä ilman viranomaisen lupaa. Tarkemmat tiedot lepakoita sivuavista laeista ja määräyksistä Suomessa ja Euroopassa sekä arvio kaavaehdotusten vaikutuksista lepakoihin on esitetty selvityksen lopussa. Johdanto ja aineisto Erityisesti selvitetty keskustan osayleiskaava-alue (n. 149 ha) rajautuu pohjoisessa Harakkalaan, idässä Turuntiehen Havaslahti kuitenkin mukaan lukien, etelässä Sulkolaan ja lännessä Kirkkojärveen Haljastennokan niemialue mukaan lukien (ks. Kartta). Lisäksi lepakoiden esiintymisestä tehtiin havaintoja muualtakin saaresta kuin selvitysalueelta. Erityistä haluttiin kiinnitettävän huomiota Haljastennokkaan, Havaslahteen ja terveyskeskuksen rantaan. Nämä alueet pisteytettiin sen mukaan miten tärkeinä niitä pidettiin lepakoiden esiintymiselle (lisääntymis-, talvehtimis- tai päiväpiilopaikkana). Useimmiten tämä luokitus kuvastaa alueita, missä lepakot ruokailevat. Tässä käytetty luokitus on seuraava: I = tärkeä, II = oletettavasti tärkeä, III = vähemmän tärkeä tai tiedot ovat puutteelliset.
3 Alueelta etsittiin myös lehtikyselyn avulla potentiaalisia lisääntymiskolonioita. Lepakoiden lisääntymisen kannalta kesä-heinäkuussa selvitysalueella on tärkeitä erityisesti hylätyt rakennukset ja asuntojen ullakot, mihin lepakoilla on pääsy. Suomessa on tavattu 13 Euroopassa tavatuista 31 lepakkolajeista. Suomessa esiintyvistä lajeista viisi on tavallisia tai melko tavallisia: pohjanlepakko, viiksisiippa, isoviiksisiippa, vesisiippa ja korvayökkö. Kaikki lajit ovat hyönteissyöjiä saalistaen pääasiassa yöllä touko-syyskuussa yölämpötiloista ja hyönteisten esiintymisestä riippuen. Suomessa lepakot synnyttävät kerran vuodessa yhden poikasen. Loppukesällä tai syksyllä tapahtuvan parittelun jälkeen naaraan munasolu ei hedelmöity, vaan siittiöt varastoituvat kohtuun talveksi. Munasolu irtoaa keväällä, jolloin hedelmöittyminen tapahtuu. Lepakkohavainnointi tehtiin suotuisalla, sateettomalla ja lämpimällä säällä kesäkuussa. Näköhavaintojen ohella lepakkolajien havaitsemiseen ja tunnistamiseen käytettiin detektoria, joka muuntaa lepakoiden ultraäänet ihmiskorvin kuultavaksi. Pohjanlepakko on yleisin lepakkolajimme myös Lempäälässä. Kuva Harri Laurila.
4 Tulokset ja tulosten arviointi kaavoituksen kannalta 1) Haljastennokka Haljastennokalla havaittiin Haljastentien alkupäässä olevien latojen läheisellä pensoittuneella niityllä kahdella läheisellä kohtaa viiksi/isoviiksisiippa. Haljastennokan kärjessä saalisti vähintään kymmenen pohjanlepakkoa (ks. kartta). Alueella on rakennuksia (etenkin ladot), joissa on koloja mahdollistaen lepakoiden sisään pääsyn. Ne ovat todennäköisesti lepakoille tärkeitä ainakin päiväpiiloina ja horrostamispaikkoina, ehkä myös lisääntymispaikkoina. Haljastennokan uloimmassa kohtaa on vanhaa halkeillutta puustoa, jotka voivat olla lepakoille tärkeitä päiväpiiloja. Havaintojen perusteella erityisesti pohjanlepakot viihtyivät aivan niemen kärjessä. Haljastennokkaa voidaan pitää lepakoille tärkeänä (luokitus I) ja kaavaluonnoksista vaihtoehto 2 on lepakoiden kannalta selkeästi suotuisampi kuin vaihtoehto 1. Kaavoitusvaihtoehto 2. ei nimittäin mitä ilmeisimmin uhkaisi lepakkojen esiintymistä alueella. Lepakkohavaintojen tarkemmat sijaintipaikat on esitetty kartassa. 2) Havaslahti Havaslahdella tai sen läheisyydessä havaittiin viiksi/isoviiksisiippa ja mahdollinen pikkulepakko (ks. kartta). Myös Havaslahden alueen (Turuntien länsipuoli) alustava kaavaluonnos 2. on lepakoiden esiintymisen kannalta suotuisampi. Tärkeysluokitus II. 3) Terveyskeskuksen ranta Alueelta ei tavattu lepakoita, mutta vesisiipan ja korvayökön esiintyminen on mahdollista. Molemmissa kaavaluonnoksissa terveyskeskuksen ranta on varattu lähivirkistysalueeksi. Tärkeysluokitus III. 4) Muut alueet Muut lepakkohavainnot (ks. kartta) tehtiin jo asutetulla keskustan alueella tai alueille, minne osayleiskaavan tarkistus on vasta tekeillä. Ehdotetun uuden osayleiskaavan merkitys lepakoille Kaavaehdotuksessa C -alueet (keskustatoimintojen) alueet ovat lepakkojen kannalta merkityksettömiä, koska alueet on jo käytännössä rakennettuja. Sama koskee pääsääntöisesti AK -
5 alueita (kerrostalovaltainen alue) ja AP -alueita, jotka ovat jo rakennettuja. Siten näillä alueilla ei ole merkitystä lepakoiden esiintymiselle kuin alla olevilta osin. Olennaisimmat muutosehdotukset osayleiskaavaan ovat seuraavat: 1) Haljastennokan kärjen puusto säilytettäisiin VL-2 alueena (maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu alue), koska niemen kärki on erityisesti pohjanlepakon suosiossa ja vanha, osittain koloinen puusto on lepakoiden runsauden perusteella käytössä jopa lisääntymisalueena. Kärjen alueelle ei ole suunnitteilla asumista. 2) Havaslahden länsipuolen ja Turuntien väliin on ehdotuksessa suunniteltu kerrostalovaltaista aluetta. Havaslahden alueella havaittiin isoviiksi/viiksisiippaa ja mahdollisesti Pirkanmaalla hyvin harvalukuista pikkulepakkoa. Lepakkojen esiintymisen vuoksi VL-2 -alueeksi tai APalueeksi kaavoittaminen olisi paras ratkaisu verrattuna kerrostalovaltaiseen alueeseen (AK). Lepakoita sivuavat lait ja määräykset Suomessa ja Euroopassa Suomen luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelulain mukaan lepakon tahallinen tappaminen ja kiinniottaminen tai vahingoittaminen sekä muu tahallinen häirintä erikoisesti lisääntymisaikaan tai muuhun niiden elämänkierron kannalta tärkeään aikaan on kielletty. Myös lepakoiden ruokailualueen hävittäminen ja heikentäminen, lepakon hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty. Luvan lepakon haltuunottoon antaa alueellinen ympäristökeskus. Lepakoiden yhteydessä tarvitaan aina EU:n luontodirektiivin artiklan 16/1 mukainen poikkeuslupa. Viitteet: Luonnonsuojelulaki 1096/1996, 1.1.1997 ja Luonnonsuojeluasetus 160/1997, 1.3.1997. EU-luontodirektiivi EU:n luontodirektiivi tarkoittaa vuonna 1992 annettua Euroopan unionin direktiiviä luontotyyppien sekä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta. Suomessa tavattavat lepakot sisältyvät liitteisiin II (vain lampisiippa) ja IV. EU:n luontodirektiivin IV(a) mukaan kaikkien lepakoidemme selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis-, levähdys- ja ruokailupaikkojen hävittäminen ja heikentäminen sekä kaikki tahallinen häirintä erikoisesti lisääntymisaikaan tai muuhun niiden elämänkierron kannalta tärkeään aikaan ilman viranomaisen (alueellinen ympäristökeskus) lupaa on kielletty. Myös lepakon, sen osan tai johdannaisen hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty. Viitteet: EU 92/43/ETY Luontodirektiivi, 1992, EU92/43/ETY II Luontodirektiivi II, 1992, EU92/43/ETY IV Luontodirektiivi liite IV, 1992.
6 EUROBATS-lepakoidensuojelusopimus Suomi liittyi 20.10.1999 Eurobats-lepakoidensuojelusopimukseen, joka on yksi kansainvälisistä sopimuksista, joilla toteutetaan muuttavien, luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan yleissopimuksen, ns. Bonnin sopimuksen tavoitteita. Bonnin sopimuksen tarkoituksena on luoda yhteistoimintaa valtioiden välillä muuttavien lajien ja yhteisillä merialueilla esiintyvien lajien suojelemiseksi ja hoitamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. ympäristöhaittojen vähentäminen ja rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Kaavojen ekologiset vaikutukset tulee selvittää niitä laadittaessa. Viite: Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 1.1.2000. Maankäyttö- ja rakennusasetus Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä on annettava riittävät tiedot, jotta selvityksen perusteella voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välilliset vaikutukset mm. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin. Edelleen asetuksen mukaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita valmisteltaessa on niiden ympäristö- ja muut vaikutukset selvitettävä ja arvioitava riittävässä määrin. Viite: Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999, 1.1.2000.
Vesisiippaa esiintyy ainakin Herralanvuolteella. Kuva Petri Salo. 7
8