Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki
Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Savo Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Koko maa: 2004* 2003 2003 2004* 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Lähde: Tilastokeskus
VÄKILUVUN MUUTOKSET 2004 (%) JYVÄSKYLÄ ESPOO TAMPERE OULU VANTAA JOENSUU KOTKA KUOPIO VAASA LAPPEENRANTA LAHTI TURKU HELSINKI PORI -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Jyväskylä on Suomen vetovoimaisin kaupunki
Tyopaikkojen muutos 2001-2003* (%) Jyväskylä Kuopio Oulu Vantaa Tampere Pori Koko maa Lahti Turku Espoo Helsinki -2-1 0 1 2 3 4 5 Lähde: Tilastokeskus
Ennustettu väkiluvun muutos (%) Seutukunnittain 2003-2030
Peruspalvelumenot 2010 ja 2020 / STM Indeksi, 2005 = 100 Vanhainkodit Kotipalvelut Terveyskeskukset Palveluasuminen Erikoissairaanhoito Esiopetus Lasten päivähoito Ammattikorkeakoulu Ammatillinen koulutus 2010 2020 Lukio Peruskoulu 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160
Eläkkeelle siirtyvät 1995-2015 Vanhuuseläkkeelle siirtyvät 1995-2015 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 169 165 158 144 137 131 111 117 128 94 99 58 64 55 47 34 37 42 46 48 45 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
UURAINEN SUOLAHTI JYVÄSKYLÄN SEUDUN VERKOSTOKAUPUNKI PETÄJÄ- VESI JYVÄS- KYLÄN MLK JKL MUU- RAME LAUKAA TOIVAKKA HANKA- SALMI KUNNAT JA VÄKILUVUT 1.1.2005 HANKASALMI JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄN MLK KORPILAHTI LAUKAA 5 600 84 000 34 400 5 000 17 100 MUURAME 8 600 KORPILAHTI PETÄJÄVESI 3 700 SUOLAHTI 5 400 TOIVAKKA 2 400 UURAINEN 3 100 50 km Yhteensä 170 000 JYVÄSKYLÄ Jyväskylän seudun verkostokaupunki
Antoisaa seminaaripäivää!
Sisäasianministeriö 2005 Kuntien vuosikate, tilinpäätös 2004 Positiivinen (290) Negatiivinen (138) Kuntien vuosikate 2009-2 euroa/asukas (Peruspalveluohjelma 2006-2009, toimintakate -5,3 %/vuosi) Positiivinen (51) Negatiivinen (365)
VERKOSTOKAUPUNGIN AJANKOHTAISET HAASTEET Kuntarakenteen uudistus aluekunta- vai seutumallin mukaan Kasvun ohjaus ja hallinta - maankäyttö ja kaavoituspolitiikka Seudullinen päivähoito Perusopetus Seutulukio ja Opiskeleva Jyväskylän seutu -hanke Tilahallinta Ympäristöterveydenhuolto Seutukirjasto Nuoriso- ja liikuntatoimi Edunvalvonta; maakunnallinen - kansallinen kansainvälinen Elinkeinoyhtiöt EU-rakennerahastokauden vaihtuessa JYVÄSKYLÄ Jyväskylän seudun verkostokaupunki
Perusopetuksen oppilasmäärä / Jyväskylä 7 800 7 683 7 643 7 600 7 532 7 543 7 464 7 470 7 400 7 279 7 200 7 146 7 122 7 122 7 042 7 000 6 800 6 600 6 400 Muutos 1993-2006 - 1018 oppilasta / -13,3 % Valtionosuus 4885 / oppilas = valtionosuuden lasku - 4,9 M 6 891 6 750 6 665-4.9 milj. /v. 6 200 6 000 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kunnan asukasluku 31.12.2004-2000 2001-6000 Kuntien vuosikatteet kuntakoon mukaan Vuosikate %:a poistoista 2002-2004 6001-10000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 100001-2002 2003 2004* Koko maa -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 Lähde: Tilastokeskus
10 Kuntien lainakanta ja kassavarat Miljardia euroa 9 8 7 6,6 7,3 7,9 8,2 8,4 8,6 6 5 4 4,4 4,4 3,9 4,0 4,3 4,8 5,6 3 2 2,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,3 3,3 3,2 2,9 2,7 2,5 2,4 2,4 1 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kassavarat Lainakanta Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
MUUTTOHALUKKUUSTUTKIMUS 2004: JYVÄSKYLÄ ON HYVÄ KAUPUNKI ASUA JA ELÄÄ HYVÄ KASVUYMPÄRISTÖ LAPSELLE 1. VIIHTYISÄ ASUINYMPÄRISTÖ 1. KUNNALLISET PALVELUT 2. OPISKELUMAHDOLLISUUDET 3. HYVÄT HARRASTUSMAHDOLLISUUDET 3. SIJAINTI 3. KEHITTYVÄ TALOUSALUE 5. TYÖPAIKKOJEN TARJONTA 7. YLEISARVOSANA ASUINPAIKKANA 2. 2 0 0 4
Uudistuksen tulee perustua kuntien ja yhteistoiminta-alueiden palvelustrategioihin jatkaa kuntien jo tekemää kehittämistyötä. ja Päätökset rakenneuudistuksesta tehdään kuluvan vaalikauden aikana eli ennen syksyä 2007 ja toteutetaan vuoden 2009 alusta. Mikäli kunnat eivät pääse itse ratkaisuun, valtioneuvosto voi päättää velvoitteista kuntien yhteistoiminnan toteuttamiseksi.
Suomen Kuntaliitto 2005: Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kuntaliiton tavoitteena ovat elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat, jotka muodostuvat työssäkäyntialueiden tai muiden luontevien toiminnallisten kokonaisuuksien pohjalta. Kuntien koko on yleensä vähintään 20 30.000 asukasta. Kunnilla säilyy demokraattisesti valittu johto sekä palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu, joka perustuu verotus-oikeuteen, valtionosuuksiin ja asiakasmaksuihin.
Laukaa-Konnevesi 11.8.2005