Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana. Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri



Samankaltaiset tiedostot
LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Biologisen vanhemman kokemuksia terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten toiminnasta adoptioprosessin aikana ja myöhemmin

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA LUMIPALLO-TYÖSKENTELYSTÄ TAMPEREELLA

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Neljän tuulen seminaari - Läheiset ja Neljä tuulta

Kuluttajien luottamusmaailma

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 2018

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Joka kaupungissa on oma presidentti

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Monimuotoiset perheet

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta

Mulla on idea! Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. LTO, KT Piia Roos

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

ICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Uskomme sinuun usko sinäkin

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9

Jaana Kurki ODA-projektipäällikkö, Joensuun kaupunki

Neljän tuulen seminaari Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Radical Soul

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

Vanhuus ja yksinäisyys

Nuorten erofoorumi Sopukka

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

Kooste maahanmuuttajanaisten kehollisuusryhmän ohjaajien kokemuksista

Sisällys LUKIJALLE PERHEHOITO ENNEN JA NYT Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Transkriptio:

Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri

Tutkimuksen taustaa Pro gradu-tutkimus Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä, hyväksytty 3/2015 Artikkelikäsikirjoitus hyväksytty julkaistavaksi Hoitotiede -lehteen (tutkimuskysymys 1) Artikkelikäsikirjoitus arvioitavana Tutkiva Hoitotyö -lehdessä (tutkimuskysymys 2)

Aineiston kuvailua Aineiston keruu maaliskuu 2013 lokakuu 2013 Osallistujia ilmoittautui 15, joista 3 vetäytyi ennen haastattelua: osallistujien rekrytointi Pela, perhelehtien verkkokeskustelut, Facebook tutkimusaineisto 12 haastattelua, kymmenen naista, kaksi miestä Osallistujien ikä haastatteluhetkellä 18 70 vuotta Osallistujien ikä adoption tapahtuessa 15 36 vuotta Adoptiosta kulunut aika haastatteluhetkellä 3kk 48 vuotta Kymmenen adoptiota tapahtunut lapsen ollessa vastasyntynyt, kaksi lapsen ollessa leikki-ikäinen (sijoituksen muuttuminen adoptioksi)

Tutkimus toteuttaminen ja tutkimuskysymykset Laadullinen tutkimus Avoimet haastattelut Aineistolähtöinen sisällönanalyysi 1. Millaisena biologiset vanhemmat kokevat lapsen luovuttamisen adoptoitavaksi? 2. Millaisia kokemuksia biologisella vanhemmalla on ammattilaisten toiminnasta adoptioprosessin aikana ja sen jälkeen?

Millaisena biologiset vanhemmat kokevat lapsen luovuttamisen adoptoitavaksi? Osattomuus oman elämän merkittävään tapahtumaan Sopeutuminen adoptiopäätökseen Lapsen etäännyttäminen itsestä Elämän kapeutuminen Lapsen hyvän tavoitteleminen Adoptiopäätöksen työstäminen Vanhemmuuden syrjästäkatsoja Adoption jättämät arvet

Otin sen linjan, että kyllä mää sydänäänet kuulin, mutta ultrissa enkä missään valitsin sen, etten katsele enkä halua kuvia. Sit välillä havahtu (vauvan olemassaoloon), kun tunsi jotain liikettä. Oon koittanu aika paljon olla miettimättä sitä asiaa. Se tavallaan pyssyy se asia semmosena, että minä en sitä, mun ei oo lupa unohtaa. Oli ihan hirveetä jättää (vauva sairaalaan) ja lähtee yksin. Mulla on vielä raskausarvet et siitä tulee aina välillä mieleen, Mulle tuli aika pahat arvet sillon. Mun näkökulmasta se mimmoseen perheeseen meni niin että se oli niinkun hyvänoloinen se perhe. Mää en lähteny aborttii aktiivisesti hakemaan Ja kyllä näin myöhemmin niin mä oon tosi onnellinen, että mä tein sen, koska joku sai lapsen. Mää koin semmosen ison hylkäyksen tään perheeni kohdalta jo heti siinä, kun kaikki tuli julki. Se syyllisyys se kattaa sen äitiyden, mutta se kattaa niin paljon muutakin. että se kattaa koko ihmisyyden. Jos on seurustelusuhteita tullu niin jos ne on näyttäny vakavammilta niin sillon on sanonu asiasta, koska sit joskus kun se tulee koputteleen ovelle niin on hyvä tietää. Nyt minä oon huomannu, että semmoset tilaisuudet, jotka on ennen ollu hirveen satuttavia, niin pystyn olemaan niissä. Ja jokkaisen ihmisen kohalla, jonka kanssa enemmän oon tekemisissä, niin minä sen (adoption) jouvun myöntämään ja joka kerta kun minä sen ääneen sanon, niin aina se kirpasee. Pakko se suru on käyvä läpi. Ei siinä oo muuta tietä. Se suru pitää elää läpi.

Millaisia kokemuksia biologisella vanhemmalla on ammattilaisten toiminnasta adoptioprosessin aikana ja sen jälkeen? Asiakaslähtöinen kohtaaminen Epäröivä kohtaaminen Kuormittava kohtaaminen Ammatillinen rinnalla kulkeminen Adoption huomioiminen asiakassuhteessa Ammatillinen epävarmuus Biologisen vanhemmuuden puutteellinen ymmärtäminen Epäasiallinen kommunikaatio Aliarvioiva suhtautuminen

Neuvolassa hoidettiin se vauva-asia ja siihen kuuluvat, sokerit ja paineet ja semmosen psyykkisen hyvinvoinnin huomiointi oli nolla. Siinä (adoptio)prosessissa ei ollu tilaa mun äidintunteille. Että mä sanoin itse joka kerta, kun tuli uus hoitaja, että se menee adoptioon. Kun ambulanssi vei vauvan kans sairaalaan niin joku tokas siinä että miten et muka voinu tietää (olevasi raskaana). Tämä neuvolan hoitaja osas kyllä kertoo aina aika tarkkaan miten se homma menee, niin siellä sairaalassa ei tullu yllätyksiä. Oon jälkeenpäin miettiny, että siitä (adoptiosta) ei neuvolassa koskaan puhuttu mitään. Kätilöopiskelija oli ainut, joka on jotenkin kestänyt kohdata sen mun pahan olon. Siellä (neuvolassa) oli yks semmonen joka syytti mua ja huus mulle että `minkä takii sää oot tehny näin ja miks et sää aikasemmin tullu että sä oot nyt tehny väärin`. Että se hoidetaan hyvin asiallisesti ja näin, mutta kukaan ei kysyny koskaan, että kuinka sää voit. Muutama hoitaja tuli sit sanoon niinku että miks joku ei halua omaa lastaan että on sit varmaan omii lapsii tai jotain. Mulle sanottiin, että vauva pääsee sinne perheeseen, mutta se ei ollu päässy, mikä tuntu ihan hirveen pahalta että se on ollu siellä yksin kansliassa vielä monta päivää. Tärkee olis että tarvis niitten työntekijöiden olla työntekijöitä siinä kohtaa eikä ottaa sitä omaa kielteistä mielipidettä.

Pohdintaa Biologisen vanhemman kokemus on monitasoinen ja usein ristiriitainen Adoption seurauksena biologinen vanhempi kokee osattomuutta useilla elämän alueilla Aiemmissa tutkimuksissa osattomuuden kokemus on liitetty surun ja menetyksen käsittelemättä jäämiseen ja siihen, että adoptio häivytetään omasta elämästä leimatuksi tulemisen pelossa Asenneilmaston muuttuminen suvaitsevammaksi erilaisia perhemuotoja kohtaan ei toistaiseksi näytä ulottuvan koskemaan niitä vanhempia, jotka ovat luovuttaneet lapsensa adoptoitavaksi Miten biologista vanhempaa voitaisiin auttaa adoptioprosessin aikana ja myöhemmin niin, että vältyttäisiin leimautumiselta ja traumatisoitumiselta?

Kehittämisehdotuksia Moniammatillisen yhteistyön lisääminen: neuvola/synnytyssairaalat/adoptioneuvonnan antajat/lastensuojelu Adoptiosuunnitelma: toiveiden, tarpeiden dokumentointi, tiedonsiirto esimerkiksi neuvolan, synnytyssairaalan ja lastensuojelun kesken, biologinen vanhempi itse aktiivisena toimijana Adoptio-osaamisen lisääminen: koulutusta, tutkimusta Opas ammattilaisille? Opas läheisille?

Lopuksi Useiden tätä tutkimusta varten haastateltujen motiivi kertoa kokemuksistaan oli se, että biologisten vanhempien asemasta puhuttaisiin enemmän ja että he saisivat ymmärrystä ja hyväksyntää sekä tukea ja apua sitä tarvitessaan Monet käyttivät ilmaisua on aika tulla ulos kaapista KIITOS SINULLE, ETTÄ HALUAT OLLA OMALTA OSALTASI RAOTTAMASSA KAAPIN OVEA! Tiedot lähdemateriaalista saa pyydettäessä tutkimuksen tekijältä