Vihdin jalankulku-, pyörätie- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma KESÄKUU 2012
SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 Johdanto... 5 1 Työn tavoitteet... 6 2 Suunnittelun lähtökohdat... 7 2.1 Maankäytön ja liikenteen lähtökohdat... 7 2.2 Nykyinen jalankulku- ja pyörätieverkko ja ulkoilureitit... 7 2.3 Selvityksen lähtötiedot... 8 3 Vihdin jalankulun, pyöräilyn ja ulkoilun tavoiteverkko...10 3.1 Tavoiteverkon muodostamisen periaatteet...10 3.2 Luokitus...13 3.3 Tavoiteverkko 2025 osa-alueittain...15 3.4 Jalankulun ja pyöräilyn pääreitit...16 4 Toimenpideohjelma...18 4.1 Rakentamisinvestoinnit...18 4.2 Kunnossapidon muutokset...19 5 Jatkotoimenpiteet...20 LIITTEET...21 Liitteet (A3) Kesäkartat 1. Tavoiteverkko kesä, Nummela, eteläosa 2. Tavoiteverkko kesä, Nummela, pohjoisosa 3. Tavoiteverkko kesä, Nummela, itäosa 4. Tavoiteverkko kesä, Nummela, koillisosa 5. Tavoiteverkko kesä, Huhmari 6. Tavoiteverkko kesä, Ojakkala 7. Tavoiteverkko kesä, Otalampi 8. Tavoiteverkko kesä, Salmi 9. Tavoiteverkko kesä, Kirkonkylä Talvikartat 10. Tavoiteverkko talvi, Nummela, eteläosa 11. Tavoiteverkko talvi, Nummela, pohjoisosa 12. Tavoiteverkko talvi, Nummela, itäosa 13. Tavoiteverkko talvi, Nummela, koillisosa 14. Tavoiteverkko talvi, Huhmari 15. Tavoiteverkko talvi, Ojakkala 16. Tavoiteverkko talvi, Otalampi 17. Tavoiteverkko talvi, Salmi 18. Tavoiteverkko talvi, Kirkonkylä Investointikartat 19. Investoinnit, Nummela, eteläosa 20. Investoinnit, Nummela, pohjoisosa 21. Investoinnit, Nummela, itäosa 22. Investoinnit, Nummela, koillisosa 23. Investoinnit, Huhmari 24. Investoinnit, Ojakkala 25. Investoinnit, Otalampi 26. Investoinnit, Salmi 27. Investoinnit, Kirkonkylä 28. Toimenpidetaulukko 29. Kunnossapidon muutokset Erilliset liitteet (A1/A0) Kesäkartat 1. Tavoiteverkko kesä, koko kunta 2. Tavoiteverkko kesä, Nummela 3. Tavoiteverkko kesä, Ojakkala 4. Tavoiteverkko kesä, Otalampi 5. Tavoiteverkko kesä, Kirkonkylä Talvikartat 6. Tavoiteverkko talvi, koko kunta 7. Tavoiteverkko talvi, Nummela 8. Tavoiteverkko talvi, Ojakkala 9. Tavoiteverkko talvi Otalampi 10. Tavoiteverkko talvi, Kirkonkylä Investointikartat 11. Investoinnit, koko kunta 12. Investoinnit, Nummela 13. Investoinnit, Ojakkala 14. Investoinnit, Otalampi 15. Investoinnit, Kirkonkylä VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3
4 VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
JOHDANTO Vihdin kunnan tavoitteena on tukea autotonta asumista, asioimista ja virkistäytymistä Vihdissä sekä lisätä jalan ja pyörällä tehtävien asiointi- ja virkistysmatkojen määrää. Nopeasti kasvavassa kunnassa luontevat kulkuyhteydet kaavoitetaan helposti umpeen, jos kunnalla ei ole kokonaisvaltaista suunnitelmaa kevyen liikenteen ja ulkoilureittien verkoista. Tämä työ vastaa kunnan tarpeeseen saada kuntaan kokonaisvaltainen kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun verkostojen kehittämissuunnitelma, jota voidaan käyttää hyödyksi kaavoituksessa ja investointien suunnittelussa. Suunnitelman hankkeita tullaan toteuttamaan aluerakentamisen yhteydessä ja osana investointiohjelmaa. Työ aloitettiin lokakuussa 2011, ja se päättyi kesäkuussa 2012. Vihdin jalankulku-, pyörätie ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma on tehty Vihdin kaavoituksen toimeksiannosta. Työtä ohjasi ryhmä, johon ovat kuuluneet kaavoituksesta Ville Hokkanen, Suvi Lehtoranta ja Matti Hult, kunnallistekniikasta Hannu Luoto, Teuvo Vessman ja Timo Hovi, hallintokeskuksesta Salla-Mari Rintala, liikuntapaikkatuotannosta Tero Nevala ja Reijo Sundell, tiemestari Jari Kokkonen sekä Uudenmaan ELYkeskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelta Mari Ahonen. Lisäksi työn sisällöstä on keskusteltu muiden hallintokuntien ja lajiseurojen edustajien kanssa. Työn on tehnyt WSP Finland Oy. WSP:ssätyön projektipäällikkönä on ollut DI Riikka Kallio. Lisäksi työhön ovat osallistuneet maisema-arkkitehti Arto Kaituri, FM Annukka Engström ja DI Johanna Wallin. VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5
1 TYÖN TAVOITTEET Työn tavoitteena oli luoda Vihtiin suunnitelma turvallisesta, sujuvasta ja jatkuvasta kevyen liikenteen ja ulkoilureittien verkosta, jossa käyttäjä ei huomaa eroa hallintokuntien rajoilla. Tarkoituksena on tukea autotonta asumista, asioimista ja virkistäytymistä Vihdissä. Selvitys ottaa huomioon keskeisten jalankulku- ja pyöräteiden ja ulkoilureittien toteutus- ja kehitystarpeet koko kunnan mittakaavassa. Tarkempi reittien sijoitussuunnittelu tehdään aina kaavoituksen tai hankesuunnittelun yhteydessä. Muodostettavien hankkeiden näkökulmana oli verkollinen tarkastelu, minkä takia pieniin yksityiskohtiin tai kunnossapitotoimina tehtäviin parannuksiin, kuten yksittäisten liittymien turvallisuuden parantamiseen, uudelleenpäällystämiseen tai reunakivien madaltamiseen, ei tässä työssä oteta kantaa. Kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit ovat liikunnan kannalta yksi kunnan merkittävimmistä palvelumuodoista. Kansallisen liikuntatutkimuksen (2009-2010) mukaan kävely ja pyöräily ovat suomalaisten suositummat liikuntamuodot, ja kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit ovat asukkaiden tärkeimpiä liikuntapaikkoja. Liikunnan ja virkistyksen lisäksi kevyen liikenteen väylät ovat tärkeitä asiointi-, koulumatka- ja työmatkaliikenteen väyliä, joiden kattava ja yhtenäinen verkko tukee autotonta liikkumista. Uusien ja parannettavien reittien yhtenä tavoitteena oli ottaa mahdollisimman hyvin huomioon reittien erilaiset käyttötavat. Ihmisillä on erilaisia liikuntaan, ulkoiluun ja liikkumiseen liittyviä tarpeita, minkä takia kevyen liikenteen- ja ulkoilureittiverkoston tulee tarjota monenlaisia mahdollisuuksia. Lisäksi paikoissa, joissa käyttäjiä on paljon, muodostuu helposti konfliktitilanteita eri käyttäjäryhmien välille. Tyypillisiä tilanteita ovat kävelijöiden ja pyöräilijöiden, kävelijöiden ja rullaluistelijoiden sekä kävelijöiden ja hiihtäjien väliset ristiriidat. Suunnittelun yhtenä tavoitteena onkin erilaisten käyttäjäryhmien tarpeiden huomioiminen ja käyttäjien ohjaaminen heille sopiville reiteille esimerkiksi reitin luonteen, pintamateriaalin ja leveyden avulla. Tämän mahdollistaa kattava, erilaisissa ympäristöissä ja erityyppisiä reittejä niin laadullisesti kuin reitin pituuden osalta sisältävä verkosto. Verkoston tulee olla monipuolinen myös talvikäytössä. Kehittämissuunnitelmaa käytetään lähtötietona ja päätöksenteon tukena maankäytön suunnittelussa, kunnallistekniikassa ja liikuntatoimessa. Suunnitelman hankkeita toteutetaan erityisesti aluerakentamisen yhteydessä ja osana investointiohjelmaa. 6 VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
2 SUUNNITTELUN LÄHTÖ- KOHDAT 2.1 Maankäytön ja liikenteen lähtökohdat Vihti on 27 800 asukkaan voimakkaasti kasvava kunta. Asukkaita Vihtiin houkuttelee luonnonkaunis asuinympäristö taajamissa ja kohtuullinen etäisyys pääkaupunkiseudulta. Vihdin ulkoilualueet, Nummelanharjun alue ja Nuuksio houkuttelevat kuntaan runsaasti virkistyskäyttäjiä pääkaupunkiseudulta ja kauempaakin. Vihdissä on neljä päätaajamaa, suuruusjärjestyksessä: Nummela, Vihdin kirkonkylä, Ojakkala ja Otalampi. Kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Nummelaan. Muissa taajamissa sijaitsee lähinnä päiväkoti, peruskoulu, lähikauppa sekä osassa terveyskeskus ja kirjasto. Vihdin liikenneverkon rungon muodostavat Helsinki- Turku moottoritie (vt1), Vanha Turuntie mt 110, Porintie (vt 2) ja Hanko-Hyvinkää kehätie (vt 25). Kevyen liikenteen väylät ovat keskittyneet taajamiin ja niiden välisiin yhteyksiin. Maankäytön kehittämisen painopisteet ovat taajamissa: Nummelan eteläosassa ja Hiidenrannassa, Nummelan ja Ojakkalan välillä, Vihdin kirkonkylän eteläosissa sekä Otalammen pohjoisosissa. Rakentamisen tulevat painopistealueet on esitetty kuvassa 1. 2.2 Nykyinen jalankulku- ja pyörätieverkko ja ulkoilureitit Vihdin jalankulku- ja pyörätieverkko on keskittynyt neljään taajamaan: Nummelaan, Vihdin kirkonkylään, Ojakkalaan ja Otalammelle. Taajamissa verkko on melko tiheä ja kattava verkollisia puutteita on lähinnä taajamaalueen reunoilla. Verkko kattaa pääosan pääkaduista ja kokoojakaduista. Haja-asutusalueella jalankulku- ja pyöräteitä on vain harvassa paikassa: Tervalammella on kylän läpi kulkeva väylä ja Nummelan ja Ojakkalan välillä on yhtenäinen jalankulku- ja pyörätie. Ojakkalan ja Otalammen ja Nummelan ja Kirkonkylän välillä ei ole erillistä jalankulku- ja pyörätietä, mutta näillä väleillä on kävelijöiden ja pyöräilijöiden käytössä vähäliikenteinen rinnakkaistie. Lohjan suuntaan on koko matkalla maantien varressa kulkeva jalankulku- ja pyörätie. Veikkolan ja Espoon suuntaan erillinen jalankulku- ja pyörätie puuttuu. Vihdin jalankulku- ja pyörätiet ovat tyypillisesti yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä, joissa kävely ja pyöräily ovat samassa tilassa. Jalkakäytäviä on vain vähän, lähinnä Nummelan uusilla asuinalueilla. Muilla alueilla tonttikaduilla ei joko ole lainkaan jalkakäytävää tai niillä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Jalankulku- ja pyöräteiden leveys on tyypillisesti noin 3 m, mikä on hiljaisimmilla VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 7
Kuva 1. Vihdin kunnan rakentamisen ja kaavoituksen painopistealueet lähivuosina. Vahvojen kaavojen alueella (vihreä paksu viiva) yhdyskuntarakenne tulee tiivistymään. Uudet kaava-alueet (ohut sininen viiva) laajentavat nykyistä yhdyskuntarakennetta. alueilla riittävä. Vilkkaimmilla väylillä ja keskustojen läpi kulkevilla reiteillä, joissa on paljon kävelijöitä, olisi tarve erillisille pyöräteille. Ulkoilureittejä Vihdissä on melko vähän, vaikka taajamien läheisyydessä on runsaasti ulkoiluun soveltuvia alueita. Nummelassa Nummelanharjun alue on suosittu ulkoiluja virkistyskohde, jossa on kesällä kuntopolku, polkuja ja fresbeegolf-rata ja talvella latuja ja retkiluistelurata. Pienemmissä taajamissa on tyypillisesti yksi kuntopolku, joka on talvisin latu. Pääkslahden ulkoilualueella Nummelan pohjoispuolella on luontopolku, polkuverkostoa ja uimaranta. Nuuksion ja Salmen ulkoilualueet sijaitsevat Vihdin rajalla ja palvelevat kuntalaisia kohtuullisen hyvin. Virallisten ulkoilualueiden ja retkeilyreittien lisäksi vähäliikenteisiä yksityisteitä ja metsäautoteitä käytetään paljon kävely- ja pyöräilylenkkeilyyn ja retkeilyyn. 2.3 Selvityksen lähtötiedot Selvityksessä on hyödynnetty lähtötietoina Vihdin kunnan kaavoituksen, kunnallistekniikan ja liikuntapaikkatuotannon laatimia suunnitelmia ja kartta-aineistoja sekä muiden sidosryhmien suunnitelmia. Työn ensimmäisessä vaiheessa koottiin kartoille ja tietokantaan nykyiset kevyen liikenteen väylät, jalkakäytävät, puistokäytävät, ulkoilureitit ja ladut sekä ulkoiluun liittyvät palvelut. Vihdin kunnalla ei ollut sähköisessä muodossa valmiina kattavaa tietoa kevyen liikenteen väylistä ja jalkakäytävistä, vaan tiedot koottiin Digiroadin, Open Street Mapin, Lipas-tietokannan, maastokartan, opaskartan ja kunnossapitokarttojen avulla. Tiedot ulkoiluun liittyvistä palveluista saatiin kunnan vanhasta karttapalvelusta, kunnan internetsivuilta ja suoraan liikuntapaikkatuotannon virkamiehiltä. Tärkeitä täydennyksiä nykytilaan 8 VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
saatiin lisäksi virkamiestyöpajoissa, joissa kokemuksen mukana karttunutta tietoa siirrettiin kartoille näkyvään muotoon. Tavoitteellisia kevyen liikenteen yhteyksiä ja ulkoilureittejä suunniteltaessa otettiin huomioon maankuntakaavan viheryhteydet ja aikaisemmissa suunnitelmissa esitetyt kohteet. Näistä suunnitelmista mukaan tavoiteverkkoon otettiin ne yhteydet, jotka täyttivät tavoiteverkon muodostamisen kriteerit ja joiden voitiin arvioida olevan toteuttamiskelpoisia vuoteen 2025 mennessä. Maakuntakaavan virkistysyhteyksien osalta varmistettiin, että suunnitelmalla ei estetä yhteyden muodostamista myöhäisemmässä vaiheessa. Niitä ei esitetty tässä suunnitelmassa, jos ne sijaitsivat kaukana taajamista. Aikaisempien suunnitelmien lisäksi tarpeita tavoitteellisista yhteyksistä saatiin ohjausryhmän jäseniltä, muiden hallintokuntien ja lajiseurojen edustajilta sekä karttatarkasteluin vertaamalla kohdetta tulevaan maankäyttöön sekä palveluiden ja asutuksen sijaintiin. Työn aikana läpi käydyt muut suunnitelmat olivat: Uudenmaan maakuntakaava 14.12.2004 Vihdin tieverkko ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan tiepiiri, 2005 Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvitys, 2010 Etelä-Nummelan liikenneselvitys, Vihdin kunta, 2009 Vihdin vaellusreitistöt - esiselvityshanke, Vihdin Yrityskeskus Oy, 2003 Joukkoliikenteen palvelutasoselvitys, luonnos 31.10.2011 Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan ELY-keskus, 2012 Nummelanharjun käyttömahdollisuuksien kartoittaminen, Vihdin kunta, 2010 Vihdin kaavoitusohjelma 2011 alueelliset osayleiskaavat Vihdin koulukuljetusperiaatteet 2010 Lausunto kouluteiden turvallisuudesta, 1.8.2011 Lisäksi työn aika oltiin tiiviisti yhteydessä HSL:ään käynnissä olevan Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely -työn osalta. Yhteistyön tavoitteena oli, että seudullisissa pääpyöräilyreiteissä ja kunnan pääpyöräilyreiteissä ei olisi ristiriitaa. VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 9
3 VIHDIN JALANKULUN, PYÖRÄI- LYN JA ULKOILUN TAVOITE- VERKKO 3.1 Tavoiteverkon muodostamisen periaatteet Nykyistä verkkoa analysoitiin toimivuuden, turvallisuuden, jatkuvuuden, toimenpiteiden vaikuttavuuden, virkistyksen ja monikäyttöisyyden näkökulmasta. Lisäksi korostettiin maankäytön kehittymisen aiheuttamia tarpeita sekä ympäristöarvojen säilyttämistä. Tavoiteverkon muodostamiseksi ja toimenpiteiden priorisoinnin avuksi työssä sovittiin yhteisistä periaatteista, joita uudella verkostolla tavoitellaan. Näistä periaatteista on kerrottu seuraavissa luvuissa. Lyhyiden automatkojen vähentäminen Työn tärkeänä tavoitteena on autottoman liikkumisen tukeminen ja lyhyiden automatkojen vähentäminen. Nummela on vahva palvelukeskittymä, jonka ympärille asutus keskittyy riittävän lähelle, jotta kävely- ja pyörämatkoille on maankäytön puolesta hyvät mahdollisuudet. Myös kunnan muissa taajamissa päivittäiset peruspalvelut ovat kävely- ja pyöräilyetäisyyksien päässä. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tulokset eri kulkutapaosuuksista matkan pituuden mukaan osoittavat, että lyhyillä, alle 5 kilometrin ja jopa alle 3 kilometrin matkoilla henkilöauton osuus on reilusti yli puolet (kuva 2). Suurin potentiaali kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle onkin juuri taajamissa ja niiden läheisyydessä, joissa matkat ovat suhteellisen lyhyitä ja uusien investointien käyttäjiä on paljon. Tavoiteverkon muodostamisen yhdeksi painopisteeksi muodostuivat siis Vihdin suurimmat taajamat Nummela, Vihdin kirkonkylä, Ojakkala ja Otalampi. Tavoitteena oli luoda reitistö, joka tukee arkiliikkumisen käytäntöjen siirtymistä autoista kävelyyn tai pyöräilyyn. Taajamissa erityisen tarkastelun kohteena olivat verkon epäjatkuvuuskohdat keskustojen lähettyvillä ja pääreiteillä, taajamien reunoilla olevien kehittyvien alueiden verkon laajennustarpeet sekä yhteydet joukkoliikennepysäkeille. Lisäksi kiinnitettiin huomiota pääreittien laatutasoon. Tärkeiksi taajamien välisiksi yhteysväleiksi tunnistettiin tulevan maankäytön myötä kehittyvät ja etäisyydeltään tarpeeksi lyhyet yhteysvälit Nummela-Kirkonkylä, Nummela-Ojakkala ja Nummela-Huhmari. Pitkiä seudullisia yhteyksiä ei lähtökohtaisesti pidetty työn painopisteenä pitkien etäisyyksien ja vähäisen käyttäjämäärän takia. Tärkeitä seudullisia suuntia Nummelasta ovat Lohjan suunta sekä Veikkolan ja Espoon keskuksen suunta. Lohjan suuntaan on olemassa kevyen liikenteen väylä koko matkalla. Veikkolan suunnan kevyen liikenteen väylä perustuu Huhmarin alueen kehittymiseen. 10 VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Kuva 2. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus HLT 2010-2011) Taajamissa ja lähellä toisiaan sijaitsevien taajamien välillä jalankululla ja pyöräilyllä on vahva paikallinen merkitys. Haja-asutusalueilla kohdataan sen sijaan haasteita. Vihti on pinta-alaltaan suuri ja kevyen liikenteen verkoston ulottaminen kaikkiin kyliin ja haja-asutusalueelle on kustannussyistä miltei mahdoton tehtävä. Hajaasutusalueella keskeistä onkin tarjota turvalliset kevyen liikenteen yhteydet koululaisille siellä, missä etäisyyksien puolesta koulumatka on tehtävissä kävellen tai pyöräillen. Usein asutus on kuitenkin niin hajallaan ja koulumatkat muodostuvat niin pitkiksi, että valtaosa koululaisista jouduttaisiin joka tapauksessa kuljettamaan kouluun kevyen liikenteen väylästä huolimatta. Näin ollen kevyen liikenteen väylällä ei saavutettaisi kovin merkittäviä hyötyjä koulumatkojen kannalta. Lisäksi useimmissa kylissä sekä asukasmäärä että ajoneuvoliikenteen määrä ovat suhteellisen pieniä, joten nämä väylätarpeet eivät usein ole yhtä kiireellisiä kuin taajamien ympäristössä sijaitsevat väylät. Ulkoilu- ja virkistysreitit lähelle ihmisiä Ulkoilureittien kehittämisen painopisteenä olivat yhteydet asuinalueilta ulkoilualueille sekä asuinalueiden läheiset ja sisäiset ulkoilureitit. Pitkien keskeytyksettömien reittien luominen oli myös yksi ulkoilureittien muodostamisen tavoite. Asuinalueiden sisällä tai niiden välittömässä läheisyydessä viheralueilla kulkevat virkistykseen sopivat reitit ovat paljon käytettyjä ja toivottuja. Näiden reittien tulee yhdessä kevyen liikenteen väylien kanssa muodostaa monipuolisia, eripituisia lenkkimäisiä päivä- ja iltakävelyyn soveltuvia reittejä. Lisäksi ulkoilureittiverkon tulee yhdistää asuinalueet taajamien sisäisiin virkistyskohteisiin, kuten uimarantoihin, leikkipuistoihin ja kuntoradoille. Asuinalueiden välisillä viheralueilla sijaitsevat reitit palvelevat virkistyksen lisäksi usein myös koulu- ja työmatkoja tarjoamalla lyhyemmän ja viihtyisämmän yhteyden. Talvitilanteessa jokaiselta asuinalueelta tulee olla yhdyslatu latuverkostoon tai vähintään lyhyt lähilatu hiihtoharjoitteluun. Vihdissä asutusta ympäröivät laajat virkistykseen ja ulkoiluun soveltuvat metsä- ja ranta-alueet, joiden potentiaali on suurelta osin käyttämättä. Nummelan taajama rajautuu järviin sekä itä- että pohjoissuunnalta ja Vihdin Kirkonkylä on Kirkkojärven rannalla. Myös Ojakkalan ja Otalammen taajamien läheisyydessä on järviä. Monin paikoin tontit ulottuvat rantaan saakka, mutta taajamien läheltä löytyy myös alueita, joissa ranta ei ole asuintonttien rajaama. Näiden alueiden käyttöön ottamista tulee tehostaa, sillä rannassa kulkevat virkistysreitit ovat sekä kesällä että talvella kaikkein suosituimpia ja toivotuimpia. Vihdin ulkoilun pääkohteita ovat Nuuksio, Pääkslahti ja Nummelanharjun alue. Nummelanharju sijaitsee Nummelan taajaman sisällä, ja sen merkitys ulkoilu- ja virkistyskohteena on suuri niin Nummelan asukkaille kuin muillekin Vihtiläisille. Nummelanharjun alueessa on virkistyksen kannalta paljon käyttämätöntä potentiaalia. Sen kehittämiseksi onkin tehty idea- ja kehittämisselvityksiä. Tässä työssä keskityttiin tutkimaan Nummelanharjun aluetta verkostollisesta näkökulmasta tarkastelemalla harjulla olevia ulkoilureitti- ja latuyhteyksiä. Muiden ulkoilupalveluiden kehittäminen harjun alueelle jätettiin tämän työn ulkopuolelle. Harjun saavutettavuutta pyrittiin parantamaan niin kesällä kuin talvella sekä kävellen että hiihtäen Nummelan taajaman joka suunnasta. Tavoitteena oli, että päästäkseen harjulle ulkoilemaan, sinne ei tarvitse mennä autolla, vaan ulkoilun voi aloittaa jo omalta asuinalueelta, ja kulkea harjulle miellyttävää ulkoilureittiä pitkin. Kuitenkin myös alueen pysäköinnin järjestämistä nykyistä paremmin ja turvallisemmin olisi jatkossa tutkittava esimerkiksi tulevan liityntäpysäköinnin yhteydessä. VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 11
Pääkslahden ja Nuuksion ulkoilualueet sijaitsevat kauempana taajamista, mutta kuitenkin kävely- ja pyöräilymatkan päässä. Ulkoiluteiden rakentamisen näkökulmasta kohteet ovat sen verran kaukana, että reitti on tarkoituksenmukaista muodostaa hyödyntämällä kevyen liikenteen väyliä ja vähäliikenteisiä maanteitä ja ulkoiluteitä. Näin rakennettavien ulkoiluteiden tai retkeilyreittien pituus ja myös kustannukset jäävät kohtuullisiksi. Koulumatkojen turvallisuus ja koulukuljetukset Koulumatkojen turvallisuus ja koulukuljetustarpeen vähentäminen olivat yksi kevyen liikenteen reittiverkoston tarkastelunäkökulma. Tätä varten tehtiin paikkatietoanalyysi, jossa kartoille yhdistettiin asutus, koulut, koulupiirit, olemassa olevat kevyen liikenteen väylät ja tieverkko sekä Vihdin kunnan koulumatkoille vaarallisiksi luokitellut tiet. Tietoa kouluun kuljetettavien oppilaiden asuinpaikoista ei ollut saatavilla keskitetysti, minkä takia koulukuljetustarvetta jouduttiin arvioimaan asutuksen sijainnin perusteella eikä toimenpiteiden tarkkoja vaikutuksia koulukuljetusten vähenemistarpeeseen saatu laskettua. Analyysin perusteella saatiin selville paikat, joissa kevyen liikenteen väylän rakentaminen vähentää koulukuljetustarvetta ja parantaa isompien oppilaiden koulumatkojen turvallisuutta. Toimenpiteinä liikenneympäristön parantamiseen esitettiin kevyen liikenteen väylien lisäksi myös liikennettä rauhoittavia toimenpiteitä, kuten liikennevaloja, korotettuja suojateitä ja saarekkeellisia suojateitä. Koska tämän työn toimenpideohjelmaan otettiin vain verkostollisia toimenpiteitä, annettiin työn aikana syntyneet pienemmät toimenpide-ehdotukset jatkotyöstettäväksi kunnan virkamiehille. Koulumatkojen turvaamiseksi esitetään usein, että koulun läheisyyteen pitäisi rakentaa kevyen liikenteen väylä. Sen rakentaminen ei kuitenkaan vähennä koulukuljetustarvetta merkittävästi, jos asutus on kovin hajallaan. Analyysin perusteella löydettiin kohteet, joissa väylän rakentaminen vähentää kuljetustarvetta. Koulukuljetustarvetta vähentävistä kevyen liikenteen väylistä toimenpideohjelmaan otettiin mukaan ne, joiden vaikutus kuljetusten vähentämiseen oli kustannuksiin nähden suurin, ja jotka palvelivat myös muuta liikkumis- tai virkistystarvetta. Monipuoliset reitit Ihmisten tarpeet ja toiveet kevyen liikenteen- ja ulkoilureittiverkon tarjoamista mahdollisuuksista vaihtelevat paljon, ja ne ovat välillä myös keskenään ristiriitaisia. Vihtiin haluttiin muodostaa jalankulun, pyöräilyn ja ulkoilureittien verkko, joka palvelee mahdollisimman monia käyttäjiä ja aiheuttaa mahdollisimman vähän ristiriitoja. Eri käyttäjäryhmät pyritään ohjaaminen heille sopiville reiteille reitin luonteen ja pituuden, pituuskaltevuuksien, pintamateriaalin ja leveyden avulla. Talvikäyttö Jalankulku-, pyörätie- ja ulkoilureittiverkkoa suunniteltaessa unohdetaan usein miettiä verkon toimivuus myös talvitilanteessa. Talvikäytön tyypillisiä ongelmia ovat talvihoidettujen kävelyreittien riittävyys, latuyhteyksien puuttuminen asuinalueelta latuverkostoon sekä latuyhteyksien katkeaminen. Työn yhtenä osa-alueena tarkasteltiin talvihoitamattomien puistokäytävien verkollista asemaa, ja tehtiin esitys niistä puistokäytävistä, joiden pitäisi verkollisen sijaintinsa takia olla talvihoidettuja. Ulkoilureiteille on tyypillistä, että ne ovat talvella latuja. Jos ladun läheisyydessä ei ole korvaavaa kävelyreittiä, syntyy helposti ristiriitaa kävelijöiden ja hiihtäjien välillä. Verkollisessa tarkastelussa tuleekin varmistaa, että myös kävelyyn on talvella hoidettuja ja viihtyisiä ulkoilureittejä. Joissakin kohteissa, kuten Nummelanharjulla, se tarkoittaa ladun ja ulkoilutien rakentamista vierekkäin. Kuva 3. Kävelyreitti ja latu vierekkäin Helsingin Pirkkolassa. 12 VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Ladun merkittävyydestä (yhdyslatu vai osa päälatuverkkoa) ja rinnakkain kulkevan osuuden pituudesta riippuen rinnakkainen kävelytie ja latu voidaan toteuttaa joko kahtena rinnakkaisena väylänä tai latu voidaan ajaa kävelytien pientareelle. Piennarratkaisua käytettäessä on huomattava, että kävelytietä aurattaessa hiekkaista lunta ei aurata ladun puolelle. Kävelytie voi olla myös kävelijöiden ja hiihtäjien yhteiskäytössä paikoissa, joissa hiihtäjiä ei ole kovin paljon. Tällöin kävelytietä ei aurata lainkaan, vaan latukoneella vedetään väylän toiseen reunaan latu ja toiseen reunaan tampataan kävelyalusta. Näin hoidettu ulkoilutie soveltuu kävelyyn, mutta ei apuvälineiden tai lastenvaunujen kanssa liikkuville. Rajaukset Työssä käsiteltiin jalankulkuun, pyöräilyyn ja hiihtoon tarkoitettujen reittien verkostoa. Lisäksi tavoitekartoille merkittiin myös muita ulkoilun ja liikunnan palveluita, kuten melontareittejä, nuotiopaikkoja, uimarantoja, luistinratoja yms., mutta näiden palveluiden suunnittelu ei kuulunut tähän työhön. Pyöräilyn eri alalajeista mukaan otettiin vain tavanomainen koulu-, työ- ja asiointimatkapyöräily ja pyöräilylenkkeily rakennetussa ympäristössä. Maastopyöräilyyn soveltuvia reittejä, kuten latupohjia, metsäuria, polkuja ja metsäteitä ei niiden runsauden ja monimuotoisuuden takia otettu mukaan inventointiin eikä tavoiteverkkoon. Hevosurheilureittejä ei otettu mukaan työhön, koska reitit palvelevat pääasiassa yritystoimintaa, joten ne toteutetaan usein yksityisoikeudellisina hankkeina. Kunnan suunnitelmissa ei ole tarkoitus osoittaa hevosurheiluun kunnallisia reittejä. Moottorikelkkareitit eivät myöskään kuuluneet tähän selvitykseen, koska Vihdin kunnan alueella on ainoastaan maanomistajien luvalla perustettuja moottorikelkkauria. Moottorikelkkaurat ovat paikallisten moottorikelkkaseurojen hallinnoimia, ja niiden käyttö on sallittu vain seuran jäsenille. Moottorikelkkareittejä voi perustaa ainoastaan maastoliikennelain mukaisella menettelyllä, eikä kunnan suunnitelmissa ole moottorikelkkareittien perustaminen. Jos moottorikelkkareitti ylittää maantien, on siihen saatava lupa ELY-keskukselta. 3.2 Luokitus Kevyen liikenteen reittien ja virkistysreittien luokitukseen ei ole olemassa yhtä valtakunnallista mallia, vaan luokitus on usein tehty tiettyyn tarkoitukseen sopivaksi. Virkistysreitit voidaan luokitella monin eri perustein, esimerkiksi käyttötarkoituksen, kulkutavan, pituuden, sijainnin, olosuhteiden, käytön runsauden, reitin teeman, kohderyhmän tai reitin omistajan mukaan. Vihdin kunnalla ei ollut käytössä omaa luokitusta, minkä takia työn aikana luotiin sellainen. Luokituksen lähtökohdaksi otettiin työn tavoitteiden mukaan käyttäjälähtöinen ajattelu käyttäjän ei tarvitse tietää eikä huomata minkä hallintokunnan väylää käyttää. Luokitus perustuu siis ensisijaisesti reitin käyttötarkoitukseen, ja siihen kuinka kaukana asutuksesta reitti sijaitsee. Luokitus kuvaa siis sitä, mihin tarkoitukseen reitti on ensisijaisesti suunniteltu. Tavoitteena on käyttäjälähtöisyys, joten eri luokkien väylien on tarkoitus olla myös maastossa erilaisia. Samaa luokitusta voidaan käyttää myös kunnan ulkoilukartoissa. Vihdin luokituksessa kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit jaettiin seuraaviin luokkiin: jalkakäytävät jalankulku- ja pyörätiet, paikallisreitit jalankulku- ja pyörätiet, pääreitit ulkoilureitit retkeilyreitit Jalkakäytäviä on joillakin uusilla tiiviillä asuinalueilla. Ne on tarkoitettu vain jalankulkuun niin kesällä kuin talvellakin. Jalankulku- ja pyörätiet, niin paikallisreitit kuin pääreititkin, ovat asuinalueiden sisäisiä tai niitä yhdistäviä jalankulkuun ja pyöräilyyn tarkoitettuja väyliä, jotka sijaitsevat useimmiten tien tai kadun varrella. Tähän luokkaan kuuluvat puistokäytävistä ne reitit, jotka sijaitsevat verkollisesti siten, että niillä on paljon koulu- tai työmatkaliikennettä. Jalankulku ja pyörätiet ovat aina talvihoidettuja, eli ne ovat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä ympäri vuoden. Pääosa näistä teistä on asfalttipäällysteisiä, 2,5-3,5 m leveitä ja valaistuja yhdistettyjä jalankulku ja pyöräteitä. Osa viheralueiden läpi kulkevista reiteistä on soratai kivituhkapintaisia. Paikallisreitit ovat asuinalueiden sisäisiä reittejä ja pääreitit asuinalueelta taajaman keskustaan johtavia koulumatka- ja työmatkaliikenteen pääreittejä. Niiden laatutason ja talvihoitoluokan tulee olla paikallisreittejä parempi, sillä käyttäjämäärät ovat selvästi paikallisreittejä suuremmat. Ulkoilureitit ovat asuinalueiden sisällä, niiden välissä tai taajamien läheisyydessä viheralueilla sijaitsevia päivittäiseen kuntoiluun ja ulkoiluun tarkoitettuja reittejä. Ne ovat useimmiten hiekka- tai sorapintaisia. Ne eivät ole aina valaistuja. Myös kuntopolut ja puistokäytävät, joilla ei ole verkollista merkitystä koulu- tai työmatkaliikenteen kannalta, kuuluvat ulkoilureitteihin. Ulkoilureiteistä suuri osa muuttuu talvella laduiksi, mutta osa niistä on osoitettu talvihoidetuiksi ulkoilureiteiksi. Retkeilyreitit ovat viikonlopun ja loma-aikojen pidempiaikaiseen ulkoiluun ja kuntoiluun tarkoitettuja, taajamien ulkopuolella ulkoilualueilla ja metsissä sijaitsevia yhteyksiä. Niiden laatu maastossa saattaa vaihdella polusta ulkoilutiehen. Ne eivät ole valaistuja. Retkeilyreitit on tarkoitettu kuljettavaksi pääasiassa jalan tai maastopyörällä, eivätkä ne sovellu apuvälineiden tai lastenvaunujen kanssa liikkuville. Talvella retkeilyreiteistä osa on hoidettuja latuja ja osa ei ole talvikäytössä. VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 13
KESÄ - Jalkakäytävät - Kevyen liikenteen paikallisreitit (sisältää myös puistokäytäviä) - Kevyen liikenteen pääreitit (sisältää myös puistokäytäviä) - Ulkoilureitit (sisältää myös kuntopolut ja puistokäytäviä) - Retkeilyreitit TALVI - Jalkakäytävät - Kevyen liikenteen paikallisreitit (osa puistokäytävistä talvihoidettuja) - Kevyen liikenteen pääreitit (myös puistokäytävät talvihoidettuja) - Ladut (osa ulkoilu- ja retkeilyreiteistä muuttuu talvella laduiksi, retkeilyreitit eivät ole talvikunnossapidettyjä) - Talvihoidetut ulkoilureitit Kuva 4. Vihdin kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureittien luokitus. Varsinaisen luokituksen lisäksi kartoilla ja toimenpidesuunnitelmassa käytetään nimityksiä maankäytön myötä kehittyvät yhteydet ja tiellä/kadulla kulkevat jalankulkuja pyöräily-yhteydet tai ulkoilutiet. Maankäytön myötä kehittyvät yhteydet ovat useimmiten jalankulku- ja pyöräteitä, joiden toteuttaminen on vahvasti sidoksissa ympärillä olevan maankäytön kehittymiseen. Näitä ei haluttu ottaa tavoiteverkkoon mukaan samalla merkinnällä muiden jalankulku- ja pyöräteiden kanssa, koska niiden toteuttamisen aikataulu on vaikeasti ennustettavissa. Tarve väylälle syntyy kuitenkin maankäytön kehittyessä, minkä takia ne haluttiin näyttää kartoilla omalla symbolillaan. Jalankulku- ja pyöräyhteys tai ulkoilureitti on merkitty kulkemaan kadulla/tiellä silloin, kun kohdassa on tarve pitkämatkaiselle yhteydelle, ja sille on osoitettavissa vähäliikenteinen ja turvallinen yhteys ilman, että paikalle on tarkoituksenmukaista rakentaa erillistä kevyen liikenteen väylää. Tällaisia paikkoja saattaa syntyä, kun päätien vierellä kulkee vähäliikenteinen rinnakkaistie tai yksityisteitä. Kadun, tien tai yksityistien käyttö kevyen liikenteen verkon osana ei useimmiten edellytä rakentamistoimenpiteitä, mutta saattaa edellyttää tehokkaampaa kunnossapitoa. Maantien tai kadun jalankulku- ja pyöräliikenteen ohjaaminen yksityistielle on aina sovittava yksityistien omistajan kanssa. Sopimuksen sitovuus ja varmuus sopimuksen ajallisesta kestävyydestä riippuvat yksityistien hallintamallista. Yksityistien käyttöä suositellaan vain silloin, kun kyseessä on toimitustie ja mieluiten järjestäytynyt toimitustie (tiekunta perustettu). Kiinteistön omien teiden ja sopimusteiden käytöstä tehty sopimus koskee vain omistajaa, ei esimerkiksi uutta omistajaa. Ulkoilua ja virkistystä palvelevat reitit voidaan perustaa myös ulkoilureittitoimituksen perusteella. Kuva 5. Ojakkalan suunnasta Salmeen johtava retkeilyreitti. 14 VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
3.3 Tavoiteverkko 2025 osaalueittain Koko kunnan alueen kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureittien tavoiteverkko 2025 mittakaavassa 1: 15 000 on esitetty sähköisissä liitteissä 1 ja 6 (kesä- ja talvitilanne). Myös taajamien kartat kokonaisena (yhdellä A1 tai A0- lehdellä) mittakaavassa 1:15 000 on esitetty erillisissä liitteissä. Taajamien tavoiteverkkokartat A3-kokoon jaettuna ovat tämän raportin liitteinä 1-18. Nummela Nummelassa pääpaino kevyen liikenteen reittien rakentamisessa liittyy radan eteläpuoleisten alueiden ja Lankilan maankäytön kehittymiseen. Nummelan keskustan kevyen liikenteen verkko on melko kattava ja tarvittavat toimenpiteet liittyvät lähinnä pääreittien laatutason nostoon. Puuttuva yhteys Nummelan keskustassa on Lohjantien itäpää, jossa on tällä hetkellä ainoastaan kapea jalkakäytävä. Yhteys on osa pyöräilyn pääreittiverkkoa. Yhteydet Nummelasta Ojakkalan ja Lohjan suuntaan ovat kunnossa. Lohjan suuntaa vahvistetaan vielä uudella yhteydellä Hiidenrannasta Kehätielle (vt 25). Yhteys palvelee Hiidenrannan ja Nummelan keskustan välisenä yhteytenä. Nummelan ja Vihdin kirkonkylän välinen yhteys kulkee vähäliikenteisellä yksityistiellä, joka on osan matkaa osoitettu kevyen liikenteen väyläksi, jolla on tontille ajo sallittu. Yhteys on riittävä lukuun ottamatta Kirkonkylän päätä, jonne on esitetty uutta yhteyttä. Veikkolan ja Espoon keskuksen suunnan kevyen liikenteen yhteydet tulevat ajankohtaisiksi Huhmarin maankäytön kehityttyä. Nummelan ulkoilureittien kehittämistarpeet liittyvät Nummelanharjun ulkoilureittien kehittämiseen, yhteyksiin harjulle ja Hiidenveden ja Enäjärven rantojen ulkoilukäytön lisäämiseen. Myös uusi ulkoilureittiyhteys Kehätien (vt 25) vieressä harjulla Ojakkalan suuntaan on tärkeä saada mukaan alueen kaavoitukseen ennen kuin alue rakentuu täyteen. Talviolosuhteiden merkittävimmät uudistukset ovat talvihoidetut kävelyreitit harjulla, Hiidenveden rannassa ja Enäjärven rannassa. Uusia latuyhteyksiä on esitetty Hiidenvedeltä harjulle, Nummelan eteläosista harjulle ja harjulta Ojakkalaan. Näin harjulla oleva latuverkosto saadaan yhdistettyä jäälatuihin ja Nummelan etelä-, pohjois- ja itäosista pääsee harjulle hiihtämällä. Ongelmana Ojakkalan suunnan ladun yhdistämisessä harjun latuihin on Porintien (vt 2) alittava alikulkutunneli, joka on niin kapea, että latukone ei mahdu tunnelin läpi. Asia pitää ottaa huomioon latujen hoitosopimuksia tehtäessä. Kuva 6. Porintien (vt 2) alittava alikulkutunneli on liian ahdas latukoneelle. Ojakkala Ojakkalassa merkittävimmät yhteyspuutteet kevyen liikenteen verkossa ovat vilkkaan ja kapean Pyölintien (mt 1215) ja Enätien (mt 1215) varren kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Tavoiteverkossa nämä yhteydet esitetään rakennettavaksi. Enätien yhteys esitetään rakennettavaksi ensimmäisessä vaiheessa työväentalolle saakka, jolloin väylä palvelee uimarannalle kulkijoita ja tien varren uutta asutusta. Yhteys Tervalammelle (mt 1215) saakka on myöhemmässä vaiheessa toteutettava reitti. Ojakkalasta Olkkalaan kulki 1950-luvulle saakka kapearaiteinen rautatie, nk. Pässirata. Ratakiskot ja - pölkyt on paikalta jo poistettu, mutta ratapenkka on edelleen jäljellä maastossa. Pässirata esitetään otettavan uudelleen käyttöön retkeilyreittinä. Ojakkalassa Kehätien toisella puolella on laskettelukeskuksen latu. Uutena yhteytenä esitetään Ojakkalaa kiertävän ulkoilureitin muuttamista talvikäytössä kävely- ja hiihtoreitiksi ja uuden latuyhteyden rakentamista kehätieltä laskettelukeskuksen ladulle. Näin laskettelukeskuksen ladulle saataisiin yhteys suoraan Ojakkalasta. Lisäksi Ojakkalan ja Nummelan välinen uusi ulkoilureitti esitetään kunnostettavan talvella laduksi. Otalampi Otalammella kiireellisin kevyen liikenteen väylätarve on Vanhan Porintien (mt 120) yhteys ja alikulkukäytävä Oikopolulta Katinhännäntien yksityistielle. Yhteys palvelee erityisesti koulumatkaliikennettä. Toinen merkittävä yhteys on uudestaan käyttöön otetulle Härkälän koululle johtavat kevyen liikenteen väylät niin kylältä päin kuin etelän suunnasta (mt 11317). Härkälän koululle johtavat yhteydet palvelevat yhteyksinä Salmen ulkoilualueelle ja Vanhan Porintien varrella olevalle kaupalle. Otalammen keskustaan on suunniteltu uutta kauppaa, minkä takia radan ali on esitetty uusi yhteys Otalammen VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15
itäosista keskustaan. Selintien (mt 1322)kevyen liikenteen väylä liittyy Otalammen pohjoisosien maankäytön kehittymiseen. Otalammelle ei ole esitetty uusia latuyhteyksiä. Kivimäen poikki koululle ja Otalammen keskustaan kulkevat ulkoilureitit on esitetty talvihoidettaviksi, koska ne lyhentävät merkittävästi matkaa Otalammen pohjoisosista koululle. Vihdin kirkonkylä Kirkonkylällä merkittävimmät kevyen liikenteen reittien yhteyspuutteet liittyvät verkon epäjatkuvuuskohtiin Helsingintiellä (mt 1224) ja Nummelantiellä (mt 11198). Lisäksi Porintien (vt 2) varteen rakennettavalle liityntäpysäköintipaikalle ja bussipysäkeille tarvitaan kevyen liikenteen väylä ja alikulku. Kirkkojärven rannassa Haudankallion pohjoispuolella olevaa ulkoilureittiä jatketaan Haudankallion eteläpuolelta Kouvoinmäelle. Koivissillan kevyen liikenteen väylätarpeet liittyvät uuden asemakaava-alueen rakentamiseen. Kirkonkylälle ei ole esitetty uusia latuyhteyksiä. Kirkkojärven rannan ulkoilureitit on esitetty kokonaisuudessaan talvihoidettaviksi. 3.4 Jalankulun ja pyöräilyn pääreitit Jalankulun ja pyöräilyn pääreitit ovat asuinalueelta taajaman keskustaan ja keskuksista toisiin johtavia koulumatka- ja työmatkaliikenteen pääreittejä. Niiden laatutason ja talvihoitoluokan tulee olla paikallisreittejä parempi, sillä käyttäjämäärät ovat selvästi paikallisreittejä suuremmat. Pääreittien tarkoituksena on tarjota työ- ja koulumatkaliikenteelle sujuvat ja laadukkaat yhteydet ja toisaalta ohjata pyöräilijöiden päävirrat käyttämään reittejä, jotka ovat tarkoitukseen soveltuvimmat. Pääreittien määrittelyssä oltiin tiiviisti yhteydessä samaan aikaan käynnissä olleeseen Helsingin seudun pääpyöräilyverkoston ja laatukäytävien määrittely -hankkeen tekijöihin. Tarkoituksena oli, että Vihdin kunnan pääpyöräreitit ja seudulliset pääpyöräilyreitit eivät ole ristiriidassa. Työn tuloksena kunnallinen ja seudullinen pääpyörätieverkko ovat pääosin samat. Kunnallisessa verkossa on seudullisen verkon lisäksi otettu huomioon kaikkien suurimpien taajamien pääyhteydet sekä Nummelan taajaman sisäiset pääyhteydet. Seudullisen pääpyörätieverkon laatuvaatimukset vaihtelevat toimintaympäristön mukaan. Vihdin osalta pääreitit kulkevat seuraavissa toimintaympäristöissä: - Liikekeskukset, aluekeskukset ja muut tiiviit asuinalueet - pientaloalueet - maankäyttökeskittymien väliset haja-asutusalueet Liikekeskuksissa, aluekeskuksissa ja muilla tiiviillä asuinalueilla pääreitin tulisi olla eroteltu kevyen liikenteen väylä, jonka leveys on 4-7 m, ja josta pyörätien osuuden tulisi olla vähintään 2 m. Vilkasliikenteisissä pääkadun liittymissä pyörätien jatke toteutetaan ajoradan tasossa, mutta vähäliikenteisten sivukatujen liittymissä pyörätien tulisi olla korotettu. Pientaloalueilla pääreitin laatuvaatimukseksi riittää yhdistetty, 3,5-4 m leveä kevyen liikenteen väylä. Vähäliikenteisellä kadulla, jossa nopeusrajoitus on alhainen, voi pyöräily olla myös samassa tilassa autojen kanssa. Liittymien kohtien laatuvaatimukset ovat pientaloalueilla vastaavat kuin liike- ja aluekeskuksissa. Maankäyttökeskittymien välisillä haja-asutusalueilla pääreitiksi riittää yhdistetty, 3-4 m leveä kevyen liikenteen väylä, joka on liittymissä ajoradan tasossa. Yleisinä periaatteina kaikkialla seudullisella pääpyöräilyverkolla halutaan edellisten laatuvaatimusten lisäksi pitää liittymien geometrian muotoilua siten, että pyörätie ohjautuu sujuvasti pyörätien jatkeelle, pyörätien linjaamista aina pysäkkikatoksen takaa, pyörätien jatkeen rakentamista ilman reunakiviä ja riittäviä näkemiä alikulkuihin. Seudullinen ja kunnallinen pääpyöräilyverkko on esitetty kuvassa 7. Kunnan pääpyörätieverkon laatuvaatimuksia voidaan pitää pitkälti vastaavina kuin seudullisen verkon, koska verkot ovat pääosin yhtenevät. Pieniä poikkeamia kuitenkin sallitaan paikoissa, joissa verkko on jo valmiiksi rakentunut. Vihdin osalta merkittävimmät puutteet pääpyöräilyverkossa on bussipysäkkien kohdat, väylien leveys ja keskustojen läpi kulkevat väylät. Vihdissä on lähes poikkeuksetta toteutettu bussipysäkit siten, että pysäkki on kevyen liikenteen väylän takana ja kävelijät ja pyöräilijät kulkevat pysäkin odotusalueen läpi. Paikoissa, jossa bussiliikenne on harvaa ja jalankulkijoita on vähän, ei kiireellisiä korjaustoimenpiteitä tarvita. Pysäkkijärjestelyjen muutostarpeita on Nummelan keskustan ja Kirkonkylän keskustan pysäkeillä. Vihdin kevyen liikenteen väylien standardipoikkileikkaus on pitkään ollut noin 3 m, mikä ei pientaloalueella vastaa seudullisen väylän laatuvaatimuksia. Suurimmalla osalla verkkoa käyttäjämäärät ovat kuitenkin niin vähäiset, että pieni puute väylän leveydessä ei ole ollut ongelma. Sen sijaan Nummelan keskustan läpi kulkeva pyöräreitti on ruuhkautunut ja ahdas, eikä vastaa pääreittien laatutasoa. Asian korjaaminen vaatisi koko keskusta-alueen kokonaisvaltaisempaa uudelleenjärjestelyä. Myös Kirkonkylän keskustan läpi kulkeva reitti on liian kapea, mutta sitä on tilanpuutteen vuoksi erittäin vaikea leventää. Kirkonkylän keskusta uudistettiin noin 10 vuotta sitten, eikä sen korjaamiseen ole lähiaikoina mahdollisuutta. Vihdissä yleisesti käytössä ollut tapa rakentaa sivuteiden pyöräteiden jatkeet ilman reunakiviä täyttää hyvin pääreittien laatuvaatimukset. 16 VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Kuva 7. Vihdin seudulliset ja kunnalliset pääpyöräilyreitit (Seudullisten reittien lähde: Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely). VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 17
4 TOIMENPIDEOHJELMA 4.1 Rakentamisinvestoinnit Toteuttamisohjelmavaiheessa uusien yhteyksien rakentamis- ja parantamistarpeet priorisoitiin ja toimenpiteille määriteltiin vastuutahot, toteuttamistapa, kiireellisyysluokka ja alustava kustannusarvio. Kiireellisyysluokat kuvaavat vuosina 2012-2015, 2016-2020 ja 2020-2025 toteutettaviksi suunniteltuja hankkeita. Toteuttamisohjelmaa muodostaessa jokaisen hankkeen kohdalta arvioitiin, mitä tarkoitusta hanke erityisesti palvelee. Tarkoitukset oli jaettu seuraavasti: koulukuljetusten vähentäminen, koulumatkojen turvallisuus, verkon jatkuvuus, verkon laajennus, ulkoilu, pääreittien laatutason parantaminen, turvallisuus, seudulliset pitkämatkaiset yhteydet sekä uuden katuverkon rakentamisen myötä syntyvä yhteys. Hanke saattaa palvella yhtä aikaa myös useampaa tarkoitusta. Hankkeiden kiireellisyyttä arvioitiin hankkeen vaikuttavuuden, suunnittelutilanteen ja rahoitusmahdollisuuksien perusteella. Kiireellisyyttä arvioitaessa toisiaan vastassa ovat käyttäjämäärät ja turvallisuus. On arvioitava, onko kiireellisempää rakentaa kevyen liikenteen väylä tielle, joka on vaarallinen kulkea, mutta väylän ympäristössä on vain vähän asutusta ja sitä kautta todennäköisesti vain vähän käyttäjiä? Vai onko tärkeämpää rakentaa kevyen liikenteen väylä paikkaan, jossa tieyhteys ei ole erityisen vaarallinen, mutta jossa käyttäjiä tulee olemaan runsaasti? Lisäksi vastakkain ovat koulu-, työ- ja asiointiliikennettä palvelevat ja ulkoilua ja virkistystä palvelevat hankkeet. Tässä työssä pyrittiin priorisoimaan hankkeita, jotka mahdollisimman hyvin vastasivat verkon muodostamisen periaatteisiin ja joiden toteuttaminen palvelisi mahdollisimman hyvin useaa eri tarkoitusta ja käyttäjäryhmää. Toteutustapa ja vastuutaho kohtiin kirjattiin jokaisen hankkeen osalta miten ja kuka hankkeen tulee toteuttamaan. Vihti on voimakkaasti kasvava kunta, minkä takia suuri osa kevyen liikenteen verkosta muodostuu asemakaava-alueiden katujen rakentamisen myötä. Loput kunnan vastuulla olevista hankkeista toteutetaan erillisinä hankkeina. Osa maanteiden hankkeista on suunniteltu toteutettavaksi yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja osa kunnan omina hankkeina. Kunnan omina hankkeina toteutetaan yhteydet, joiden toteuttamistarve johtuu kunnan asutuksen laajentumisesta. Suurin osa näistä teistä muuttuu aikanaan kaavoituksen myötä kaduiksi ja siirtyy kunnan hallintaan. ELY-keskus neuvottelee säännöllisesti kuntien kanssa hanketarpeista, mutta tekee viime kädessä omat rahoituspäätöksensä itsenäisesti. Maanteiden hankkeiden osalta niiden ajoitus tuleekin nähdä ainoastaan tässä suunnitelmassa esitettynä tavoitteena. Kustannukset laskettiin juoksumetreittäin käyttäen seuraavia yleispiirteisessä suunnittelussa Vihdissä käytettyjä hintoja. ELY-keskuksen hankkeiden osalta käytettiin samoja hintoja, kuin ELY-keskus on käyttänyt omassa kevyen liikenteen väylien tarveselvityksessä. Normaalit puistopolut, kivituhkapinta, leveys 3,5 m: 100 /m Jalankulku ja pyörätie, sorapinta, routiva, leveys 3,5 m: 250 /m Jalankulku- ja pyörätie, asfalttipinta, leveys 3,5 m: 300 /m 18 VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Jalankulku- ja pyörätie, asfalttipinta, leveys 3,5 m, ELY: 350 /m Valaistus puistokäytävät ja jalankulku- ja pyörätiet, pylväsväli 30 m: 50 /m Korotettu normaali liittymä(päätiet): 2 500 /kpl Kevyen liikenteen alikulku: 500 000 /kpl Rata-alitukset: 1 000 000 /kpl Katujen rakentamisen yhteydessä syntyvien kevyen liikenteen väylien osalta mukaan otettiin vain kevyen liikenteen väylän osuus kustannuksista. Toimenpidetaulukko on esitetty raportin liitteenä 28. Toimenpideohjelman kaikkien investointihankkeiden kustannusarvio on yhteensä noin 18,9 miljoonaa euroa. Taulukossa 1 kustannukset on jaettu sekä kiireellisyysluokan että toteutustavan mukaan. 4.2 Kunnossapidon muutokset Väylien käyttötarkoituksen muuttuminen joissakin verkon kohdissa (mm. talvihoidetut ulkoilureitit, ladut, puistokäytävien muuttuminen talvihoidetuiksi) aiheuttaa muutoksia nykyiseen talvihoitoon ja kunnossapitoon. Liitteen 29 taulukkoon ja investointikartoille on koottu kohteet, joissa kunnossapidon muutos on tarpeellinen väylän käyttötarkoituksen muuttumisen takia. Liitteen 29 kohteiden lisäksi pyöräilyn pääreittien osalta tulee tarkistaa talvihoidon ajoitus. Pääreittien tulee olla ensimmäisessä hoitoluokassa. Kunnossapidon muutosten aiheuttamia kustannuksia ei työssä arvioitu. Taulukko 1. Investointitoimenpiteiden kustannusten jakautuminen kiireellisyysluokittain ja toteutustavan mukaan. Kustannukset kiireellisyysluokittain Luokka 1 vuodet 2012-2015 5,2 milj. Luokka 2 vuodet 2016-2020 7,4 milj. Luokka 3 vuodet 2020-2025 4,0 milj Maankäytön kehittymisen myötä rakentuva kohde 2,3 milj Yhteensä 18,9 milj. Kustannukset toteutustavan mukaan Asemakaava-alueiden rakentumisen 3,6 milj. yhteydessä toteutettavat hankkeet ELYn kanssa yhteistyössä toteutettavat 6,9 milj. hankkeet Muut kunnan hankkeet 8,5 milj. Yhteensä 18,9 milj. VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 19
5 JATKOTOIMENPITEET Kevyen liikenteen ja ulkoilureittiverkon kehittämisohjelma on tehty ennen muuta maankäytön suunnittelun, liikenneverkkosuunnittelun ja yksityiskohtaisemman tie-, katuja puistosuunnittelun apuvälineeksi ja lähtötiedoiksi. Seuraavassa vaiheessa on tarpeen käynnistää yksityiskohtaisempi suunnittelu ja verkon toteutuksen mahdollistava kaavoitustyö niiden toimenpiteiden osalta, jotka on ohjelmoitu kiireellisyysluokkiin 1 ja 2. 20 VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
LIITTEET Kesäkartat 1. Tavoiteverkko kesä, Nummela, eteläosa 2. Tavoiteverkko kesä, Nummela, pohjoisosa 3. Tavoiteverkko kesä, Nummela, itäosa 4. Tavoiteverkko kesä, Nummela, koillisosa 5. Tavoiteverkko kesä, Huhmari 6. Tavoiteverkko kesä, Ojakkala 7. Tavoiteverkko kesä, Otalampi 8. Tavoiteverkko kesä, Salmi 9. Tavoiteverkko kesä, Kirkonkylä Talvikartat 10. Tavoiteverkko talvi, Nummela, eteläosa 11. Tavoiteverkko talvi, Nummela, pohjoisosa 12. Tavoiteverkko talvi, Nummela, itäosa 13. Tavoiteverkko talvi, Nummela, koillisosa 14. Tavoiteverkko talvi, Huhmari 15. Tavoiteverkko talvi, Ojakkala 16. Tavoiteverkko talvi, Otalampi 17. Tavoiteverkko talvi, Salmi 18. Tavoiteverkko talvi, Kirkonkylä Investointikartat 19. Investoinnit, Nummela, eteläosa 20. Investoinnit, Nummela, pohjoisosa 21. Investoinnit, Nummela, itäosa 22. Investoinnit, Nummela, koillisosa 23. Investoinnit, Huhmari 24. Investoinnit, Ojakkala 25. Investoinnit, Otalampi 26. Investoinnit, Salmi 27. Investoinnit, Kirkonkylä 28. Toimenpidetaulukko 29. Kunnossapidon muutokset VIHDIN JALANKULKU-, PYÖRÄTIE- JA ULKOILUREITTIVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21