Liite asiaan nro: 136/a

Liite asiaan nro: 136/a

Liite asiaan nro: 136/b

Liite asiaan nro: 136/c Wycliffe Raamatunkääntäjät ry Toiminnanjohtaja Hannu Sorsamo director@wycliffe.fi 16.2.2017 PINAI-HAGAHAI-KÄÄNNÖSHANKKEEN RAHOITUS Suomen Pipliaseuralla on ollut Jyväskylän seurakunnan kanssa yhteistyösopimus pinaihagahai-käännöshankkeen rahoituksesta. Määräaikainen yhteistyösopimus päättyi 31.12.2016. Suomen Pipliaseura ei ole esittänyt Jyväskylän seurakunnalle uutta sopimusjaksoa. Seura on kuitenkin sopinut Jyväskylän seurakunnan kanssa siirtymärahoituksesta 30.6.2017 asti. Strategiansa mukaisesti Suomen Pipliaseura tekee raamatunkäännöstyötä osana Yhtyneiden Raamattuseurojen kansainvälistä käännösohjelmaa. Seura kohdentaa sille uskotut voimavarat ensisijaisesti tähän ohjelmaan. Hankkeista, jotka eivät kuulu mainitun ohjelman piiriin, luovutaan. Samalla hankkeiden kokonaismäärää vähennetään merkittävästi. Suomen Pipliaseura on sitoutunut työssään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Lähetysjärjestöjen hankehallintoon ja raportointiin kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi. Tämä koskee myös Suomen ev.-lut. kirkon hankeraportointia koskevaa ohjeistusta. Suomen Pipliaseura on vastuussa sille uskottujen varojen käytöstä ja raportoinnista. Pinai-hagahai-hankkeen työnjohdollinen vastuu on Wycliffe Switzerlandilla. Suomen Pipliaseura ei voi ottaa siltä edellytettävää vastuuta hankkeen toteuttamisesta. Kun hanketta koskeneesta ensimmäisestä sopimuksesta neuvoteltiin, Jyväskylän seurakunta ilmoitti, että se tukee hankkeita vain Suomen ev.-lut. kirkon virallisten lähetysjärjestöjen kautta. Jyväskylän seurakunta esitti, että hankkeeseen kohdistettavat varat ohjattaisiin Wycliffe Raamatunkääntäjille Suomen Pipliaseuran kautta. Suomen Pipliaseura hyväksyi menettelyn. Seuran roolina oli vain varojen kanavoiminen eteenpäin. Seura on sittemmin saanut tiedon, että Wycliffe raamatunkääntäjät kanavoi varat edelleen sisarjärjestölleen Wycliffe Switzerlandille, joka on vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Jyväskylän seurakunnan ja Suomen Pipliaseuran välisissä sopimuksen jatkoa koskeneissa neuvotteluissa on yhteisesti todettu, ettei tämä järjestely ole enää mahdollinen.

Pyydän Wycliffe raamatunkääntäjiä informoimaan sisarjärjestöään Wycliffe Switzerlandia rahoituksessa tapahtuneesta muutoksesta. Pahoittelen, että ilmoitus muutoksesta on viivästynyt pitkän toimivapaani aikana. Markku Kotila, toiminnanjohtaja Tiedoksi: Ulla Klemettinen, lähetystyön ja kansainvälisen vastuun työalasihteeri, Jyväskylän seurakunta

Liite asiaan nro: 136/d Liisa Melligerin työtä tukevan nimikkosopimuksen hallinnollinen päätösprosessi ( Ulla Klemettinen, 050-3409889) Liisa Melligerin nimikkosopimuksen solmimiset Suomen Pipliaseuran kautta: 23.8.2000 Kirkkoneuvosto solmi sopimuksen Suomen Pipliaseuran kanssa Liisa Melligerin työn tukemiseksi pinai-hagahai-kielisen raamatunkäännöstyön loppuun saattamiseksi, jonka arvioitiin kestävän vuoteen 2008. 22.04.2009 Kirkkoneuvosto solmi sopimuksen vuosiksi 2009-2011. 12.10.2011 Kirkkoneuvosto solmi nimikkosopimuksen jatkumisen ajalle 2012-2016 Nimikkosopimuksen lopetus: 29.9.2016 Yhteistyöneuvottelu Pipiaseuran ja Jyväskylän seurakunnan välillä: Keskusteltiin voimassa olevista nimikkosopimuksista ja niiden jatkumisista. Sovittiin, että Pipliaseura tekee arvion pinai-hagahai- kielisen raamatunkäännöstyön nykytilanteesta. Läsnä Markku Kotila ja Martti Asikainen Pipliaseurasta, Arto Viitala, Jukka Helin, Säde Pirttimäki ja Ulla Klemettinen Jyväskylän seurakunnasta 15.12.2016 Martti Asikainen ilmoitti kirjallisesti, että arvion perusteella Pipliaseura lopettaa pinaihagahai kielisen Raamattutyöntukemisen / Liisa Melliger. Arvion työstä oli pyytänyt Pipliaseuran työntekijä. Richard Brewis. 16.12.2016 Ulla Klemettinen ilmoitti asiasta Keskustan alueseurakunnan työntekijöille sähköpostilla 8.2.2017 Keskustan alueneuvosto käsitteli asian kokouksessaan. 5.4.2017 Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta käsitteli asian kokouksessaan todeten sopimuksen päättyneen 31.12.2016 ja tuki sopimukseen päättyvän 30.6.2017 puolen vuoden irtisanomisajan puitteissa. Liisa Melligerin lähettisihteerinä on toiminut hänen äitinsä Pirkko Markkanen. Pirkko Markkanen kertoi Ulla Klemettiselle,että hänellä on tunne, että kaikki vapaehtoisesti kerätyt varat eivät ole menneet perille. 26.4.2017 Yhteistyössä Jyväskylän seurakunnan taloustoimiston ja Pipliaseuran talousjohtajan Eeva Vuorisen kanssa asiaa lähdettiin selvittämään. Selvitysten myötä löytyi vapaehtoisia varoja, jotka eivät olleet menneet Liisa Melligerin työlle. Asiasta selvitys Pipliaseurasta liitteenä. Jyväskylän seurakunta on talousarviovaroilla tukenut lähetystyötä Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen kautta. Suomen Wyclife Raamatunkääntäjät ry. ei ole kirkon virallinen lähetysjärjestö. Näin ollen Suomen Pipliaseuran ilmoittaessaan, että he eivät jatka sopimusta, ei työn tukemista seurakunta ole voinut jatkaa talousarviovaroin. Ko. sopimukseen on talousarviovarojen lisäksi suunnatta koko ajan myös vapaehtoisia varoja.

Pitkän nimikkosuhteen myötä Liisa Melligerin työlle oli muodostunut vankka kannattajajoukko seurakuntalaisista ja Keskustan alueseurakunnan työntekijöistä. Mahdollisuuksista jatkaa työn tukemista vapaehtoisin varoin on Ulla Klemettinen neuvotellut kevään aikana Keskustan työntekijöiden sekä Pirkko Markkasen kanssa. Yhteistyössä Keskustan aluekappalaisen Seppo Wuolion ja Suomen Wyclife Raamatunkääntäjät ry:n työntekijän Hannu Sorsmon kanssa Ulla Klemettinen esitti kummisopimuksen solmimisesta työn tukemiseksi. 31.5.2017 Ulla Klemettinen teki Keskustan alueneuvostolle esityksen kummisopimuksen solmimisesta ja esityksen sisältö oli seuraava: Keskustan alueseurakunta sitoutuu kummisopimuksen Liisa ja Markus Melligerin työn tukemiseski pinaihagahai kielisen Raamatunkäännöstyönhön. Työn puolesta rukoillaan Kaupunginkirkossa ja kerätään vapaaehtoisia varoja. Varat ohjataan suoraan Wycliffe Raamatunkääntäjät ry:n kautta Liisa ja Markus Melligerin työlle. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Esitys laitettiin 7.6.2017 Keskustan alueneuvoston esityslistalle. 31.5.2017 Seppo Wuolio ja Ulla Klemettinen tapasivat Liisa ja Markus Melligerin sekä Pirkko Markkasen Vanhassa Pappilassa ja keskustelimme kummisopimuksen mahdollisuudesta. 4.6.2017 sähköposti Markus Melligeriltä, missä he kieltäytyivät kummisopimuksesta ja ilmoittivat, että heidän nimeään ei saa liittää mihinkään Jyväskylän seurakunnan asioihin. 7.6.2017 Keskustan alueneuvostossa kohdassa järjestäytyminen asia poistettiin käsittelystä.

Liite asiaan nro: 136/e

Liite asiaan nro: 138 VUODEN 2017 KIRKKOKOLEHDIT TAULUMÄEN KIRKOSSA SYYSKUU 2017 su 3.9. 13. sunnuntai helluntaista Jeesus, parantajamme * Kristilliseen nuoriso- ja opiskelijatyöhön Kansan Raamattuseuran kautta. Kansan Raamattuseuran Säätiö, PL 48, 08101 Lohja, FI57 1096 3000 2264 79. su 10.9. 14. sunnuntai helluntaista Lähimmäinen Kidutettujen kuntoutuskeskuksen työhön. Helsingin Diakonissalaitos säätiö st, Alppikatu 2, 00530 Helsinki, FI50 8000 1200 0618 45. su 17.9. 15. sunnuntai helluntaista Kiitollisuus * Kirkolliseen työhön suomalaisten parissa ulkomailla ja kansainväliseen diakoniaan Suomen satamissa Suomen Merimieskirkon kautta. Suomen Merimieskirkko ry, Albertinkatu 2 B, 00150 Helsinki, FI69 1014 3000 2126 27. su 24.9. 16. sunnuntai helluntaista Jumalan huolenpito Tasauskeräys ääni ilman oikeutta, Suomen Lähetysseuran kautta LOKAKUU 2017 su 1.10. Mikkelinpäivä (Enkelien sunnuntai) Jumalan sanansaattajat * Seurakuntien varhaiskasvatuksen, lapsi- ja perhetyön, erityisesti pyhäkoulu- ja päiväkerhotyön tukemiseen ja kehittämiseen Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kautta. Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry, Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki, FI47 1574 3000 0014 77, viite 6110 2016 5. su 8.10. 18. sunnuntai helluntaista Kristityn vapaus Taulumäen kirkon nimikkokohteeseen Kiinassa Suomen Pipliaseuran kautta. su 15.10. 19. sunnuntai helluntaista Rakkauden kaksoiskäsky * Seurakuntalaisuuden, seurakuntien vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseen Lapuan hiippakunnan seurakunnissa. Seurakuntien toimintakulttuuri uudistuu seurakuntalaisten ja työntekijöiden kumppanuudessa toteutuvaksi seurakuntaelämäksi. Kolehti käytetään toimintakulttuurin uudistamiseen

koulutuksen keinoin sekä tutustumiseen koti- ja ulkomaisten seurakuntien työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteistoiminnan kehittämiseen. su 22.10. 20. sunnuntai helluntaista Usko ja epäusko * Kristittyjen yhteiseen työhön oikeudenmukaisen maailman puolesta Vastuuviikolla Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry, PL 210, 00131 Helsinki, FI85 1018 3000 0744 03, viite 3010. su 29.10. 21. sunnuntai helluntaista Jeesuksen lähettiläät * Lähetystyöhön Suomen Lähetysseuran kautta teemalla "Todistamme Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta". Kolehti käytetään tavoittavaan työhön uusien seurakuntien syntymiseksi. Suomen Lähetysseura ry, PL 154, 00141 Helsinki. Tilitysohjeet osoitteessa: http://seurakuntapalvelut.suomenlahetysseura.fi MARRASKUU 2017 la 4.11. Pyhäinpäivä Pyhien yhteys Taulumäen kirkon nimikkokohteeseen Kiinassa Suomen Pipliaseuran kautta. su 5.11. Uskonpuhdistuksen muistopäivä Uskon perustus * Raamatun opetukseen ja koulutukseen Aasiassa ja Afrikassa Lähetysyhdistys Kylväjän kautta. Lähetysyhdistys Kylväjä ry, PL 188, 01301 Vantaa, FI57 4405 0010 0212 96, viitenumeroluettelo osoitteessa http://www.kylvaja.fi/seurakunnille/tilitykset su 12.11. 23. sunnuntai helluntaista Antakaa toisillenne anteeksi * Koulutuksen mahdollistamiseen ja tukemiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkon Ulkomaanavun säätiö, PL 210, 00130 Helsinki, viitenumeroluettelo. su 19.11. Valvomisen sunnuntai Valvokaa! * Oppilaitos- ja nuorisotyöhön eri järjestöille, Kirkkohallitus, PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo su 26.11. Tuomiosunnuntai (Kristuksen kuninkuuden sunnuntai) Kristus, kaikkeuden Herra Raamattujen ja Uusien testamenttien painattamiseksi ja jakamiseksi koululaisille ja sotilaille sekä hotelleihin, vankiloihin ja sairaaloihin Suomessa ja Indonesiassa. Suomen Gideonit Gideoniterna i Finland ry. Vaajakoskentie 110, 40420 Jyskä, FI81 8000 1600 1824 07.

JOULUKUU 2017 su 3.12. 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä * Köyhyyden ja perusturvattomuuden poistamiseen maailman köyhimmillä alueilla Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkon Ulkomaanavun säätiö, PL 210, 00130 Helsinki, viitenumeroluettelo. ke 6.12. Itsenäisyyspäivä Kiitos isänmaasta * Veteraanien parissa tehtävän hengellisen työn tukemiseen Veteraanivastuun kautta. Veteraanivastuu ry, PL 600, 00521 Helsinki, FI83 1555 3000 1109 82. su 10.12. 2. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee kunniassa Lähetystyöhön Suomen Lähetysseuran kautta teemalla Muutamme maailman oikeudenmukaisemmaksi"- kolehti ihmiskaupanvastaiseen työhön. Suomen Lähetysseura ry, PL 154, 00141 Helsinki. Tilitysohjeet osoitteessa: http://seurakuntapalvelut.suomenlahetysseura.fi su 17.12. 3. adventtisunnuntai Tehkää tie Kuninkaalle Rauhan ja vakauden edistämiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkon Ulkomaanavun säätiö, PL 210, 00130 Helsinki, viitenumeroluettelo su 24.12. Jouluaatto Herran syntymä on lähellä Taulumäen kirkon nimikkokohteeseen Thaimaassa Suomen Lähetysseuran kautta. su 24.12. Jouluyö Teille on syntynyt Vapahtaja! Jouluyö; Suomen Lähetysseuran joulukeräykselle ma 25.12. Jouluaamu Nyt Betlehemiin! Taulumäen kirkon nimikkokohteeseen Kiinassa Suomen Pipliaseuran kautta. ti 26.12. Tapaninpäivä (2. joulupäivä) Kristuksen todistajat Pakolaisten auttamiseen kriisialueilla Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkon Ulkomaanavun säätiö, PL 210, 00130 Helsinki, viitenumeroluettelo. su 31.12. 1. sunnuntai joulusta Pyhä perhe Jumalanpalveluselämän yhteisöllisyyden vahvistaminen seurakunnissa. Hengen uudistus kirkossamme ry, Palstakatu 7-9, 11100 Riihimäki, FI21 2047 1800 1225 24

Liite asiaan nro: 139/a Lähettäjä: Kaira Terhi Lähetetty: 7. kesäkuuta 2017 14:35 Vastaanottaja: Kaira Terhi <terhi.kaira@evl.fi> Aihe: Palautepyyntö kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjauksista Palautepyyntö seurakunnille, seurakuntayhtymille ja hiippakunnille Pyyntö koskee kirkolliskokouksen tekemiä kirkon tulevaisuuteen liittyviä linjauksia Arvoisa vastaanottaja, Kirkolliskokous haastaa kirkon vastuunkantajia pohtimaan innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti kirkon tulevaisuutta! Tämän palautekyselyn kautta irrottaudutaan lähitulevaisuudesta ja katsotaan laajempaa kokonaisuutta pidemmällä aikavälillä kuin normaalissa toiminnan suunnittelussa. Kirkon tulevaisuuden visioinnissa on tärkeää, että teemme sen yhdessä. Siksi kirkolliskokous pyytää tekemistään tulevaisuuslinjauksista palautta seurakunnilta, seurakuntayhtymiltä ja hiippakunnilta. Toivomme, että tässä tulevaisuustyössä mukana ovat luottamushenkilöt ja työntekijät. Palautteen antoa tulisi valmistella yhteistyössä työntekijäjoukolla. Lopullisesti palautteen sisällöstä päättää seurakunnissa kirkko- tai seurakuntaneuvosto ja seurakuntayhtymissä yhteinen kirkkoneuvosto. Hiippakunnissa palautteesta päättää tuomiokapituli tai hiippakuntavaltuusto. Palautteen anto voidaan valmistella ja toteuttaa toimielimessä liitteenä olevan lomakkeen pohjalta. Päätöksenteon jälkeen pyydämme syöttämään vastauksen sähköiseen järjestelmään. Pöytäkirjaotetta ei tarvitse toimittaa. Linkki sähköiseen vastauslomakkeeseen: xxxxxxx (poistettu) Tarkemmat ohjeet palautteen antamiseen löytyvät liitteenä olevan palautelomakkeen etusivulta. Vastausaika päättyy perjantaina 8.9. Toivomme, että jokainen seurakunta, seurakuntayhtymä ja hiippakunta antaisi palautetta tästä kirkon tulevaisuuteen keskeisesti liittyvästä linjauskokonaisuudesta. Kiitos vaivannäöstänne! Jukka Keskitalo Kansliapäällikkö Kirkkohallitus Jakelu: seurakuntien viralliset sähköpostit, kirkkoherrat, seurakuntayhtymien viralliset sähköpostit, hiippakuntien viralliset sähköpostit Lisätiedot kyselystä ja sen toteuttamisesta: projektipäällikkö Terhi Kaira, p. 050 3263 012, terhi.kaira@evl.fi

Liite asiaan nro: 139/b Saatteeksi Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvostolle: Alla olevaan lomakkeeseen on lihavoidulla tekstillä merkitty vaihtoehtoja ja sanallisia kommentteja pohjaehdotukseksi. Vastauksista keskusteltiin allekirjoittaneen ehdotusten perusteella johtoryhmässä ja monilta osin vallitsi konsensus, ja joiltakin osin johtoryhmän näkemysten nojalla vastauksia on myös muokattu. Tässä olevat valinnat ja vastaukset kuitenkin ovat esittelijän, allekirjoittaneen, ehdotus kirkkoneuvostolle. Muutamissa kohdin, mm. korvaavien kirkollisten termien ehdottaminen, lomake on vielä vailla pohjaehdotuksia. Niin kannattaa jo etukäteen ideoida osuvia ilmaisuja. Kirkkoneuvoston kokouksessa ei ole mahdollisuutta kovin laajamittaiseen keskusteluun palautekyselystä ja sen moninaisista, laajoista aiheista.. Siksi mahdolliset lisäys- jamuutosehdotukset etenkin sanallisiin osuuksiin olisi syytä varautua esittämään kokouksessa selkeästi ja mieluiten jo valmiiksi kirjallisena. On myös mahdollista lähettää etukäteen ehdotuksia tai muuta palautetta asiasta (arto.viitala@evl.fi ja anneli.ijas@evl.fi ) Terveisin Arto Viitala Kirkkoherra Palautepyyntö seurakunnille, seurakuntayhtymille ja hiippakunnille Pyyntö koskee kirkolliskokouksen tekemiä kirkon tulevaisuuteen liittyviä linjauksia Kirkolliskokous hyväksyi 4.5.2017 tulevaisuusvaliokunnan mietinnön 1/2017. Päätös sisältää 17 kirkkohallitukselle kohdistettua toimenpidepyyntöä. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan kirkkohallituksen tulee kuulla seurakuntia ja hiippakuntia uudistuskokonaisuuden keskeisistä sisällöistä ennen tarkemman etenemissuunnitelman laadintaa. Palautelomake on rakennettu päätöksen alakohtien mukaisesti. Jokainen alakohta ja sen tausta on ensin esitelty lyhyesti ja sen jälkeen seuraa asiakokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Palautelomakkeessa toimenpidepyynnöt on ryhmitelty neljään osaan: 1) kirkkohallitukselta pyydetyt esitykset 2) kirkkohallitukselta pyydetyt selvitykset 3) toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvät asiat 4) keskusrahastomaksun alentaminen Palautteen antajana toimii seurakunnan osalta kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto, seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkoneuvosto ja hiippakunnan osalta hiippakuntavaltuusto tai tuomiokapituli. Palautteen anto voidaan valmistella ja toteuttaa toimielimessä tämän lomakkeen

pohjalta. Seurakuntayhtymiä ja hiippakuntia pyydämme soveltamaan lomaketta omaan kontekstiinsa sopivaksi. Päätöksenteon jälkeen pyydämme syöttämään vastauksen sähköiseen järjestelmään. Sähköistä lomaketta ei voi tallentaa, joten vastauksen syöttämiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Linkki sähköiseen lomakkeeseen on lähetetty seurakuntiin, seurakuntayhtymiin ja tuomiokapituleihin sähköpostilla keskiviikkona 7.6.2017. Vastausaika päättyy perjantaina 8.9.2017. Sen jälkeen saapuneita vastauksia emme valitettavasti voi aikataulusyistä ottaa huomioon. Vastaukset raportoidaan marraskuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle. Toivomme, että jokainen seurakunta ja hiippakunta antaisi palautetta tästä kirkon tulevaisuuteen keskeisesti liittyvästä linjauskokonaisuudesta. I TAUSTAKYSYMYKSET Seurakunnan / seurakuntayhtymän / hiippakunnan nimi: Asiaa käsitellyt toimielin ja käsittelypäivämäärä: Vastauksen kirjannut henkilö: Seurakunnan koko: Alle 6 000 jäsentä 6 000-15 000 jäsentä 15 000-30 000 jäsentä Yli 30 000 jäsentä Hiippakunta: Turku Tampere Oulu Mikkeli Porvoo Kuopio Lapua Helsinki Espoo

I OSA: Esitykset kirkolliskokoukselle 1.1 Seurakunnan jäsenyyden säilyttäminen seurakuntayhtymän sisällä muutettaessa Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esityksen siitä, miten seurakuntalainen voi säilyttää seurakunnan jäsenyyden, kun hän muuttaa seurakuntayhtymän sisällä toisen seurakunnan alueelle. Kirkon organisaatio ja seurakunnan jäsenyys perustuu parokiaalijärjestelmään eli alueellisesti rajattuihin seurakuntiin ja asuinpaikkaan sidottuun seurakunnan jäsenyyteen. Kirkkolaissa säädetään, että kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin, joilla kullakin on määrätty alueensa. Kielellisellä perusteella voi samalla alueella olla useampia seurakuntia (KL 3:2,1). Kirkkohallitukselle annettiin tehtäväksi tehdä esitys siitä, miten parokiaalisuuden periaatteesta voitaisiin poiketa seurakuntayhtymissä muutettaessa seurakuntayhtymän sisällä seurakunnasta toiseen. Muutto kaupungin sisällä ei pääsääntöisesti vaikuta muuttajan työpaikkaan, sosiaalisiin siteisiin eikä harrastuksiin. Sen sijaan hän yleensä joutuu vaihtamaan seurakuntaa. Jos seurakuntalainen muutosta huolimatta haluaa jatkossakin sitoutua ensisijaisesti entiseen, itselleen tutuksi tulleeseen seurakuntaan, kirkolliskokouksen linjauksen mukaan hänellä tulisi olla oikeus säilyttää jäsenyytensä ja siten myös osallistua tämän seurakunnan luottamushenkilö- ja kirkkoherranvaaliin, sekä toimia seurakunnan luottamuselimissä. Asuinpaikkaperiaatteesta luopuminen seurakuntayhtymän sisällä ei verotuksen näkökulmasta juurikaan muuta nykyistä tilannetta. Sen sijaan kotiseurakuntatiedon ylläpitäminen vaatisi muutoksia tietojärjestelmään ja uuden ilmoittamisjärjestelmän luomista. Tämä aiheuttaa huomattavia kustannuksia ja lisätyötä myös seurakuntayhtymiin kuulumattomissa seurakunnissa. Seurakunnan jäsenyyttä koskeva uudistus (voit valita useampia vaihtoehtoja) tukee seurakunnan jäsenen sitoutumista seurakuntaansa vaikeuttaa seurakunnan toiminnan suunnittelua ja resursointia on askel kohti henkilöseurakuntia Uudistus asettaa kirkon jäsenet alueellisesti epätasa-arvoiseen asemaan, koska jäsenyyden säilyttäminen olisi mahdollista vain seurakuntayhtymän sisällä muutettaessa kyllä ei 1.2 Hiippakuntajaon tarkistaminen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esitys hiippakuntajaon tarkistamisesta niin, että se vastaa maakuntarajoja, mutta ei kasvata hiippakuntien määrää. Hiippakuntien nimet, alueet ja lukumäärä ovat vaihdelleet ajasta ja olosuhteista riippuen. Hiippakuntajakouudistuksia on tehty joustavasti maan vaiheisiin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen sopeutuen. Nyt pyydetyn esityksen tarkoituksena on muuttaa rajoja niin, että kukin maakunta kokonaisuudessaan olisi yhden hiippakunnan alueella. Hiippakunnat koostuisivat 1-4 maakunnasta. Porvoon hiippakuntaan uudistuksella ei olisi vaikutusta. Käytännössä kirkolliskokouksen linjaus aiheuttaisi hiippakuntavaihdon 23-28 seurakunnalle ratkaisutavasta riippuen.

Rajojen tarkistaminen liittyy yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on luoda Suomeen vahvat maakunnat. Uudistuksen toteutuessa maakuntajakoon perustuva hiippakuntajako helpottaisi yhteistyötä maakuntien toimijoiden kanssa. Aineellisen kehityksen ja toiminnallisen tehokkuuden parantamisen ohella kyse olisi myös eri alueiden kulttuuristen, historiallisten ja sosiaalisten ominaispiirteiden arvostamisesta, hyödyntämisestä ja kehittämisestä. Rajojen tarkentaminen selkeyttäisi kirkon ja yhteiskunnallisten viranomaisten ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja toisi mahdollisesti synergiaetuja. Huomion arvoista on myös se, että seurakunnat tekevät jatkossakin kuntien kanssa yhteistyötä monilla sektoreilla, ja samankaltaiset rakenteet ja yhteistyösuunnat helpottaisivat tätä. Maakuntajakoa on ryhdytty hyödyntämään myös julkisen hallinnon ulkopuolella, esimerkiksi valtakunnallisten järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden toimialueita muodostettaessa. Monet näistä ovat hiippakuntien ja seurakuntien keskeisiä yhteistyökumppaneita. Hiippakuntien ulkorajojen muuttaminen maakuntarajojen mukaisiksi edistää kirkon ja yhteiskunnan toimijoiden välistä yhteistyötä kyllä ei Mikäli mahdollinen muutos koskettaa omaa seurakuntaanne, voitte esittää vapaamuotoisesti näkemyksenne, kannatatteko vai vastustatteko muutosta omalla kohdallanne ja millä perustein. Toivomme myös hiippakuntien näkemyksiä oman hiippakuntanne mahdollisista rajamuutoksista. Seuraavaan kahteen kysymykseen vastaavat vain Päijät-Hämeen alueen seurakunnat (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Joutjärvi, Keski-Lahti, Laune, Nastola, Salpausselkä, Orimattila ja Sysmä) sekä Tampereen ja Mikkelin hiippakuntien tuomiokapitulit Pitäisikö Päijät-Hämeen maakunnan seurakuntien kuulua Tampereen hiippakuntaan Mikkelin hiippakuntaan Perustelkaa vastauksenne: 1.3. Hiippakuntavaltuustojen lakkauttaminen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esitys hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta ja niille kuuluvien tehtävien hoitamisesta jatkossa ja hiippakuntahallinnon synodaalisuuden turvaamisesta Hiippakuntavaltuustot on tarkoitus lakkauttaa ilman, että niiden tilalle perustetaan uutta hallintoelintä. Hiippakunnallista keskustelua varten piispat voivat kutsua säännöllisin väliajoin koolle hiippakuntansa seurakuntalaisia, seurakuntien luottamushenkilöitä sekä papistoa ja muita seurakuntien työntekijöitä. Synodaalisuuden (pappien ja maallikoiden osallistuminen) toteuttamiseksi tuomiokapitulin kollegion kokoonpanoa tulee tarkastella. Seurakuntien aloitteet voitaisiin ohjata tuomiokapituleille hiippakuntavaltuustojen sijaan.

Hiippakuntavaltuustojen lakkauttamista koskeva uudistus selkeyttäisi ja yksinkertaistasi hiippakuntahallintoa kyllä ei Jos hiippakuntavaltuustot lakkautetaan, paras tapa turvata synodaalisuus on piispan koolle kutsumat, säännöllisin väliajoin kokoontuvat, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden hiippakunnalliset foorumit maallikkojäsenten lisääminen tuomiokapituliin (nykyisen yhden päätösvaltaisen maallikkojäsenen lisäksi) Jos valitsitte jälkimmäisen vaihtoehdon, niin kuinka monta maallikkojäsentä tulisi lisätä 1 maallikkojäsen 2 maallikkojäsentä 3 maallikkojäsentä Hiippakuntadekaanin ja lakimiesasessorin tulisi olla tuomiokapitulin päätösvaltaisia jäseniä paikalla puhe- ja läsnäolo-oikeudella, tarvittaessa esittelijänä 1.4 Alistusasioiden karsiminen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esitys alistusasioiden karsimisesta kirkkolainsäädännön kodifiointiprosessi huomioon ottaen ja samalla selvittää tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen konsultointi- ja koulutusmahdollisuuksien vahvistamista kyseisissä asioissa. Kirkkolainsäädäntö sisältää nykyisellään lukuisia alistusasioita. Eniten alistuksia on seurakuntien ja tuomiokapituleiden välillä (esimerkiksi kirkko- ja seurakuntaneuvoston sekä rippikoulun ohjesäännöt) ja osa asioita alistetaan kirkkohallitukseen (esimerkiksi seurakuntayhtymän perussääntö ja rakennussuojeluasiat). Tuomiokapituli antaa kirkkohallitukseen alistettavista asioista asiantuntijalausunnon. Alistusasioiden karsiminen olisi hallinnon keventämisen näkökulmasta perusteltua. Uudistuksessa olisi kyse myös seurakuntien itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta. Alistusasioiden karsimista vauhdittaa suunniteltu muutos yleisessä lainsäädännössä. Alistusmenettelyt ovat viime vuosikymmenten aikana poistuneet muualla yhteiskunnassa. Siksi myös säännökset siitä, miten alistusvalitus prosessuaalisesti käsitellään, ehdotetaan poistettavaksi yleisestä lainsäädännöstä. Mikäli alistusmenettely kirkossa säilytetään, olisi kirkkolakiin lisättävä alistusvalitusmenettelyä koskevat prosessisäännökset. Alistusasioiden karsimiseen tähtäävä esitys on kannatettava epätarkoituksenmukainen Jos alistusmenettely olisi näkemyksenne mukaan ehdottomasti säilytettävä jossakin asiakokonaisuudessa, niin missä? Kirkkorakennuksia koskevat isot muutokset ja niiden myymiset, seurakuntarajat. kir

II OSA: Selvitystehtävät Selvitystehtävät voivat selvitysten jälkeen johtaa konkreettisiin esityksiin kirkolliskokoukselle 2.1 Virka- ja työsuhteisiin liittyvät muutokset Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä selvitys siirtymisestä virkasuhteista työsopimussuhteisiin, johtamistehtävien määräaikaisuudesta, työaikajärjestelyistä ja tehtäväkierrosta Tulevaisuuskomitean näkemyksen mukaan kirkon julkisoikeudelliset tehtävät eivät edellytä virkasuhteiden säilyttämistä. Selvityksessä tullaan tarkastelemaan, olisiko mahdollista, että kirkossa luovuttaisiin kaikista virkasuhteista ja siirryttäisiin työsopimussuhteisiin. Komiteamietinnössä virkasuhteista luopumisen arvioidaan vähentävän hallintoa. Lisäksi kirkolliskokous pyysi selvittämään erityisesti kirkon keskeisimpien johtajien, kuten arkkipiispan, piispojen, kirkkoherrojen, kirkkoneuvosten, hiippakuntadekaanien sekä kirkon erillisyksiköiden johtajien mahdollisuutta siirtyä määräaikaisiin työsuhteisiin, joiden kesto voi olla esimerkiksi kahdeksan vuotta. Työaikaan liittyen pyydettiin selvitystä siitä, olisiko mahdollista siirtyä (toiminnallisten alojen työntekijöiden kohdalla) vuosittaiseen kokonaistyöaikaan. Tulevaisuuskomitean mukaan vuosityöaikajärjestelmä voisi olla samankaltainen kuin yliopistoissa. Tällöin jokaisen työntekijän tulisi tehdä tietty määrä työtunteja vuodessa (esimerkiksi yliopistossa noin 1600 tuntia). Yliopistossa työntekijä laatii vuosittain työsuunnitelman yhteistyössä esimiehensä kanssa. Suunnitelman laadinnan jälkeen työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Esimies ja työntekijä tarkastelevat säännöllisesti työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa. Tämän tyyppinen malli olisi kirkossa kokonaan uusi. Tähän mennessä kirkossa on kokeiltu ns. moduulityöaikaa (Kirvestes liite 21). Moduulityöajassa työaika koostuu kestoltaan noin kahden tunnin mittaisista työaikamoduuleista, joita on viikossa 19 ja työpäivänä pääsääntöisesti neljä. Työaika voidaan paikallisesti päättää suunnitella toteutuvaksi keskimääräisenä useamman viikon kestävän suunnittelujakson aikana. Työaikamoduulien sijoittuminen suunnittelujakson työpäiville on suunniteltava etukäteen työvuoroluettelossa. Tulevaisuuskomitean mukaan työajanseurannassa tulisi selvittää kellokorttien ja lomakkeiden sijalle joustavia ratkaisuja. Edelleen selvityksessä tulisi tarkastella etätyön mahdollisuuksien ja kirkon sisäisen tehtäväkierron lisäämistä. Virkasuhteesta luopuminen on seurakuntamme näkemyksen mukaan kannatettavaa epätarkoituksenmukaista Pyydämme perustelemaan näkemyksenne Keventäisi ja joustavoittaisi hallintomenettelyjä. Olisi yksi askele myös kirkon julkishallinnollisen roolin keventämisessä kohti kansalaisjärjestöä. Asiassa on kuitenkin turvattava laaja mahdollisuus edellyttää työntekijöiltä kirkon jäsenyyttä.

Mitkä seuraavista johtamistehtävistä tulisi olla määräaikaisia kirkkoherra seurakuntayhtymän hallinnon ja talouden johtava viranhaltija seurakunnan / seurakuntayhtymän työalajohtajat hiippakuntadekaani arkkipiispa piispa kirkkohallituksen kansliapäällikkö kirkkohallituksen osastoa johtava kirkkoneuvos kirkkohallituksen erillisyksiköiden johtajat (Kirkon viestintä, Kirkon tutkimuskeskus, Kirkon palvelukeskus, Kirkon ruotsinkielisen työn keskus) piispainkokouksen pääsihteeri muu, mikä? kaikki edellä mainitut johtamistehtävät tulisi täyttää vakinaisina jatkossakin Ns. toiminnallisilla työntekijöillä tulisi jatkossa olla vuosittainen kokonaistyöaika tai joku muu työaikajärjestelmä (esim. moduulityöaika) kyllä ei Pyydämme perustelemaan näkemyksenne Työajalla turvataan työn oikeudenmukainen jakaminen resurssien niuketessa. Työaika on työsuojelun kannalta tärkeä (kuormituksen ehkäisy). Työaika edellyttää tavoitteiden mukaisen työn johtamisen (niin työnjohto kuin itsensä johtaminen) kehittämistä. Vuosi- ja moduulityöajan ohella tulee yhä harkita myös perinteisempiä työaikamalleja hengelliseen työhönkin ja ehkä yhdistelmiä eri malleista. Kirkkoherran ja muiden seurakunnan virkojen määräaikaisuus tulisi olla vaihtoehto ja silloinkin tulisi harkita sitä, että ko. työntekijällä on kyseisessä työyhteisössä olemassa jokin perusvirka, johon palata. Esimerkiksi seurakunnan kutsun papin virkaan on teologisesti perusteltua olla pysyväluonteinen, mutta johtavaan tehtävään nimitys voisi olla määräaikainen. Kirkkoneuvoston jäsenistä osa oli sitä, mieltä että kirkkoherran viran ei tule olla määräaikainen. 2.2 Työntekijöiden palkkaaminen yli seurakuntarajojen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella aiempaa paremmat edellytykset työntekijöiden palkkaamiseen yli seurakuntarajojen ja tehdä asiasta tarpeelliset säädösmuutosesitykset kirkolliskokoukselle

Tulevaisuuskomitean näkemyksen mukaan kiinteiden yksiköiden rinnalla olisi siirryttävä verkostomuotoiseen työskentelyyn ja tiimityöhön sekä asiantuntijoiden, johtajien ja ylipäätään työvoimaresurssien vapaampaan liikuteltavuuteen. Myös tulevaisuusvaliokunta pitää hyvänä siiloutumisen purkamista seurakuntatyössä. Suurin este yhteisten työntekijöiden palkkaamiselle seurakunnassamme on: meillä ei ole tarvetta yhteisille työntekijöille naapuriseurakunnilla ei ole kiinnostusta yhteisten työntekijöiden palkkaamiseen lainsäädäntö tekee yhteisten työntekijöiden palkkaamisesta liian hankalaa Miten työvoiman joustavampaa käyttöä yli seurakuntarajojen pitäisi mielestänne kehittää? Toisaalta on kyllä jo nyt monia yhteistyömuotoja joko olemassa tai vireillä (PAK, IT-alueet, keskusreksiteri jne.), toisaalta yhteistyö näyttää rajoittuvan em. kaltaisiin erityistehtäviin. olemassa. Todennäköisesti projektiluonteiset kokeilut seurakuntatyössä yhteisine resursseineen olisivat yksi tapa edetä. 2.3 Kirkkotilojen monipuolisempi käyttö Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella suunnitelma kirkkotilojen kehittämisestä yhteisön keskuksiksi yhteistyössä museoviraston kanssa Niukkenevien taloudellisten resurssien aikana seurakuntien kiinteistöjen käyttöastetta on kyettävä nostamaan. Tulevaisuuskomitea arvioi, että kirkkorakennusten rooli yhteisöllisyyden syntymiselle näyttää olevan keskeinen. Komitea viittaa erityisesti kansainvälisiin kokemuksiin. Siksi se esittää, että kirkkotilojen ilmettä ja toiminnallisuutta on kehitettävä sekä monipuolista käyttöä lisättävä. Tulevaisuusvaliokunta liittyy ajatukseen todeten, että kirkoista tulisi tehdä monikäyttöisiä yhteisön keskuksia, jotka ovat mahdollisimman usein avoimina seurakuntalaisille. Seurakunnassamme kirkkoa käytetään muuhunkin kuin jumalanpalvelustoimintaan: kyllä, mihin? monipuolinen konserttitoiminta, tapahtumat, kirkkokahvit ym. ei Arviomme mukaan kirkkotilojen kehittäminen yhteisön keskuksiksi koko kirkon näkökulmasta olisi tavoiteltavaa epätarkoituksenmukaista Oman seurakuntamme kirkkotilan kohdalla muutos vaatisi vain vähän toimenpiteitä

runsaasti, mutta melko helposti toteutettavia toimenpiteitä runsaasti melko hankalasti toteutettavia toimenpiteitä muutos tuskin olisi teknisesti mahdollinen muutos tuskin olisi tarpeellinen Kirkkotilan selkeästi monipuolisempi käyttö mahdollistaisi seurakunnassamme toisesta toimitilasta luopumisen. Esimerkiksi kirkkosalin osan ottaminen seurakuntasalityyppiseen käyttöön. kyllä ei 2.4 Kielen uudistaminen kirkon hallinnossa ja virkanimikkeissä Kirkkohallitusta pyydettiin tekemään kirkolliskokoukselle selvitys virka- ja hallintoterminologian uudistamisesta. Tulevaisuuskomitean mukaan tärkeä tekijä toimintakulttuurin uudistamisen kannalta on kieli. Kieli määrittelee ja muokkaa todellisuutta, minkä vuoksi ei ole merkityksetöntä, millä tavalla ja millaisilla käsitteillä kirkossa ja kirkosta puhutaan. Kirkossa käytettävän kielen on liityttävä siihen todellisuuteen, jossa ihmiset elävät. Seurakuntamme näkemyksen mukaan nykyiset virka- ja hallintoterminologiaan liittyvät termit ovat edelleen hyviä ja käyttökelpoisia kyllä ei Mikäli vastasitte ei, valitkaa ne sanat, jotka näkemyksenne mukaan olisi uudistettava. Toivomme, että avoimeen tilaan merkitsette oman ehdotuksenne korvavaksi termiksi kirkkoherra, korvaava termi:? tuomiokapituli, korvaava termi: HIIPPAKUNTANEUVOSTO tuomiokirkko, korvaava termi: hiippakuntakirkko tuomiokirkkoseurakunta,? tuomiorovasti, korvaava termi: hiippakuntarovasti lääninrovasti, korvaava termi:? seurakuntayhtymä, korvaava termi:? kappeliseurakunta, korvaava termi:? kirkkohallitus, korvaava termi:? hiippakuntadekaani, korvaava termi:? muu, mikä? 2.5 Kirkon kehittämispalvelut Kirkkohallitukselle annettiin tehtäväksi laatia yhdessä hiippakuntien kanssa kirkolliskokoukselle Kirkon kehittämispalveluiden rakenteesta ja toimintatavoista jatkoselvitys, jossa otetaan huomioon koko Kirkkohallitus, seurakuntien ja hiippakuntien näkökulma sekä kirkkoon kiinteästi kytköksissä olevat palvelujärjestöt, herätysliikkeet sekä erilaiset kirkolliset yhtiöt ja säätiöt.

Kirkon tulevaisuuskomitean näkemyksen mukaan on laadittava seurakunnista keskushallintoon saakka ulottuvat kehittämistoiminnan verkosto ja toimintatapa, joiden avulla voidaan nykyistä tehokkaammin tunnistaa, tukea, kehittää ja levittää seurakunnissa tehtäviä onnistuneita innovaatioita. Käytännössä toimintatavan kehittäminen voisi merkitä esimerkiksi asiantuntijatyön siirtymistä verkkotyöksi, mikä ei ole samalla tapaa riippuvainen maantieteestä ja työpisteistä kuin nykytilanne. Vastuu kehittämistoiminnan verkoston luomisesta kuuluu kirkkohallituksen yhteydessä toimivalle Kirkon kehittämispalveluille. Kirkolliskokous pyytää jatkoselvitystä Kirkon kehittämispalveluiden rakenteesta ja toimintatavoista. Jatkoselvityksessä tarvitaan vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin. Voisiko Kirkon kehittämispalvelut toimia esimerkiksi koko Kirkkohallituksen laajuisena matriisina purkaen nykyisen linjaorganisaation? Voisiko kehittämispalvelut jalkautua ja laajentua myös hiippakunta- ja seurakuntatasolle niin, että esimerkiksi yksittäisten projektien vetovastuu olisikin paikallistasolla? Jatkoselvityksessä velvoitettiin ottamaan huomioon seurakuntien ja hiippakuntien näkökulman lisäksi kirkkoon kiinteästi kytköksissä olevat palvelujärjestöt, herätysliikkeet sekä erilaiset kirkolliset yhtiöt ja säätiöt. Kirkossa tarvitaan uusimuotoisia, yhteisiä Kehittämispalveluja: kyllä ei Seurakuntamme on omalta osaltaan valmis osallistumaan kirkon kehittämistyöhön ja kantamaan vastuuta verkostoituminen onnistumisesta kyllä ei Seurakuntamme olisi kiinnostunut toimimaan vetovastuussa jossakin valtakunnallisessa projektissa? kyllä ei Millaisia palveluja odotatte ja toivotte Kehittämispalveluiden tuottavan? Laaja-alaisesti seurakuntatyön ja tukipalveluiden toimintaa tukevia palveluita. Mikäli perustetaan uusi Kehittämispalvelujen organisaatio, se tulee monilta osin korvata nykyisen kirkkohallituksen ja sen erillisyksiköiden toimintoja ja niveltyä hyvin myös hiippakuntien toimintaan. III OSA: Toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvät toimeksiannot 3.1 Valmiudet vapaaehtoistyön organisointiin sekä johtamiseen ja viestintään Kirkkohallituksen tehtäväksi annettiin kehittää seurakuntien henkilöstön rekrytointia, koulutusta ja osaamista niin, että se antaa nykyistä enemmän valmiuksia monialaiseen työhön, seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointiin ja johtamiseen sekä viestintään.

Toimintakulttuurin uudistaminen on avainasemassa kirkon kehittämisessä. Ilman sitä organisaatiota koskevien uudistusten vaikutukset jäävät puolitiehen. Tulevaisuuskomitean arvion mukaan seurakuntien henkilöstön rekrytointia ja koulutusta on kehitettävä sekä osaamista tuettava niin, että se antaa nykyistä enemmän valmiuksia seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointeihin ja johtamiseen sekä viestintään. Viestinnän ja johtamisen osaamista on tuettava ja seurattava sekä työelämätaitoja kehitettävä ennen muuta kirkkoherrojen sekä muiden esimiesasemassa toimivien työntekijöiden kohdalla. Oma arvionne seurakuntanne henkilöstön kyvyistä seurakuntalaisten kohtaamiseen ja vapaaehtoistyön organisoimiseen (nykytila): kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä heikko Edellä kuvattua osaamista voidaan vahvistaa erityisesti peruskoulutusta kehittämällä täydennyskoulutuksella kohdennetulla rekrytoinnilla varaamalla riittävästi aikaa kohtaamiselle uudenlaisella asennoitumisella muuten, miten 3.2 Seurakuntalaisten oma-aloitteisen toiminnan esteet Kirkolliskokous pyysi kirkkohallitusta kartoittamaan ja purkamaan vapaaehtoistyöhön ja seurakuntalaisten oma-aloitteiseen toimintaan liittyvät esteet. Tämä saattaa aiheuttaa tarvetta säädösmuutoksille. Säädösmuutoksista tulee tehdä esitys kirkolliskokoukselle. Tulevaisuuskomitean mukaan koko uudistuksen keskeisimpiä päämääriä on siirtyminen työntekijäkeskeisestä ja virkamiesmäisestä ajattelutavasta seurakuntalaisten roolia korostavaan ajatteluun. Seurakuntalaiset eivät ole seurakunnan toiminnan kohde, vaan he muodostavat seurakunnan ja ovat sen täysivaltaisia toimijoita. Siksi vapaaehtoistyöhön liittyvät konkreettiset esteet on kartoitettava ja purettava. Tämä voi edellyttää kirkollisissa säädöksissä olevan sääntelyn karsimista ja kirkon tietojärjestelmien uudistamista. Mitä näkemyksenne mukaan ovat vapaaehtoistyöhön ja seurakuntalaisten oma-aloitteiseen toimintaan liittyvät esteet? (voit valita useampia vaihtoehtoja) työntekijöiden asenteet valtuuttavan ja valmentavaan johtajuuteen tähtäävän koulutuksen vaje kirkon työntekijöiden koulutuksessa varovainen toimintakulttuuri (esim. avaimia ei luovuteta muille kuin työntekijöille) kirkkolainsäädäntö tai seurakunnat omat hallintosäännöt, mitkä? muu, mikä? Vuosikymmenten aikana kehittynyttä työntekijäkeskeistä asenneilmastoa tukevat osaltaan myös seurakuntalaisten odotukset ja asenteet työntekijöitä kohtaan

Miten mainitsemianne esteitä voitaisiin purkaa? Olennaista on yhteinen asennemuutos ja toimintakulttuurin muutos niin työntekijöiden, luottamushenkilöiden kuin muiden seurakuntalaisten keskuudessa. Resurssointia koskevat päätökset osaltaan tukevat tilanteen kehittymistä suuntaan tai toiseen. 3.3 Johtajuuden kehittäminen Kirkkohallitusta pyydettiin ryhtymään toimenpiteisiin johtamisen kehittämiseksi. Kehittäminen tulee tapahtua niin, että johtajat ottavat huomioon johtajuuden hengellisen luonteen, vapaaehtoistyön johtamisen sekä palkatun ja vapaaehtoistoimijoiden hengellisen identiteetin tukemisen. Kirkon tulevaisuuskomitea arvioi, että johtajuus on avainroolissa myös kirkon toimintakulttuurin uudistamisessa. Johtajien rekrytointiin ja koulutukseen on panostettava kirkossa entistäkin enemmän. Lisäksi johtajille tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen työ- ja johtamiskokemukseen esimerkiksi tehtäväkierron avulla. Näkemyksemme mukaan kirkon johtamiskoulutus tällä hetkellä vastaa kirkon työn tarpeisiin: Erittäin hyvin Riittävästi Heikosti Hengellinen näkökulma Riitt. o o o o o o Seurakuntahallinnon johtaminen Riitt.? Työyhteisön johtaminen Riitt. o o o Muutosjohtaminen Heik. o o o Vapaaehtoistoiminnan johtaminen o o o Heik. 3.4 Jumalanpalvelusyhteisöjen toimintaedellytykset Kirkolliskokous pyysi kirkkohallitusta parantamaan yhdessä piispainkokouksen kanssa seurakuntien sisällä toimivien jumalanpalvelusyhteisöiden toimintaedellytyksiä. Seurakunnan koko ja hallinnollinen rakenne ovat käytännöllisiä kysymyksiä, jotka on kirkossamme ratkaistu paikallisesti tarkoituksenmukaisuusperustein. Seurakuntarakenteita pohtiessaan tulevaisuuskomitea korosti, että seurakuntien köyhtymiseen johtavat kehityskulut on korjattava. Tulevaisuuskomitea näkee, että taloudellisista syistä seurakuntien tulevaisuus on isommissa yksiköissä, esimerkiksi seurakuntayhtymissä tai ns. suurseurakunnissa. Tämän ei saisi merkitä seurakuntalaisten yhteisöllisyyden kokemuksen heikentymistä. Seurakuntalaisille on kaikissa oloissa kyettävä tarjoamaan jumalanpalveluyhteisö sekä keskeiset kirkolliset toiminnat. Millaisia jumalanpalvelusyhteisöjä seurakunnassanne toimii säännöllisesti? Merkitkää myös jumalanpalvelusyhteisöjen lukumäärä. seurakunnan aluejakoon (esim. kappeliseurakunta/seurakuntapiiri) perustuvia yhteisöjä, määrä 13

herätysliikkeiden toimintaan perustuvia yhteisöjä, määrä 3-4 seurakuntalaisten ikäryhmiin (esim. nuoret aikuiset) perustuvia yhteisöjä, määrä 1 musiikkikulttuuriin tai ilmaisutapaan (esim. Tuomasmessu, hiljaisuuden messut) liittyvät yhteisöt, määrä 0_(Tuomasmessu on, mutta se ei ole tässä tarkoitetussa mielessä erillinen yhteisö) muita, mitä? (esim Rauhanyhdistys ja jokin muukin herätysliike tiivis yhteisö, mutta ei jumalanpalvelusyhteisö Millaisia kokemuksia seurakunnallanne on jumalanpalvelusyhteisöjen toiminnasta yksinomaan positiivisia melko positiivisia melko negatiivisia hyvin negatiivisia Miten kehittäisitte jumalanpalvelusyhteisöjen asemaa kirkossamme??? Seurakuntamme päiväjumalanpalveluksessa seurakuntalaiset ovat lähes joka viikko organisoidusti mukana: jumalanpalvelusten valmistelussa jumalanpalvelusten toteutuksessa muuten, miten tällä hetkellä seurakuntalaiset eivät ole säännöllisesti ja organisoidusti mukana jumalanpalvelusten valmistelussa tai toteutuksessa 3.5 Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuus päätöksenteossa Kirkkohallitukselle annettiin tehtäväksi kehittää nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon hallinnon kaikilla tasoilla. Tulevaisuuskomitean näkemyksen mukaan nuorten osallisuuden vahvistaminen kirkollisessa päätöksenteossa edellyttää kiintiöpaikkoja. Myös tulevaisuusvaliokunta piti tärkeänä, että nuorten osallisuutta vahvistetaan. Saatujen lausuntojen perusteella se ei kuitenkaan päätynyt esittämään kiintiöpaikkoja vaan totesi, että jatkovalmistelussa on etsittävä uusia, kiintiöitä toimivampia keinoja nuorten osallisuuden vahvistamiseen. Näitä keinoja voisivat olla esimerkiksi: 1) Seurakuntiin perustettavat nuorisovaltuustot, jotka antaisivat palautetta käsiteltävänä olevista asioista ja niille voisi siirtää myös toimivaltaa rajatuissa asioissa. 2) Hiippakunnalliset nuorisoparlamentit, joilla voisi olla aloiteoikeus tuomiokapitulille. Tämän kaltainen rakenne on Porvoon hiippakunnassa toimiva Ungdomens kyrkodagar. 3) Nuorten ja päättäjien kesken voitaisiin järjestää säännöllisiä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Miten nuoret tällä hetkellä pääsevät vaikuttamaan seurakuntanne hallinnossa?

Lapsivaikutusten arviointi (Lava-toiminta). Muutamat nuoret luottamushenkilöt. Miten kehittäisitte nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon päätöksenteossa (voit valita useampia vaihtoehtoja) seurakuntien nuorisovaltuustot hiippakunnallinen nuorisoparlamentti vapaamuotoiset tapaamiset nuorille ja päättäjille muuten, miten? Voitaisiin lisätä kaiken kaikkiaan kansalaisfoorumi tyyppisiä osallistumismahdollisuuksia niin kasvokkain kuin myös verkossa. Voitaisiinko osa päättäjistä, esim. alueneuvostoihin nuorten edustajat, valita kirkonkokouksissa eli kasvokkain tai verkossa? 3.6 Vuorovaikutuksen lisääminen kirkossa Kirkkohallituksen tehtäväksi annettiin edistää seurakuntien, hiippakuntien ja kirkkohallituksen välistä vuorovaikutusta esimerkiksi työkiertojärjestelmän avulla ja muilla mahdollisilla keinoilla. Tulevaisuuskomitea toteaa mietinnössään, että tulevaisuuden kirkossa on lisättävä moniammatillista yhteistyötä ja työkierrosta on tehtävä normaali käytäntö ainakin johtajien ja asiantuntijoiden kohdalla. Seurakuntamme sisällä toteutetaan tällä hetkellä työkiertoa: kyllä (jonkin verran) ei Seurakuntamme on valmis ottamaan vastaan työkiertoon tulevia työntekijöitä kyllä ei Seurakuntamme on valmis antamaan määräaikaisia virkavapaita / työvapaita toisessa tehtävässä toimimista varten kyllä ei Kirkkohallituksen tulisi edistää työkiertoa ohjeilla keräämällä tietoa seurakunnista, jotka ovat valmiita antamaan / ottamaan vastaan työkiertoon tulevia työntekijöitä suosimalla määräaikaisia palvelussuhteita kirkkohallituksessa ja tuomiokapituleissa muuten, miten? Miten arvioisitte vuorovaikutuksen toteutumista tällä hetkellä: Erittäin hyvin Riittävästi Heikosti Seurakuntien välillä R o o o

Seurakunnan ja hiippakunnan välillä R o o o Seurakunnan ja kirkkohallituksen välillä R o o o Seurakunnan ja Kirkon palvelukeskuksen välillä H? o o o Millä konkreettisilla keinoilla edistäisitte seurakuntien, hiippakuntien ja kirkkohallituksen välistä vuorovaikutusta??? IV OSA: Keskusrahastomaksun pienentäminen 4.1 Keskusrahastomaksun pienentäminen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella esitys keskusrahastomaksun pienentämisestä yhdellä prosenttiyksiköllä ja selvittää tämän vaikutukset seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon toimintaedellytyksiin Tulevaisuuskomitea linjaa mietinnössään, että kiristyvän talouden johdosta seurakuntien keskusrahastomaksuja tulisi laskea yhdellä prosenttiyksiköllä. Tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä ei oteta kantaa säästöjen kohdentamiseen keskusrahaston varoin rahoitettavan toiminnan sisällä (kirkkohallitus, hiippakunnat, avustukset). Tulevaisuuskomitean ajatus oli kohdistaa säästöt kirkkohallitukseen. Niitä ei pidä kuitenkaan tehdä leikkaamalla tasaisesti eri osa-alueilta vaan kehittämällä toimintakulttuuria ja rakenteita sekä keskushallinnon ja hiippakuntien välistä yhteistyötä. Kirkon palvelukeskuksen toimintaa ei rahoiteta keskusrahastomaksulla. Rahallisesti yhden prosenttiyksikön leikkaaminen merkitsisi vuositasolla 8 miljoonaa euroa. Jos säästö kohdennettaisiin kokonaan kirkkohallitukseen, se merkitsisi kirkkohallituksen resurssien supistamista noin kolmanneksella. Näin suurta leikkausta ei voitaisi toteuttaa juustohöyläämällä vaan kokonaisia toimintoja jouduttaisiin lakkauttamaan tai ulkoistamaan. Nämä muutokset voisivat aiheuttaa seurakunnille lisäkustannuksia, kun tietyt palvelut olisi hankittava muualta. Kirkkohallituksen tällä hetkellä seurakunnille tuottamien palvelujen olennainen karsiminen on kannatettavaa epätarkoituksenmukaista Onko seurakuntanne valmis siihen, että tietyt tällä hetkellä keskusrahastomaksuun sisältyvät palvelut tuotetaan jatkossa Kirkkohallituksessa maksullisina, todellisia kustannuksia vastaavasti kyllä ei Onko seurakuntanne valmis siihen, että osa tällä hetkellä Kirkkohallituksen seurakunnille tuottamista palveluista siirtyisi ulkopuolisille toimijoille markkinahintaan hankittaviksi

kyllä ei Onko seurakuntanne valmis siihen, että hiippakuntien tällä hetkellä seurakunnille tarjoamia palveluja karsitaan olennaisesti kyllä ei Miten arvioisitte oman seurakuntanne näkökulmasta keskusrahastomaksun laskemisen välttämättömyyttä 2020-lukua tarkasteltaessa? ehdottomasti välttämätöntä - seurakunnan olemassa olon edellytys tarpeellista - helpottaisi huomattavasti seurakunnan taloutta melko tarpeellista nykyisenkin kanssa kuitenkin pärjätään tarpeetonta pystymme maksamaan nykyisen maksun jatkossakin ongelmitta 4.2 Muut huomiot Mikäli haluatte täydentää jotain edellä annettua vastausta tai muutoin vielä kommentoida kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjauksia, se on mahdollista viimeisessä avoimessa vastauskentässä. Kohdassa 3.1. ymmärrettiin kysymyksen tarkoittavan nimenomaan vapaaehtoistyön organisointia, ei niinkään muuta seurakuntalaisten kohtaamista. Kohdassa 4.1. mainittu kirkkohallituksen palveluiden olennainen karsiminen liittyy siihen, että kirkon kehittämispalvelut organisoitaisiin uudelleen. Yleisesti ottaen on tärkeää, että kirkolla on yhteisiä hankkeita ja palveluja sekä toimintaa kehittäviä ja koodinoivia yksiköitä. Tällaiset toiminnot tulee organisoida uudelleen ottaen huomioon kokonaiskirkon tason lisäksi myös hiippakunnat ja paikallistason (etenkin suurten seurakuntayksiköiden mahdollisuudet toteuttaa yhteisiä palveluja) sekä myös järjestökentän. Lisäksi voitte halutessanne arvioida palautteenkeruun toteutusta.

Liite asiaan nro: 141/a

Liite asiaan nro: 141/b

Liite asiaan nro: 141/c VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Lausunto Pertti Reinikaisen ym. valitukseen koskien Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston päätöstä 9.3.2017 4 DNRO 00447/17/2399 LAUSUNNON ANTAJA Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto PL 103 40101 Jyväskylä I VAATIMUKSET Valitus on hylättävä kokonaisuudessaan. II PERUSTELUT Asian valmistelussa ei ole annettu väärää tai virheellistä tietoa luottamushenkilöille. Autopaikkoihin liittyvät tiedot Valituksessa on sekoitettu kaksi toisistaan irrallista asiaa. Osakekauppaan liittyvät kysymykset yhtäältä sekä rakentamiseen liittyvä asemakaavavelvoite autopaikkojen rakentamisesta toisaalta. Kirkkovaltuusto on kokouksessaan tehnyt päätöksen KiOy Reimarin osakkeiden ostamisesta. Kauppaan liittyvät tiedot on annettu esittelytekstissä riittävässä laajuudessa, ja esittelytekstistä saa oikean kuvan kaupan ehdoista ja kauppahinnasta. Myyjä ilmoittaa tarjouksessaan, mikä on osakkeiden kauppahinta ja mitä kaupan kohteeseen kuuluu. Valittaja on oikeassa siinä, että rakennusluvan saadakseen on hakijan lunastettava asemakaavamääräyksissä edellytetty määrä autopaikkoja. Autopaikkakustannus sisältyy tässä kuitenkin osakekaupan kauppahintaan. Osakkeet on myyty velattomana ja tällöin on myyjän/rakentajan vastuulla hoitaa asia siten, ettei Kiinteistö Oy Reimarille jää mitään pääomavelvoitteita, joita osakkeen ostaja joutuisi kauppahinnan lisäksi suorittamaan.

2 Vastaus valituksessa esitettyyn kysymykseen on, että KiOy Reimari ei osoita seurakunnalle pysäköintipaikkoja. Päätöksen lähtökohta on ilmoitettu avoimesti; seurakunta ostaa velattomat toimitilat. Seurakunta on järjestänyt maksuttoman pysäköinnin niille työntekijöille, jotka tarvitsevat työssään autoa. Pysäköinnin järjestäminen on ollut ja on tässäkin tapauksessa kauppaan liittymätön erillinen järjestely. Esittelytekstissä on todettu avoimesti, että tarjoukseen ei sisälly pysäköintitiloja. Tämä perustuu siihen, että osakkeiden omistamiseen ei ole tehtävässä osakekaupassa sisällytetty velvoitetta hankkia pysäköintipaikkoja. Esittelijä on esittelytekstissä kertonut tosiasiat oikein. Osakekauppaan ei tule pysäköintipaikkojen lunastuksesta mitään lisähintaa. Päätöksessä mainittu kauppahinta käsittää osakkeet velattomina ja on osakkeiden kokonaishinta. Väite Eero Kuuselan esteellisyydestä Valituksessa on vihjattu siihen, että kirkkovaltuutettu Eero Kuusela olisi esteellinen sen johdosta, että hän on kaupungin tytäryhtiönä pysäköintitiloista vastaavan Jyväsparkki Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yhtiö hyötyy tehdystä päätöksestä. Väite on täysin spekulatiivinen, koska tehdyllä päätöksellä Jyväskylän seurakunta ei ole tullut velvolliseksi lunastamaan autopaikkoja eikä näin ollen päätöksellä ole merkitystä Jyväsparkki Oy:n mahdollisten investointien kanssa. Kirkkovaltuusto on tehnyt päätöksen siitä, että seurakunta ostaa tiettyjen tilojen hallintaan oikeuttavat kiinteistöosakeyhtiön osakkeet. Kaavassa oleva velvoite autopaikkojen lunastamiseen on täysin riippumaton siitä, kuka kyseiset osakkeet omistaa. Tehty päätös ei linkity mitenkään Jyväsparkin toimintaan. Väitteelle ei ole esitetty mitään konkreettista näyttöä eikä Eero Kuuselaa voi pitää esteellisenä tekemään päätöstä asiassa. Väite esittelijöiden toimivallan ylityksestä tekemällä sopimuksia myyjän kanssa vastoin voimassa olevaa asemakaavaa Kuten edellä on todettu, seurakunnan ainoa päätös asiassa on ostaa velattomat toimistotilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Tässä yhteydessä ei ole tarvinnut tehdä mitään erillisiä sopimuksia asemakaavan mukaisten autopaikkojen lunastamisesta, koska niiden lunastamiseen ei seurakunnalla tule olemaan mitään velvoitetta. Myyjätaho rakennuttaa sovittuun hintaan toimistotilat, jotka luovutetaan velattomina ostajalle. Koska mitään erillisiä sopimuksia myyjän kanssa ei ole tehty, ei esittelijätaho ole voinut myöskään ylittää toimivaltaansa asian valmistelussa.

3 Väite siitä, ettei kirkkovaltuustolle ole 9.3.2017 esitelty asiantuntijaselvitystä Keskuseurakuntatalosta ja sen peruskorjauskustannuksista Valituksen kohteena on 9.3.2017 kirkkovaltuuston tekemä osakkeiden ostopäätös. Eri tilavaihtoehtoja on esitelty kirkkovaltuuston kokouksessa 14.11.2016 10. Kokousaineistossa on valtuutetuille annettu yksityisen konsulttiyhtiö Dethos Oy:n toimitilaselvitys. Toimitilaselvityksen toimeksianto on käsittänyt kuuden eri toimitilavaihtoehdon selvittämisen. Yksi näistä vaihtoehdoista on ollut Keskusseurakuntatalo (saneeraus ja osittainen uudelleenrakentaminen). Selvityksessä on tämän vaihtoehdon kustannukset eritelty sivulla 13 olevassa taulukossa. Vaihtoehdon kustannuksiksi olisi laskelman mukaan muodostunut 10 988 880 euroa. Kirkkovaltuuston kokouksessa 14.11.2016 10 on tehty periaatepäätös tilaratkaisuista ja ko. päätöksen kohdassa 2 on päätetty käynnistää selvitys tilojen sijoittamiseen KiOy Reimariin. Samassa päätöksessä (kohta 6) on päätetty, että KiOy Reimarin osakehankinta tuodaan erikseen käsiteltäväksi. Kirkkovaltuustossa oli 9.3.2017 siten käsiteltävänä 14.11.2016 edellytetty osakehankinta. Asiantuntijaselvitys Keskusseurakuntatalon peruskorjauskustannuksista on ollut valtuutetuilla käytössä 14.11.2016 kokouksessa. Päätös ei ole enää 9.3.2017 edellyttänyt kustannusvertailua. Jyväskylässä 15.8.2017 Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston puolesta Arto Viitala kirkkoherra, kirkkoneuvoston puheenjohtaja LAATI Martti Linnove asianajaja, Jyväskylä LIITTEET - kirkkoneuvosto pöytäkirjanote 23.8.2017 141 - kirkkovaltuusto pöytäkirjanote 9.3.2017 4 ja liitteet 4 a-c sekä päätökseen jätetty eriävä mielipide - kirkkovaltuuston pöytäkirjaote 14.11.2016 10 ja liitteet 10 a-d sekä päätöksestä jätetty eriävä mielipide.

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 22.2.2017 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 9.3.2017/16.8.2017 Kokousaika torstai 9.3.2017 klo 19 20 Kokouspaikka Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie 1 Jäsenet/varajäsenet 36/39 Liite: KV 9.3.2017 4 päätös Alenius-Taipalus Anu Harjula Eeva Asikainen Aimo Björk Matti Eerola Matti Göös Riitta-Liisa Pii-Keinonen Sirpa Hintikka Pauli Hynynen Marjatta Illman Hilkka Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuntsi Tuulia Kuparinen Liisa Kuusela Eero Laakkonen Vesa Lajunen Heimo Lampinen Tapio ei varahenkilöä Latvala Esko Piilonen Seppo Mustonen Minna ei varahenkilöä Mäkinen Riitta Nokelainen Jussi ei varahenkilöä Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki, varapj. Pulli Terhi Puolimatka Mia Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Sipinen Raija Niekka Pentti Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki, pj. Venäläinen Juha Vilpunaho Pentti Väliniemi Tuulikki, kn edustaja Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa MUUT LÄSNÄOLIJAT Viitala Arto Lajunen Anu Laitinen Markku Rönnkvist Marjo kirkkoneuvoston puheenjohtaja hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä kirkkoneuvoston pöytäkirjanpitäjä viestintäpäällikkö

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 22.2.2017 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 9.3.2017/16.8.2017 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu kirkkovaltuuston kokoukseen on lähetetty valtuuston ja neuvoston jäsenille 22.2.2017. Kokouskutsu ja luettelo käsiteltävistä asioista sekä kuulutus pöytäkirjan nähtävilläolosta on ollut nähtävänä kirkkoherranviraston ilmoitustaululla 22.2.2017 alkaen. Esitys Todetaan, että kirkkovaltuuston kokous on kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n mukaisesti laillisesti kokoonkutsuttu ja että se jäsenmäärään nähden on kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaisesti päätösvaltainen. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. - - 4 KiOy Reimarin osakkeiden hankinta osana toimitilaratkaisuksi hallintoa, yhteisiä työmuotoja ja Keskustan alueseurakuntaa varten Kirkkoneuvosto 15.2.2017/ 42: Periaatepäätös tilaratkaisusta: Kirkkovaltuusto on kokouksessaan 14.11.2016 10 päättänyt, että 1) Keskustan alueseurakunnan, yhteisen seurakuntapalvelun ja hallinnon tilaratkaisu toteutetaan omistus- tai vuokratilavaihtoehtona. Ensisijaisesti selvitetään toimitilojen sijoittamista KiOy Reimariin. Lisäksi toimintatiloja järjestetään omiin tiloihin Pappilaan ja ns. Aseman Pysäkin tiloihin. Lisäksi mahdollisesti tarvittavat lisätilat vuokrataan; 2) käynnistetään selvitys tilojen sijoittamiseksi KiOy Reimariin; 3) käynnistetään Pappilan peruskorjauksen hankesuunnittelu nykyisessä laajuudessaan; 4) selvitetään tekniset edellytykset Kaupungin Kirkon kryptan rakentamiselle ja kirkkosalin muutoksille; 5) hankesuunnitelmat tuodaan erikseen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi; 6) KiOy Reimarin osakehankinta ja/tai vuokrasopimukset sekä Pappilan peruskorjaus tuodaan erikseen käsiteltäväksi. Tämä Kirkkovaltuuston päättämä kokonaisratkaisu mahdollistaa, että Taulumäen kirkon kehittämistarpeet ja Taulumäen tontin tulevaisuuden käyttövaihtoehdot voidaan arvioida ja suunnitella sekä edetä tontin kaavoitusprosessin edellyttämällä tavalla. Samoin tilaratkaisu mahdollistaa Vanhan Pappilan tulevaisuuden käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien arvioinnin. Näin seurakunnan omistuksessa olevien merkittävien rakennuspaikkojen hyödyntäminen voidaan huolella suunnitella huomioiden tulevaisuuden seurakuntatoiminnan tarpeet. Valittu kokonaisratkaisu on myös toiminnallisesti joustava ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen,

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 22.2.2017 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 9.3.2017/16.8.2017 mikä mahdollistaan myös lyhyellä aikavälillä tapahtuvien seurakuntatoiminnan ja hallinnon muuttuvien tarpeiden huomioimisen. Suunnittelun eteneminen: Kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti on käynnistetty selvitykset tilojen sijoittamiseksi KiOy:n Reimariin. Näiden tilojen osalta on laadittu alustavat arkkitehtisuunnitelmat (liite). Suunnitelmat on laadittu tilatarpeen selvittämiseksi, hinnanmuodostamisen pohjaksi sekä sen selvittämiseksi, miten eri toiminnot sijoittautuisivat ns. Reimarin tiloihin. Suunnittelu on edennyt ja rakennuttajalta on saatu tarjous. Muiden tilojen osalta suunnittelu on edennyt siten, että Kaupungin kirkon kryptan tekniset rakentamisselvitykset ovat valmistuneet ja niiden perusteella kryptan rakentamiselle ei ole teknisiä esteitä. Suunnittelu etenee käyttötarpeiden määrittelyllä eli mitä tiloja ja missä laajuudessa kryptaan olisi tarkoituksenmukaista rakentaa. Tämän jälkeen voidaan käynnistää tarkempi suunnittelu. Kryptan suunnittelun kanssa samanaikaisesti selvitetään kaupungin kirkon kirkkosalin toiminnalliset muutostarpeet. Pappilan peruskorjaus toteutetaan rakennuksen nykyisessä laajuudessa ja käyttötarkoituksessa. Rakennus toimisi pääosin juhla- ja kokoontumistilana sekä pienryhmätoiminnan käytössä. Lisäksi tiloihin on suunniteltu sijoittaa Keskustan alueseurakunnan varhaiskasvatuksen tilat. Pappilan tilat muodostavat tässä tapauksessa lähinnä tilaratkaisua täydentävät tilat. Tilat toimisivat laajasti kokoseurakunnan käytössä. Pappilan kaava on vahvistunut tammikuussa 2017, joten rakentamisen edellytyksien tarkempi suunnittelu voidaan nyt käynnistää. Rakennuksessa tehdään sitä ennen kuntotutkimus. Tilaratkaisua täydentämään tarvitaan todennäköisesti seuraavat tilat: päätearkistotila (myös tällä hetkellä vuokratilassa), mahdollisia tarvikevarastotiloja (mikäli ei voida sijoittaa esim. Pappilan tai Aseman Pysäkin tiloihin) sekä Reimarin pysäköintitilat. Suunnitelmien perusteella näyttää, että Reimariin saataisiin erittäin toimivat työskentelytilat eri yksiköiden työntekijöille tukeutumalla erilaisin moderneihin toimistotilaratkaisuihin (ns. monitilatoimisto). Tiloihin saadaan sisällytettyä riittävä määrä seurakuntalaisten kokoontumiseen tarkoitettuja tiloja (ottaen huomioon muut lähistön kokoontumistilat) ja katutasossa oleva tila mahdollistaa aivan ydinkeskustassa moninaiset matalan kynnyksen kohtaamiset. Reimarin tilojen saavutettavuus julkisella liikenteellä on erinomainen. Sijainti Kaupunginkirkkoon nähden erinomainen ja tilojen voi arvioida palvelevan hyvin Keskustan alueseurakunnan toimintaa, mutta toisaalta tilojen avoin yhteisyyttä tukeva luonne mahdollistaa hyvää yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Tiloihin voidaan sijoittaa riittävä määrä erilaisia neuvottelutiloja niin työntekijöiden kuin toimielinten palavereita ja kokouksia varten.

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 22.2.2017 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 9.3.2017/16.8.2017 KiOy Reimariin tulisi tiloja kahteen kerrokseen 1.krs 62,5 m2 erillinen tila Kilpisen kadun sisäänkäynnistä, jonka käyttötarkoitus olisi seurakuntatoiminta. Lisäksi koko 2.kerros 1531m2, johon sijoittuisi: Keskustan alueseurakunnan toimistot, diakoniatyön asiakastilat sekä nuorisotyön toiminnallisia tiloja; yhteisen seurakuntapalvelun toimistot, asiakaspalvelu ja kokoontumistilat; kirkkoherranvirasto; tukipalvelut (hallintopalvelut, It-aluekeskus sekä kiinteistöpalvelujen, hautaus-ja puistopalvelujen ja leirikeskuspalvelujen toimistot) Lisäksi suunnitelmissa on alustava varaus Perheasiain neuvottelukeskukselle ja Lapuan Hiippakunnan toimistolle. Keskustan alueseurakunnan varhaiskasvatuksen tilat on sen sijaan tarkoitus sijoittaa Pappilaan, jossa on toimintaan sopivaa tilaa sekä leikkipiha. KiOy Reimarin tarjoukseen ei sisälly pysäköintitiloja. Kiinteistöyhtiön pysäköintitilat on tarkoitettu asukkaiden käyttöön. Rakennuksen huoltopihan kautta on kuitenkin mahdollista hoitaa tavara- ja huoltoliikennettä. Osakkeiden omistamiseen ei ole sisällytetty velvoitetta hankkia pysäköintipaikkoja. Lähistöllä on kuitenkin runsaasti sekä maksullista että ilta- ja viikonloppuisin maksutonta pysäköintitilaa. Seurakunta on tällä hetkellä järjestänyt maksuttoman pysäköinnin niille työntekijöille, jotka työssään säännöllisesti tarvitsevat autoa. Suunnittelun yhteydessä lapsiasiain vaikutusten arviointia on tehty ennen muuta kuulemalla Keskustan alueseurakunnan ja YSP:n varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön edustajia. Työntekijöiden kuuleminen on tapahtunut järjestämällä työntekijäinfoja sekä asiaa on käsitelty yhteistyötoimikunnassa sekä työyksiköiden kokouksissa. KiOy Reimarin tilojen osalta 1. krs 62,5m2 sekä 2.krs 1531m2 yhteensä 1593,5 m2 omistukseen oikeuttavien osakkeiden hankintahinta on 4.870.500 euroa. Vuokrausvaihtoehto (10v sopimus) 22,5 /m2/kk + vesi ja sähkö (liite). Tilaratkaisua etsittäessä on selvitetty omistamisvaihtoehdon ja vuokrausvaihtoehdon kustannuksia sekä muita siihen liittyviä seikkoja. Laskelmissa on tuotu esiin, että noin 10 vuoden aikajänteellä myös vuokrausvaihtoehto on varsin taloudellinen. Tilaratkaisu on kuitenkin monin tavoin muuntojoustava myös pidemmällä aikavälillä ja sijainniltaan hyvä, joten omistusvaihtoehto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta. Tarkoitus on, että 2.krs tila toteutetaan siten, että se voidaan tarvittaessa jakaa pienempiin kokonaisuuksiin ja näin tarvittaessa vuokrata osa tiloista seurakunnan ulkopuoliseen käyttöön tai luopua. Näin ollen omistamisvaihtoehto olisi seurakunnalle tarkoituksenmukainen. Alkuperäinen tilaratkaisuvaihtoehto, joka oli tilojen sijoittaminen Keskusseurakuntataloon olisi tullut keväällä 2016 asiantuntijalla teetettyjen laskelmien perusteella maksamaan 10,9 M. Näin ollen Keskusseurakuntataloon rakentuva tilaratkaisu olisi merkittävästi kalliimpi kuin nyt valittu ratkaisu, jossa osakehankinnan hinta on 4,78 M + Pappilan peruskorjaus. Kryptan rakentaminen ja kaupungin kirkon muutostyöt sisältyivät myös keskusseurakuntatalo ratkaisuun. Kiinteistöstrategian mukaisesti seurakunnan kiinteistömassaa on vähennettävä. Valitun tilaratkaisun

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 22.2.2017 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 9.3.2017/16.8.2017 tarkoituksena on mahdollistaa se, että tämän jälkeen voidaan käynnistää toimenpiteet keskusseurakuntatalosta luopumiseksi. KiOy Reimarin arvioitu rakentamisaikataulu on siten, että rakentamistyöt alkavat loppukesästä 2017 ja rakentamisaika on 1,5 vuotta. Näin ollen hanke olisi valmis keväällä 2019. Seurakunnan tavoitteena on turvata tilojen terveellisyys ja turvallisuus. Seurakunta valvoo rakentamisen terveellisyyttä ja turvallisuutta rakentamisen aikana asettamalla tarvittaessa valvojan ja/tai osallistumalla hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koska asia koskee kirkollisen rakennuksen, kappelin, seurakuntatalon, seurakunnan virastotalon, leiri- tai kurssikeskuksen rakentamista taikka hankkimista, päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa (kirkkolaki 9 luku 3 ). Esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että 1) se päättää hankkia KiOy Reimarin 1.krs 62,5m2 sekä 2.krs 1531m2 hallintaan oikeuttavat osakkeet 4.870.500 hintaan; 2) valtuuttaa hallintojohtajan allekirjoittamaan kohdassa 1) mainittujen tilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintaan liittyvät asiakirjat. Päätös: Kirkkoneuvoston käymän keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti Hilkka Illmanin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Pipsa Wilhelms esitti Pauli Hintikan kannattamana, että asian käsittelyä jatketaan. Puheenjohtaja totesi, että asian palauttamisesta on tehty kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti yksitoista (11) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta kaksi (2) jäsentä.

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 22.2.2017 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 9.3.2017/16.8.2017 Jaa: Anu Alenius-Taipalus Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Mauri Sompa Juha Suonperä Maria Taivassalo Inkeri Tuunanen Pipsa Wilhelms Arto Viitala Ei: Hilkka Illman Tuulikki Väliniemi Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on päättänyt jatkaa asian käsittelyä tässä kokouksessa. Kirkkoneuvoston käymän keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti Hilkka Illmanin kannattamana seuraavan esityksen: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että 1) se päättää, että seurakuntamme keskittyy rakentamaan omalle maalleen ja omistamiensa toimitilojen kuntoon saattamiseen. 2) se remontoi keskusseurakuntatalon hallinnon, yhteisten työmuotojen ja Keskustan alueseurakunnan toimitiloiksi mahdollisimman pian. 3) seurakuntamme kaikkien kiinteistöjen kunto selvitetään perusteellisesti ja päätetään, mitkä tilat säilytetään ja välittömästi kunnostetaan terveellisiksi ja turvallisiksi käyttää sekä henkilökunnalle että seurakuntalaisille. Muut tilat myydään asialliseen hintaan pois. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen kuluessa on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä pohjaesityksen puolesta äänesti yksitoista (11) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta kaksi (2) jäsentä.

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 22.2.2017 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 9.3.2017/16.8.2017 Jaa: Anu Alenius-Taipalus Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Mauri Sompa Juha Suonperä Maria Taivassalo Inkeri Tuunanen Pipsa Wilhelms Arto Viitala Ei: Hilkka Illman Tuulikki Väliniemi Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on hyväksynyt esittelijän päätösesityksen. Tuulikki Väliniemi ja Hilkka Illman ilmoittivat esittävänsä päätöksestä eriävän mielipiteen. Esitys Kirkkovaltuusto 1) päättää hankkia KiOy Reimarin 1.krs 62,5m2 sekä 2.krs 1531m2 hallintaan oikeuttavat osakkeet 4.870.500 hintaan; 2) valtuuttaa hallintojohtajan allekirjoittamaan kohdassa 1) mainittujen tilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintaan liittyvät asiakirjat. Koska asia koskee kirkollisen rakennuksen, kappelin, seurakuntatalon, seurakunnan virastotalon, leiri- tai kurssikeskuksen rakentamista taikka hankkimista, päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa (kirkkolaki 9 luku 3 ). Päätös Keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi teki Hilkka Illmanin kannattamana alla olevan vastaesityksen: 1) Seurakuntamme keskittyy rakentamaan omalle maalleen ja omistamiensa toimitilojen kuntoon saattamiseen. 2) Se remontoi keskusseurakuntatalon hallinnon, yhteisten työmuotojen ja keskustan alueseurakunnan toimitiloiksi mahdollisimman pian. 3) Seurakuntamme kaikkien kiinteistöjen kunto selvitetään perusteellisesti ja päätetään, mitkä tilat säilytetään ja välittömästi kunnostetaan terveellisiksi ja turvallisiksi käyttää sekä henkilökunnalle että seurakuntalaisille, muut tilat myydään asialliseen hintaan pois. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on pohjaesitykselle jätetty vastaesitys, jolloin on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen: Pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 22.2.2017 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 9.3.2017/16.8.2017 esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi ennen äänestystä, että pohjaesityksen hyväksyminen vaatii määräenemmistön. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 29 kpl ja EI 7 kpl Jaa Asikainen Aimo Björk Matti Eerola Matti Hintikka Pauli Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuntsi Tuulia Kuparinen Liisa Kuusela Eero Lajunen Heimo Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki Pulli Terhi Puolimatka Mia Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki Venäläinen Juha Vilpunaho Pentti Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa Harjula Eeva Niekka Pentti Pii-Keinonen Sirpa Piilonen Seppo Ei Hynynen Marjatta Illman Hilkka Laakkonen Vesa Mäkinen Riitta Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Väliniemi Tuulikki Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen ja totesi, että pohjaesitys on äänestyksessä saavuttanut hyväksymiseen tarvittavan kahden kolmasosan määräenemmistön. Kirkkovaltuusto on täten päättänyt hankkia KiOy Reimarin 1.krs 62,5m2 sekä 2.krs 1531m2 hallintaan oikeuttavat

Liite: KV 9.3.2017 4, pöytäkirjan liite 4 a

Paloluokka esim. A-Ab Ck H G F E D C Bk B A JS1 Ak 1 2 3 4 5 6 7 1.krs porrashuone 25,5 m 2 10,0 m 2 Tekn. 7,0 m 2 4.krs Hissi 4,0 m 2 WC/sos.t./var 12,0 m² 1.krs porrashuone 32,0 m 2 TSTOTILA 3 61,0 m 2 Seurakunnan olohuone 62,5 m² 2 202 x 2 800 2 200 x 2 450 Paloluokka Polkupyörät 62,5 m 2 Paloluokka 4 715 x 2 300 1k +91,100 Tekn. 8,0 m 2 4.krs Hissi 4,0 m 2 1.krs porrashuone 20,0 m 2 TOIMISTO/ LIIKETILA 2 1 657,0 m 2 JS1 JS3 JS3 JS2 JS2 esim. A-Ab Liite : KV 9.3.2017 4, pöytäkirjan liite 4 b 1 1. kerros 1:300 Rakennuskohteen nimi Piirustuksen sisältö Miakaava Asiakas / KiOy JKL Reimari 1.krs Pohjapiirustus 1:300 Rakennuskohteen osoite K.osa/Kylä Koreli/Tila Ton/Rn:o Kilpisenkatu / Vapaudenkatu 40100 Jyväskylä 1 9 14 Päiväys Projek nro Piirustuksen nro Suunnielija 18.01.2017 40-019 00_L1-01.5 XxX Tulostuspäivä 18.1.2017 klo 12.31 ARK

Paloluokka esim. A-Ab Ck H G F E D C Bk B A JS1 Ak 1 2.krs porrashuone 25,5 m 2 1 500 x 3 710 Paloluokka 4.krs Tekn. 7,0 m 2 Hissi 4,0 m 2 2.krs porrashuone 20,0 m 2 Yleinen käyttö 205,0 m² 2 000x3 250 2 200x3 260 2 000x2 750 2 200x3 600 2 3 4 5 Lapuan hiippakunta 98,5 m² Paloluokka 1 000 x 3 710 1 500 x 2 900 Paloluokka Paloluokka 1 000 x 3 710 1 000 x 2 900 Paloluokka 1 500 x 2 900 Paloluokka Paloluokka 1 500 x 2 900 1 000 x 2 900 Paloluokka 1 000 x 2 900 Paloluokka 1 000 x 2 900 Paloluokka Paloluokka 1 500 x 2 900 1 500 x 2 900 Paloluokka 2 000x4 050 1 000x4 050 1 500x4 050 2 000x4 050 1 000x4 050 1 000x4 050 1k PrPe PrPe 55,0PrPe m 2 PrPe 249,1 m 2 SoAu 'Fa' NEUV. 32,5 m² SoAu 'Fa' SoAu 'Fa' SoAu 'Fa' +94,350 1 500 x 2 900 1 000 x 2 900 1 000 x 2 900 1 500 x 2 900 1 000 x 2 900 1 000 x 2 900 1 500 x 2 900 1 000 x 2 900 1 000 x 2 900 1 500 x 2 900 Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Tekn. 8,0 m 2 WC/sos.t./var 25,0 m² 4.krs Hissi 4,0 m 2 56+8+5 aspa Keskusta / YSP 715,5 m² 2.krs porrashuone 20,0 m 2 WC/sos.t./var 40,5 m² TUKIPALVELUT 24+2 tp 276,5 m² TOIMISTO/ LIIKETILA 3 1 531,0 m 2 var 11,0 m² äänierist. Studio/mus 15,0 m² WC/sos.t./var 12,0 m² PAK 113,5 m² 2 000x4 050 1 000x4 050 1 000x4 050 1 500x4 050 1 500x4 050 2 000x4 050 6 1 500x3 250 2 000x3 250 1 000x3 250 1 500x3 250 1 000x3 250 1 000x3 250 1 500x3 250 1 000x3 250 2 000x3 250 1 500x3 250 2 000x3 250 2 000x3 250 1 000x4 050 1 000x4 050 2 000x4 050 7 1 500x4 050 1 000x4 050 1 500x4 050 JS1 JS3 JS3 JS2 JS2 esim. A-Ab 1 2. kerros 1:300 Rakennuskohteen nimi Piirustuksen sisältö Miakaava Asiakas / KiOy JKL Reimari 2.krs Pohjapiirustus 1:300 Rakennuskohteen osoite K.osa/Kylä Koreli/Tila Ton/Rn:o Kilpisenkatu / Vapaudenkatu 40100 Jyväskylä 1 9 14 Päiväys Projek nro Piirustuksen nro Suunnielija 18.01.2017 40-019 00_L1-01.6 XxX Tulostuspäivä 18.1.2017 klo 12.31 ARK

Paloluokka esim. A-Ab Ck H G F E D C Bk B A JS1 Ak 1 2.krs porrashuone 25,5 m 2 1 500 x 3 710 Paloluokka 4.krs Tekn. 7,0 m 2 Hissi 4,0 m 2 2.krs porrashuone 20,0 m 2 Yleinen käyttö 205,0 m² 2 000x3 250 2 200x3 260 2 000x2 750 2 200x3 600 2 3 4 5 Lapuan hiippakunta 98,5 m² Paloluokka 1 000 x 3 710 1 500 x 2 900 Paloluokka Paloluokka 1 000 x 3 710 1 000 x 2 900 Paloluokka 1 500 x 2 900 Paloluokka Paloluokka 1 500 x 2 900 1 000 x 2 900 Paloluokka 1 000 x 2 900 Paloluokka 1 000 x 2 900 Paloluokka Paloluokka 1 500 x 2 900 1 500 x 2 900 Paloluokka 2 000x4 050 1 000x4 050 1 500x4 050 2 000x4 050 1 000x4 050 1 000x4 050 1k YLEISÖLLE AVOIMET TILAT NEUV. & 32,5 m² MUUT TOIMIJAT PrPe PrPe 55,0PrPe m 2 YLEISÖLLE AVOIMET TILAT PrPe 249,1 m 2 SoAu 'Fa' SoAu 'Fa' SoAu 'Fa' SoAu 'Fa' +94,350 ASIAKASPALVELU 1 500 x 2 900 1 000 x 2 900 1 000 x 2 900 1 500 x 2 900 1 000 x 2 900 1 000 x 2 900 1 500 x 2 900 1 000 x 2 900 1 000 x 2 900 1 500 x 2 900 Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Paloluokka Tekn. 8,0 m 2 4.krs Hissi 4,0 m 2 ASIAKAS- PALVELU WC/sos.t./var 25,0 m² 56+8+5 aspa Keskusta / YSP 715,5 m² 2.krs porrashuone 20,0 m 2 WC/sos.t./var 40,5 m² TOIMISTO/ LIIKETILA 3 1 531,0 m 2 PAK 113,5 m² TOIMISTOTILAA (tukipalvelut) TUKIPALVELUT 24+2 tp 276,5 m² var 11,0 m² TOIMISTOTILAA (keskusta & YSP) äänierist. Studio/mus 15,0 m² WC/sos.t./var 12,0 m² 2 000x4 050 1 000x4 050 1 000x4 050 1 500x4 050 1 500x4 050 2 000x4 050 6 1 500x3 250 2 000x3 250 1 000x3 250 1 500x3 250 1 000x3 250 1 000x3 250 1 500x3 250 1 000x3 250 2 000x3 250 1 500x3 250 2 000x3 250 2 000x3 250 1 000x4 050 1 000x4 050 2 000x4 050 7 1 500x4 050 1 000x4 050 1 500x4 050 JS1 JS3 JS3 JS2 JS2 esim. A-Ab 1 2. kerros 1:300 Rakennuskohteen nimi Piirustuksen sisältö Miakaava Asiakas / KiOy JKL Reimari 2.krs Vyöhykejako 1:300 Rakennuskohteen osoite K.osa/Kylä Koreli/Tila Ton/Rn:o Kilpisenkatu / Vapaudenkatu 40100 Jyväskylä 1 9 14 Päiväys Projek nro Piirustuksen nro Suunnielija 18.01.2017 40-019 903 XxX Tulostuspäivä 18.1.2017 klo 12.31 ARK

Liite: KV 9.3.2017 4, pöytäkirjan liite 4 c

Eriävä mielipiteemme kirkkovaltuuston asiakohtaan no 4, 9.3.2017! Väliniemi Tuulikki <tuulikki.valiniemi@jkl.fi> pe 10.3.2017 10:06 ERIÄVÄ MIELIPIDE KIRKKOVALTUUSTO 9.3.2017 ASIA NO 4 KiOy Reimarin osakkeiden hankinta osana toimitilaratkaisuksi hallintoa, yhteisiä työmuotoja ja Keskustan alueseurakuntaa varten. Esitimme, että kirkkovaltuusto päättäisi että, seurakuntamme keskittyisi rakentamaan omalle maalleen ja omistamiensa toimitilojen kuntoon saattamiseen sekä remontoimaan tyhjillään pitkään olleen Keskusseurakuntatalon, yhteisten palvelujen ja Keskustan alueseurakunnan toimitiloiksi mahdollisimman pian. Esitimme myös, että seurakuntamme kaikkien kiinteistöjen kunto selvitettäisi perusteellisesti ja päätettäisi, mitkä tilat säilytetään ja välittömästi kunnostetaan terveellisiksi ja turvallisiksi käyttää sekä henkilökunnalle että seurakuntalaisille ja muut tilat myytäisi asialliseen hintaan pois. Kirkkovaltuuston enemmistö päätti kirkkoneuvoston enemmistön lailla ostaa seurakunnalle ns. Reimarin kulmaan suunnitellusta talosta uusia tiloja 1593,5 kerrosneliömetriä, vaikka seurakunnan omia kiinteistöjä on jo 2011 tehdyn kiinteistöstrategian mukaan tarpeisiin nähden liikaa. Lisäksi hyväksytystä päätösesityksestä ja sen hinnasta puuttuvat kokonaan lain edellyttämät parkkipaikat. Seurakunta näin päättäessään toimii omia aiempia päätöksiään vastaan koskien ko. alueen parkkihallisuunnitelmia ja samalla vastoin omaa kiinteistötrategiaansa. Emme voi hyväksyä moista epäjohdonmukaisuutta ja tuhlaamista. Jyväskylässä 9.3.2017 Marjatta Hynynen Hilkka Illman Vesa Laakkonen Riitta Mäkinen Pertti Reinikainen Kerttu Saarela Tuulikki Väliniemi

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 Kokousaika maanantai 14.11.2016 klo 18 18.50 Kokouspaikka Palokan kirkko, kirkkotori, Rovastintie 8 Jäsenet/varajäsenet 38/39 Liite: KV 14.11.2016, 10 päätös Alenius-Taipalus Anu Asikainen Aimo Björk Matti Eerola Matti Göös Riitta-Liisa Hintikka Pauli Hynynen Marjatta Illman Hilkka Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuntsi Tuulia Kuparinen Liisa Kuusela Eero Laakkonen Vesa Lajunen Heimo Lampinen Tapio Latvala Esko Mustonen Minna Lyytinen Leena Mäkinen Riitta Nokelainen Jussi - Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki Ylhävaara-Perendi Arja Pulli Terhi Puolimatka Mia Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Sipinen Raija Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki, pj. Venäläinen Juha Vilpunaho Pentti Väliniemi Tuulikki Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa MUUT LÄSNÄOLIJAT Viitala Arto Ylhävaara-Perendi Arja Lajunen Anu Laitinen Markku Rönnkvist Marjo kirkkoneuvoston puheenjohtaja kirkkoneuvoston edustaja hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä kirkkoneuvoston pöytäkirjanpitäjä viestintäpäällikkö

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu kirkkovaltuuston kokoukseen on lähetetty valtuuston ja neuvoston jäsenille 7.11.2016. Kokouskutsu ja luettelo käsiteltävistä asioista sekä kuulutus pöytäkirjan nähtävilläolosta on ollut nähtävänä kirkkoherranviraston ilmoitustaululla 7.11.2016 alkaen. Esitys Todetaan, että kirkkovaltuuston kokous on kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n mukaisesti laillisesti kokoonkutsuttu ja että se jäsenmäärään nähden on kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaisesti päätösvaltainen. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. - - 10 Toimitilaratkaisu hallintoa, yhteisiä työmuotoja ja Keskustan alueseurakuntaa varten Kirkkoneuvosto 12.10.2016/167 : Kirkkoneuvoston esitys tilaratkaisuasiassa kirkkovaltuustolle KV 24.5.2016 oli, että Keskustan alueseurakunnan ja hallinnon sekä yhteisten työmuotojen toimitilaratkaisu toteutetaan Kaupungin kirkon ja pappilan uudistusten ja Taulumäki-talon rakentamisen kautta. Kirkkovaltuusto palautti esityksen valmisteluun. Kirkkoneuvosto päätti palauttamisen jälkeen, että asiassa tehdään lisäselvityksiä. Toimitilaratkaisuun liittyviä selvityksiä on käsitelty kirkkoneuvoston kokouksissa 24.8.2016 ja 21.9.2016. Lisäksi kirkkoneuvoston, kirkkovaltuuston, keskustan alueseurakunnan sekä yhteisen seurakuntapalvelun, kiinteistö- ja hautaustoimen sekä arvioinnin johtokunnan jäsenille järjestettiin asiasta iltakoulu 29.9.2016. Lisäselvityksissä on noussut esiin seuraavia näkökohtia: Vanhan Pappilan tilaratkaisut edellyttävät rakennuksen peruskorjausta. Tontin kaavoitus on myös kesken ja kaavoituksen edellytyksenä on ollut, että Jyväskylän seurakunta haki rakennuksen sisätiloille suojelua. Suojeluhakemukseen liittyen on saatu Museovirastolta lausunto koskien rakennuksen suojelua. Asia etenee vielä Ely-keskuksen päätettäväksi. Museovirasto on esittänyt Ely-keskukselle, että suojelu rajataan koskemaan pappilan ulkoarkkitehtuuria ja rakennusrunkoa sekä ensimmäisen ja toisen kerroksen erikseen määriteltyjä sisätilojahuonejärjestystä muuttamalla toteutettuja keittiötä ja WC-tiloja, joita ovat ensimmäinen kerros kokonaisuudessaan lukuun ottamatta 1980-luvulla sekä toisessa kerroksessa sijaitsevat entiset virallisen apulaisen asunto sekä diakonissan asunto. 1. Jyväskylän pappilaa tulee hoitaa ja käyttää niin, että kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 2. Pappilan ulkoarkkitehtuuri, rakennusrunko sekä ensimmäisen ja toisen kerroksen edellä määriteltyjen sisätilojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Lautalattiaa on harkinnan mukaan mahdollista päällystää sopivalla päällysteellä. 3. Tilajako on säilytettävä nykyisellään ensimmäisen kerroksen suojeltavaksi osoitetuissa tiloissa. Toisessa kerroksessa toiminnallisiin tarpeisiin perustuvat sisätilojen muutokset ovat mahdollisia, mikäli niissä kyetään turvaamaan sisätilojen peruspiirteet. 4. Korjaus- ja muutostöissä käytetään materiaalien ja arkkitehtuurin osalta kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat muutosten alaisten tilojen ja rakennusosien historian, arvon ja merkityksen tuntemiseen. Kohteesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Suojeltuja rakennusosia uusittaessa noudatetaan olemassa olevaa mallia, muotoa, rakennetta ja materiaalia. 5. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa, jolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisessa. Mahdolliset suojelurajoitukset on huomioitava mikäli rakennuksessa ryhdytään toteuttamaan peruskorjausta. Asetetuilla suojelurajoitteilla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttö- ja laajennusmahdollisuuksiin. Rakennuksen saneeraaminen nykylaajuudessaan näyttäisi lausunnon mukaan mahdolliselta, mutta esimerkiksi kellari- ja ullakkotilojen laajamittainen käyttöönotto on haastava sekä suojelurajoitteiden että rakennustekniikan johdosta. Nämä suojelutavoitteet asettavat rajoituksia rakennuksen tilojen muuttamiselle. Rakennuksen peruskorjauksessa vaikuttaa tarkoituksenmukaisimmalta pitäytyä nykyisessä laajuudessa ja käyttötarkoituksessa. Vanhan Pappilan tontin osalta kaavoitus on etenemässä Jyväskylän kaupungilla lautakuntakäsittelyyn lokakuussa. Taulumäelle toteutettava tilaratkaisu edellyttää tontin kaavoitusprosessia. Tontin kaavoituksen aikataulu ja kaavoituksen vaatimukset ovat täsmentyneet. Taulumäen tontin alueen voimassa oleva asemakaava on vanhentunut eikä sen perusteella alueelle voida rakentaa. Kaavaprosessista on kuultu Jyväskylän kaupungin, Museoviraston ja Keski-Suomen museon edustajia. Hankkeessa eteneminen edellyttää asemakaavan muutosprosessin läpiviemisen, mikä pitää sisällään alueen ominaisuudet huomioon ottaen olennaisten selvitysten laadinnan sekä kaavaratkaisuun liittyvien merkittävien vaikutusten arvioinnin. Alue on erityisen merkittävä monesta näkökulmasta ja alueen lisärakentaminen edellyttää huolellista ja laadukasta suunnittelua. Asemakaavamuutoksen pohjaksi on uudisrakentamisen hankkeesta järjestettävä arkkitehtuurikilpailu. Kaavoitusprosessin arvioitu aikataulu on 2-5 vuotta. Taulumäen mahdollisessa kaavoitusprosessissa tulisi huomioida myös Taulumäen kirkon lisätila- ja kehittämistarpeet. Kaupungin kirkon muutostyöt ja Kryptan rakentaminen edellyttävät erillistä suunnittelua sekä kryptan osalta rakenteellisia erityismittauksia. Kaupungin kirkon kryptan osalta valmistellaan ensi vaiheessa tekemällä rakennusmittaukset nykyisistä rakenteista. Rakennusmittaukset tarvitaan lujuusteknisen kantavuuden määrittämiseksi ja uusien keskipilareita korvaavien rakenteiden mitoittamiseksi ja pohjarakenteiden pysyvyyden tarkastamiseksi. Ensisijaisesti tarkastellaan myöhemmin rakennetun osan kunnostamista. Teknisten selvitysten jälkeen voidaan arvi-

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 oida, onko kryptan rakentaminen taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista ja minkälaisia tiloja siihen voidaan sijoittaa. Alustavan arvion mukaisesti kryptan rakentaminen ratkaisisi pääasiallisesti Kaupungin kirkon wc-, sosiaali- ja varastotilat sekä mahdollisesti pienimuotoisen kokoontumistilan. Kaupungin kirkon saliosan mahdolliset muutostyöt edellyttävät suunnittelua sekä Museoviraston ja Kirkkohallituksen hyväksymisprosessia suunnitelmille. Muutostöiden tarvetta on perusteltua arvioida samalla kun nähdään mitä tiloja Kryptaan olisi mahdollista toteuttaa. Valtiontalon tilaratkaisun osalta tehdyt rakennustekniset selvitykset osoittavat, että rakennus on kohteena varsin haasteellinen, mutta korjattavissa. (liite). Hankkeen toteuttaminen edellyttäisi seurakunnalta huolellista suunnittelua ja valvontaa. Kokonaisuutena Valtiontalossa on seurakunnan tilantarvetta enemmän. Lisäksi osa tiloista on tehotonta. Tilan tehokkuuden osalta haasteet ovat samankaltaiset kuin Keskusseurakuntatalo vaihtoehdossa. Keskusseurakuntatalon tilaratkaisun osalta hankesuunnitelmat ja kustannuslaskenta on tehty. Keskusseurakuntatalon tontin osalta kaavoitus on etenemässä Jyväskylän kaupungilla lautakuntakäsittelyyn lokakuussa. Keskusseurakuntatalon haasteena ovat tilankäytön tehottomuuden lisäksi hankkeen kokonaiskustannukset. Hankkeen taloudellisesti mielekäs toteuttaminen edellyttäisi merkittävää kustannusten karsimista ja tilan käytön tehostamista tai tilojen ulosvuokraamista. Seurakuntatoiminnan tarpeet tilojen sijoittumiselle on hahmotettu nykytilojen ja toiminnan sekä tulevaisuuden toimintamuutosten näkökulmasta. Keskustan alueseurakunnan, yhteisen seurakuntapalvelun ja hallinnon tilatarve on arvioitu olevat noin 2200m2, joka muodostuu: Keskustan aluesrk:n toimistotilat ja asiakaspalvelutilat, n. 300 m² Yhteisten toiminnallisten työntekijöiden toimistot ja asiakaspalvelutilat (YSP, viestintä, Taulumäen yksikkö, PAK), n. 350 m² Tilat lasten ja nuorten (myös partio) toimintaan 300 m² Sali-/aulatilat kahvioineen ja keittiöineen 150-200 m² Muut toimintatilat (esim. aikuistyö, musiikki, diakonia) 150 m² Kirkkoherranvirasto 100 m² Hallinto (hallintopalvelut, IT-aluekeskus, hautaustoimen toimisto, kiinteistötoimisto) 200 m² Lisäksi teknisiä tiloja ym. Tilojen sijoittumisessa toiminnan näkökulmasta selvityksissä nousi esiin, että kaupunkirakenteen kannalta sekä Kaupunginkirkolla että Taulumäellä on hyvä sijainti tulevaisuudessakin. Kaupunginkirkko on kuitenkin tällä hetkellä ja pitkään tulevina vuosina Taulumäkeä enemmän ihmisvirtojen keskellä ja yhteiskunnallisen ja liike-elämän keskuksessa. Lähivuosien tilatarpeita arvioitaessa on priorisoitava etenkin Keskustan alueseurakunnan toiminnan vaatimia tiloja ja näiden tilojen sijoittumista kaupunginkirkon riittävään läheisyyteen.

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 Tarkasteltaessa vaihtoehtoja taloudellisesta näkökulmasta on huomioitava seurakunnan kokonaistalouden kehitys ja muut investointitarpeet pidemmällä aikavälillä. Seurakunnan kiinteistömassan vähentäminen ei ole toteutunut kiinteistöstrategian tavoitteiden mukaisesti. Rakennus-, peruskorjaus- tai osakehankinnoissa pääomat sitoutuvat pitkäksi aikaa. Jos seurakunta päättää tehdä merkittävän kiinteistöinvestoinnin omaan taseeseen, esimerkiksi Seurakuntataloon, voidaanko siitä tai jostain muusta (ml. Valtiontalo tai Reimari) omistustilavaihtoehdon mukaisessa ratkaisussa saada myöhemmin siihen investoituja pääoma/pääomia takaisin? Tämä voisi ainakin osittain olla mahdollista vaihtoehdoissa, joissa toimitilat ovat muuntojoustavia ja ne soveltuisivat siten myös muun tyyppiseen käyttöön tulevaisuudessa. Näistä kolmesta vaihtoehdosta (Keskusseurakuntatalo, Valtiontalo, Taulumäki ja Reimari) Reimari vastaa parhaiten sijainniltaan ja muuntojoustavuudeltaan tähän kysymykseen tämän päivän tilanteessa. Jälkimarkkina-arvoa voisi nostaa muissa ratkaisuvaihtoehdoissa se, mikäli seurakunta päättäisi itse jäädä kiinteistöön vuokralle pitkäaikaisella sopimuksella. Kokonaistalouden ja kiinteistöstrategian mukaisen tilojen karsimisen näkökulmasta vaihtoehtoja tulee arvioida myös se, mikä vaikutus valittavalla tilaratkaisulla on olemassa olevaan omistettuun kiinteistökantaan. Mikäli hankkeita ei toteuteta omiin kiinteistöihin Keskusseurakuntatalo ja Pappila tulee ne strategian mukaisesti realisoida. Luonnollisesti mikäli tilaratkaisu toteutetaan investoimalla uuteen kiinteistö- tai osakekantaan tämä kasvattaa kiinteistömassaa, mikäli jostain tiloista ei luovuta. Vuokratilavaihtoehdossa etuna on se, että kustannukset jakautuvat vuokra-ajalle ja kertainvestointia ei tapahdu. Luonnollisesti vuokra-ajan päätyttyä ei ole rahaksi muutettavaa omaisuutta. Toisaalta ei myöskään vastuuta kiinteistön ylläpidosta tai rakennuksen peruskorjauksesta. Dethos Oy:n tekemässä selvityksessä (liite) näkökulma painottui vaihtoehtojen kustannusvertailuun. Lisäksi huomioitiin kiinteistöstrategiassa asetettu tavoite kiinteistömassan vähentämisestä. Selvityksen pohjana on ollut Jyväskylän seurakunnan kiinteistöstrategia 2010-2020, strategian päivitys 17.11.2015, tilatyöryhmän raportti, Vertailussa selvitettiin seuraavia vaihtoehtoja: 0. Toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa (vuokratilat), 1. Keskusseurakuntatalo (saneeraus ja osittainen uudisrakentaminen; omistusvaihtoehto) 2. Valtiontalo (saneeraus; omistusvaihtoehto) 3. Taulumäkitalo (uudishanke; omistusvaihtoehto), 4. Vanha Pappila (peruskorjaus ja mahdollinen uudisrakentaminen; omistusvaihtoehto) 5. Reimari (uudishanke, vuokra- tai omistusvaihtoehto) Taloudellisesta näkökulmasta kustannusvaikutuksiltaan eri vuokratilavaihtoehdot sekä Vanhan Pappilan saneeraus nousevat vaihtoehtoina etusijalle. Keskusseurakuntatalo ja Taulumäkitalo ovat sen sijaan kustannusvaikutuksiltaan merkittävästi kalleimmat vaihtoehdot. Tilatyöryhmän raportissa esitettyihin vaihtoehtojen on lisäksi vaihtoehtona raportissa tuotu esiin ns. Reimari vaihtoehto, joka olisi uudishanke ja tarjoaisi

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 mahdollisuuden joko vuokra-/tai omistusvaihtoehtoon. Lopullisessa tilaratkaisussa on mahdollista löytää ratkaisu myös näiden perusmallien yhdistelmänä. Kokonaisarviossa ratkaisua haetaan seurakuntatoiminnan tarpeista lähtien, mutta taloudelliset ja rakennusteknisten kysymykset huomioiden. Kokonaisarvion perusteella Keskustan alueseurakunnan, yhteisen seurakuntapalvelun ja hallinnon tilaratkaisu tulisi toteuttaa siten, että ratkaisu olisi mahdollisimman joustava tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Vaihtoehdon tulisi mahdollisimman hyvin palvella Keskustan alueseurakunnan toiminnan tarpeita erityisesti seurakuntalaisten näkökulmasta sekä huomioida myös yhteisen seurakuntapalvelun toiminnan tarpeet ja yhteistyön kaupungin keskusta alueella. Hallinnon tilojen osalta tilojen tulisi olla tarkoituksenmukaisia ja mahdollisesti hyödyntää synergiaetua muiden toimintojen kanssa. Ratkaisun tulisi olla mahdollisimman kokonaistaloudellinen. Arvioinnin perusteella ensisijaiseksi vaihtoehdoksi nousee ratkaisu, jossa pääosa tiloista sijoitettaisiin KiOy Reimariin joko omistus- tai vuokratilana. Tämän lisäksi toimintatiloja järjestetään omiin tiloihin Pappilaan ja ns. Aseman Pysäkin tiloihin. Lisäksi mahdollisesti tarvittavat lisätilat vuokrataan. Tässä vaihtoehdossa tulee, edetä siten, että käynnistetään Reimarin hankesuunnittelu. Alustavien suunnitelmien mukaisesti Reimariin olisi sijoitettavissa noin 1350 m 2 tilat. Pääosin tilat olisivat toimisto- ja asiakaspalvelutiloja. Pappilan peruskorjaus olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa rakennuksen nykyisessä laajuudessa ja käyttötarkoituksessa. Rakennus toimisi silloin jatkossakin pääosin juhla- ja kokoontumistilana, pienryhmätoiminnan käytössä. Pappilan tilat muodostaisivat tässä tapauksessa kuitenkin lähinnä tilaratkaisua täydentävät tilat. Tilat toimisivat kokoseurakunnan käytössä. Tämä kokonaisratkaisu mahdollistaisi, että Taulumäen kirkon kehittämistarpeet ja Taulumäen tontin tulevaisuuden käyttövaihtoehdot voitaisiin arvioida ja suunnitella sekä edetä tontin kaavoitusprosessin edellyttämällä tavalla. Samoin tilaratkaisu mahdollistaisi Vanhan Pappilan tulevaisuuden käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien arvioinnin. Näin seurakunnan omistuksessa olevien merkittävien rakennuspaikkojen hyödyntäminen voitaisiin huolella harkita. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää, että 1) Keskustan alueseurakunnan, yhteisen seurakuntapalvelun ja hallinnon tilaratkaisu toteutetaan omistus- tai vuokratilavaihtoehtona. Ensisijaisesti selvitetään toimitilojen sijoittamista KiOy Reimariin. Lisäksi toimintatiloja järjestetään omiin tiloihin Pappilaan ja ns. Aseman Pysäkin tiloihin. Lisäksi mahdollisesti tarvittavat lisätilat vuokrataan;

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 2) käynnistetään selvitys tilojen sijoittamiseksi KiOy Reimariin; 3) käynnistetään Pappilan peruskorjauksen hankesuunnittelu nykyisessä laajuudessaan; 4) Selvitetään tekniset edellytykset Kaupungin Kirkon kryptan rakentamiselle ja kirkkosalin muutoksille; 5) Hankesuunnitelmat tuodaan erikseen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. 6) KiOy Reimarin osakehankinta ja/tai vuokrasopimukset sekä Pappilan peruskorjaus tuodaan erikseen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Päätös: Esittelijä muutti päätösesityksen seuraavaan muotoon: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että 1) Keskustan alueseurakunnan, yhteisen seurakuntapalvelun ja hallinnon tilaratkaisu toteutetaan omistus- tai vuokratilavaihtoehtona. Ensisijaisesti selvitetään toimitilojen sijoittamista KiOy Reimariin. Lisäksi toimintatiloja järjestetään omiin tiloihin Pappilaan ja ns. Aseman Pysäkin tiloihin. Lisäksi mahdollisesti tarvittavat lisätilat vuokrataan; 2) käynnistetään selvitys tilojen sijoittamiseksi KiOy Reimariin; 3) käynnistetään Pappilan peruskorjauksen hankesuunnittelu nykyisessä laajuudessaan; 4) Selvitetään tekniset edellytykset Kaupungin Kirkon kryptan rakentamiselle ja kirkkosalin muutoksille; 5) Hankesuunnitelmat tuodaan erikseen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. 6) KiOy Reimarin osakehankinta ja/tai vuokrasopimukset sekä Pappilan peruskorjaus tuodaan erikseen käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto kävi asiasta vilkkaan keskustelun. Keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti Hilkka Illmanin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen kuluessa on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 Suoritetussa äänestyksessä pohjaesityksen puolesta äänesti yhdeksän (9) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta kaksi (2) jäsentä. Jaa: Raija Sipinen Pauli Hintikka Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Arja Ylhävaara-Perendi Riitta-Liisa Göös Mia Puolimatka Juha Suonperä Arto Viitala Ei: Hilkka Illman Tuulikki Väliniemi Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on hyväksynyt muutetun päätösesityksen. Tuulikki Väliniemi ja Hilkka Illman ilmoittivat esittävänsä päätöksestä eriävän mielipiteen. Esitys Kirkkovaltuusto päättää, että 1) Keskustan alueseurakunnan, yhteisen seurakuntapalvelun ja hallinnon tilaratkaisu toteutetaan omistus- tai vuokratilavaihtoehtona. Ensisijaisesti selvitetään toimitilojen sijoittamista KiOy Reimariin. Lisäksi toimintatiloja järjestetään omiin tiloihin Pappilaan ja ns. Aseman Pysäkin tiloihin. Lisäksi mahdollisesti tarvittavat lisätilat vuokrataan; 2) käynnistetään selvitys tilojen sijoittamiseksi KiOy Reimariin; 3) käynnistetään Pappilan peruskorjauksen hankesuunnittelu nykyisessä laajuudessaan; 4) selvitetään tekniset edellytykset Kaupungin Kirkon kryptan rakentamiselle ja kirkkosalin muutoksille; 5) hankesuunnitelmat tuodaan erikseen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi; 6) KiOy Reimarin osakehankinta ja/tai vuokrasopimukset sekä Pappilan peruskorjaus tuodaan erikseen käsiteltäväksi. Päätös Keskustelun aikana Pertti Reinikainen esitti Tuulikki Väliniemen kannattamana, että asia palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen: käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Pertti Reinikaisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 26, EI 11, TYHJIÄ 1 Jaa Ei Tyhjää Alenius-Taipalus Anu Hynynen Marjatta Björk Matti Asikainen Aimo Illman Hilkka Eerola Matti Laakkonen Vesa Göös Riitta-Liisa Lampinen Tapio Hintikka Pauli Mäkinen Riitta Jegoroff Mikko Puolimatka Mia Katainen Eero Reinikainen Pertti Kuntsi Tuulia Saarela Kerttu Kuparinen Liisa Sipinen Raija Kuusela Eero Väliniemi Tuulikki Lajunen Heimo Ylhävaara-Perendi Arja Latvala Esko Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Pulli Terhi Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki Venäläinen Juha Vilpunaho Pentti Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa Lyytinen Leena Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka perusteella asian käsittelyä jatketaan. Keskustelun jatkuessa Tuulikki Väliniemi esitti Hilkka Illmanin kannattamana, että valmistelua jatkettaisiin käyttäen seurakunnan omia kiinteistöjä. Puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 26, EI 10, TYHJÄÄ 2

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 7.11.2016 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA/PÖYTÄKIRJANOTE 14.11.2016/16.8.2017 - - 15 Valitusosoitus Jaa Ei Tyhjää Alenius-Taipalus Anu Hynynen Marjatta Björk Matti Asikainen Aimo Illman Hilkka Sipinen Raija Eerola Matti Laakkonen Vesa Göös Riitta-Liisa Lampinen Tapio Hintikka Pauli Mäkinen Riitta Jegoroff Mikko Puolimatka Mia Katainen Eero Reinikainen Pertti Kuntsi Tuulia Saarela Kerttu Kuparinen Liisa Väliniemi Tuulikki Kuusela Eero Ylhävaara-Perendi Arja Lajunen Heimo Latvala Esko Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Pulli Terhi Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki Venäläinen Juha Vilpunaho Pentti Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa Lyytinen Leena Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen ja totesi pohjaesityksen jääneen voimaan. Tuulikki Väliniemi ilmoitti, että pohjaesitystä vastaan äänestäneet jättävät asiaan eriävän mielipiteen. Puheenjohtaja totesi, että kirkkovaltuuston päätös on täten pohjaesityksen mukainen. Valitus kirkkovaltuuston päätöksestä on tehtävä kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Valitusosoitus liitteenä.

Liite: KV 14.11.2016 10, pöytäkirjan liite 10 a Hanke: JYVÄSKYLÄN SEURAKUNNAN TOIMITILARATKAISU HAL- LINTOA, YHTEISIÄ TYÖMUOTOJA JA KESKUSTAN ALUE- SEURAKUNTAA VARTEN 14.9.2016 Tilaaja: JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 2(18) Sisällysluettelo 1. Toimitilaselvityksen laatijat... 3 2. Yhteystiedot... 3 3. Työn tarpeellisuus Kiinteistöstrategian kannalta... 3 4. Toimeksianto... 6 5. Toimitilaratkaisun aikaisemmat vaiheet vuosina 2014-2016... 7 6. Nykyiset toimitilat ja vaihtoehtoiset toimitilaratkaisut... 8 6.1. Keskustassa sijaitsevat toimitilat ja kiinteistöt kartalla... 8 6.2. Alueen omistustilat... 10 6.3. Alueen vuokratilat, VE0... 11 6.3. Keskusseurakuntatalo, VE1... 12 6.4. Valtiontalo, VE2... 13 6.5. Taulumäkitalo, VE3... 14 6.6. Kaupungin pappila, VE4... 15 6.7. Muu omistus- tai vuokratilavaihtoehto keskustassa, VE5... 16 7. Toimitilaratkaisujen vertailu ja ratkaisuesitys... 17 LIITTEET Liite 1, Jyväskylän seurakunnan kiinteistöstrategia vuosille 2010-2020, Kiinteistöluokitukset DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 3(18) 1. Toimitilaselvityksen laatijat Toimitilaratkaisuesityksen on laatinut Petri Kontula Dethos Oy:stä. Työtä on ohjannut Jyväskylän seurakunnan edustajina Kirkkoherra Arto Viitala, Hallintojohtaja Anu Lajunen ja Kiinteistöpäällikkö vs. Maritta Lukkarinen. Työryhmä on kokoontunut työn aikana kolme kertaa. 2. Yhteystiedot Kiinteistöjen ja tilojen omistaja Jyväskylän seurakunta Piippukatu 11, 40100 Jyväskylä Hallintojohtaja Anu Lajunen anu.lajunen@evl.fi Toimitilaratkaisuesitys Dethos Oy Yliopistonkatu 28, 40100 Jyväskylä gsm 0400 660 596 Toimitusjohtaja Petri Kontula petri.kontula@dethospartners.fi 3. Työn tarpeellisuus Kiinteistöstrategian kannalta Kiinteistönpitoon budjetoitavat määrärahat kamppailevat samoista euroista, joilla rahoitetaan seurakunnan toimintaa ja henkilöstömenoja. Jyväskylän seurakunta on laatinut Kiinteistöstrategian vuosille 2010 2020. Kiinteistöstrategian tavoitteista ja tarpeellisuudesta on siinä todettu seuraavasti: Kiinteistöjen ja toimitilojen omistamisen tai muun hallinnoinnin tarkoituksena on ensisijaisesti toimitilojen järjestäminen organisaation ydintehtävää, seurakunnan tekemää seurakuntatyötä varten. Keskeisenä tavoitteena strategiaa laadittaessa on kiinteistöistä aiheutuvien kustannusten hallinta: jo kaikissa edellä mainituissa yhdistyneiden seurakuntien aiemmissa strategioissa on tavoitteeksi nimetty kiinteistömenojen pitäminen korkeintaan laatimisajankohdan tasolla ja tarvittaessa kiinteistömassan DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 4(18) hallittu vähentäminen tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Kiinteistöjen tehokkaalla hallinnoinnilla seurakunnan toiminnoille voidaan osoittaa tarkoituksenmukaiset, turvalliset ja terveelliset toimitilat. Seurakunnan talouden rakenteen ja toiminnan resurssien turvaaminen edellyttää, että kiinteistötoimen kulut pidetään enintään nykytasolla. Tulevat kiinteistöjen korjausinvestoinnit tulee suunnitella ja kiinteistöt luokitella kolmeen kategoriaan, 1) niihin, joista ei ole tarkoitus luopua, 2) niihin hankesuunnittelua edellyttäviin kiinteistöihin, joiden osalta käytännön toimenpiteet edellyttävät jatkovalmistelua, sekä 3) niihin, joista luopumisesta tehdään päätös ja käytännön toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pikaisesti. Säilytettävien kiinteistöjen tilankäyttö tulee suunnitella tehokkaasti ydintoimintaa palvelevaksi. Suunnitelman toteutumiseen tulee sitoutua pitkäjännitteisesti. Strategiaan sisältyviä valintoja ja kiinteistöjen arviointia ohjaaviksi tekijöiksi määriteltiin seuraavat: 1. Kiinteistön merkityksellisyys ja välttämättömyys strategiselta ja ydintehtävän kannalta. a. Alueseurakuntamallin mukaisesti alueseurakunnalla on kirkko(sali) sekä seurakuntakeskus, molemmat joko yhdessä kokonaisuudessa tai kahdessa eri rakennuksessa sekä vuokratut/omat tilat välttämättömiä toimisto- ja hallintotehtäviä varten. b. Seurakunnan ydintehtävät kyetään hoitamaan siten, että kiinteistösidonnaisuutta seurakunnan työssä vähennetään ja verkostoituvaa työotetta lisätään. 2. Kiinteistön asema sekä alueseurakunnan että koko seurakunnan kokonaisuudessa a. Huomioidaan kiinteistön käyttötarkoitus ja erityispiirteet, kiinteistön sijainti, käyttöaste ja mahdollinen korvattavuus. 3. Taloudelliset tekijät a. Huomioidaan kiinteistön kunto, perus- ja muut korjaustarpeet, yhteiskäyttömahdollisuudet. (Lähde: Jyväskylän seurakunta, Kiinteistöstrategia 2010 2020, 17.2.2010, 4.2. Kiinteistöstrategian tavoitteet) Jyväskylän seurakunta on päättänyt valita strategiassaan harkitun kiinteistöistä luopumisen ja säilytettävien omistuskiinteistöjen peruskorjauksista huolehtimisen. Linjauksen mukaan seurakunta tulee luopumaan kymmenen vuoden strategiakaudella (2010-2020) noin 10 000 15 000 kem2 suuruisesta kiinteistömassasta. Luopumistarpeessa ei ole mukana ennen strategian hyväksymistä tehtyjä vähennyksiä. Kiinteistöjen myynneistä saatavat tulot tullaan kohdistamaan säilytettävien kiinteistöjen peruskorjauskustannusten kattamiseen. (Lähde: Jyväskylän seurakunta, Kiinteistöstrategia 2010 2020, 17.2.2010, 5.1. Kiinteistöstrategian nykyinen tilanne) DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 5(18) Edellä mainittu kiinteistömassan vähennystarpeen arvio (10.000 15.000kem2) on perustunut siihen, että kiinteistömassaa vähennettäisiin strategiakaudella 2010-2020 etupainotteisesti vähintään 13 000kem2 vuoteen 2016 tultaessa. Tästä tavoitteesta on saavutettu vajaat 10.000 kem2, kun suunnittelukautta on jäljellä 3-4 vuotta. Kiinteistöjen ylläpidon ja peruskorjausten kustannuskehitys 2010-2020 Vuosi Massan vähennys/v uosi kem2 Kiinteistömassa Ylläpitokustannus arvio/kem2 +5 % Investointitarve arvio/kem2 +3,3% Ylläpito / vuosi *) Peruskorjaus keskimäärin / vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 YHT. 1 200 2 400 2 400 2 400 2 400 1 200 1 000 - - - - 13 000 42 100 39 700 37 300 34 900 32 500 31 300 30 300 30 300 30 300 30 300 30 300 101 106 111 117 123 129 135 142 149 157 165 47 49 50 52 54 55 57 59 61 63 65 4 252 100 4 210 185 4 153 448 4 080 512 3 989 899 4 034 709 4 101 095 4 306 149 4 521 457 4 747 530 4 984 906 jne 1 978 700 1 927 475 1 870 714 1 808 108 1 739 332 1 730 389 1 730 384 1 787 486 1 846 473 1 907 407 1 970 351 20 296 819 *) Ylläpidon kustannus ka. 4,3M vuodessa (+ poistot) Strategiaksi valittu etupainotteinen kiinteistöjen vähennys vaikuttaa ylläpitokustannusten hallintaan tehokkaimmin. Lähde: Jyväskylän seurakunta, Kiinteistöstrategia 2010 2020, 17.2.2010, 5.2. Korjaus- ja ylläpitokustannusten kehitysarvio strategiakaudella Tavoitteeksi strategiassa on myös päätetty valita kiinteistömenojen pitäminen korkeintaan laatimisajankohdan tasolla (vuoden 2010 taso). Alla oleva kaavio seurakunnan Kiinteistötoimen kustannuskehityksestä vuodelta 2015. DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 6(18) Lähde: Jyväskylän seurakunta, Kiinteistöstrategian päivitys, 17.11.2015, s.3 Kiinteistötoimen käyttötalouskustannus oli vuonna 2008 yhteensä 5,222m. Vuoden 2016 talousarviossa kiinteistötoimenkustannus on noussut noin 6,5m. Merkittävin kustannusten nousuun vaikuttanut tekijä on ollut rakennusten kunnossapitoon tehdyt korjausinvestoinnit. Koska kiinteistömyyntejä ei ole käytännössä tehty vuoden 2013 jälkeen, korjausinvestoinnit on tehty kiinteistötoimen budjettilisäyksin. Mikäli toiminta jatkuisi nykyisen kaltaisena tulee rakennusten kunnossapitoinvestoinnit kasvattamaan osuuttaan Kiinteistötoimen kustannuksia ja syömään varoj edelleen seurakunnan kokonaisbudjetista. Näin ollen seurakunnan toiminnalliset edellytykset tulevat heikkenemään jatkossa. 4. Toimeksianto Jyväskylän seurakunta on tilannut Dethos Oy:ltä toimitilaratkaisua varten työn kesällä 2016. Tässä toimitilaratkaisuesityksessä on vertailtu seuraavia vaihtoehtoratkaisuja Jyväskylän seurakunnan Kiinteistöstrategian pohjalta: 0. Toiminta jatkuu nykyisissä vuokratiloissa tiloissa (vuokratilat) 1. Keskusseurakuntatalo (saneeraus ja osittainen uudelleenrakentaminen; omistusvaihtoehto) 2. Valtiontalo (saneeraus; omistusvaihtoehto) 3. Taulumäkitalo (uudishanke; omistusvaihtoehto) DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 7(18) 4. Vanha Pappila (peruskorjaus ja mahdollinen uudisrakentaminen; omistusvaihtoehto) 5. Muu omistus- tai vuokratilavaihtoehto keskustassa Käytössämme ovat lähtötietoina olleet Jyväskylän seurakunnan luovuttamina seuraavat aineistot: - Kiinteistöstrategia 2010 2020 - Kiinteistöstrategian päivitys (17.11.2015) - Asemakaavaluonnos Vanha Pappila, Keskusseurakuntatalo ja Kauppakatu 11 (5.4.2016) - Valtiontalokorttelin tontinkäyttösuunnitelma (2.5.2016) - Keskusseurakuntatalon yleissuunnitelma (10.5.2016) ja Rakennusosaarvio (3.5.2016) - Työryhmän raportti Jyväskylän seurakunnan toimitilaratkaisusta (9.5.2016) - Keskusseurakuntatalon korvaavien väistötilojen tiedot (29.7.2016) Aineiston pohjalta Dethos Oy on koostanut eri ratkaisuvaihtoehdoista kiinteistöjen investointitarpeet toteutusaikataulut huomioivaan taulukkoon ja arvioinut kiinteistöjen ylläpito- / vuokrakustannukset seuraavien 10-vuoden aikajaksolle (Kohta 7). 5. Toimitilaratkaisun aikaisemmat vaiheet vuosina 2014-2016 Jyväskylän seurakunnan hallinnon, yhteisten työmuotojen sekä Keskustan alueseurakunnan toimitiloiksi on vuodesta 2014 lähtien viety eteenpäin ensisijaisena vaihtoehtona Keskusseurakuntatalon peruskorjaamista. Yliopistonkatu 12 tontin kaavoitusprosessi käynnistettiin ja peruskorjausta varten on laadittu hankesuunnitelma. Suunnittelun edetessä keväällä 2015 laadittu tavoitehintalaskelma osoitti kuitenkin keskusseurakuntatalon peruskorjauksen muodostuvan merkittävästi aiemmin oletettua kalliimmaksi. Tällöin nousi esiin tarve selvittää myös muita edullisempia tilavaihtoehtoja uudelleen. Kirkkoneuvosto asetti kokouksessaan 27.1.2016 työryhmän valmistelemaan toimitilaratkaisua. Työryhmä on vertaillut erilaisia tilavaihtoehtoja suhteessa Keskusseurakuntatalon peruskorjaukseen. DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 8(18) Tarkastelun kohteena ovat olleet: 1) Vanhan Pappilan kunnostaminen Keskustan alueseurakunnan käyttöön ja muiden toimintojen sijoittaminen Huhtasuon seurakuntakeskukseen 2) Vanhan Pappilan kunnostaminen Keskustan alueseurakunnan käyttöön ja muiden toimintojen sijoittaminen vuokrattuun tai ostettuun tilaan kaupungin keskustan alueelta 3) Vanhan Pappilan kunnostaminen Keskustan alueseurakunnan käyttöön ja uudisrakennuksen rakentaminen Taulumäelle muita toimintoja varten (Taulumäki-talo) 4) Valtiontalo (Kiinteistöosakeyhtiön osakekannan ostaminen), johon kaikki toiminnot sijoitetaan Toimitilatyöryhmän raportissa (9.5.2016) työryhmä on päätynyt esittämään yksimielisesti pohdintansa jälkeen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisinta ja kokonaistaloudellisesti edullisimpana vaihtoehtoa 4. Kauppahinta seurakunnan käyttöön saneeratusta/uudelleen rakennettavasta Valtiontalosta on raportin mukaan 7,7m (+/-0,2m ). Kirkkovaltuusto on sittemmin tehnyt päätöksen 24.5.2016 palauttamisesta jatkovalmisteluun. 6. Nykyiset toimitilat ja vaihtoehtoiset toimitilaratkaisut 6.1. Keskustassa sijaitsevat toimitilat ja kiinteistöt kartalla Alla olevassa kartassa on Keskustan alueseurakunnan toimialue ja Jyväskylän seurakunnan omistus ja vuokratilat. Seurakunnalla on yhteensä tiloja kartalla näkyvällä alueella käytössään noin 8 844m2. Huomattava osa koko seurakunnan toimitiloista sijaitsee tarkastelualueella ja siten tulevalla toimitilaratkaisulla on merkittä painoarvo seurakunnan Kiinteistöstrategian toteuttamisen kannalta. DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 9(18) Sinisellä värillä Keskustan alueseurakunnan käytössä olevat toimitilat. Vihreällä värillä hallinnon ja yhteisien työmuotojen käytössä olevat toimitilat. Hautaustoimen kiinteistöt sinipuna värillä (Vanha hautausmaa ja Lahjaharju). DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 10(18) 6.2. Alueen omistustilat Omistustiloja seurakunnalla on tarkasteluhetkellä alueella yhteensä noin 6 628m2 (noin 75% alueen toimitiloista). Päivitetyn Kiinteistöstrategian mukaan osa alueen omistuskiinteistöistä on kategorisoitu seuraavasti: Säilytettävät kiinteistöt (Kategoria 1) - Taulumäen kirkko 1 300m2 - Kaupungin kirkko 400m2 Yhteensä noin 1 700m2 Hankesuunnitelmaa edellyttävät (Kategoria 2) - Keskusseurakuntatalo 1 950m2 - Vanha pappila 600m2 Yhteensä noin 2 550m2 Realisoitavat kiinteistöt (Kataegoria 3) - Lohikosken seurakuntakeskus 668m2 Yhteensä noin 668m2 Kategoriat 1-3 yhteensä noin 4 918m2. Lisäksi Kiinteistöstrategian kategorisoinnin ulkopuolella olevia muita omistustiloja: - Vanhan hautausmaan kappeli (n.300m2) ja Huoltorakennus sosiaalitiloineen (n.220m2) - Lahjaharjun kappeli (n.500m2) ja Huoltorakennus (590m2) - Aseman pysäkki, Hannikaisenkatu 29 (n. 100m2) Yhteensä noin 1.710m2 Seurakunta on asettanut realisoitavaksi Lohikosken seurakuntakeskuksen 668m2. Vuonna 2013 seurakunta on myynyt Lohikoskelta seurakuntakeskuksen yhteydessä sijainneen rivitalon ja Keljossa sijainneen seurakuntakeskuksen n. 780m2. Strategiakauden loppupuolelle tultaessa näiden myynti ei yksin riittämään kiinteistötoimen kasvaneiden kustannusten tasapainottamiseen vuoteen 2020 mennessä. Kiinteistöstrategian mukaan Kategorian 3 etupainotteiset kiinteistörealisoinnit vuosien 2010- DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 11(18) 2016 aikana eivät ole toteutuneet vuoteen 2016 mennessä. Tämä aiheuttaa paineen realisointien vauhdittamiseen ja niiden lisäämiseen suunnittelukauden viimeisen kolmanneksen aikana. Kategoria 1:n (Säilytettävät) ja Kiinteistöstrategian ulkopuolella olevia muita omistuskiinteistöjä, joita ei olla suunniteltu realisoitavan, on alueella yhteensä noin 3.400m2. Näiden kiinteistöjen ylläpito- ja korjausinvestoinneista seurakunta on strategiansa mukaan ottanut vastuun. 6.3. Alueen vuokratilat, VE0 Seurakunnan toimitilat keskusta-alueella on tällä hetkellä sijoitettu pääosin vuokratiloihin Keskusseurakuntatalon ja Vanhan pappilan odottaessa strategista päätöstä niiden peruskorjauksesta uuteen aikaisempaa tehokkaampaan tilankäyttöön tai asettamisesta myyntiin. Vuokratiloja seurakunnalla on tällä hetkellä noin 2 200m2 (noin 25% alueen tiloista), joiden vuosivuokra on 524 119 (v 2016). Tarkastelualueen vuokratilat kustannuksineen on esitetty seuraavassa taulukossa: Seurakunnan vuokratilat VE0, 2016 Indeksikorjaus per v 2,50 % 2020 2025 vuokratilat (m2) /v (2016 loppu) 5.v 10.v 20.v. Piippukatu 11 280 100 513 110 948 125 527 160 686 Yliopistonkatu 26 A 144 28 502 31 461 35 596 45 565 Yliopistonkatu 28 B 82 20 526 22 656 25 634 32 813 Tellervonkatu 5 1108 258 209 285 014 322 467 412 786 Yrjönkatu (1.9.2016 lukien) 221 50 669 55 929 63 278 81 001 Vapaudenkatu 60 (1.9.2016 lukien) 365 65 700 72 521 82 050 105 031 2200 524 119 578 529 654 552 837 882 Vuokratiloja, m2 2200 Nykyinen tilakustustannus per v 524 119 /m2/kk, ka 20 Muutos 5-vuodessa (+2,5%/v) 54 410 Muutos 10-vuodessa (+2,5%/v) 130 434 Muutos 20-vuodessa (+2,5%/v) 313 764 Tilaskustannus seuraavien 5-vuoden aikana 2 754 940 Tilaskustannus seuraavien 10-vuoden aikana 5 871 902 Tilaskustannus seuraavien 20-vuoden aikana 13 388 433 Toiminnan jatkuessa nykyisissä, vuokratuissa tiloissa, tilakustannusarvio seuraavan viiden vuoden aikana on noin 2,75m ja 10 vuoden aikana tilakustannukset ovat noin 5,87m. Tarkastelujaksolle on arvioitu indeksinousuna +2,5%/v. DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 12(18) Vuokratiloja voidaan pitää tarkasteluvaihtoehdoista jatkuvassa muutoksessa olevan seurakunnan toiminnan kannalta joustavimpana ja strategiakaudella selkeästi kokonaistaloudellisesti edullisimpana vaihtoehtona. Vuokratilat eivät myöskään sido seurakunnan omaa henkilöstöä kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin kuten omassa omistuksessa olevat toimitilat. Kiinteistöjen ylläpitokorjausvastuu ja merkittävä osa kiinteistöturvallisuuden järjestämisestä ovat omistajan vastuulla. Lisäksi kiinteistön omistajat ovat pääosin myös kiinteistöammattilaisia, joten tällä voi olla merkitystä kiinteistöjen kunnossapitoon, turvallisuuteen ja terveellisyyteen. 6.3. Keskusseurakuntatalo, VE1 Keskusseurakuntatalo kuuluu Kiinteistöstrategian mukaan Kategoriaan 2 (Hankesuunnitelmaa edellytettävät) ja hankesuunnittelu on tehty. Toimitilaratkaisussa hallinnon, yhteiset työmuodot ja Keskustan alueseurakunta sijoittuisivat kaikki saneerattavaan ja osittain uudelleen rakennettavaan seurakuntataloon. Näin ollen mahdollisen Keskusseurakuntatalon investointipäätöksen myötä Kaupungin pappila siirtyisi Kategoriaan 3 (realisoitavat) ja tarvittavat toiminnot keskitettäisiin Keskusseurakuntataloon. Keskusseurakuntatalo on tarkasteluhetkellä sisäilmaongelmista johtuen pois käytöstä ja odottaa päätöstä kiinteistön saneerauksesta tai realisoinnista. Kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen käyttöön tehtävän saneeraustyön kokonaiskustannus lopullisessa rakennusosa-arviossa (3.5.2016) on noin 11m. Seurakuntatalon Hankesuunnittelutyön mukaan on kiinteistöön suunniteltu tehtävän laajamittainen saneeraus, jossa tontin takaosassa oleva toimisto-osa purettaisiin ja paikalle rakennettaisiin pienempi uudisosa. Yliopistonkadun puoleinen siipiosa saneerattaisiin täysin. Julkisivufasadit tullaan viranomaisvaatimuksesta säilyttämään Yliopistonkadun suuntaan. Arkkitehdin Yleissuunnitelman (10.5.2016) mukainen tilaohjelma ja Rakennusosakustannusarvio (3.5.2016) alla olevassa taulukossa. DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 13(18) Seurakuntatalo, Tilaohjelma (10.5.2016) m2 Tekn.tiloja 353 17,8 % Toimintatiloja/toimistoa 979 49,4 % Varasto, arkisto 134 6,8 % WC, sos.tilat 124 6,2 % Käytävä, aula 393 19,8 % 1982 100,0 % Rakennusosa-arvio (3.5.2016) /m2 Rakennuttajan kustannukset 813 000 410 Rakennustekniset työt 5 194 000 2621 LVI 1 114 000 562 Sähkö 884 000 446 Muut 66 000 33 Rakennuskustannus, Yhteensä 8 071 000 4073 Hankevaraukset 791 000 399 Hankkeen kokonaiskustannukset 8 862 000 4472 +ALV 24% 2 126 880 1073 YHTEENSÄ 10 988 880 5545 Hanke voidaan käynnistää pian investointipäätöksen jälkeen tapahtuvalla rakennusliikkeiden kilpailutuksella. Hankkeen toteutusaikataulun on arvoitu olevan noin 16kk hankkeen aloituksesta (kevät 2017). Näin ollen tilat olisivat käyttöönotettavissa aikaisintaan syksyllä 2018. 6.4. Valtiontalo, VE2 Valtiontalo ei ole mukana Kiinteistöstrategian mukaan tarkasteltavissa kiinteistöissä. Näin ollen mahdollisen Valtiontalon investointipäätöksen yhteydessä Keskusseurakuntatalo ja Vanha pappila siirtyisivät Kategoriaan 3 (realisoitavat). Valtiontalon osakkeet (100%) ostettaisiin Toimitilatyöryhmän raportin mukaan kiinteistöön tehtävän mittavan saneerauksen jälkeen hintaan 7,7m (+/-0,2m ). Hankekehitysvaiheen tontinkäyttösuunnitelmissa Valtiotalon tilaohjelmassa on noin 2 340m2. Mikäli vaihtoehtoa päätettäisiin viedä eteenpäin, tulee varmistaa tilojen terveellisyys ja turvallisuus rakennustöiden jälkeen tehtävän lopullisen kaupan yhteydessä. Seurakunnalla on oikeus palkata valvoja kiinteistön saneerauksen ajaksi. DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 14(18) Toimitilatyöryhmä on esittänyt 9.5.2016 raportissaan yksimielisesti, että toimitilaratkaisu toteutettaisiin Valtiontaloon saadun tarjouksen perusteella. Hanke voidaan käynnistää viipymättä, jolloin kiinteistö voidaan ottaa vastaan loppuvuodesta 2018. Valtiontalon ratkaisu tukisi seurakunnan toimintojen vahvaa halua sijoittua keskitetysti Kaupungin kirkon välittömään läheisyyteen. Strategian mukaan tämä ratkaisu mahdollistaisi Kaupungin pappilan ja Keskusseurakuntatalon (-2550m2) realisoinnit. Toisaalta ylläpito- ja korjausvastuu jäisi seurakunnalle edelleen seurakunnan omistukseen tulevasta Valtiontalosta, jonka on todettu olevan tilatarpeisiin nähden noin 10%-20% liian suuri (+2340m2). Keskitetyistä omistustilavaihtoehdoista VE2 on investointikustannuksien osalta tehokkain. Lisäksi osakkeiden mahdollinen myynti tulevaisuudessa Jyväskylän ydinkeskustasta voisi osaltaan puoltaa investointia. 6.5. Taulumäkitalo, VE3 Taulumäkitalo ei ole mukana Kiinteistöstrategian mukaan tarkasteltavissa kiinteistöissä. Näin ollen mahdollisen Taulumäkitalon investointipäätöksen myötä Keskusseurakuntatalo ja Kaupungin pappila siirtyisivät Kategoriaan 3 (realisoitavat). Taulumäkitalon investointikustannus on arvioitu toimitilatyöryhmän raportissa 9.5.2016 tasoon 11m (+/-0,5m ). Hankesuunnittelua ei ole tehty. Toimitilatyöryhmä on arvioinut raportissaan tilatarpeen olevan vähintään 2000m2, joka ei sisällä Keskustan alueseurakunnan tarvitsemia tiloja. Hanke edellyttää hankesuunnittelulla jossa määritetään Taulumäelle sijoittuvat toiminnot, muodostetaan tilaohjelman perusteella tarkempi hankkeen kustannusarvio ja tutkitaan sen toteutusvaihtoehdot. Kaupungin kaavoituksen kanssa käydyn keskustelun mukaan seurakunnan tulisi järjestää kiinteistön suunnittelusta arkkitehtikilpailu. Kilpailun voittaneen idean perusteella Taulumäen kirkon tontin kaavoitusprosessi tultaisiin DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 15(18) käynnistämään. Arkkitehtikilpailun hinta-arvio on minimissään noin 100.000 150.000, jota ei ole huomioitu investointikustannusarviossa. Hankesuunnittelu ja arkkitehtikilpailun järjestäminen veisi aikaa noin 8-12kk. Lisäksi kaavoitusprosessin on arvoitu kestävän 1-3 vuotta. Näin ollen itse hankkeen rakentaminen voitaisiin optimisesti arvioida sijoittuvan pääosin vuodelle 2019, jolloin tilat voisivat mahdollisesti olla käytössä aikaisintaan vuoden 2020 lopulla. Aikatauluarviossa ei ole huomioitu kaavoitusprosessin osallisien huomautuksia tai mahdollisia valituksia eikä kaavoitusalueen mahdollista laajentumista koskemaan myös Vanhan hautausmaan kiinteistöä. 6.6. Kaupungin pappila, VE4 Kaupungin pappila kuuluu Kiinteistöstrategian mukaan Kategoriaan 2 (Hankesuunnitelmaa edellytettävät). Hankesuunnittelua ei ole tehty. Kaupungin pappilan investointipäätöksen myötä Keskusseurakuntatalo siirtyisi Kategoriaan 3 (realisoitavat) ja Kaupungin pappila Kategoriaan 1 (säilytettävät). Toimitilatyöryhmän raportin mukaan pappilan peruskorjausinvestointi ja nykyisien ulkovaipan sisällä tehtävät laajennustyöt maksaisivat arvion mukaan 2,5m (ilman uudisosaa). Uudisosan rakennuskustannuksia ei ole työryhmän raportissa (9.5.2016) arvioitu. Toimitilaratkaisussa Keskustan alueseurakunnan toiminnot sijoittuisivat ensisijaisesti peruskorjattavaan ja mahdollisuuksien mukaan laajennettavaan pappilaan. Pappilan nykyinen pinta-ala on noin 600m2. Kiinteistöstrategian mukaan tulisi suunnitteluvaiheessa arvioida voidaanko ulkovaipan sisällä tehdä tilaohjelmaan muutoksia ja ottaa käyttöön rakentamattomia/käyttämättömiä varasto ja ullakkotiloja kellari ja 2.kerroksesta. Alustavasti on arvioitu, että pappilan tilaresurssia voitaisiin kasvattaa nykyisestä noin 600m2:stä 900-1.000m2:iin. Lisäksi vuoden 2016 loppuun mennessä vahvistuvassa pappilan uudessa asemakaavassa tontille muodostuu 800kem2 lisärakennusoikeutta, jonka tutkiminen seurakunnan omaan käyttöön tulisi liittää osaksi seuraavassa vaiheessa tehtävää pappilan hankesuunnittelutyötä. DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 16(18) Arvioimme alustavasti uudisrakennuksen ja mahdollisen nykyisen pappilan tilaohjelman laajennuksen sisältävän kokonaisinvestoinnin olevan noin 5,5-6m. Pappilan peruskorjaus- ja laajennusinvestointi voisi mahdollistaa Keskustan alueseurakunnan toimintojen sijoittumisen seurakunnan jo omistamaan kiinteistöön. Kiinteistöstrategian mukaan mahdollisen investoinnin yhteydessä tilankäyttöä tulee ehostaa. Ratkaisu olisi Kiinteistöstrategian mukainen: Alueseurakuntamallin mukaisesti alueseurakunnalla on kirkko(sali) sekä seurakuntakeskus, molemmat joko yhdessä kokonaisuudessa tai kahdessa eri rakennuksessa sekä vuokratut/omat tilat välttämättömiä toimisto- ja hallintotehtäviä varten. Vaihtoehdon tarkempi tutkiminen edellyttää hankesuunnittelua ja käytäviä neuvotteluja museoviranomaisen kanssa kohteen suojelullisista arvoista mm. tilaohjelman muutostöitä koskien. Hankesuunnittelun jälkeen voidaan ratkaista Kaupungin pappilan sijoittuminen Kiinteistöstrategian kategoriaan 1 (säilytettävät) tai 3 (realisoitavat). 6.7. Muu omistus- tai vuokratilavaihtoehto keskustassa, VE5 Uutena ratkaisuvaihtoehtona esitämme keskitettyä toimitilaratkaisua Kirkkopuiston viereen suunnitteilla olevasta uudisrakennuksesta, Ki Oy Reimari (os. Kilpisenkatu 6, Jyväskylä). Kiinteistön omistavat Royal Office Oy ja Järvi-Suomen Asunnot Oy. Alustavissa neuvotteluissa (12.8.2016) kiinteistönomistajat ovat ilmoittaneet suunnittelutöiden olevan käynnissä ja rakennustöiden on arvioitu käynnistyvän keväällä 2017. Ki Oy Reimari ei ole mukana Kiinteistöstrategian mukaan tarkasteltavissa kiinteistöissä. Vaihtoehdon mukaisen sijoittumispäätöksen myötä ainakin Keskusseurakuntatalo ja mahdollisesti Vanha pappila siirtyisivät Kategoriaan 3 (realisoitavat). Ki Oy Reimarista voidaan järjestää seurakunnalle tilaa yhdestä kerroksesta noin 1310m2. Mahdolliset kokous-, sali-, kahvio-/ravintolapalvelut voitaisiin tarvittaessa järjestää esimerkiksi Valtiontalosta. Tässä ratkai- DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 17(18) sussa kaikki toiminnot sijoittuisivat Kirkkopuiston läheisyyteen, Kilpisenkadun varteen. Tilat vuokrattaisiin pitkäaikaisella sopimuksella tai ne voidaan ostaa valmiiksi rakennettuina. Alustavissa neuvotteluissa tilavuokran on arvoitu olevan 24 /m2/kk (srk:n arvonlisäveroton toiminta huomioituna), mikäli sopimuskausi on 10- vuotta. Vuokrakustannus, seurakunnan tilatarpeesta riippuen on siis n. 375.000-490.000 /v (1300m2-1700m2). Sopimuskauden jälkeen seurakunta voisi tarkistaa vuokratilatarvettaan tai hankkia tilan itselleen, mikäli seurakunnan taloudellinen tilanne ja käsitys tulevista toiminnasta sekä tilatarpeesta olisi nykyistä kirkaampi. Omistusvaihtoehdon tullessa kysymykseen tilat voidaan myös hankkia seurakunnalle rakennettuina hintaan 5,95m (n.1 700m2). Reimarin (toimistot) sekä Valtiontalon (salitilat) valmistuisivat vuoden 2018 loppuun mennessä. Mikäli seurakunta kokee sijainnin ja vaihtoehdon palvelevan toiminnallisia tarpeita nykyistä hajautettua vuokratilaratkaisua paremmin ja haluaisi vaikuttaa tilojen sijaintiin rakennuksessa, tilaohjelmaan ja suunnitteluratkaisuihin tulisi hankesuunnittelu käynnistää viipymättä. Tilojen suunnittelukustannukset voidaan jakaa puoliksi kiinteistönomistajan kanssa. 7. Toimitilaratkaisujen vertailu ja ratkaisuesitys Toimitilaratkaisujen (VE0 VE5) vertailutaulukossa on huomioitu kunkin ratkaisuvaihtoehdon osalta raportin laadinnan aikaan (08/2016) käytössä oleva tiedot tai arviot hankekustannuksista. Vertailulaskennassa on huomioitu kunkin vaihtoehdon osalta nykyiset vuokratilaratkaisun kustannukset hankeen valmistumiseen saakka. Lisäksi on otettu huomioon kunkin vaihtoehdon mukaiset arviot vaihtoehdon mukaan kiinteistöistä saatavista myyntituloista Keskusseurakuntatalosta (0,7-1m ) ja Kaupungin pappilasta (0,7-1,3m ). DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

14.9.2016 18(18) Toimitilaratkaisujen vertailutaulukko 10-vuodelle Hankeinvestointi kk Vuokrakustannukset Investointi Myyntituloarvio Nettoinvestointi Vuokratilat, VE0 - - 5 871 902,11-5 871 902,11 1 700 000,00-4 171 902,11 Keskusseurakuntatalo, VE1 10 989 000,00 24,00 1 087 873,92-12 076 873,92 1 000 000,00-11 076 873,92 Valtiontalo, VE2 7 700 000,00 24,00 1 087 873,92-8 787 873,92 1 700 000,00-7 087 873,92 Taulumäkitalo, VE3 11 000 000,00 36,00 1 652 292,45-12 652 292,45 1 700 000,00-10 952 292,45 Kaupungin pappila, VE4 6 000 000,00 24,00 1 705 969,09-7 705 969,09 700 000,00-7 005 969,09 Keskitetty vuokratilavaihtoehto, VE5-24,00 6 573 049,63-6 573 049,63 1 700 000,00-4 873 049,63 Keskitetty omistustilavaihtoehto, VE5 5 950 000,00 24,00 1 016 226,00-6 966 226,00 1 700 000,00-5 266 226,00 Esitämme, että seurakunta käynnistäisi Kaupungin pappilan hankesuunnittelutyöt (VE 4). Lisäksi seurakunta tekisi kiinteistönomistajan kanssa suunnittelusopimuksen Ki Oy Reimarista (VE 5). Näiden hankesuunnittelutöiden valmistuttua ratkaisuvaihtoehdot VE0, VE4 ja VE5 esiteltäisiin päättäjille. Ehdotamme lisäksi, että Keskustan alueseurakunnan toimitilattarpeet ratkaistaisiin ensin, jonka jälkeen hallinnon ja yhteisien toimintojen sijoittumista koskevia toiminnallisia ja teknisiä etuja voidaan pohtia tämän päätöksen pohjalta. Esitämme edelleen, että mikäli seurakunta haluaa edetä hyväksymänsä Kiinteistöstrategian mukaisesti ja pienentää Kiinteistöstrategian Kategorian 1, säilytettävien kiinteistöjen kasvavaa kiinteistöjen peruskorjausvelkaa, tulisi seurakunnan luopua tehtyjen suunnitelmien ja investointikustannusarvioidenkin perusteella ainakin Keskusseurakunta- ja Taulumäkitalo vaihtoehdoista (VE1 ja VE3). Edellä kuvatuin perustein esitämme työtä jatkettavan VE4-VE5 osalta. Raportissa esitetyt kustannukset sisältävät alv:n. DETHOS OY, YLIOPISTONKATU 28, 40100 JYVÄSKYLÄ

Liite: KV 14.11.2016 10, pöytäkirjan liite 10 b Lausunto 29.08.2016 MV/3/05.01.01/2016 1 (6) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 JYVÄSKYLÄ Viite Asia KESELY/238/2016 JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän pappilan (179-1-4-7) suojeleminen Museovirasto on käsitellyt erityisistunnossaan 26.8.2016 esityksen Jyväskylän pappilan suojelusta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla ja antaa lausuntonaan seuraavan. SUOJELUASIAN VIREILLETULO JA KOHDE Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto on esittänyt Jyväkylän pappilan (179-1-4-7, Vapaudenkatu 26, Jyväskylä) suojelemista lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Pappilan omistaa Jyväskylän seurakunta. Esitys on tullut vireille Keski-Suomen ELY-keskuksessa 5.2.2016. Meneillään on myös pappilaa koskeva asemakaavan muutos, jonka ehdotus oli nähtävillä 17.5. 16.6.2016 (Vanha pappila, keskusseurakuntatalo ja Kauppakatu 11, kaavatunnus 01:164). Jyväskylän seurakunnan esityksessä todetaan, että kaavoituksen yhteydessä pappila on tunnistettu hyvin säilyneeksi ja merkittäväksi rakennukseksi, jonka sisätilasuojelua ei pystytä kaavoituksen keinoin riittävästi turvaamaan. Suojeluesityksessä ehdotetaan suojelua rajattavaksi seuraavalla tavalla: 1. Rakennuksen 1. kerroksen tilajako ja tiloissa lähes alkuperäisinä säilyneet piirteet. 2. Kellarikerroksen ja ullakkokerroksen tiloja ei esitetä suojeltavaksi, koska se rajoittaisi oleellisesti rakennuksen tulevaa käyttöä. KAAVATILANNE JA MUUT LÄHTÖTIEDOT Maakuntakaavassa (14.4.2009) pappila sijoittuu keskustatoimintojen alueelle c sekä kaupunkikehittämisen kohdealueelle kk1, Jyväskylän osaamisalue, jota tulee kehittää kansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan vetovoimaiseksi, korkeimman osaamisen kokonaisuudeksi. Pappila on osoitettu maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, josta määrätään, että alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Yleiskaavassa (4.6.1984, ei oikeusvaikutteinen) alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (10.11.2014, ei lainvoimainen) pappila sijoittuu strategisen keskustatoimintojen alueelle eli on PL 913, 00101 Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6000, faksi 0295 33 6999, www.nba.fi

2 (6) monitoiminnallista tiivistyvää keskusta-aluetta. Kulttuuriympäristön vaalimisen teemakartalla on huomioitu pappilan maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Pappilan tontti on asemakaavassa (31.12.1971) yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta ALK, jonka rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=1,25. Tontin pinta-ala on 2795 m², joten rakennusoikeutta on 3494 kem². Asemakaava ei ota huomioon vanhaa pappilarakennusta, vaan sen paikalle on osoitettu rakennusala seitsenkerroksiselle kerrostalolle ja maanalaiselle autosäilytyspaikalle. Kesällä 2016 nähtävillä olleessa Vanhan pappilan, keskusseurakuntatalon ja Kauppakatu 11:n kaavaehdotuksessa (kaavatunnus 01:164) pappila sijaitsee asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella AL/s-1: Tontille sallitaan myös julkisen hallinnon ja palvelun tilat sekä palveluasumisen tilat ja niitä tukevat toiminnot. Pappila lähiympäristöineen on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Pappila on osoitettu merkinnällä sr-1: Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jonka julkisivujen ja sisätilojen ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaukset tulee toteuttaa siten, että ne ovat kulttuurihistoriallista arvoa säilyttäviä ja muutokset siten, että ne sopeutuvat rakennuksen arkkitehtuuriin. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin rakennuksen historiasta, rakenteista, yksityiskohdista ja niiden kunnosta. Korjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee ottaa huomioon mahdollinen rakennusperintölain mukainen suojelu. Julkisivuissa ja katossa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennus- ja toimenpidelupaa vaativissa toimenpiteissä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto ennen luvan hyväksymistä. Pappilan tontin osalta määrätään: Piha-alueet tulee toteuttaa Vanhan pappilan rakennushistoriaselvityksessä todettuja säilytettäviä ominaispiirteitä (mm. pihan jäsentely, luonnonkivipengerrys, aitojen alkuperäiset betonitolpat) varjellen ja pihapiirille ominaista puutarhamaista ilmettä säilyttäen. Pihaalueiden istutusten, rakenteiden, pinnoitteiden, varusteiden ym. tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Pihapiiriä ei saa jakaa aitaamalla. Yleismääräyksissä todetaan: Tontilla 1-4-7 sijaitsevasta Vanhasta pappilasta on laadittu rakennushistoriaselvitys, jota tulee noudattaa korjaus- ja muutostoimenpiteiden suunnittelussa. Kaavaehdotus mahdollistaa 800 kerrosalaneliömetriä uudisrakentamista pappilan alapihalle. Opetusministeriön työryhmä selvitti 1980-luvulla kulttuurihistoriallisesti arvokkaita pappiloita. Jyväskylän pappila on mukana työryhmän kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden pappiloiden listauksessa. Pappila sisältyi RKY 1993 -rajaukseen (Kirkkopuisto ympäristöineen), mutta päivitetyssä RKY 2009 -rajauksessa se ei ole mukana. Pappilasta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy, Virva Savolainen) vuonna 2013 kaavoituksen tueksi. Kirkkoherran asunnon pitkäaikaisimpia asukkaita oli kirkkoherra Paunun perhe, jonka kirjoitusten välityksellä pappilan elämästä on säilynyt runsaasti muistitietoa. Rakennus on inventoitu vuosina 1983 ja 1986 (Keski-Suomen museo). Museovirasto on tutustunut rakennukseen paikan päällä 31.5.2016. KOHTEEN KUVAUS JA HISTORIA Tausta Pappila ja siihen kuuluvat viljelykset, metsät ja mahdolliset kalavedet kuuluivat aiemmin olennaisena osana papin palkkaan. Papiston palkkaamista ja virkataloa koskevan lainsäädännön muuttuessa vuonna 1922 rahapalkan merkitys luontaisetuihin nähden kasvoi, mutta asuntona toimiva pappila kuului edelleen kirkkoherran luontaisetuihin. Pappilat muuttuivat 1900-luvun alkupuolella rakennusryhmistä yksittäisiksi rakennuksiksi. Jyväskylän pappila on ensimmäisiä kaupunkipappiloita ja edustaa kirkollisen virkatalorakentamisen perinteitä pappilakulttuurin murrosvaiheessa. Pappilakulttuurin muutokset jatkuivat 1970-luvulla, jolloin luontaisetuasumisen verotuskäytännön kiristyminen

3 (6) johti kirkollisten virka-asuntojen tyhjentymiseen. Edelleen vuonna 1990 siirryttiin pappien kokonaispalkkaukseen ja pappilat muuttuivat tavanomaisiksi vuokra-asunnoiksi. Jyväskylän pappila Vuonna 1928 valmistuneen, Jyväskylän kaupunkiseurakunnan rakennuttaman pappilan on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio. Klassististyylinen, tiilirakenteinen pappila on säilyttänyt alkuperäisen julkisivunsa hyvin. Vinkkelimuotoisen rakennuksen kadunsuuntaisessa asunto-osassa on jyrkkä taitekatto, pihanpuoleisen kansliasiiven katto on aumattu. Kirkkoherran asunnon ja kappelisiiven ulko-ovet ovat massiivisia koristeveistettyjä tammiovia. Pihan puolella on pylväsaiheinen vilpola ja kattamaton veranta. Kirkon läheisyydessä sijaitsevaa pappilaa ympäröivät uudemmat kerrostalot. Pappila pihapuustoineen on tärkeä osa keskustan kaupunkinäkymiä. Kansallisella tasolla tunnettu arkkitehti Kauno S. Kallio suuntautui urallaan erityisesti kirkollisten rakennusten ja niiden korjaamisen suunnitteluun. Hänen tuotannolleen tyypillistä oli pitäytyminen klassismissa sekä kotimaisen tradition ylläpitäminen, joskin vaikutteita hän haki myös Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta ja Italiasta. Jyväskylän pappila suunniteltiin kirkkoherran, hänen perheensä ja palvelijansa asunnoksi sekä seurakunnan edustustiloiksi. Asunnossa järjestettiin seurakunnan tilaisuuksia ja majoitettiin seurakunnan vieraita. Pappilassa oli myös toisen papin eli virallisen apulaisen perheen sekä diakonissan asunnot, seurakunnan kanslia- ja kokoontumistilat ja kellarissa talonmiehen asunto, sauna-, pesutupa- ja säilytystilat, sittemmin myös tekniset tilat. Yläkerrassa sijainneet virallisen apulaisen ja diakonissan asunnot kertovat rakentamisvaiheessa ennakoidusta seurakunnan ja sen työntekijöiden määrän kasvusta. Vuosien 1984 1985 muutostöissä kirkkoherran asunto muutettiin seurakunnan kokous- ja juhlatiloiksi. Vanhassa talonmiehen asunnossa oli 1980-luvulla kerhotoimintaa. Pappilan käyttötarkoitukseen saattaa olla tulossa muutoksia lähivuosina. Piha ja puutarha Viljely- ja puutarhakulttuuri on perinteisesti ollut merkityksellinen osa pappiloiden toimintaa. Jyväskylän pappilassa jatkettiin pappiloiden pihojen perinteitä. Yläpihan puutarhasuunnitelman teki arkkitehti Kallio vuonna 1928. Hiekkakäytäviä, istuskelupaikkoja ja istutuksia käsittävä puutarha oli ajan hengen mukaan geometrinen. Piha oli pengerretty ylä- ja alapuutarhaan, joista jälkimmäinen oli hyötypuutarhakäytössä. Alapihalla oli todennäköisesti jo pappilaa rakennettaessa luonnonkivistä ja tiilistä ladottu maakellari. Pihan nykytilaa kuvataan jäljempänä. MUUTOKSET JA SÄILYNEISYYS Pappilaan on tehty muutoksia verrattain vähän. Vuonna 1942 siirryttiin uunilämmityksestä keskuslämmitykseen, ja tässä yhteydessä purettiin osa uuneista. Vuosina 1984 1985 tehtiin laajempi saneeraus ja kirkkoherran asunnon osalta käyttötarkoituksen muutos (arkkitehtitoimisto Kantonen), jonka yhteydessä tavoitteena oli palauttaa rakennusta alkuperäiseen asuun sekä uusia talotekniikka. Alkuperäiset ikkunat, ovet, väliovet ja listat ovat pääosin säilyneet koko rakennuksessa. Jäljellä on lisäksi kaiteita, kynnyksiä, panelointeja ja kappelin pylväiköt. Rakennuksessa on säilynyt osa alkuperäisistä tulisijoista ja koristemaalauksista. Keskeisten osien tilajako ja tilan luonne on säilynyt hyvin muutos- ja korjaustöistä huolimatta. Alakerta Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat entiset kirkkoherran asunto ja seurakunnan kanslia- ja kokoontumistilat.

4 (6) Alakerran pohjaratkaisu on säilynyt keskeisiltä osiltaan. Viimeisimmässä peruskorjauksessa tiloja palautettiin rakennushistoriaselvityksen mukaan alkuperäiseen asuun materiaaleiltaan ja yleisilmeeltään. Toisaalta alakerran alkuperäiset tapetti- ja muut pintarakennekerrokset poistettiin, keittiöstä purettiin leivinuuni ja hella sekä eteishallin ikkunasyvennyksen koristemaalaus maalattiin yli. Lattioiden linoleumimatot, jotka ovat saattaneet olla rakennusaikaisia, on poistettu. Eteishallin ovien päällä olleet koristemaalaukset palautettiin 1985. Tilojen ilmanvaihto muutettiin paikoitellen koneelliseksi. Kirkkoherran asunnon keskeisiä piirteitä ovat säilyneet tai uudelleen esiin otetut lattiamateriaalit (lauta ja laatta), seinien panelointi- ja profiililistadetaljit, alkuperäiset väliovet (mm. 1920-luvun uutuus liukuovi) sekä uunit. Myös vanha puhelinkone on säilynyt. Keittiö on kokenut suurimmat muutokset vuoden 1985 korjauksessa, ja se on ilmeeltään tyypillinen aikansa suurtalouskeittiö. Kansliasiiven tiloissa on tavoiteltu edustavuutta ja juhlavuutta. Alkuperäinen pohjaratkaisu ja tilojen yleisilme on pääosin säilynyt. Keskeistä kiinteää sisustusta ovat Jyväskylässä harvinaiset koriste- ja lasimaalaukset, ovet ja listoitukset sekä alttarisyvennys. Arkkitehti Kallion suosittelema jyväskyläläinen taiteilija Urho Lehtinen teki koristemaalaukset rippikoulusalin kattoon ja kirkkoherran asunnon eteishalliin. Pappilan valmistumisen aikoihin taitelija Akseli Gallen-Kallela kävi vierailulla talossa ja ehdotti lasimaalauksen hankkimista kappelin alttarisyvennykseen. Urho Lehtinen toteutti myös lasimaalauksen. Rippikoulusalin katon maalaus ja kappelin lasimaalaus ovat säilyneet. Yläkerta ja ullakko Yläkerrassa on virallisen apulaisen ja diakonissan asunto. Niissä ei ole tehty kerralla laajaa peruskorjausta, vaan pienempiä korjauksia ja pintamateriaalien muutoksia 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Yläkerrassa huonejärjestys on säilynyt lähes ennallaan. Koska asuntoja ei ole korjattu alakerran tapaan vuonna 1985, on mahdollista, että seinien ja lattiapintojen nykyisten pintamateriaalien alla on vanhoja pintamateriaali- ja maalikerroksia. Tilojen kerroksellisuus on luettavissa. Ullakkotilojen alkuperäinen ilme on säilynyt ja uudet osat ovat erotettavissa. Kellarikerros Kellarissa on alun perin ollut halkovarasto, sauna, pesutupa ja talouskellarit sekä kansliasiiven alakerrassa talonmiehen asunto. Sittemmin kellariin on rakennettu teknisiä tiloja ja tehty jonkin verran muutoksia, kuten purettu talonmiehen asunnon kiinteä kalustus ja väliseinät. Kellaritilojen alkuperäiset väliovet ovat pääosin säilyneet. Talouskellarien ja pesutuvan kiinteä sisustus on säilynyt, samoin lattiapinnat. Saunatiloissa on tehty joitakin muutoksia. Julkisivut Julkisivut ovat lähes alkuperäisessä asussaan. 1940-luvun lämmitysjärjestelmän muutoksen yhteydessä rakennettiin uusi piippu, 1980-luvun korjaustöiden yhteydessä lisättiin huippuimureita sekä uusittiin tiilikatto ja sadevesijärjestelmät, tehtiin kansliasiiven sisäänkäynnin yhteyteen luiska ja uusittiin kaksi ulko-ovea. 2000-luvulla uusittiin tiilen päällä oleva ohut rappaus vanhan mallin mukaan. Piha Pihan kaakkoislaidassa on vanhan maakellarin lisäksi uudempi, kerhotoimintaan liittynyt leikkimökki. Pihan aiempi, muotopuutarhan ja hyötypuutarhan yhdistävä ilme ei ole säilynyt. Pihan nykyinen asu on melko tavanomainen, ja ilmettä heikentävät kerhokäyttöön liittyvät puiset aidat ja pysäköintialueet. Pihassa on kuitenkin säilynyt keskeisiä kulkureittejä ja

5 (6) istutusalueita sekä pengerryksiä ja rappusia. Vuonna 2010 uusittiin etupihan metalliaita säilyttäen alkuperäiset betonipylväät paikallaan. SUOJELUN EDELLYTYKSET Jyväskylän pappilalla on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 8 :n tarkoittamaa maakunnallista merkitystä ensisijaisesti edustavuuden, alkuperäisyyden ja historiallisen todistusvoiman kannalta. Meritoituneen arkkitehdin suunnittelema, rakennushistoriallisesti merkittävä, keskeiset ominaispiirteensä säilyttänyt pappila edustaa kirkollisen virkatalorakentamisen perinteitä pappilakulttuurin murrosvaiheessa (edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoima). Rakennuksessa on aikakaudelle tyypillisiä piirteitä, kuten julkisivujen yksinkertainen ja symmetriaan perustuva sommittelu (edustavuus). Sisätilojen monin paikoin säilyneet detaljit kertovat arkkitehdin ja kuvataiteilijoiden saumattomasta yhteistyöstä, jota 1920-luvulla oli vielä mahdollista harjoittaa, ja keskeisiltä osiltaan säilynyt huonejako ilmentää aikansa pappilakulttuuriin liittynyttä tilan puolijulkisuutta (historiallinen todistusvoima). Pappila on tärkeä osa Jyväskylän keskustan rakennettua kulttuuriympäristöä (1 ). On ilmeistä, että sisätilojen suojelu ei toteudu riittävällä tavalla asemakaavan avulla. EHDOTUS SUOJELUN KOHDENTAMISEKSI Museovirasto esittää, että suojelu rajataan koskemaan pappilan ulkoarkkitehtuuria ja rakennusrunkoa sekä ensimmäisen ja toisen kerroksen jäljempänä määriteltyjä sisätiloja. Siten Museovirasto esittää suojelua toteutettavaksi laajemmin kuin seurakunta on esittänyt. Piha-aluetta ei esitetä suojeltavaksi lailla rakennusperinnön suojelemisesta, mikäli sen arvot tulevat turvatuksi kaavoituksen keinoin kuten 19.4.2016 korjatussa kaavaehdotuksessa (01:164) on esitetty. Käsitteitä ulkoarkkitehtuuri, rakennusrunko ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoarkkitehtuuri käsittää julkisivujen, vesikaton, parvekkeiden, terassin, vilpolan ja ulkoportaiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet heloituksineen kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisine osineen. Rakennusrunko käsittää kantavan rungon, johon lukeutuvat perustukset, ulkoseinät sekä ala-, väli- ja yläpohjat ja kantavat väliseinät. Sisätila on tilajaosta sekä kiinteän sisustuksen osista (portaat, kaiteet, ovet, listoitukset, paneloinnit, lauta- ja laattalattiat, tulisijat, kappelin alttarisyvennys pylväikköineen ja lasimaalauksineen, koristemaalaukset, kansliasiiven eteisen sisäkaton ominaispiirteet) koostuva kokonaisuus. Alkuperäiseen sisustukseen kuuluvat kansliasiiven naulakot ja halkopenkit sekä eteisen puhelinkone on suotavaa säilyttää. Suojelun kohdentuminen: -ulkoarkkitehtuuri -rakennusrunko -seuraavat sisätilat Ensimmäinen kerros kokonaisuudessaan lukuun ottamatta 1980-luvulla huonejärjestystä muuttamalla toteutettuja keittiötä ja WC-tiloja. Toisessa kerroksessa sijaitsevat entiset virallisen apulaisen asunto sekä diakonissan asunto. Ehdotukset suojelumääräyksiksi: 1. Jyväskylän pappilaa tulee hoitaa ja käyttää niin, että kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.

6 (6) 2. Pappilan ulkoarkkitehtuuri, rakennusrunko sekä ensimmäisen ja toisen kerroksen edellä määriteltyjen sisätilojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Lautalattiaa on harkinnan mukaan mahdollista päällystää sopivalla päällysteellä. 3. Tilajako on säilytettävä nykyisellään ensimmäisen kerroksen suojeltavaksi osoitetuissa tiloissa. Toisessa kerroksessa toiminnallisiin tarpeisiin perustuvat sisätilojen muutokset ovat mahdollisia, mikäli niissä kyetään turvaamaan sisätilojen peruspiirteet. 4. Korjaus- ja muutostöissä käytetään materiaalien ja arkkitehtuurin osalta kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat muutosten alaisten tilojen ja rakennusosien historian, arvon ja merkityksen tuntemiseen. Kohteesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Suojeltuja rakennusosia uusittaessa noudatetaan olemassa olevaa mallia, muotoa, rakennetta ja materiaalia. 5. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa, jolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Pääjohtaja Intendentti Juhani Kostet Sara Tamsaari Tiedoksi Jyväskylän kaupunki/keski-suomen museo Anu Lajunen/Jyväskylän seurakunta

Liite: KV 14.11.2016 10, pöytäkirjan liite 10 c

Liite: KV 14.11.2016 10, pöytäkirjan liite 10 d ERIÄVÄ MIELIPIDE AIKA 12.10.2016 KLO.16.30 PAIKKA KORTEPOHJAN SEURAKUNTAKESKUS ISÄNNÄNTIE 4 KÄSITELTÄVÄ ASIA 167 Toimitilaratkaisuhallintoa, yhteisiä työmuotoja ja keskustan alueseurakuntaa varten. Esitimme että seurakunnan tila-asia palautettaisiin uudelleen valmisteluun, koska asian valmistelu on puutteellista. Päätösesitystä on mahdotonta hyväksyä, koska tilavaihtoehtojen kustannusvaikutusta ei ole riittävästi selvitetty. Seurakunnan pääkirkon tarvitsemat lisätilat sekä haluttu Taulumäkitalo on jätetty päätösesityksestä kokonaan pois, vaikka asia oli päätösesityksenä asian täpärästi palautuessa valtuustosta uudelleen valmisteluun. Samoin päätösesityksestä puuttuu Vanhan Pappilan rakennusoikeuden hyödyntäminen ja siinä tyydytään korjaamaan Pappilaa vähemmän kuin alueseurakunnan tilat vaativat. Seurakunnan kiinteistöstrategiaan vedotaan, mutta jo siinä vuosia sitten sovitut tehtävät on jätetty tuomatta päätöksen tekoon.kiinteistöjen huono kunto aiheuttaa sekä seurakuntalaisille, että henkilökunnalle ja luottamushenkilöille terveydellistä haittaa. Lisäksi tilanne aiheuttaa ylimääräisiä kiinteistökustannuksia ja seurakunnan toimintaa hankaloittaa kun toiminta on hajallaan eri paikoissa kaupungilla. Jyväskylässä 13.10.2016 Tuulikki Väliniemi Hilkka Illman

Liite: KV 14.11.2016 10 jätetty eriävä mielipide Lähettäjä: Väliniemi Tuulikki [mailto:tuulikki.valiniemi@jkl.fi] Lähetetty: 15. marraskuuta 2016 12:41 Aihe: ERIÄVÄ EILISEEN! ERIÄVÄ MIELIPITEEMME KIRKKOVALTUUSTON PÄÄTÖKSEEN 14.11.2016 10 TOIMITILARATKAISU HALLINTOA, YHTEISIÄ TYÖMUOTOJAJA KESKUSTAN ALUESEURAKUNTAA VARTEN Emme voi hyväksyä seurakunnan rahojen käyttöä kaupungin kalleimpiin neliöihin. Esitimme ensin asian palauttamista uudelleen valmisteluun esityksen kalleuden lisäksi siksi, että esitetty päätösesitys Reimariin rakennettavien tilojen käytöstä on ristiriidassa seurakunnan aiemmin tekemien päätösten kanssa. Hävittyämme äänestyksessä esitimme, että Kirkkovaltuusto päättää, että valmistelua jatketaan käyttäen seurakunnan omia kiinteistöjä. Jyväskylässä 14.11.2016 Hynynen Marjatta Illman Hilkka Laakkonen Vesa Lampinen Tapio Mäkinen Riitta Puolimatka Mia Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Väliniemi Tuulikki Arja Ylhävaara-Perendi Sipinen Raija

Liite asiaan nro: 142/a Jyväskylän seurakunta Hankintaohje Hyväksytty kirkkoneuvoston kokouksessa xx.xx.2017

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMINEN JA PERIAATTEET 3 1.1. Hankintasäännön soveltaminen 3 1.2. Yleiset hankintaperiaatteet 3 2. HANKINTAPÄÄTÖKSET 4 2.1. Kirkkoneuvoston hankintapäätökset 4 2.2. Johtavien viranhaltijoiden hankintapäätökset 4 2.3. Hallintoelimien hankintapäätökset 5 3. HANKINTAMENETTELYT 5 3.1. Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa 5 3.1.1. Yleistä 5 3.1.2. Hankintamenettelyt eri suuruisissa kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa 6 3.2. Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa 7 3.2.1. Yleistä 7 3.2.2. Hankinnat kilpailuttaen 7 3.3. Hankintamenettelyt EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa 10 3.3.1. Yleistä 10 4. HANKINNAN ENNAKOIDUN ARVON LASKEMINEN 11 5. TARJOUSPYYNTÖ 11 5.1. Yleistä 11 5.2. Tarjouspyynnön sisältö 11 5.3. Tarjousten vertailukriteerien määrittely 12 6. TARJOUSTEN AVAAMINEN 13 7. TARJOUSTEN HYLKÄÄMINEN 14 8. HANKINNAN KESKEYTTÄMINEN 15 9. TARJOAJAA KOSKEVAT VAATIMUKSET 15 10. HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS 15 11. HANKINTAPÄÄTÖKSEEN LIITTYVÄ MUUTOKSENHAKUMENETTELY 16 12. HANKINTASOPIMUKSET 17 13. HANKINTAOHJEEN VOIMAANTULO 18 Liite: Hankintavastuut, -valtuudet ja -menettely

3 1. SOVELTAMINEN JA PERIAATTEET 1.1. Hankintaohjeen soveltaminen Julkisia hankintoja koskevan keskeisen lainsäädännön lisäksi noudatetaan Jyväskylän seurakunnan hallinnossa näitä ohjeita. Julkisia hankintoja koskeva keskeinen lainsäädäntö - Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) - Asetus julkisista hankinnoista (614/2007) - Tilaajavastuulaki (1233/2006) - Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) - Kirkkolaki ja -järjestys Hankintalain tarkoittamalla hankinnalla tarkoitetaan seurakunnan ulkopuolelta tapahtuvaa tavaroiden, palvelujen ja käyttöoikeuksien ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Hankinnalla ei tarkoiteta kuitenkaan esimerkiksi kiinteän omaisuuden hankintaa ja vuokrausta eikä kiinteän omaisuuden myyntiä. Hankinnaksi ei katsota myöskään lainan hankintaa, kun taas rahoituspalveluiden hankinta on hankintalain alaisen kilpailuttamisen piirissä. Seurakunnan tuottamien sisäisten palveluiden hankinnassa (mm. leirikeskus- ja emäntäpalveluiden käyttäminen) ei toteuteta ulkoista kilpailutusta. Hankintalain mukaan arvioidaan, onko seurakuntien yhteistoiminnan kohdalla kysymys kaupallisesta taloudellista vastiketta vastaan tapahtuvasta hankinnasta vai laaja-alaisemmasta hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä yhteistoiminnasta (esim. seurakuntien IT-aluekeskus). Hankinnat jakautuvat taloudellisen arvon perusteella kolmeen ryhmään: 1) hankintalaissa tarkoitettujen kansalliset kynnysarvot alittaviin eli pienhankintoihin 2) kansalliset kynnysarvot ylittäviin eli kansallisiin hankintoihin ja 3) EU-kynnysarvot ylittäviin eli EU-hankintoihin. Hankintaohjetta sovelletaan kaikkiin Jyväskylän seurakunnan hankintoihin. Ohjeiden merkitys korostuu kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin, joihin ei sovelleta hankintalain velvoitteita. Kansalliset ja EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen kohdalla on lisäksi otettava huomioon mahdolliset hankintalain ja -asetuksen yksityiskohtaiset velvoitteet. Seurakunnassa on otettu käyttöön sähköinen Cloudia-kilpailutusjärjestelmä helpottamaan erityisesti kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittäviä kilpailuttamisprosesseja, mutta sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää myös kansallisen kynnysarvon alittavissa pienhankinnoissa. Tämän ohjeen liitteenä on taulukko hankintavastuista ja valtuuksista sekä noudatettavista menettelytavoista. Hankintaohjeen soveltamisesta antaa tarkempia ohjeita hallintojohtaja. Hankintojen toteuttamiseen ja kilpailuttamiseen liittyviä käytännön ohjeita antaa talouspäällikkö. 1.2. Yleiset hankintaperiaatteet Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintatoimensa on pyrittävä järjestämään siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Tässä laissa tarkoitetut kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on pyrittävä huomioimaan hankinnan kokoon ja laajuuteen nähden riittävä avoimuus ja syrjimättömyys. Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatetta. Tarjoajaehdokkaita ja tarjouksentekijöitä on kohdeltava sekä saatuja tarjouksia käsiteltävä näiden periaatteiden mukaisesti hankintaprosessin eri vaiheissa. Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on hinnaltaan halvin tai hinta-laatusuhteeltaan paras sen mukaan kuin tarjouspyynnössä on esitetty. Mikäli tarjousten arviointi- ja vertailuperusteena käytetään hinta-laatusuhdetta, esitetään käytettävät kriteerit tarjouspyynnössä painoarvoineen ja pisteytyksineen. Vaativien kilpailuttamisprosessien hoitamisessa tai hankkeiden toteuttamisessa käytettävien konsulttipalveluiden hankinta tulee toteuttaa näiden ohjeiden ja hankintalain mukaisesti. Konsulttien käyttämisessä on kiinnitettävä huomiota vastuiden määrittelyyn ja siihen, että seurakunnan nimissä tapahtuvassa konsultin toiminnassa ja sen dokumentoinnissa tulee noudattaa hankintalain ja julkisuuslain säännöksiä. Tässä ohjeessa ilmoitetut euromääräiset hankintarajat ovat ilman arvonlisäveroa. Hankinnoissa noudatettavasta sopimusmenettelystä on säädetty erikseen mm. oikeustoimilaissa ja kauppalaissa. Hankintasopimukset voidaan laatia käyttäen hyväksi julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja tai muita hankinnan laadun edellyttämiä palvelu- tai rakennusalan yleisiä sopimusehtoja. Sopimusehtoja käytettäessä on varmistuttava niiden soveltuvuudesta kyseiseen hankintaan. 4 2. HANKINTAPÄÄTÖKSET 2.1. Kirkkoneuvoston hankintapäätökset Kirkkoneuvosto päättää tässä ohjeessa myöhempänä määrättyjä euromäärärajoja suuremmista hankinnoista, ellei kirkkovaltuusto ole erikseen pidättänyt määrätyn hankinnan päätöstä itselleen. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voivat yksittäisessä tapauksessa siirtää pienempääkin hankintaa koskevan päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi (siirto-oikeus). 2.2. Johtavien viranhaltijoiden hankintapäätökset Viranhaltijoiden hankintarajat ohje- ja johtosääntöihin sisältyvän ratkaisuvallan puitteissa. Hankintojen tulee perustua hyväksyttyyn talousarvioon. Investointihankintojen edellytyksenä on hankevaraus ja -määräraha talousarvion investointiosassa.

5 - Hallintojohtaja (KN ohjesääntö) enintään 150.000 - Talouspäällikkö (Tukip. johtosääntö) enintään 150.000 - Kiinteistöpäällikkö (Tukip. johtosääntö) enintään 150.000 - Hautaustoimen päällikkö (Tukip. johtosääntö) enintään 150.000 - Tietohallintopäällikkö (Tukip. johtosääntö) enintään 150.000 2.3. Hallintoelimien hankintapäätökset Hallintoelimien omaan toimialaan liittyvät hankintarajat hyväksytyn talousarvion puitteissa: - Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta enintään 1.000.000 - IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta enintään 150.000 - Alueneuvosto enintään 60.000 - Yhteisen srk-palvelun johtokunta enintään 60.000 - Perheasiain neuvottelukeskuksen yhteisjohtokunta enintään 60.000 - Sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta enintään 60.000 Hankintarajoilla tarkoitetaan samaan kokonaisuuteen liittyvien osahankintojen yhteenlaskettua kokonaisarvoa. 3. HANKINTAMENETTELYT 3.1. Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa 3.1.1. Yleistä Kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa on - tavara- ja palveluhankinnoissa 60.000, - sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa 400.000, - rakennusurakoissa 150.000 euroa ja - käyttöoikeussopimuksissa 500.000. Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa hankintamenettelyjen valinta on hankintayksiköiden harkinnassa. Tähän ryhmään kuuluvissa hankinnoissa on kuitenkin yleensä perusteltua noudattaa vastaavanlaisia periaatteita ja hankintamenettelyjä kuin arvoltaan suuremmissa hankinnoissa. Menettelytavan valinnan ja hankintapäätöksen ei tarvitse kuitenkaan olla samalla tavalla perusteltu kuin kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Seurakunta voi käyttää hankintojen toteuttamisessa erilaisia valtakunnallisia ja alueellisia yhteiskilpailutuksia, yhteishankintayksiköitä tai hankintarenkaita, jolloin sitoudutaan suorittamaan määrätyn palvelun tai tuoteryhmän hankinnat sopimuksen mukaisella tavalla. Seurakunta voi oman kilpailutuksen perusteella tehdä myös omia hankinta- ja puitesopimuksia. Tällaisissa tapauksissa seurakunnan ja sen toimintayksikköjen hankinnat tehdään yksittäisen hankintaerän suuruudesta riippumatta suoraan sopimuksen mukaiselta toimittajalta tai hankintakanavalta.

6 3.1.2. Hankintamenettelyt erisuuruisissa kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa A. Tavara- ja palveluhankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa alle 7.000 Suora osto - Alle 7.000 :n pienhankinnat suoritetaan taloudellisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteilla (hinta-laatu arviointi) 3-5 dokumentoidun ja yhdenmukaisen hintatiedustelun perusteella. - Markkinakartoitus voidaan suorittaa esim. puhelimitse, sähköpostilla tai etsimällä mahdollisia tarjoajia internetistä. Tarjouksia pyydetään etukäteen hyviksi ja luotettaviksi arvioiduilta toimittajilta ja hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella. - Tarjouspyynnöt esitetään yhdenmukaisesti esim. Cloudia-kilpailutusjärjestelmän kautta tai sähköpostilla. Tarjoukset lähetetään Cloudian-kilpailutusjärjestelmän kautta, sähköpostitse tai kirjallisina. - Tarjousten sisältöä ja tarjouspyynnön vaatimuksia täsmentävä vuoropuhelu (esim. puhelimitse tai sähköpostitse) on myös mahdollista. Tarjouspyynnön mahdolliset tarkennukset saatetaan tiedoksi kaikille valituille tarjoajille. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei saa kuitenkaan vaarantua. - Hyväksytty tarjous ja tilaus muodostavat hankinta-asiakirjat. Hankintasopimus tehdään erikseen kirjallisena, mikäli hankinnan laatu tai laajuus sitä edellyttää. - Pienhankinnoissa kannattaa aina suorittaa markkinatilanteen kartoitusta ja siten hyödyntää olemassa olevaa kilpailutilannetta sekä varmistaa hankinnan muiden kriteerien täyttyminen esim. tuotteen/palvelun saatavuuden osalta. - Hintavertailun tulee olla riittävän laajaa ja sen toteuttamisessa tulee noudattaa asianmukaista avoimuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. B. Tavara- ja palveluhankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa 7.000-60.000 Avoin menettely - Hankinnasta ilmoitetaan esim. lehti-ilmoituksella, sähköisessä Cloudia-kilpailutusjärjestelmässä ja/tai Hilmassa. Ilmoituksessa kerrotaan hankinnan sisältö, tarjoajalle asetettavat vaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet painoarvoineen (hinta / hintalaatusuhde) tai pyydetään kiinnostuneita tarjoajia pyytämään hankintaan liittyvät tarjousasiakirjat. - Kaikki hankinnasta kiinnostuneet tarjoajat voivat tehdä tarjouksen. Tarjouspyynnöt lähetetään kirjallisina. - Tarjoukset lähetetään kirjallisina tai Cloudia-kilpailutusjärjestelmän kautta. - Tehdään hankintapäätös perusteluineen sekä hankintasopimus. - Hankintapäätös toimitetaan kirjallisena tiedoksi tarjouksen tehneille. Mukaan liitetään oikaisuvaatimusosoitus. Kevyt rajoitettu menettely - Markkinakartoitus voidaan suorittaa esim. puhelimitse, sähköpostilla tai etsimällä mahdollisia tarjoajia internetistä. Tarjouksia pyydetään etukäteen hyviksi ja luotettaviksi arvioiduilta toimittajilta ja hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella. - Tarjouspyynnöt esitetään yhdenmukaisesti esim. Cloudia-kilpailutusjärjestelmän kautta tai sähköpostilla. Tarjoukset lähetetään sähköpostitse tai kirjallisina. - Tarjousten sisältöä ja tarjouspyynnön vaatimuksia täsmentävä vuoropuhelu (esim. puhelimitse tai sähköpostitse) on myös mahdollista. Tarjouspyynnön mahdolliset tarkennukset saatetaan tiedoksi kaikille valituille tarjoajille. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei saa kuitenkaan vaarantua.

7 - Tehdään hankintapäätös perusteluineen, jotka kirjataan hankintayksikön hallintoelimen pöytäkirjaan tai viranhaltijapäätösluetteloon ja annetaan todistettavalla tavalla tiedoksi tarjouksen tehneille oikaisuvaatimusohjeineen. - Hyväksytty tarjous ja tilaus muodostavat hankinta-asiakirjat. Hankintasopimus tehdään erikseen kirjallisena, mikäli hankinnan laatu tai laajuus sitä edellyttää. Neuvottelumenettely Katso neuvottelumenettely (s.8) 3.2. Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa 3.2.1. Yleistä Kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa on - tavara- ja palveluhankinnoissa 60.000, - sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa 400.000, - rakennusurakoissa 150.000 euroa ja - käyttöoikeussopimuksissa 500.000. EU-kynnysarvot ilman arvonlisäveroa - tavara ja palveluhankinnoissa 207.000, - rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa 5.186.000 ja - suunnittelukilpailuissa 207.000. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Hankintamenettelyt tähän ryhmään kuuluvissa hankinnoissa on osittain kevennettyjä verrattuna EU- kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Tähän ryhmään kuuluvissa hankinnoissa hankinta suoritetaan tarjouskilpailuna ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Puitejärjestely voi tulla kysymykseen toistuvien samankaltaisten hankintojen osalta. Neuvottelumenettelyä, kilpailullista neuvottelumenettelyä ja suorahankintaa ilman tarjouskilpailua käytetään ainoastaan hankintalaissa ilmenevin erityisin perustein. 3.2.2. Hankinnat kilpailuttaen Avoin menettely Avoimessa menettelyssä kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen. Tarjouskilpailusta julkaistaan ilmoitus käyttämällä Cloudia-kilpailutusjärjestelmää tai internetissä kansallisessa julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa (HILMA) siten kuin siitä on erikseen asetuksella säädetty ja kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksymissä ilmoituslomakkeissa edellytetty. Sen jälkeen, kun hankintailmoitus on julkaistu Hilmassa, hankintailmoitus voidaan julkaista myös muulla tavalla, esim. lehti-ilmoituksella tai omilla verkkosivuilla tai lähettämällä tarjouspyyntöjä mahdollisille tarjoajille. Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määriteltäviä tuotteita tai palveluja. Hankittavat tuotteet ja palvelut tulee määritellä käyttäen yhteistä kansainvälistä hankintasanastoa, eli ns. CPV-koodeja. Nämä ovat löydettävissä mm. Creditan hankintailmoituslomakkeiden käyttöohjeista. (www.credita.fi). Avoimessa menettelyssä mahdollisesti saatavien lukuisten tarjousten johdosta on usein tarkoituksenmukaista ottaa hankinnan ratkaisuperusteeksi hinta, jotta tarjousten käsittely olisi kohtuudessa hallittavissa.

Käytettäessä valintaperusteena tarjousten hinta-laatusuhdetta ilmoitetaan arviointikriteerit painoarvoineen ja pisteytyksineen tarjouspyynnössä. Arviointi- ja vertailukriteereitä on syytä olla vain kohtuullinen määrä, jotta avoimessa menettelyssä mahdollisesti saatavien tarjousten runsas määrä on hallittavissa tarjousten vertailuvaiheessa. Arviointikriteerien ja niiden painoarvojen pisteytys on valmisteltava huolella, jotta tarjousten kokonaisedullisuutta voidaan halutulla tavalla vertailla. Tarjousten tekemiseen on varattava riittävä aika ottaen huomioon hankinnan laatu, luonne ja laajuus. Ennen saatujen tarjousten käsittelyä arvioidaan tarjouksen jättäneiden yritysten kelpoisuus. Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten välillä tarjouspyynnössä mainituin valintaperustein ja arviointikriteerein. Rajoitettu menettely Rajoitetussa menettelyssä tarjouksia pyydetään etukäteen määrätyltä joukolta toimittajia, jotka tarjousta pyydettäessä arvioidaan luotettaviksi ja toimituskykyisiksi suorittamaan aiottu hankinta tai muu tehtävä. Toimittajien löytämiseksi rajoitetusta tarjouskilpailusta julkaistaan hankintailmoitus käyttämällä Cloudia-kilpailutusjärjestelmää tai kansallisessa julkisten hankintojen järjestelmässä (HILMA) siten, kuin ilmoitusmenettelystä on erikseen säädetty ja määrätty edellä avoimen menettelyn yhteydessä mainitulla tavalla. Rajoitettua menettelyä koskevassa hankintailmoituksessa ilmoitetaan tarjoajien valintaperusteet ja käytettävät kriteerit painoarvoineen ja pisteytyksineen. Hankinnasta kiinnostuneiden yritysten tulee ilmoittautua eli jättää osallistumishakemuksensa asetettuun määräaikaan mennessä. Osallistumishakemusten jättämistä varten on varattava riittävä aika, joka määräytyy hankinnan luonteen mukaan. Tarjouskilpailuun hyväksyttävät toimittajat on valittava niiden osallistumishakemuksen lähettäneiden ehdokkaiden joukosta, jotka täyttävät hankintalain edellyttämät ja hankintayksikön asettamat ominaisuudet ja muut vaatimukset. Nämä on suhteutettava hankinnan laatuun ja kokoon nähden. Hankintayksikön vastaava viranhaltija voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Lukumäärä tai sitä koskeva vaihteluväli on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajia on kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä, mahdollisuuksien mukaan vähintään viisi ehdokasta, todellisen kilpailun varmistamiseksi. Tarjouspyyntöasiakirjat lähetetään valituille ehdokkaille samanaikaisesti. Tarjouspyyntöjä ei saa tällöin toimittaa muille, koska ehdokkaat on jo valittu osallistumishakemusten kautta. Tarjouksen tekemiseksi varattavan ajan tulee olla riittävä ottaen huomioon hankittavan tavaran tai palvelun laajuus ja luonne. Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella tarjouspyynnössä mainituin edellytyksin ja perustein. Erityisin perustein tarjoajien kanssa voidaan avoimessa ja rajoitetussa hankintamenettelyssä käydä hankintaneuvotteluja, joiden tarkoituksena on selventää tai täsmentää tarjouksen sisältöä taikka tilaajan vaatimuksia. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei kuitenkaan saa vaarantua. Neuvottelut tulee käydä kaikkien tarjousten tekijöiden kanssa, ellei poikkeavaan menettelyyn ole saatujen tarjousten perusteella erityistä syytä. Neuvottelut yksinomaan tarjoushinnan tarkistamiseksi (ns. tinkimiskierrokset) ovat kiellettyjä. Tässä tarkoitettu neuvottelu on erotettava jäljempänä mainittavasta neuvottelumenettelystä ja kilpailullisesta neuvottelumenettelystä. Neuvottelumenettely Poikkeuksellisesti hankinta voidaan suorittaa hankintalaista ilmenevällä neuvottelumenettelyllä. 8

Neuvottelumenettely poikkeaa avoimesta ja rajoitetusta menettelystä siinä, että toimittajaa valittaessa sallitaan siirryttäväksi neuvottelumenettelyyn tai neuvottelumenettelyä käytetään itsenäisenä etukäteen ilmoitettuna valintamenettelynä. Sen sijaan sattumanvaraisten kesken hankintamenettelyjen käydyt neuvottelut ovat pääsääntöisesti kiellettyjä, koska neuvottelut saattavat johtaa kiellettyihin tinkimiskierroksiin. Neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä HL 34:3 :ssä säädetyin edellytyksin esimerkiksi silloin, kun yhtäkään saatua tarjousta ei voida sellaisenaan hyväksyä tai kun muuten on ilmeistä, ettei ilman neuvotteluja päästä tyydyttävään tulokseen. Vastaavasti neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä, jos saadut tarjoukset ylittävät olennaisesti talousarviossa varatut määrärahat ja hankinta aiotaan kuitenkin toteuttaa supistetussa tai muuten muutetussa muodossa. Neuvottelumenettely ei oikeuta muutoin poikkeamaan aidosta kilpailutuksesta eikä saatujen tarjousten käsittelystä. Päätös neuvottelumenettelyyn siirtymisen tarpeellisuudesta on kilpailussa mukana oleville ilmoitettava ja lopullisessa päätöksessä perusteltava. Neuvottelumenettely itsenäisenä hankintamenettelynä tulee kysymykseen esim. sellaisissa palveluhankinnoissa, joissa tavanmukainen kilpailuttaminen ei ole mahdollista. Neuvottelumenettely itsenäisenä hankintamuotona, josta julkaistaan ilmoitus, on HL 34 :n mukaan mahdollista erityisin perustein. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää, 1) hankintayksikön tarpeita ei voida täyttää olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta; 2) hankintaan kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja; 3) hankinnan luonteeseen, monimutkaisuuteen tai oikeudelliseen ja rahoitukseen liittyvistä erityisistä syistä tai niihin liittyvien riskien vuoksi ei voida tehdä hankintasopimusta ilman edeltäviä neuvotteluita; tai 4) hankinnan kohteen kuvausta ei voida laatia riittävän tarkasti viittaamalla standardiin, eurooppalaiseen tekniseen arviointiin, yhteiseen tekniseen määritelmään tai tekniseen viitteeseen. Neuvottelumenettelyssä ei ehdottomasti edellytetä yksityiskohtaista (täydellistä) tarjouspyyntöä tai tarjousta, jos asianomaisen hankinnan kohdalla sellaisen esittäminen on käytännössä suhteellisen vaikeata. Hankittavan tuotteen tai palvelun sisältö ja sopimuksen reunaehdot tarkentuvat tällöin neuvottelujen yhteydessä. Kilpailullinen neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely on perinteisen neuvottelumenettelyn jalostuneempi muoto käytettäväksi monimutkaisissa hankinnoissa. Käytännössä kilpailullinen neuvottelumenettely tulee sovellettavaksi vain poikkeuksellisesti EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Kilpailullista neuvottelumenettelyn soveltamisen edellytyksistä on säädetty hankintalaissa ja menettelyä käsitellään tarkemmin jäljempänä EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen kohdalla. Puitesopimukset ja puitejärjestelyt Puitejärjestelynä hankintalaissa tunnettu hankintamenettely vastaa pääsääntöisesti perinteistä puitesopimusten kilpailuttamista. Puitejärjestelyjen mukaiset sopimukset ovat eräänlaisia raamisopimuksia, joiden kaikki ehdot, kuten suoritemäärät, eivät ole selvillä kilpailuttamisen aikana. Puitejärjestelyä käytettäessä sopimuskauden aikana voidaan tarkistaa esimerkiksi palveluiden tai tuotteiden hinta kilpailuttamalla (ns. minikilpailutus) puitejärjestelyssä mukana olevat yritykset. Puitejärjestelyn kesto saa olla enintään neljä vuotta. Puitejärjestelyn käytön edellytykset selviävät hankintalaista (42-43 ). 9

10 Hankinnat ilman kilpailuttamista (suorahankinta) Suorassa hankinnassa vastaava viranhaltija suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee / valmistelee hallintoelimen hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä tai usealta toimittajalta pyydetyn tarjouksen perusteella. Suora hankinta on sallittu vain hankintalaista ilmenevin erityisin perustein, joita on tulkittava suppeasti. Suora hankinta on mahdollista mm. silloin kun vain tietty toimittaja pystyy toteuttamaan hankinnan tai kun ennalta arvaamattoman syyn aiheuttaman kiireen johdosta hankintaa ei ehditä kilpailuttaa ja hankinnan tekemättä jättäminen aiheuttaa olennaista vahinkoa. Aikaisempaa hankintaa täydentävä lisähankinta on laissa mainituin edellytyksin mahdollista ilman kilpailutusta. Jos alkuperäisen hankinnan kilpailutus on tehty ns. optioehdoin, voi suora jatkohankintasopimus olla mahdollinen tällä perusteella. Hankinta pakko- ja konkurssihuutokaupasta suorana hankintana on myös asian luonteesta johtuen sallittua. Suoran hankinnan yksityiskohtaiset edellytykset ilmenevät hankintalaista. Suoraa hankintaa saa HL 67 :n sekä 27 ja 28 :n mukaan käyttää julkaisematta hankintailmoitusta, jos 1) avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia edellyttäen; lisäedellytyksenä on, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta, 2) teknisistä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta; 3) hankinnan tarkoituksena on ainutkertaisen taideteoksen tai taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen; 4) sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi; 5) hankittava tavara valmistetaan vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten eikä kyseessä ole massatuotanto tavaran valmistamisen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi; 6) hankinta koskee perushyödykemarkkinoilla noteerattuja ja sieltä hankittavia tavaroita; 7) tavarat hankitaan erityisen edullisesti liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta, pesänhoitajalta tai selvittäjältä maksukyvyttömyysmenettelyn, akordin tai vastaavan menettelyn seurauksena; 8) kyseessä on palveluhankinta, joka tehdään suunnittelukilpailun perusteella ja joka on suunnittelukilpailun sääntöjen mukaan tehtävä kilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa; tällöin kaikki voittajat on kutsuttava osallistumaan neuvotteluihin. Päätös suoran hankinnan käyttämisestä on aina perusteltava, koska tällöin poiketaan hankintalain edellyttämästä kilpailuttamisvelvollisuudesta. Tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiselta yhteishankintayksiköltä, joka on noudattanut hankintalain säännöksiä hankinnan tekemisestä eli jo kilpailuttanut hankinnan. Seurakunta voi käyttää hankintojen toteuttamisessa erilaisia valtakunnallisia ja alueellisia yhteiskilpailutuksia, yhteishankintayksiköitä tai hankintarenkaita, jolloin sitoudutaan suorittamaan määrätyn palvelun tai tuoteryhmän hankinnat sopimuksen mukaisella tavalla.

11 3.3 Hankintamenettelyt EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa 3.3.1. Yleistä Hankintalain tarkoittamissa EU-kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa sovelletaan laissa määrättyjä yksityiskohtaisia menettelytapoja ja toiminta-aikoja. EU- kynnysarvot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien hankintadirektiivien pohjalta komission antamaan asetukseen. EU-kynnysarvot ilman arvonlisäveroa - tavara ja palveluhankinnoissa 207.000, - rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa 5.186.000 ja - suunnittelukilpailuissa 207.000. EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen määräyksiä ei ole otettu tähän hankintaohjeeseen, koska seurakunnan hankinnat harvoin ylittävät kyseiset kynnysarvot. 4. HANKINNAN ENNAKOIDUN ARVON LASKEMINEN Hankinnan ennakoidun arvon laskemisella pyritään selvittämään ja ennakoimaan käynnistyvän hankinnan suurin kokonaisarvo. Kokonaisarvo määrittää alittaako vai ylittääkö hankinnan arvo hankintalaissa säädetyt kynnysarvot, joiden mukaan määräytyvät hankintaan soveltuvat säädökset ja hankintamenettelyvaihtoehdot. Ennakoitu arvo lasketaan aina ilman arvonlisäveroa HL 27-30 :n mukaisesti. Arvoon lasketaan mukaan optio- ja muut sopimuksen pidennysvaihtoehdot sekä eri vaihtoehtojen ennakoidut arvot. Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, osien ennakoitu arvo on laskettava yhteen. Tällöin kunkin osan hankinnassa noudatetaan yhteenlasketun arvon mukaista menettelyä. Ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai aloittaa muuten hankintamenettelyn. Toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevan sopimuksen ennakoidun kokonaisarvon perusteena käytetään ennakoitua kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48. 5. TARJOUSPYYNTÖ 5.1. Yleistä Hankintaprosessin usein keskeisin ja suurinta harkintaa edellyttävä vaihe on tarjouspyynnön suunnittelu ja laatiminen. Tarjouspyynnössä ostaja määrittelee haluamansa tuotteen, palvelun tai urakan sisällön, siihen liittyvät kaikki vaatimukset ja ehdot, joilla on merkitystä tarjouksen tekemisessä ja hinnoittelussa sekä hankinnan valinta- ja vertailuperusteet painoarvoineen ja pisteytyksineen. Näiden tietojen perusteella tarjoajan on kyettävä laatimaan tarjouksensa. 5.2. Tarjouspyynnön sisältö Tarjouspyynnössä on hankinnan luonteesta, laadusta, arvosta ja käytettävistä yleisistä sopimusehdoista riippuen ilmoitettava esimerkiksi: 1) tiedot hankintayksiköstä

2) hankinnan sisältö eli hankittavien tavaroiden ja palvelujen määrä ja erityisominaisuudet samoin kuin rakennustyön tekninen sisältö. Hankinnan sisältöön liittyy toimitukselta edellytettävät laatuvaatimukset. 3) sovellettava hankintamenettely (avoin, rajoitettu, neuvottelumenettely jne.) 4) ilmoitus toimittajien kelpoisuusvaatimuksista ja sen osoittamiseksi vaadittavista asiakirjoista 5) tarjouksen valintaperusteet (halvin/hinta-laatusuhteeltaan paras) ja yksityiskohtaiset arviointikriteerit ja niiden suhteellinen painotus 6) voidaanko kokonaistarjouksen lisäksi tehdä osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia 7) vaatimus huolto- ja käyttöohjeista sekä koulutuksesta, joiden tulee sisältyä tarjoukseen 8) mahdollisten varaosien saantimahdollisuudet, tuotteen huolto- ja korjausmahdollisuudet ym. 9) hankittavan tavaran toimitusaika ja paikka (paikat) 10) määräaika tarjouksen jättämiselle sekä osoite, johon tarjous on toimitettava samoin kuin tarjoukseen merkittävä tunnus 11) kuinka pitkään tarjouksen tulee olla voimassa 12) maksuehdot ja mahdolliset vakuudet 13) edellytetäänkö tarjoukselta kiinteää hintaa vai hyväksytäänkö myös hinnanmuutosperusteeseen sidottu hinta, jolloin sidonnaisuus ilmoitettava tarjouspyynnössä 14) vakuuttamisvelvollisuus 15) asiakirjoista mahdollisesti perittävä maksu 16) tarjousten laatimiskieli sekä kieli tai kielet, jota sopimusta sovellettaessa käytetään 17) sovellettavat toimialakohtaiset yleiset sopimusehdot (JYSE 2017, JIT 2015, YSE 1998, KSE 2013, KE 2008 jne.) 18) sopimukseen sovellettava laki (noudatetaan Suomen lakia) 19) erimielisyyksien käsittelypaikka; yleisen alioikeuden nimi (..käräjäoikeus) 20) kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa viittaus julkaistuun ennakko- ja hankintailmoitukseen HILMA-kanavalla 21) tarjouspyyntöä tarkentavien kysymysten esittämistapa (esim. Cloudia-kilpailutusjärjestelmä tai sähköpostiosoite) ja määräaika sekä niitä koskevien vastausten antamisaika ja -tapa (esim. Cloudia-kilpailutusjärjestelmä tai HILMA-ilmoituksen täydentäminen) 22) pyyntö tarjoajan sähköpostiosoitteesta, jonka antamisella tarjoaja suostuu hankintapäätöksen sähköiseen tiedottamiseen. 12 5.3. Tarjousten vertailukriteerien määrittely Tarjouspyynnössä on mainittava hankintapäätöstä tehtäessä sovellettava valintaperuste, kokonaistaloudellinen edullisuus tai tarjouksen hinta (HL 93-95 ). Mikäli valintaperusteena on hinta-laatusuhde, tarjouspyynnössä on yksilöitävä vertailu- eli arviointiperusteet (arviointikriteerit). Kokonaistaloudellisina arviointiperusteita voivat olla mm. tuotteen hinta, toimitusaika, valmistumispäivä, käyttökustannukset, ympäristöystävällisyys jne. Valintaperustetta ja sitä ilmentäviä arviointikriteereitä ei saa muuttaa tai lisätä hankintaprosessin aikana. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa valinta- ja vertailuperusteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Käytettäessä valintaperusteena hinta-laatusuhdetta, vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Asiakirjojen ristiriitaisuuksien välttämiseksi yksityiskohtaiset arviointikriteerit on käytännössä syytä esittää yleensä vasta tarjouspyyntöasiakirjoissa. Arviointikriteereiden painoarvot voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti

mahdollista, ne on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä. EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen kohdalla tulee hankintalaista aina varmistaa asiaa koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset. Hankintaprosessissa ehdokkaiden tai tarjoajien kelpoisuuden arviointi ja toisaalta tarjoajien jättämien tarjousten arviointi on erotettava toisistaan. Tarjoajan kelpoisuuteen viittaaminen laadullisena tekijänä ei ole EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevassa rajoitetussa menettelyssä mahdollista osallistumishakemusten käsittelyn jälkeen. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa yritys on tarjousten vertailun jälkeen todistettavasti menettänyt kelpoisuutensa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa valintaperusteiden kohdalla voidaan noudattaa soveltuvin osin vastaavia perusteita kuin edellä mainittu. Tällainen menettely on usein myös suositeltavaa, koska se todellisuudessa helpottaa tarjousten vertailua. EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa kokonaistaloudelliset vertailuperusteet voidaan kuitenkin ilmoittaa tarvittaessa vain tärkeysjärjestyksessä. Tähän ryhmään kuuluvissa palveluhankinnoissa ja urakoissa vertailuperusteina voidaan hankintalain 72 :n mukaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa. Tarjouspyyntöön on suositeltavaa sisällyttää lomakkeet tarjousten antamista varten ja niiden arvioinnissa käytettävän vertailutaulukon pohja, josta ilmenee eri arviointiperusteet (valintakriteerit) ja niiden suhteellinen painotus. Menettely selkeyttää tarjousten tekijöille tilaajan tarkoituksen ja se helpottaa samalla tilaajan tulevaa arviointia ja valintaa koskevan pöytäkirjan laadintaa. Vertailupohja voidaan muodostaa myös Cloudia hankintajärjestelmään ilman erillistä taulukkoa. Seurakunnan ympäristöohjelman mukaan hankintojen ympäristövaikutukset sekä kestävän kehityksen kriteereitä huomioidaan koko hankintaprosessissa hankinnan suunnittelusta kilpailutuskriteereiden määrittelyyn. Kaikkien hankintojen suunnittelussa arvioidaan hankinnan ympäristövaikutukset. Tarjouspyyntöihin kirjataan hankittavia tuotteita tai palveluita koskevat ympäristövaatimukset ja valintakriteereihin liitetään soveltuvin osin tuotteiden ympäristöominaisuudet. Ympäristövaatimuksina voidaan edellyttää mm. ympäristömerkin kriteerien täyttymistä, kierrätysmateriaalin käyttöä ja haitallisimpien kemikaalien välttämistä. Joissain tuoteryhmissä tarjouspyyntö voidaan rajata ympäristötuotteisiin. Hankintojen ympäristökriteereinä voi olla kuljetusten ympäristöystävällisyys, laitteen vähäinen energian- ja vedenkulutus, vähäiset kustannukset jätehuollosta (pakkaus ja käyttöiän päättyessä laitteen hävitys), tuotteen kierrätettävyys, varaosien saatavuus, pitkä käyttöikä, huollettavuus ja korjattavuus sekä ympäristölle haitallisten ainesosien vähäisyys. Myös ostopalveluna hankittavien tuotteiden tai palveluiden ympäristölaatu varmistetaan. Ympäristötekijöiden määrittely tehdään hankintalain edellyttämällä tavalla. Vertailuperusteiden tulee olla hankinnan laadun kannalta oleellisia ja niiden suhteellisten painoarvojen tulee olla tilaajan kannalta hankinnan edullisuutta korostavia. 13 6. TARJOUSTEN AVAAMINEN Saapuneet tarjoukset kirjataan tai niiden päällykseen merkitään tarjouksen saapumisaika ja vastaanottajan nimi. Tietoteknisin menetelmin (telefaksit ja sähköpostit) tehtyjen tarjousten vastaanotto on järjestettävä siten, ettei tarjousehtojen salaisuutta vaaranneta.

Näin saadut tarjoukset on suljettava kirjekuoreen tai muutoin varmennettava tietovuodot kesken asian käsittelyn. Tarjoukset säilytetään avaamattomina niiden avaamistilaisuuteen saakka. Myös avaamistilaisuuden jälkeen on huolehdittava siitä, että tarjoukset niihin kuuluvine hankintapäätöksen kannalta oleellisine liitteineen säilytetään huolellisesti. Tarjoukset avataan ilman julkisuutta hankintayksikköä edustavien henkilöiden toimesta ( virkamiestiimissä ). Avaustilaisuudesta tulee laatia avauspöytäkirja, jonka liitteenä on saadut tarjoukset. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa menettely voi pöytäkirjauksen osalta olla joustavampi. Avaustilaisuuden jälkeen saatuja tarjousta koskevia tietoja ei tulisi julkistaa ennen lopullisen hankintapäätöksen tekemistä, jotta tarjousten vertailu ja poikkeuksellisesti suoritettavat täydentävät neuvottelut voidaan suorittaa ilman sivuvaikutteita. Avatut tarjoukset varmistetaan päivämäärällä ja läsnä olevien henkilöiden nimikirjoituksella tai toimielimen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoituksella. Avaamispöytäkirjassa on oltava vähintään 1) aika ja paikka 2) läsnäolijat 3) saapuneiden tarjousten lukumäärä 4) listaus tarjoajista 5) tarjousajan päättymisen jälkeen (myöhässä) saapuneet tarjoukset. Cloudia-hankintajärjestelmässä avauspöytäkirja muodostuu automaattisesti ja se myös huolehtii avauskäytäntöjen oikeellisuudesta, jotka voidaan tarvittaessa todentaa järjestelmän lokitietojen avulla. 14 7. TARJOUSTEN HYLKÄÄMINEN Hankinnasta päättävällä on velvollisuus/oikeus hylätä saadut tarjoukset hankintalain mukaisin perustein. Tarjous on hylättävä: 1) jos se on tarjouspyynnön vastainen tai sitä ei ole annettu vaaditussa muodossa (hinta-, soveltuvuus- tms. lomakkeet), 2) jos tarjoushintaa ei ole annettu yksiselitteisesti tai tarjouksessa ei ole esitetty vaadittuja hintaerittelyjä (yksikköhinnat), 3) jos tarjouksentekijä on tarjousmenettelyssä toiminut vilpillisesti taikka muuten lain tai hyvän kauppatavan vastaisesti, 4) jos tarjous on saapunut määräajan päättymisen jälkeen. Myöhästynyt, mutta ennen avaustilaisuutta saapunut tarjous voidaan kuitenkin ottaa huomioon kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Lisäksi tarjoukset voidaan hylätä 1) jos kaikki tarjoukset ylittävät olennaisesti tarkoitukseen varatut määrärahat tai hankinta osoittautuu tarpeettomaksi, 2) jos tarjoushinta on niin alhainen, että on ilmeistä, ettei hankintaa myyjän taloudelliset edellytykset huomioon ottaen voida tarjouksen mukaisesti täyttää. Tarjousten hylkääminen alhaisen tarjouksen johdosta edellyttää kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintalaista selviävällä tavalla yksityiskohtaista selvitysmenettelyä (HL 96 ) Julkisen hankintayksikön kannalta on erittäin tärkeätä, että saadut tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouksen tekijöillä ei ole julkisissa hankinnoissa samanlaista mahdollisuutta tarjota haluamallaan tavalla kuin yksityisten kansalaisten tai yksityisoikeudellisten yritysten pyytämien tarjousten kohdalla. Tasapuolisen ja syrjimättömän tarjousten vertailun mahdollistamiseksi saatujen tarjousten tulee olla tarjouspyynnön mukaisia sekä tar-

jousten teknisen sisällön että tarjousta koskevien oikeudellisten reunaehtojen osalta. Tarjousten tulee sisältää esimerkiksi tarjoushinta sellaisena kuin hankintayksikkö on sen edellyttänyt. Hankintamenettelystä riippuen hinta annetaan kokonaishintana tai yksikköhintoina. Hinta voidaan antaa myös niin, että osa hinnasta on kokonaishintana ja osa yksikköhintoina. Jos tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen, hankintayksikkö joutuu eräissä hankintalain mainitsemissa tapauksissa ehdottomasti hylkäämään tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset, kun taas toisissa tapauksissa hylkääminen on harkinnanvaraista. Hankintayksikön on huolehdittava myös siitä, että tarjouskilpailussa vilpillisesti toimivat yritykset suljetaan pois kilpailusta, vaikka ne olisivat kelpoisuutensa osalta olleet soveltuvia kyseiseen toimeksiantoon. 15 8. HANKINNAN KESKEYTTÄMINEN Sen lisäksi, mitä hankintalaki osoittaa, on seurakunnalla oikeus keskeyttää hankintaprosessi, mikäli annetut tarjoukset ylittävät talousarviossa hankkeeseen varatun määrärahan. Hankintaprosessi on myös mahdollista keskeyttää, mikäli seurakunnassa havaitaan, että aloitettu prosessi tuottaisi seurakunnalle epäedullisen lopputuloksen. Mikäli seurakunta haluaa keskeyttää hankintaprosessin, siitä on ilmoitettava kirjallisesti perusteluineen niille toimittajille, joilta seurakunta pyysi/sai tarjouksia. Hankinnan keskeyttäminen edellyttää usein hallintopäätöksen tekemistä muutoksenhakuosoituksineen. 9. TARJOAJAA KOSKEVAT VAATIMUKSET Rajoitetussa menettelyssä tarjoajien valinnan yhteydessä ja avoimessa menettelyssä tarjousten käsittelyn yhteydessä tarkastetaan tarjoajien kelpoisuus. Tarjoajalle asetettavat vähimmäisvaatimukset suhteutetaan hankintasopimuksen kokoon ja laatuun. Tarjoajille voidaan HL 83 86 :n mukaisti asettaa ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta, oikeutta harjoittaa ammatti- tai elinkeinotoimintaa, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevia vaatimuksia. Rekisteritietoina voidaan vaatia tarjoajalta ote ammatti- tai elinkeinorekisteristä. Tarjoajan taloudellisen ja rahoituksellisen tilan selvittämiseksi tarjoajalta voidaan vaatia verovelkatodistukset, selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä alv-lain mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, todistus henkilöstön sosiaali- ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta, pankin tai luottolaitoksen lausunto luottokelpoisuudesta, selvitys ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksesta, kaupparekisteriote, tilinpäätöstiedot (tuloslaskelma, tase, toimintakertomus, todistus yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja liikevaihdosta hankintasopimuksen kohteena olevalta toimialalta). Tarjoajan teknistä ja ammatillista pätevyyttä voidaan osoittaa esim. todistuksilla tarjoajan tai yrityksen johtohenkilöiden sekä erityisesti palvelun/urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä, referenssitiedoilla enintään viiden viimeisen vuoden aikana toteutetuista rakennusurakoista tai kolmen viimeisen vuoden aikana toteutetuista tavaran toimituksista/palveluista, selvityksillä tarjoajan omista ja ulkopuolisista teknisistä asiantuntijoista sekä käytettävistä alihankkijoista ja tiedoilla laadunvarmistuksesta ja muilla HL 59 :ssä mainituilla selvityksillä. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa käytetään tarjoajien kelpoisuuden selvittämisessä yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (espd).

16 Tarjoajan pakolliset poissulkemisperusteet on määritelty HL 80 :ssä. Tarjoajan harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet on määritelty HL 81 :ssä. 10. HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säätelee hankinta-asiakirjojen julkiseksi tuloa. Lain sulautuessa myöhemmin osaksi muuta kansallista lainsäädäntöä, löytyvät säännökset ko. lain/lakien sisältä. Hankintoja koskevien asiakirjojen julkisuus riippuu hankinta-asian käsittelyvaiheesta. Asiakirjojen julkisuudessa noudatetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) eli julkisuuslain säännöksiä. Se, keneltä tarjouksia on pyydetty tai ketkä ovat jättäneet osallistumishakemuksen, on julkinen asia sen jälkeen, kun asia on päätetty tai kirjattu viranomaisessa. Sen sijaan hankintayksikölle saapuneet tarjoukset eivät ole vielä avaamisen jälkeen julkisia. Ei myöskään ole suositeltavaa, että tarjoajia koskevia tietoja annetaan julkisuuteen esimerkiksi esityslistoja koskevan laajan jakelun kautta. Sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt hankintapäätöksen ja pöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkistettu, asiaa koskevan päätös on julkinen. Päätöksen julkistaminen tapahtuu tämän jälkeen viranomaisen harkinnan perusteella ottaen huomioon kirkkolain, hankintalain ja julkisuuslain velvoitteet. Hankintayksikön tulee päätöksen jälkeen antaa päätös tiedoksi kilpailuun osallistuneille tarjouksentekijöille. Asianosaisille toimitettuun päätökseen on liitettävä kaikki päätöksentekoon vaikuttaneet tiedot, jotta heillä on mahdollisuus arvioida päätöstä ja käyttää lakisääteisiä oikeusturvakeinoja (asianosaisjulkisuus). Lopullisesti kaikki hankinta-asiakirjat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta tulevat julkisuuslain nojalla julkisiksi, kun hankintasopimus on tehty (JulkL 7 ). Jälkimmäinen tilanne koskee lähinnä ns. yleisöjulkisuutta. Tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen antama tarjoushinta on julkinen hankintaa koskevan päätöksentekoprosessin ja sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen (JulkL 7 ). Tarjoukseen liittyvän kokonaishinnan lisäksi myös yksikköhinnat ovat pääsääntöisesti julkisia. Hankintakilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on oikeus saada tieto myös muista tarjousten vertailuun ja päätöksen tekemiseen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, jotta heillä olisi mahdollisuus tarvittaessa hakea muutosta päätökseen (JulkL 11 ). Osa hankinnoista on sellaisia, että tarjoushinta annetaan vain kokonaishintana. Huomattava osa hankittavista tuotteista tai palveluista on kuitenkin sellaisia, joiden lopullista määrää ei tiedetä vielä kilpailuttamisvaiheessa, joten hinta annetaan yksikköhintana. Tällaisia hankintoja ovat tyypillisesti kausihankintoihin liittyvät tavarahankinnat, joiden lopulliset määrät selviävät vasta sopimuskauden aikana tavaroita kohteeseen toimitettaessa. Vastaavasti rakennusurakoissa käytetään yksikköhintoja joko rakennuskohteen toteuttamisen tiettyjen osa-alueiden hinnoittelussa tai jopa koko kohteen hinnoittelussa. Hankintaviranomainen ei saa ilman asianosaisen suostumusta käyttää oikeudettomasti tietoja, jotka liittyvät tarjouksen tehneen elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuteen. Vastaava kielto koskee muita näihin verrattavia tietoja, jos tällaisen tiedon ilmaiseminen saattaisi aiheuttaa elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa (JulkL 24 ). EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta koskeva jälki-ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa

17 luottamuksellisten liiketietojen säilyttämistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua. 11. HANKINTAPÄÄTÖKSEEN LIITTYVÄ MUUTOKSENHAKUMENETTELY Alle 5.000 :n suuruiset pienhankinnat: Hankinnat toteutetaan yleensä hankintaohjeen kohdan 3.1.2. A mukaisesti ilman hallinnollisia päätöksiä, joten niihin ei kohdistu muutoksenhakumenettelyä. Erityisin perustein voidaan hankinasta tehdä hallintopäätös, johon voidaan hakea muutosta oikaisuvaatimuksella laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat: Hankinnan toteuttamisesta tehdään käytetystä menettelytavasta riippumatta perusteltu hallinnollinen viranhaltijan tai hallintoelimen päätös, joka saatetaan tiedoksi tarjoajille. Päätökseen voidaan hakea muutosta hankintaoikaisuna lain soveltamisessa tapahtuneen virheen perusteella. Asianosaisen on esitettävä vaatimus hankintaoikaisun vireille tulosta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon ratkaisusta. Hankintayksikkö itse voi myös ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä tilanteessa, jossa se itse havaitsee tarjousten vertailussa pisteytysvirheen tai vertailuperusteita on muutoin sovellettu virheellisesti. Päätöstä tai ratkaisua ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on tehty. Päätökseen voidaan hakea muutosta myös oikaisuvaatimuksella laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Hankintaoikaisun ja oikaisuvaatimuksen käsittelee kirkkoneuvosto, jonka päätöksestä on edelleen mahdollista tehdä kirkollisvalitus hallinto-oikeudelle Kirkkolain 24:4 :n mukaisilla perusteilla. Kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat: Päätökseen voidaan hakea muutosta hankintaoikaisuna lain soveltamisessa tapahtuneen virheen perusteella. Asianosaisen on esitettävä vaatimus hankintaoikaisun vireille tulosta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon ratkaisusta. Hankintayksikkö itse voi myös ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä tilanteessa, jossa se itse havaitsee tarjousten vertailussa pisteytysvirheen tai vertailuperusteita on muutoin sovellettu virheellisesti. Päätöstä tai ratkaisua ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on tehty. Hankintaoikaisun käsittelee kirkkoneuvosto. Päätöksestä voi hakea muutosta myös valittamalla markkinaoikeuteen. Valituksen voi tehdä tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee. Valitus on tehtävä pääsääntöisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Hankinta-asiaan ei saa hakea muutosta kirkkolain perusteella, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. 12. HANKINTASOPIMUKSET HL 128 :n mukaan hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on tehtävä hankintasopimus, joka syntyy erillisen kirjallisen sopimuksen tekemisellä. Hankintasopimuksen tarkoituksena on tavaran hankinta, palvelun suorittaminen tai rakennusurakan toteuttaminen taloudellista vastiketta vastaan. Koska sopimuksen sisällöstä voi olla vaikea neuvotella enää hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, tarjouspyyntöön on

hyvä pyrkiä liittämään aina keskeisimmät hankintasopimukseen otettavat sopimusehdot tai vaihtoehtoisesti mahdollisimman täydellinen sopimusluonnos. Sopimukseen hankinnan laadusta ja laajuudesta riippuen kirjattava seikat: - Sopimuksen numero, päiväys ja muu tunnus - Osapuolten eli ostajan ja myyjän tiedot - Hankittava tavara, palvelu tai urakka riittävästi yksilöitynä ja määritettynä - Paljous ja yksiköt - Hinnat (eriteltynä kappale- ja yhteishinta sekä alennukset, kokonaishinta, verojen ja maksujen määrä sekä nettohinta) - Hintamuutoksia koskeva ilmoitus- ja neuvottelumenettely määräaikoineen - Toimitusaika tai sopimuskausi, mahdolliset optiokaudet ja niiden käyttämisen ilmoitusmenettely määräaikoineen - Toimitusehto ja toimitustapa tavaran osalta - Toimitusosoite - Laskutus ja maksuehto - Mahdollinen ennakkomaksu ja sen vakuus - Takuuehdot - Yhteystiedot (hankintaa hoitavan henkilön nimi ja puhelinnumero) - Vakuuttaminen - Selvitys toimituksen valvonnasta ja vastaanotossa noudatettavasta menettelystä sekä pakkausohjeet ja mahdolliset ohjeet pakkausmateriaalin poiskuljetuksesta - Mahdollinen lisähankintavaraus, mikäli sisältynyt kilpailutukseen - Sopimuksen muuttaminen - Sopimuksen purkaminen - Sovellettavat sopimusehdot jne. Hankintasopimusta ei voida tehdä, mikäli hankintapäätökseen on haettu muutosta hankintaoikaisuna tai valituksella markkinaoikeuteen. 18 13. HANKINTAOHJEEN VOIMAANTULO Tämä hankintaohje tulee voimaan, kun Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston asiaa koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Liite asiaan nro: 142/b Liite Jyväskylän seurakunnan hankintaohjeeseen: Hankintavastuut, -valtuudet ja -menettely Hankinnan arvo alle 7.000 (alv 0 %) 7.001-60.000 (alv 0%) 60.000-150.000 (alv 0 %) Hankintavastuu Työntekijä itsenäisesti käytettävien määrärahojen puitteissa Alueneuvosto/johtokunta Viranhaltijapäätöksiin oikeutetut määrärahojen puitteissa IT- ja kiint.ja haut.toimen johtokunta, viranhaltijapäätöksiin oikeutetut määrärahojen puitteissa 150.000-207.000 (alv 0 %) Kiinteistö- ja hautaus- toimen johtokunta, Kirkkoneuvosto yli 207.000 (alv 0 %) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta < 1 milj., jonka jälkeen Kirkkoneuvosto Sovellettavat säädökset (kaikki HallL, KL, KJ) Hankinnasta Ilmoittaminen Hankintamenettely Hankintapäätös HankL:n yleiset periaatteet HankL:n yleiset periaatteet HankL (kansallisen HankL (kansallisen HankL (EU-kynnysarvon ylittävä kynnysarvon ylittävä hankinta) kynnysarvon ylittävä hankinta) tavara- tai palvelu- hankinta) Ei tarpeen 3-5 dokumentoitua puhelimitse tai sähköpostilla tehtävää hintatiedustelua Ei erillistä päätöstä, Hallintopäätös, jos erityisin perustein tarpeen Hankinnan mukaan, www-sivut, lehti-ilmoitukset, Cloudia, HILMA avoin menettely / rajoitettu menettely / neuvottelumenettely, suorahankinta vain erityisin perustein Hallintopäätös / Kokouspöytäkirja Tiedoksianto Tiedoksi yksikön esimies Kilpailuun osallistuneet, Kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallintojohtaja Tilauksen/ hankintasopimuksen allekirjoitus Laskun tarkastus Työntekijä itsenäisesti Tilauksen vastaanottaja = ao. työntekijä ja työalan esimies Päätöksentekijä tai päätöksessä valtuutettu Tilauksen vastaanottaja = ao. työntekijä ja työalan esimies Yli 7.000 :n investoinnit edellyttävät hankevarausta talousarvion investointiosaan Cloudia, HILMA Cloudia, HILMA Cloudia, HILMA avoin menettely / rajoi-tettu menettely / neuvottelumenettely, suorahankinta vain erityisin perustein Hallintopäätös / Kokouspöytäkirja Kilpailuun osallistuneet, Kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallintojohtaja Päätöksentekijä, srk:n nimenkirjoittaja tai päätöksessä valtuutettu Tilauksen vastaanottaja = ao. työntekijä ja työalan esimies avoin menettely / rajoitettu menettely / neuvottelumenettely / kilpailullinen neuvottelumenettely Kokouspöytäkirja Kilpailuun osallistuneet, Kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallintojohtaja Srk:n nimenkirjoittaja tai päätöksessä valtuutettu Tilauksen vastaanottaja = ao. työntekijä ja työalan esimies avoin menettely / rajoitettu menettely / neuvottelumenettely / kilpailullinen neuvottelumenettely Kokouspöytäkirja Kilpailuun osallistuneet, Srk:n nimenkirjoittaja tai päätöksessä valtuutettu Tilauksen vastaanottaja = ao. työntekijä ja työalan esimies Laskun hyväksyntä Laskujen hyväksyjä ko. yksikössä Laskujen hyväksyjä ko. yksikössä Laskujen hyväksyjä ko. yksikössä Laskujen hyväksyjä ko. yksikössä, hyväksynnässä mainittava hankintapäätös Laskujen hyväksyjä ko. yksikössä, hyväksynnässä mainittava hankintapäätös

Liite asiaan nro: 145/a Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 1/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Toimintakate 0-5 000 000-10 000 000-15 000 000-20 000 000-25 000 000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Toteutuma 2017 (ennuste tasainen vauhti) Toteutuma 2016 Talousarvio 2017 Kesäkuu 2017 Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Korvaukset 345 627,22 463 371 321 710 75 % 430 503 691 254 Myyntituotot 125 614,57 316 900 146 287 40 % 336 862 251 229 Virkatodistustuotot 27 143,50 53 000 26 614 51 % 54 978 54 287 Seurakuntatyön maksut 250 363,62 350 468 257 516 71 % 377 202 500 727 Hautaustoimeen liittyvät maksut 352 213,12 548 700 307 215 64 % 608 682 704 426 Hautojen hoitoon liittyvät tuotot 0,00 200 0 0 % 0 0 Muut maksutuotot 177 359,39 107 299 198 333 165 % 257 334 354 719 Maksutuotot 807 079,63 1 059 667 789 677 76 % 1 298 196 1 614 159 Vuokratuotot 321 420,90 660 180 335 292 49 % 673 276 642 842 Metsätalouden tuotot 94 636,12 99 200 40 532 95 % 148 614 189 272 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat 26 626,47 9 762 36 053 273 % 83 479 53 253 Tuet ja avustukset 87 445,84 85 500 14 738 102 % 119 078 174 892 Muut toimintatuotot 205 790,85 53 600 27 655 384 % 48 450 411 582 TOIMINTATUOTOT 2 014 241,60 2 748 180 1 711 944 73 % 3 138 458 4 028 483 Palkat ja palkkiot -5 168 698,47-10 586 434-5 254 520 49 % -10 165 769-10 337 397 Henkilösivukulut -1 451 716,30-3 087 712-1 565 225 47 % -2 933 915-2 903 433 Henkilöstökulujen oikaisuerät 50 976,23 102 000 75 899 50 % 145 437 101 952 Henkilöstökulut -6 569 438,54-13 572 145-6 743 846 48 % -12 954 246-13 138 877 Palvelujen ostot -2 242 199,30-5 149 095-2 193 843 44 % -4 334 916-4 484 399 Vuokrakulut -500 466,64-1 079 273-484 354 46 % -1 059 939-1 000 933 Ostot tilikauden aikana -1 189 998,92-2 211 228-1 104 330 54 % -2 356 418-2 379 998 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 189 998,92-2 211 228-1 104 330 54 % -2 356 418-2 379 998 Annetut avustukset -502 690,98-803 148-425 058 63 % -880 033-1 005 382

Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 2/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Kesäkuu 2017 Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Muut toimintakulut -2 919,27-333 700-57 969 1 % -615 369-5 839 TOIMINTAKULUT -11 007 713,65-23 148 589-11 009 401 48 % -22 200 921-22 015 427 TOIMINTAKATE ULKOINEN -8 993 472,05-20 400 409-9 297 457 44 % -19 062 464-17 986 944 Sisäiset tuotot 101 492,96 1 202 653 608 939 8 % 6 553 454 202 986 Palvelun ostot - sisäiset -101 492,96-1 202 653-608 939 8 % -1 158 498-202 986 Vuokrakulut - sisäiset 0,00 0 0 0 % -5 394 956 0 TOIMINTAKATE SISÄISET 0,00 0 0 0 % 0 0 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ -8 993 472,05-20 400 409-9 297 457 44 % -19 062 464-17 986 944 Kirkollisverotulot 11 257 219,92 20 329 500 11 761 739 55 % 20 947 993 22 514 440 Osuus yhteisöveron tuotoista 1 389 948,55 3 229 300 1 734 579 43 % 3 004 133 2 779 897 Verotulot 12 647 168,47 23 558 800 13 496 318 54 % 23 952 126 25 294 337 Verotuskulut -167 127,04-350 000-173 422 48 % -346 845-334 254 Keskusrahastomaksut -959 889,00-1 920 000-1 115 925 50 % -1 948 596-1 919 778 Korkotuotot 3 724,05 15 000 1 084 25 % 2 229 7 448 Muut rahoitustuotot 483 375,97 970 000 297 071 50 % 607 628 966 752 Sisäiset korkotuotot 0,00 0 19 878 0 % 0 0 Arvon muutokset sijoituksista 0,00 0 26 864 0 % 26 864 0 Korkokulut -117,66 0-114 0 % -275-235 Muut rahoituskulut 0,00 0 0 0 % -36 0 Sisäiset korkokulut 0,00 0-19 878 0 % 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut 486 982,36 985 000 324 906 49 % 636 410 973 965 VUOSIKATE 3 013 662,74 1 873 391 3 234 419 161 % 3 230 632 6 027 325 Suunnitelman mukaiset poistot -927 666,36-1 778 891-941 163 52 % -1 884 338-1 855 333 Poistot ja arvonalentumiset -927 666,36-1 778 891-941 163 52 % -1 884 338-1 855 333 Tuotot 0,00 0 0 0 % 1 210 940 0 Kulut 0,00 0 0 0 % -1 046 609 0 Siirto rahastosta/rahastoon 0,00 0 0 0 % -164 331 0 Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot 0,00 0 0 0 % 0 0 TILIKAUDEN TULOS 2 085 996,38 94 499 2 293 256 2 207 % 1 346 294 4 171 993 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 62 631,05 0 72 595 0 % 145 190 125 262 YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 2 148 627,43 94 499 2 365 852 2 274 % 1 491 484 4 297 255

Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 1/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Toimintakate Yleishallinto 0-500 000-1 000 000-1 500 000-2 000 000-2 500 000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Toteutuma 2017 (ennuste tasainen vauhti) Toteutuma 2016 Talousarvio 2017 Kesäkuu 2017 Yleishallinto Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Korvaukset 139 522,22 269 759 131 786 52 % 236 873 279 044 Myyntituotot 8 129,00 15 000 7 908 54 % 15 944 16 258 Virkatodistustuotot 27 143,50 53 000 26 614 51 % 54 978 54 287 Seurakuntatyön maksut 0,00 0 5 0 % 5 0 Muut maksutuotot 59 175,59 66 000 95 145 90 % 131 830 118 351 Maksutuotot 86 319,09 119 000 121 764 73 % 186 812 172 638 Tuet ja avustukset 68 495,70 70 000 0 98 % 69 670 136 991 Muut toimintatuotot 730,00 1 300 870 56 % 3 772 1 460 TOIMINTATUOTOT 303 196,01 475 059 262 327 64 % 513 069 606 392 Palkat ja palkkiot -541 222,21-1 175 505-559 668 46 % -1 101 110-1 082 444 Henkilösivukulut -152 908,47-338 482-167 626 45 % -302 682-305 817 Henkilöstökulujen oikaisuerät 46 685,32 102 000 58 290 46 % 105 850 93 371 Henkilöstökulut -647 445,36-1 411 987-669 003 46 % -1 297 942-1 294 891 Palvelujen ostot -658 911,36-1 170 890-622 647 56 % -1 135 959-1 317 823 Vuokrakulut -81 407,28-104 000-75 495 78 % -103 903-162 815 Ostot tilikauden aikana -98 942,81-193 660-70 690 51 % -137 659-197 886 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -98 942,81-193 660-70 690 51 % -137 659-197 886 Muut toimintakulut 41 469,56-8 000-9 173-518 % -98 967 82 939 TOIMINTAKULUT -1 445 237,25-2 888 537-1 447 008 50 % -2 774 430-2 890 475 TOIMINTAKATE ULKOINEN -1 142 041,24-2 413 478-1 184 681 47 % -2 261 360-2 284 082 Sisäiset tuotot 0,00 283 468 130 120 0 % 270 012 0

Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 2/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Kesäkuu 2017 Yleishallinto Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Palvelun ostot - sisäiset -3 671,56-302 270-131 220 1 % -285 826-7 343 Vuokrakulut - sisäiset 0,00 0 0 0 % -128 422 0 TOIMINTAKATE SISÄISET -3 671,56-18 802-1 100 20 % -144 237-7 343 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ -1 145 712,80-2 432 280-1 185 781 47 % -2 405 597-2 291 426 VUOSIKATE -1 145 712,80-2 432 280-1 185 781 47 % -2 405 597-2 291 426 Sisäiset vyörytyserät 0,00 0 0 0 % 2 185 045 0 TILIKAUDEN TULOS -1 145 712,80-2 432 280-1 185 781 47 % -220 552-2 291 426 YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -1 145 712,80-2 432 280-1 185 781 47 % -220 552-2 291 426

Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 1/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Toimintakate Seurakunnallinen toiminta 0-2 000 000-4 000 000-6 000 000-8 000 000-10 000 000-12 000 000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Toteutuma 2017 (ennuste tasainen vauhti) Toteutuma 2016 Talousarvio 2017 Kesäkuu 2017 Seurakunnallinen toiminta Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Korvaukset 206 105,00 193 612 189 925 106 % 193 631 412 210 Myyntituotot 11 849,85 31 500 13 246 38 % 29 717 23 700 Seurakuntatyön maksut 240 877,18 349 868 246 884 69 % 354 896 481 754 Muut maksutuotot 117 033,68 38 249 100 206 306 % 118 332 234 067 Maksutuotot 357 910,86 388 117 347 090 92 % 473 227 715 822 Vuokratuotot 33 009,53 48 200 34 218 68 % 70 526 66 019 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat 21 066,86 9 762 29 603 216 % 48 640 42 134 Tuet ja avustukset 12 509,59 15 500 12 942 81 % 46 533 25 019 Muut toimintatuotot 180 941,85 0 166 0 % 2 522 361 884 TOIMINTATUOTOT 823 393,54 686 691 627 189 120 % 864 795 1 646 787 Palkat ja palkkiot -3 506 876,37-7 081 821-3 497 211 50 % -6 707 544-7 013 753 Henkilösivukulut -984 097,98-2 080 507-1 039 894 47 % -1 940 863-1 968 196 Henkilöstökulujen oikaisuerät 485,69 0 5 620 0 % 12 915 971 Henkilöstökulut -4 490 488,66-9 162 328-4 531 486 49 % -8 635 492-8 980 977 Palvelujen ostot -697 077,09-1 403 768-639 113 50 % -1 351 855-1 394 154 Vuokrakulut -20 406,59-71 870-29 069 28 % -87 201-40 813 Ostot tilikauden aikana -157 354,45-380 418-166 784 41 % -399 635-314 709 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -157 354,45-380 418-166 784 41 % -399 635-314 709 Annetut avustukset -502 690,98-803 148-425 058 63 % -880 033-1 005 382 Muut toimintakulut 4 900,90-13 300-6 044-37 % -100 355 9 802 TOIMINTAKULUT -5 863 116,87-11 834 832-5 797 554 50 % -11 454 570-11 726 234 TOIMINTAKATE ULKOINEN -5 039 723,33-11 148 141-5 170 365 45 % -10 589 775-10 079 447

Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 2/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Kesäkuu 2017 Seurakunnallinen toiminta Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Sisäiset tuotot 0,00 439 472 439 563 0 % 439 659 0 Palvelun ostot - sisäiset -97 397,79-839 443-477 062 12 % -801 118-194 796 Vuokrakulut - sisäiset 0,00 0 0 0 % -5 266 533 0 TOIMINTAKATE SISÄISET -97 397,79-399 971-37 499 24 % -5 627 992-194 796 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ -5 137 121,12-11 548 112-5 207 864 44 % -16 217 767-10 274 242 Korkotuotot 0,00 0 4 0 % 4 0 Muut rahoitustuotot 1 651,82 0 1 513 0 % 1 513 3 304 Korkokulut 0,00 0-8 0 % -22 0 Rahoitustuotot ja -kulut 1 651,82 0 1 509 0 % 1 495 3 304 VUOSIKATE -5 135 469,30-11 548 112-5 206 354 44 % -16 216 272-10 270 939 Sisäiset vyörytyserät 0,00 0 0 0 % -4 450 060 0 TILIKAUDEN TULOS -5 135 469,30-11 548 112-5 206 354 44 % -20 666 332-10 270 939 YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -5 135 469,30-11 548 112-5 206 354 44 % -20 666 332-10 270 939

Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 1/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Toimintakate Hautaustoimi 0-200 000-400 000-600 000-800 000-1 000 000-1 200 000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Toteutuma 2017 (ennuste tasainen vauhti) Toteutuma 2016 Talousarvio 2017 Kesäkuu 2017 Hautaustoimi Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Myyntituotot 361,00 900 350 40 % 780 722 Hautaustoimeen liittyvät maksut 352 213,12 548 700 307 215 64 % 608 682 704 426 Hautojen hoitoon liittyvät tuotot 0,00 200 0 0 % 0 0 Muut maksutuotot 6,01 0 482 0 % 497 12 Maksutuotot 352 219,13 548 900 307 697 64 % 609 179 704 438 Vuokratuotot 2 067,60 5 830 3 015 35 % 6 057 4 135 Tuet ja avustukset 0,00 0 80 0 % 140 0 Muut toimintatuotot 0,00 38 200 150 0 % 150 0 TOIMINTATUOTOT 354 647,73 593 830 311 292 60 % 616 306 709 295 Palkat ja palkkiot -363 276,87-830 093-365 286 44 % -786 882-726 554 Henkilösivukulut -102 256,86-232 807-109 391 44 % -231 337-204 514 Henkilöstökulujen oikaisuerät 0,00 0 0 0 % 2 525 0 Henkilöstökulut -465 533,73-1 062 900-474 676 44 % -1 015 693-931 067 Palvelujen ostot -201 639,97-358 770-189 491 56 % -298 734-403 280 Vuokrakulut -148,80-2 500-249 6 % -390-298 Ostot tilikauden aikana -203 378,03-367 850-195 260 55 % -341 297-406 756 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -203 378,03-367 850-195 260 55 % -341 297-406 756 Muut toimintakulut -4 423,18 5 203-1 863-85 % -25 155-8 846 TOIMINTAKULUT -875 123,71-1 786 817-861 540 49 % -1 681 270-1 750 247 TOIMINTAKATE ULKOINEN -520 475,98-1 192 987-550 247 44 % -1 064 964-1 040 952 Sisäiset tuotot 0,00 65 993 0 0 % 62 034 0

Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 2/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Kesäkuu 2017 Hautaustoimi Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Palvelun ostot - sisäiset 0,00-450 -189 0 % -6 097 0 TOIMINTAKATE SISÄISET 0,00 65 543-189 0 % 55 936 0 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ -520 475,98-1 127 444-550 437 46 % -1 009 028-1 040 952 Sisäiset korkokulut 0,00 0-3 209 0 % 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 0-3 209 0 % 0 0 VUOSIKATE -520 475,98-1 127 444-553 645 46 % -1 009 028-1 040 952 Suunnitelman mukaiset poistot -222 817,83-525 493-277 999 42 % -554 435-445 636 Poistot ja arvonalentumiset -222 817,83-525 493-277 999 42 % -554 435-445 636 Sisäiset vyörytyserät 0,00 0 0 0 % -448 643 0 TILIKAUDEN TULOS -743 293,81-1 652 937-831 644 45 % -2 012 106-1 486 588 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 241,65 0 10 254 0 % 20 508 483 YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -743 052,16-1 652 937-821 390 45 % -1 991 598-1 486 104

Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 1/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Toimintakate Kiinteistötoimi 0-1 000 000-2 000 000-3 000 000-4 000 000-5 000 000-6 000 000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Toteutuma 2017 (ennuste tasainen vauhti) Toteutuma 2016 Talousarvio 2017 Kesäkuu 2017 Kiinteistötoimi Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Myyntituotot 103 005,92 269 500 121 805 38 % 278 036 206 012 Seurakuntatyön maksut 110,53 600 0 18 % 0 221 Muut maksutuotot 1 139,31 3 050 2 051 37 % 5 932 2 279 Maksutuotot 1 249,84 3 650 2 051 34 % 5 932 2 500 Vuokratuotot 286 343,77 606 150 298 059 47 % 596 693 572 688 Metsätalouden tuotot 94 636,12 99 200 40 532 95 % 148 614 189 272 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat 0,00 0 40 0 % 40 0 Tuet ja avustukset 6 440,55 0 1 716 0 % 2 736 12 881 Muut toimintatuotot 24 119,00 14 100 26 469 171 % 42 007 48 238 TOIMINTATUOTOT 515 795,20 992 600 490 672 52 % 1 074 058 1 031 590 Palkat ja palkkiot -762 723,02-1 499 015-832 355 51 % -1 570 233-1 525 446 Henkilösivukulut -213 827,02-435 916-248 314 49 % -459 033-427 654 Henkilöstökulujen oikaisuerät 3 805,22 0 11 989 0 % 24 147 7 610 Henkilöstökulut -972 744,82-1 934 931-1 068 681 50 % -2 005 119-1 945 490 Palvelujen ostot -684 704,68-2 215 667-742 593 31 % -1 548 368-1 369 409 Vuokrakulut -398 503,97-900 903-379 541 44 % -868 445-797 008 Ostot tilikauden aikana -730 323,63-1 269 300-671 595 58 % -1 477 827-1 460 647 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -730 323,63-1 269 300-671 595 58 % -1 477 827-1 460 647 Muut toimintakulut -5 554,50-317 603-5 278 2 % -323 702-11 109 TOIMINTAKULUT -2 791 831,60-6 638 404-2 867 688 42 % -6 223 461-5 583 663 TOIMINTAKATE ULKOINEN -2 276 036,40-5 645 804-2 377 016 40 % -5 149 403-4 552 073 Sisäiset tuotot 101 492,96 413 720 39 256 25 % 5 781 340 202 986

Tuloslaskelma - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt II Jyväskylän yleinen segmentti 2/2 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Kesäkuu 2017 Kiinteistötoimi Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Palvelun ostot - sisäiset -423,61-60 490-468 1 % -65 457-847 TOIMINTAKATE SISÄISET 101 069,35 353 230 38 788 29 % 5 715 883 202 139 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ -2 174 967,05-5 292 574-2 338 227 41 % 566 480-4 349 934 Korkokulut -18,01 0-49 0 % -83-36 Sisäiset korkokulut 0,00 0-16 669 0 % 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut -18,01 0-16 718 0 % -83-36 VUOSIKATE -2 174 985,06-5 292 574-2 354 946 41 % 566 396-4 349 970 Suunnitelman mukaiset poistot -552 566,68-1 253 398-663 164 44 % -1 329 903-1 105 133 Poistot ja arvonalentumiset -552 566,68-1 253 398-663 164 44 % -1 329 903-1 105 133 Sisäiset vyörytyserät 0,00 0 0 0 % 418 217 0 TILIKAUDEN TULOS -2 727 551,74-6 545 972-3 018 110 42 % -345 289-5 455 103 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 51 950,90 0 62 341 0 % 124 682 103 902 YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -2 675 600,84-6 545 972-2 955 769 41 % -220 607-5 351 202

Tuloslaskelmaosa - Ennuste - Sisäiset ja ulkoiset - Lyhyt Jyväskylän yleinen segmentti 1/1 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Vuosikate Tuloslaskelmaosa 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Toteutuma 2017 (ennuste tasainen vauhti) Toteutuma 2016 Talousarvio 2017 Kesäkuu 2017 Tuloslaskelmaosa Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Toteuma 2016 Toteuma-% Tilinpäätös 2016 Tilikauden ennuste (Tasainen vauhti) Kirkollisverotulot 11 257 219,92 20 329 500 11 761 739,19 55 % 20 947 993 22 514 440 Osuus yhteisöveron tuotoista 1 389 948,55 3 229 300 1 734 578,77 43 % 3 004 133 2 779 897 Verotulot 12 647 168,47 23 558 800 13 496 317,96 54 % 23 952 126 25 294 337 Verotuskulut -167 127,04-350 000-173 422,38 48 % -346 845-334 254 Keskusrahastomaksut -959 889,00-1 920 000-1 115 925,00 50 % -1 948 596-1 919 778 Korkotuotot 3 724,05 15 000 1 079,71 25 % 2 225 7 448 Muut rahoitustuotot 481 724,15 970 000 295 558,78 50 % 606 115 963 448 Sisäiset korkotuotot 0,00 0 19 877,79 0 % 0 0 Arvon muutokset sijoituksista 0,00 0 26 864,20 0 % 26 864 0 Korkokulut -99,65 0-57,04 0 % -170-199 Muut rahoituskulut 0,00 0 0,00 0 % -36 0 Rahoitustuotot ja -kulut 485 348,55 985 000 343 323,44 49 % 634 999 970 697 VUOSIKATE 12 005 500,98 22 273 800 12 550 294,02 54 % 22 291 685 24 011 002 Sisäiset vyörytyserät 0,00 0 0,00 0 % 2 295 441 0 Tuotot 0,00 0 0,00 0 % 1 210 940 0 Kulut 0,00 0 0,00 0 % -1 046 609 0 Siirto rahastosta/rahastoon 0,00 0 0,00 0 % -164 331 0 Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot 0,00 0 0,00 0 % 0 0 TILIKAUDEN TULOS 12 005 500,98 22 273 800 12 550 294,02 54 % 24 587 125 24 011 002 YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 12 005 500,98 22 273 800 12 550 294,02 54 % 24 587 125 24 011 002

Investoinnit Jyväskylän yleinen segmentti 1/1 1.1.2017-30.6.2017 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 0-500 000-1 000 000-1 500 000-2 000 000-2 500 000-3 000 000-3 500 000-4 000 000-4 500 000-5 000 000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Toteutuma 2017 - Investoinnit Toteutuma 2016 - Investoinnit Talousarvio 2017 - Investoinnit Investoinnit 6-2017 Toteuma 2017 Talousarvio 2017 Ylitys/alitus Toteuma-% Tilinpäätös 2016 2000203 Korpil.krk.yläpohjan ja vesik.peruskorja -1 233 547,45-4 000 000-2 766 453 31 % -209 249 2000229 Sankarihautausmaan peruskunnostus -80 907,06-100 000-19 093 81 % -811 148 2000566 Keskusseurakuntatalo -16 602,30-500 000-483 398 3 % -429 711 2000568 Taulumäen kirkko äänentoistojärjestelmä 0,00 0 0 0 % -1 264 2000569 Työkalutelineet 0,00 0 0 0 % -9 424 2000570 Vanha hautausmaa aluevalaistus 0,00 0 0 0 % -3 819 2002299 Vesalan yhdistelmäuuni Metos CombiMaster 0,00 0 0 0 % -11 882 2002622 Taulumäen Flyygeli Steinway & Sons D-274 0,00 0 0 0 % -65 625 2002778 Haudankaivuukone Hautatoimi 0,00-110 000-110 000 0 % 0 2002779 Huhtasuon kirkko peruskorjaus -4 387,12-60 000-55 613 7 % 0 2002781 Kaupungin kirkko Valvontakamera 0,00-40 000-40 000 0 % 0 2002785 Lahjaharju hautausmaan aluevalaistus 0,00-100 000-100 000 0 % 0 2002786 Lahjaharjun hm maa-ainesalueen peruspara -1 922,62-40 000-38 077 5 % 0 2002791 Työkalutelineet Hautatoimi 0,00-10 000-10 000 0 % 0 2003008 Kirkkotekstiilit 2sarjaa Keltinmäen kirk -4 507,90-11 000-6 492 41 % 0 YHTEENSÄ -1 341 874,45-4 971 000-3 629 126 27 % -1 542 123

Tuloslaskelma Hallinto Srk-toiminta Hautatoimi Kiinteistötoimi Toimintatuotot 53,5 40,0 74,3 53,7 43,9 Toimintakulut 47,4 45,4 46,9 53,5 47,9 Henkilöstökulut 48,4 45,9 49,0 43,8 50,3 Toimintakate 46,3 47,1 44,2 53,3 48,9 Verotulot 53,7 % 80 70 60 50 40 30 20 10 Talousarvion toteutumisaste 1.1.-3.6.2017 0 Tuloslaskelma Hallinto Srk-toiminta Hautatoimi Kiinteistötoimi Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Toimintakate Verotulot

VEROTULOJEN KEHITYS 2017 Liite asiaan nro: 145/b 25000 Kirkollisvero 2016-2017 20000 1000 15000 10000 Budjetti 2017 Kertymä 2016 Kertymä 2017 5000 0 Kirkollisveron kertymä helmikuussa ylittää kuluvan vuoden budjetin ennustekäyrän 1,5 % / 168,4 t Edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymä alittuu 4,3 % / 504,5 t 3500 Valtionrahoitus + Yhteisövero 2016-2017 3000 2500 1000 2000 1500 1000 Budjetti 2017 Yv + Vr 2016 Yv + Vr 2017 500 0 Yhteisöveron ja valtionrahoituksen yhteenlaskettu tuotto alittaa kuluvan vuoden budjetin ennustekäyrän 13,5 % / 217,4 t Edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tilanne alittuu 19,5 % / 338,6 t

Liite asiaan nro: 146 Liittyneet ja eronneet Jyväskylän seurakunta Liittynyt Liittynyt Liittyneet Eronnut Eronnut Eronneet Ikäryhmä Nainen Mies Yhteensä Nainen Mies Yhteensä Huhtikuu 2017 - Kesäkuu 2017 0-9 9 9 18 1 3 4 10-19 5 1 6 19 14 33 20-29 19 13 32 64 85 149 30-39 18 17 35 25 40 65 40-49 7 8 15 11 18 29 50-59 4 1 5 12 7 19 60-69 3 2 5 4 3 7 70-79 1 1 2 2 0 2 Yli 80 1 0 1 0 0 0 Yhteensä Huhtikuu 2017 - Kesäkuu 2017 67 52 119 138 170 308 Huhtikuu 2016 - Kesäkuu 2016 0-9 5 7 12 0 0 0 10-19 1 3 4 11 10 21 20-29 9 15 24 57 65 122 30-39 16 13 29 22 18 40 40-49 7 3 10 14 9 23 50-59 3 1 4 6 6 12 60-69 4 4 8 3 2 5 70-79 2 0 2 0 0 0 Yli 80 1 1 2 0 0 0 Yhteensä Huhtikuu 2016 - Kesäkuu 2016 48 47 95 113 110 223 Liittyneitä 2015 2016 2017 Eronneita 2015 2016 2017 1.1.-31.3. 124 119 151 1.1.-31.3. 166 238 236 1.4.-30.6. 107 95 119 1.4.-30.6. 192 223 308 1.7.-30.9. 110 108 1.7.-30.9. 264 301 1.10.-31.12. 80 70 1.10.-31.12. 469 733 Väkiluku 30.6.2017 95 033 Seurakuntalaisten väkiluku, liittyneet ja eronneet vuoden lopussa 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Väkiluku 97681 97374 97524 96783 95850 95989 95606 Liittyneet 348 344 364 378 388 421 392 Eronneet 2685 1523 1257 1848 2328 1080 1495 Kuluvan vuoden väkiluvun vertailuarvona on kunkin edeltävän vuoden 31.12. virallinen väkiluku. Seurakunnan väkilukuun vaikuttaa liittyneiden ja eronneiden lisäksi kastettujen ja kuolleiden määrät sekä muuttaneiden määrä.

Liite asiaan nro: 149/a

Liite asiaan nro: 149/b

Liite asiaan nro 149/c Lausunto 29.08.2016 MV/3/05.01.01/2016 1 (6) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 JYVÄSKYLÄ Viite Asia KESELY/238/2016 JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän pappilan (179-1-4-7) suojeleminen Museovirasto on käsitellyt erityisistunnossaan 26.8.2016 esityksen Jyväskylän pappilan suojelusta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla ja antaa lausuntonaan seuraavan. SUOJELUASIAN VIREILLETULO JA KOHDE Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto on esittänyt Jyväkylän pappilan (179-1-4-7, Vapaudenkatu 26, Jyväskylä) suojelemista lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Pappilan omistaa Jyväskylän seurakunta. Esitys on tullut vireille Keski-Suomen ELY-keskuksessa 5.2.2016. Meneillään on myös pappilaa koskeva asemakaavan muutos, jonka ehdotus oli nähtävillä 17.5. 16.6.2016 (Vanha pappila, keskusseurakuntatalo ja Kauppakatu 11, kaavatunnus 01:164). Jyväskylän seurakunnan esityksessä todetaan, että kaavoituksen yhteydessä pappila on tunnistettu hyvin säilyneeksi ja merkittäväksi rakennukseksi, jonka sisätilasuojelua ei pystytä kaavoituksen keinoin riittävästi turvaamaan. Suojeluesityksessä ehdotetaan suojelua rajattavaksi seuraavalla tavalla: 1. Rakennuksen 1. kerroksen tilajako ja tiloissa lähes alkuperäisinä säilyneet piirteet. 2. Kellarikerroksen ja ullakkokerroksen tiloja ei esitetä suojeltavaksi, koska se rajoittaisi oleellisesti rakennuksen tulevaa käyttöä. KAAVATILANNE JA MUUT LÄHTÖTIEDOT Maakuntakaavassa (14.4.2009) pappila sijoittuu keskustatoimintojen alueelle c sekä kaupunkikehittämisen kohdealueelle kk1, Jyväskylän osaamisalue, jota tulee kehittää kansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan vetovoimaiseksi, korkeimman osaamisen kokonaisuudeksi. Pappila on osoitettu maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, josta määrätään, että alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Yleiskaavassa (4.6.1984, ei oikeusvaikutteinen) alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (10.11.2014, ei lainvoimainen) pappila sijoittuu strategisen keskustatoimintojen alueelle eli on PL 913, 00101 Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6000, faksi 0295 33 6999, www.nba.fi