Yhtymäkokous 4 19.05.2011 KYSYNTÄOHJAUTUVAN UUDEN JOUKKOLIIKENNEMUODON PILOTOINTI 170/07/70/700/2010 yhty 4 Hallitus 50 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330 Tausta Kutsuohjattu (kysyntäohjautuva) joukkoliikenne tarkoittaa joukkoliikennettä, jossa ajoneuvojen reitit mää räytyvät matkustajien matkojen mukaan. Ajoneuvon reitti muuttuu sitä mu kaa, kuin sille tulee uusia mat koja/matkati lauksia. Kutsuohjat tu joukkoliikenne on perinteistä joukkoliikennettä jousta vampaa tarjoten mat kustajille yksilölli sesti räätälöityä palvelua mutta ollen kuitenkin samanaikaisesti kes kitetysti ohjattu ja mahdollisimman tehokas. Kutsuohjat tua joukko lii kennettä on sovel lettu maailmalla toistaiseksi lähinnä haja-asutusalueilla se kä erityis ryhmien kuljetuksissa. Kutsuohjatulla liikenteel lä on kuitenkin tunnis tettu ole van huo mattava potentiaali korkeatasoisen joukkoliikenteen järjestä mises sä kaupun kiympäristöissä, jolloin kutsujoukkoliiken teen tavoitteena on luoda pal veluta soltaan jotakuinkin henkilöautoa vastaava palvelu, joka hou kuttelee henkilö autoilijoita joukkoliikenteeseen. Kustannuk siltaan korkeata soinen kut sujouk koliikenne on tavanomaista joukkoliikennettä kalliimpaa mut ta selvästi taksilii kennettä edullisem paa. Asiakashinnaltaan kor keatasoinen kutsujoukko liiken ne sijoittuu joukkoliikennelipun ja taksimatkan väliin, kuiten kin tyypillisesti lä hemmäs joukkoliikennelipun hintaa. Metropol-järjestelmä on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkimusprojektissa kehitet ty uu denlai nen kysyntäohjautuva liikenneratkaisu. Projektin vastuullisena joh tajana toimii prof. Reijo Sulonen. Ra hoittajina tutkimusprojektissa ovat olleet Te kes, HSL (aiemmin HKL ja YTV), Helsingin kaupungin innovaatiorahasto ja liiken ne- ja viestintäministeriö. Ohjausryhmän vetäjänä on toiminut Suomen Paikal lislii kenneliitto. Tutkimusprojekti ajoittuu vuosille 2007-2011 ja on siis päätty mäs sä. Tutkimusprojektin koko naisbudjetti on ollut noin 1,5 milj. euroa. Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat tehneet aiesopimuksen metropolialueen kilpailukyvyn vahvistami seksi. Aiesopimuksen (esityslistan liitteenä) ensimmäisenä toi menpiteenä mainitaan korkeakoulukam pusten välisten joukkoliikenneyh teyksien paranta minen käynnistämällä kuntien ja valtion yhteistyönä eri tyinen kutsuliikennejär jestelmän pilotti (Campus Shuttle) kampusten sisäiseen ja vä liseen liikentee seen. Aiesopimuksen liitteessä todetaan, että uudenlaista ky syntäohjautuvaa liikenneratkaisua on kehitetty Metropol-hankkeessa. HSL:n hallitus merkitsi kokouksessaan 15.6.2010 tiedoksi katsauksen Metropol-hankkeen tilanteesta. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa 19.8.2010 (esityslista ja päätös liitteessä) oli käsit telyssä Metropol-hankkeen pilotointiin eteneminen ja tämän tarvitsema erillis rahoitus. Hankkeen todettiin olevan aiesopimuksen mukainen ja että puuttuva rahoitus voidaan hankkia osapuolilta.
HSL:n hallitus merkitsi edelleen kokouksessaan 24.8.2010 tiedoksi asiasta saamansa informaation sekä kehotti HSL:ää jatkamaan valmistelua esitetyn mukaisesti. Kysyntäohjautuvaa liikennettä on Suomessa ja pääkaupunkiseudulla toteutettu muun muassa palvelulii kenteessä (esimerkkinä Jouko60 Helsingissä ja SAMPO-liikenne Keski-Uudellamaalla) sekä erityiskulje tuksissa (esimerkkinä Helsingin matka pal velukeskus). Metropol-järjestelmä eroaa jo toteutetuista kysyn täohjautuvan lii kenteen sovelluksista seuraavin merkittävin osin: Tilaus- ja ohjausjärjestelmä on täysin au tomatisoitu. Matkat tilataan jo ko Internetin tai matkaviestimen välityksellä. Asiakkaille annetaan palvelulupaus. Jär jestelmä huolehtii siitä, että annetut lupaukset pidetään. Tilaus- ja ohjausjärjestelmä kytketään ly hyen aikavälin matka-aikojen ennustejärjestelmään, joka huomioi ruuhkatilanteet ja tunnistaa useita erilaisia ruuhkautu miseen vaikutta via seikkoja. Palvelutaso ja hinnoittelu voivat olla mat kakohtaisia. Hinta voi vaihdella esimerkiksi luvatun palvelutason ja vuorokaudenajan mukaan. Asiakas tekee valinnan järjestelmän esit tämien vaihtoehtojen perusteella. Pyydetyt matkat järjestetään tosiaikaisesti, "heti" ilman ennakkotilauksia. Matkat toteuttavat ajoneuvot valitaan säh köisen huutokaupan perusteella. Pilottijärjestelmä sopeuttaa toimin taansa kysynnän mukaan. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se on myöhemmin skaalattavissa myös laajamittaiseen käyttöön sekä erit täin suuren kysynnän tilanteisiin. Ajoneuvojen reittejä optimoidaan auto maattisesti ja jatkuvasti asiakkaiden matkapyyntöjen, liikennetilan teen ja ajokapasiteetin perusteella. Ekologiset näkökohdat - ja erityisesti CO2 päästöjen minimointi - pyritään myös huomioimaan mahdollisimman tarkoin kehittyneen navigointiteknologian avulla. Pilotointivaiheeseen eteneminen Lanseerattaessa uudenlaista palvelua markkinoille, on erityisen tärkeää varmistaa, että käyttäjät ottavat palvelun omakseen. Onnistunut markkinointi saa käyttäjän oi valtamaan uuden palvelu tarjoamat mahdollisuudet. Myös itse järjestelmän on oltava riittävän helppokäyttöinen, sujuva, luotettava ja hinnal taan kilpailuky kyinen. Järjestelmän tutkimus- ja tuotekehitysvaiheissa on aluekohtaisesti huomioi tava ajoneuvojen riittävä käyttöaste, palvelun laatu ja kapasiteetin riit tä vyys. Pilotointivaiheessa näihin liittyvä hintajousto voidaan huomioida älyk kään hin noittelujärjestelmän avulla. METROPOL-tutkimusprojektin päätyttyä on tarkoitus siirtyä keväällä 2011 alkavaan valmisteluvaiheeseen, jossa kehitettävä pilottijärjestelmä testataan ja saate taan tuotantovalmiuteen. Muita valmisteluvaiheen aktiviteetteja ovat mm. lip pujärjestelmään liittyvä valmistelu, viestintä ja markkinointi sekä liikennöintisopimusten valmistelu ja kilpailutus. Kun tuotantovalmius on arviolta vuoden
2012 lopulla saavutettu, siirrytään HSL:n päätöksellä pilotointivaiheeseen, jonka kesto on 36 kuu kaut ta. Pilottipalvelua on valmisteltu siten, että pilottialueena olisi Kehä I:n sisäpuolinen alue, pois lukien Itä-Helsinki. Lisäksi Leppävaarasta ja Pohjois-Tapiolas ta otettaisiin mu kaan Kehä I:n ulkopuoliset kampusalueet. Ajoneuvokapasiteettina pilotissa olisi noin 15 ajoneuvoa. Kyseisellä volyymillä voitaisiin pal vella noin 400 000 asiakasta vuodessa. Palvelussa matkat olisi mahdollista ti lata palvelualueen miltä tahan sa pysäkiltä mille tahansa pysäkille. Pysäkkeinä voi toimia tavan omaisten joukkoliikennepysäkkien lisäksi mitkä tahansa erik seen määritetyt paikat ns. virtuaalipysäkkeinä. Pilottiin voidaan tarkoituksenmukaisin osin kyt keä myös muita metropolialueen joukkoliikennepalveluita. Ensisijaisena vaih toehtona palvelu tarjoaa Reittioppaan mukaisen "normaalin joukkoliikenneyhteyden", mi käli kilpailukykyinen yhteys on saatavilla. Pilotointivaiheeseen siirtyminen synnyttää kustannuksia, joihin HSL:n talous-suunnitelmassa ei ole varauduttu. Kustannuksia syntyy sekä järjestelmän valmistelusta että liikenteen hoidosta. Tämän johdosta pilotointiin siirtyminen edellyttää erillisrahoitusta. Ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehitystyön arvioi dut kustannukset ovat 1,5 miljoonaa euroa, jotka kohdistuisivat vuosille 2011-2012. Liikennöinnin ja operoinnin kustannukset ovat keskimäärin vuosittain arviolta 2,8 miljoonaa euroa, josta melko suuri osa katetaan lipputuloin. Subvention määrään vaikuttaa saavutettava asiakasmäärä ja käytettävä asiakashinta. Ole tettava lisärahoitustarve operoinnin osalta on tarkentunut ta solle 1,5 mil joonaa euroa vuodessa vuoden 2012 lopulta 2015 lopulle. HSL:n lisäkustannukset järjestelmä- ja operointikustannusten osalta on esitetty liitteessä 3. Hankkeesta vuonna 2011 aiheutuvasta talousarvion ylityksestä valmistellaan esitys yhtymäkokoukselle ja sen kustannukset otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2012-2015. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksen 19.8.2010 perusteella saamansa ohjeistuksen mukaan HSL on käynyt yksityiskohtaiset neuvottelut rahoituksen jakautumisesta eri osapuolten (Aalto-yliopisto, Liikennevirasto, kunnat, Ajelo Oy) kesken. Järjestelmäkehityksen ja operoinnin kustannusten jakoperuste Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Vantaan ra hoitusosuuksiksi on esitetty liitteessä 3. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouk sessa Kirkkonummi ja Kerava eivät ole olleet edustet tuina. HSL on kuitenkin katsonut kaikkien osapuolten näkökulmasta tarkoituksen-mu kaiseksi, että myös Kirkkonummi ja Kerava osallistuvat hankkeeseen. Kyseessä on uuden joukkoliikennemuodon kehittäminen koko HSL:n tarpeisiin. Kerava ja Kirkko nummi ovat myös esityslistan liitteen 1 mukaisen metropoli-alueen kilpailuky kyä koskevan aiesopimuksen allekirjoittajina. Aiesopimuksessa täs sä esi tetty kysyntäohjatun liikenteen kehittäminen on ensimmäisenä toimenpi teenä. Pilotointivaiheen kokemusten perusteella myöhemmin ratkaistaan palvelun käyttö pilotin päätyttyä arviolta vuonna 2015. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda koko HSL-alueen kattava "normaalia joukkoliikennettä" täydentävä, kestävän ke hityksen näkökohdat kehittyvän teknologian keinoin huomioiva palvelu, jolla henkilöauton käyttäjiä saadaan merkittävästi siirtymään joukkoliikenteen käyt täjiksi. Yhtiön perustaminen METROPOL-tutkimuksen pohjalta on Aalto-yliopiston tutkijaryhmästä perustettu spin-off -yrityksenä Ajelo Oy ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehittä mistä
varten. Ajelo Oy tarvitsee ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehitystä varten rahoitusta noin 1,5 miljoonaa euroa, josta HSL:n osuus olisi 400 000 euron suuruinen pää omalaina (pääomalaina on laina, jonka keskeisistä ehdoista säädetään osa keyhtiölain 12 luvussa). HSL ei ole osakkaana Ajelo Oy:ssä. Kui tenkin, mi käli HSL rahoittaa pääomalainalla järjestelmäkehitystä, on HSL:n edustajalla oi keus osallistua Ajelo Oy:n hallituksen kokouksiin tarkkailijajäsenenä, jolla on kokouksis sa läsnäolo- ja puheoikeus ilman äänivaltaa, kun nes Ajelo Oy on maksanut HSL:n myöntämän pääomalainan takaisin. Pilotoinnin valmistelu Järjestelmän kehittämisvaiheeseen ja pilotoinnin valmisteluun 2011 ja 2012 sisältyviä vaiheita ovat mm: Ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehittäminen Pilotin liikenteellisen konseptin suunnittelu ICT-ratkaisun vaatimusten määrittäminen ja olemassa olevien järjestelmien hyö dyntämismahdollisuuksien analysointi Käytettävissä olevan reaaliaikaisen mat ka-aikatiedon verifiointi ja hyödyntäminen reitinoptimoinnissa Sähköisen maksujärjestelmän suunnittelu ja linkittäminen DRT-järjestelmään Ohjaus- ja palvelujärjestelmän integrointi kolmansien osapuolten toteuttamiin järjestelmiin: matkakorttijärjes telmä, reittiopas ja lyhyen aikavälin matka-aikaennustejärjestelmä Markkinointisuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen Liikennöintisopimusten valmistelu ja kilpailutus. Riskit Haastaviin pilottihankkeisiin liittyviä tyypillisiä riskejä ovat sopimusneuvottelujen lykkääntyminen, avainhenkilöiden siirtyminen toisiin tehtäviin, viivästyminen ja kustan nusten karkaaminen. Riskien toteutumistodennäköisyyteen voidaan vai kuttaa riskin hallinnan keinoin. Tähän hankkeeseen liittyvänä eri tyisriskinä on esim. erityyp pisille liikennöitsijöille lisää mahdollisuuksia tuovan hankkeen ymmär täminen väärin, jonkin osapuolen asiakkaita vähentävänä palveluna. Tä män takia on tärkeätä, että suunnittelussa mukana ovat erilaiset liiken nöi jät erilai sine liiken nöintikalustoineen. Järjestelmä on mahdollista suunnitella si ten, että siitä on hyötyä kaikille liikennöitsijöille. Riskinä pilottivaiheessa ja sen jäl kei sessä laa jemman käyttöönoton vaiheessa on palvelun vähäinen käyttö. Tä män takia on tärkeätä, että järjestelmästä suunnitellaan korkealaa tuinen, jous tava ja luotet tava. Myös asiakashinnan on oltava kilpailukykyinen. Laa dun pa rantamisen on jatkuttava pilottivaiheessa ja sen jälkeen samalla, kun jo varau dutaan ka pasiteetin nopeaan ja voimakkaaseen nostoon. Mahdollista on myös, että tä män kestävän kehityksen mukaisen järjestelmän ympäristövaiku tukset ky seenalaistetaan. Siksi onkin jo suunnitteluvaiheessa huolehdittava ajoneuvo jen tehokkaasta käytöstä riittävällä täyttöasteella. Tarkat ja läpinäky vät laskel mat ympäristövaikutuksista puhuvat tällöin puolestaan.
Jatkotoimenpiteet - konsortiosopimusluonnoksen jatkovalmistelu niin, että hallitus voi hyväksyä sopimuksen myöhemmin, mikäli yhtymäkokous päättää pääomalai nan antamisesta. Sopimusluonnosta tarkennetaan vielä mm. osa puolten vastuiden ja immateriaalioikeuksien osalta.eri osapuolten kanssa tarvittavien rahoitusosuuksien vahvistaminen yhtymäkokouksessa pääomalainat mukaan lukien. - Edellä mainitun yhtymäkokouksen kutsu minen koolle hallituksen toimesta. - Jatkovalmistelun hankkeistaminen HSL:ssä. Valmistelun ja pilotoinnin kesto on viisi vuotta ja pelkkä jul kinen subventio yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeistaminen pitää sisällään mm. hankejohtajan palkkaamisen, sillä hanke edellyt tää kokopäivätoimista ohjausta ja koordinointia HSL:ssä. - Hankkeen ohjaus siten, että vuonna 2011 käynnistyvän pilottiprojektin valmisteluvaiheessa huomioidaan mah dollisimman hyvin HSL:n näkökulmat ja minimoidaan mahdollisim man hyvin hankkeeseen liittyvät riskitekijät sekä suoritetaan valmis telut siten, että pilottiprojek tin pilottivai he voidaan vuonna 2012 käynnistää suunnitellusti. Ehdotus (SR) Hallitus päättää a) merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation b) selvittää HSL:n jäsenkunnilta, että voivatko ne antaa HSL:lle yh teensä 400 000 eu ron suuruisen pääomalainan 1 %:n korolla ja tehdä esityksen lai nan otosta yhtymäkokoukselle seuraavasti: Helsin ki 246 373 euroa Espoo 74 205 euroa Vantaa 56 800 euroa Kirkko nummi 10 467 euroa Kerava 9 715 euroa Kau niainen 2 440 euroa c) esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous valtuuttaa hallituksen antamaan Ajelo Oy:lle vastaavasti 400 000 euron suuruisen, osakeyhtiölain 12 luvussa tarkoitetun pääomalainan liitteenä olevan velkakirjan mukai sesti sillä ehdolla, että HSL:n jäsenkunnat antavat HSL:lle koh dan b-mukaiset lainat. d) hyväksyä konsortiosopimusluonnoksen ja sen liiteluonnokset jatkovalmistelun pohjaksi siten, että sopimus liitteineen voidaan tuoda hallituksen hyväksyttäväksi, mikäli yhtymäkokous päättää c-kohdan mukaisesti pääomalainan antamisesta e) valtuuttaa HSL:n jatkamaan pilotin valmistelua listatekstissä mainitulla tavalla. Lisäksi hallitus edellyttää, että hankkeen ohjauksesta HSL:ssa huolehditaan siten, että vuonna 2011 käynnistyvän pilottiprojektin valmisteluvaiheessa huomioidaan mahdollisimman hyvin
HSL:n näkökulmat ja minimoidaan mahdollisimman hyvin hankkeeseen liittyvät riskitekijät sekä suoritetaan valmistelut siten, että pilottiprojektin pilottivaihe voidaan vuonna 2012 käynnistää suunnitellusti. Käsittely Päätös Kaupunginjohtajat Juhani Paajanen ja Torsten Widèn, kun nan joh taja Tar mo Aarnio sekä hallituksen jäsenet Hannele Kerola, Nina Knaapila ja Corinna Tam menmaa poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Yhtymäkokous 19.5.2011 Hallituksen ehdotus Yhtymäkokous päättää a) valtuuttaa hallituksen ottamaan HSL:n jäsenkunnilta yhteensä 400 000 euron suuruisen pääomalainan 1 %:n korolla seuraa vasti: Helsin ki 246 373 euroa Espoo 74 205 euroa Vantaa 56 800 euroa Kirkko nummi 10 467 euroa Kerava 9 715 euroa Kau niainen 2 440 euroa b) valtuuttaa hallituksen antamaan Ajelo Oy:lle 400 000 euron suuruisen, osakeyhtiölain 12 luvussa tarkoitetun pääomalai nan liitteenä olevan velkakirjan mukaisesti sillä ehdolla, että HSL:n jäsenkunnat antavat HSL:lle a) -kohdassa tarkoitetut lainat. Käsittely Yhtymäkokousedustaja Olli Isotalo esitti hallituksen esityksestä poiketen, että kaupungeilta ei oteta lainaa, vaan Ajelo Oy:lle myönnettävä laina rahoitetaan kuntayhtymän kertyneistä ylijäämistä ja/tai kuntaosuuksista. Puheenjohtaja kannatti esitystä. Yhtymäkokousedustaja Seija Vanhanen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Päätös Yhtymäkokous päätti yksimielisesti a) että hallitus valtuutetaan antamaan Ajelo Oy:lle 400 000 euron suuruinen, osakeyhtiölain 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina liitteenä olevan velkakir jan mukaisesti ja b) että kaupungeilta ei oteta lainaa, vaan Ajelo Oy:lle myönnettävä laina ra hoitetaan kuntayhtymän kertyneistä ylijäämistä ja/tai kuntaosuuksista. Liitteet Liite 1. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi Liite 2. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksen 19.8.2010 päätös
hanketta koskien Liite 3. Järjestelmäkehityksen ja operoinnin kustannusten jakoperuste Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Vantaan rahoitusosuuksiksi. Liite 4. Hankkeen esittelykuvasarja pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ja rehtorifoorumin yhteiskokouksessa 10.3.2011 Liite 5. Konsortiosopimusluonnos liitteineen (ei julkinen) Liite 6. Pääomalainan velkakirja