Rakennusalan suhdanneryhmä 3.1.23 Rakentaminen, 2. väliraportti 23 Osittaista kasvua näkyvissä
Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Ari Laine Veikko Lampinen Kari Matikainen Timo Myllys Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Juhani Tervala Juha Vartia Kati Jussila, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Asuntorahasto Tilastokeskus Ympäristöministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Liikenne- ja viestintäministeriö Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto, TT Valtiovarainministeriö Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 2
TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) neljän neljänneksen liukuva summa, 2 = 1 VOLYYMI 15 1985-24** 13 11 9 7 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1* 2* 3** 4** 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus- ja kunnossapito. Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainvälisen talouden elpyminen jatkuu hitaana. Heikko kansainvälinen talouskehitys on vaikeuttanut vientiteollisuutemme näkymiä ja siten myös teollisuus- ja toimistorakentaminen on supistunut. Kuluvana ja ensi vuonna näiden rakentamisen alaerien ei vielä odoteta elpyvän. Toisaalta heikko talouskehitys on kuitenkin piristänyt rakentamista, koska korkotaso on historiallisen matala. Tämä yhdessä kapeiden asuntolainamarginaalien kanssa on kiihdyttänyt sekä asuinrakentamista että korjausrakentamista, joiden odotetaan jatkuvan vilkkaina kuluvana ja ensi vuonna. Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi, että talonrakentaminen supistuu hieman tänä vuonna, mutta kääntyy hitaaseen kasvuun vuonna 24. Suosituksia Rakentamisen eri osapuolten turvaksi säädetyt lait toimivat valitettavasti osaltaan rakentamista jarruttavana tekijänä. Kaavoituksessa erityisesti ns. kiusantekovalitusten hallintomenettelyä olisi nopeutettava ja valitusten uusimista torjuttava. Kasvavien alueiden kaavoituksen tehostaminen olisi suositeltavaa työpaikkojen ja asuntotarpeen keskinäisen tasapainon turvaamiseksi. (kts. myös Taustatietoa suosituksista) Kiinteistömarkkinoiden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi tulee selvittää kiinteistösijoittamiseen liittyvät ongelmat, menettelyt ja tasavertaisuus muihin sijoituskohteisiin verrattuna sekä pyrkiä joustavoittamaan kiinteistösijoittamisen mahdollisuuksia. Tarvittaessa tulisi ryhtyä toimenpiteisiin kiinteistösijoitusrahastoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. (kts. myös Taustatietoa suosituksista) Rakentamiseen liittyvän tilastoinnin jatkuva kehittäminen vastaamaan alalla tapahtuvia rakennemuutoksia on tärkeää. Aiheeseen liittyviä ongelmia ovat mm. uusimpien rakennus- ja asuntotuotantotilastojen alipeittoisuus, joka on seurausta tietojen hitaasta kertymisestä väestötietojärjestelmään sekä kasvavaan korjausrakentamiseen liittyvien mittareiden vähäisyys ja heikko tietopohja. (kts. myös Taustatietoa suosituksista) Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 3
Julkisen rakentamisen, tilojen ja palveluiden hankinnan kilpailutusta on julkisuudessa kritisoitu. Kilpailutus ja sen puute ovat kansainvälisesti olleet esillä muun muassa vuosittaisissa Euroopan komission laajat suuntaviivat -raporteissa sekä muissa talouslaitosten tarkasteluissa. Toimitila- ja asumiskustannusten sekä infrapalvelujen pitämiseksi kohtuullisina on huolehdittava, että rakennusinvestointien kaikissa vaiheissa tontin hankinnasta urakoihin on riittävästi kilpailua. Hankintoihin liittyvää osaamista on edelleen kehitettävä kilpailun toimivuuden turvaamiseksi. Toimittajien valintakriteereinä on otettava huomioon entistä paremmin laatutekijät ja palvelujen elinkaarinäkökulma. Euroopan unionin laajentuminen lisää Suomen lähimarkkinoiden vakautta. Myös kehitysnäkymät lähivuosiksi ovat myönteiset. Rakennusalan eri sektoreiden yritysten on tärkeää tiedostaa tämä ja harkita toimintojensa aktivointia sekä Baltiassa että Venäjällä. Pientalorakentamisen suosio on kasvanut etenkin matalan korkotason siivittämänä. Pientalorakentamisen vaihtoehtojen laajentaminen tarjonnan ja kysynnän parempaan kohtaamiseen olisi suotavaa. Esimerkiksi pientalopaketeissa toimitussisältö avaimet käteen -periaatteella myytävien asuntojen kotimainen tarjonta on vähäinen. Monipuoliseen tarjontaan, mm. valmiusasteen valinta asiakkaan toivomusten mukaan, tulee kiinnittää huomiota niin talopakettitoimittajien kuin rakennusliikkeiden keskuudessa. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 4
Talonrakentaminen Talonrakentamisen kokonaismäärä lisääntyi viime vuonna 3 %. Alkuvuodesta 23 talonrakentamisen aloitukset supistuivat hieman vuoden 22 vastaavasta ajankohdasta. Kuluvana vuonna talonrakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan supistuvan vuodentakaiselta tasoltaan (- ½ - 1 ½ %). Vaikka asuin- ja korjausrakentaminen on vilkasta, kasvua ei synny, koska toimitilarakentaminen supistuu reippaasti. Toimitilarakentamisen alaeristä ainoastaan liikerakentaminen on vilkasta. Ensi vuonna talonrakentamisen odotetaan kääntyvän hienoiseen kasvuun (1-2 %). Asuinrakentamisen kasvu jatkuu vilkkaana ja toimitilarakentamisen odotetaan edelleen supistuvan kuluvasta vuodesta. Rakentamisen luottamusindikaattori on heikennyt alkuvuodesta, mutta heikoin kehitys näyttää olevan takanapäin. Syyskuussa luottamusindikaattori nousi hieman elokuusta, kun tilauskanta nousi normaalitasolle ja työvoimaodotukset ovat edelleen hyvät. Asuinrakentamisen aloitukset (m³) kasvoivat vuoden alkupuoliskolla 1 % vuodentakaisesta. Lukumääräisesti asuntoja aloitettiin 7 % vuodentakaista enemmän, erityisesti pientalorakentaminen lisääntyi. Kerrostalojen aloitukset sen sijaan supistuivat 9 %. Kuluttajabarometrin mukaan asunnonhankinta-aikeet ovat nousseet kuluvan vuoden aikana. Rakennusalan suhdanneryhmä arvioikin, että kuluvana ja ensi vuonna omakoti- sekä rivi- ja ketjutalorakentaminen jatkuu vilkkaana. Asuntoja aloitetaan tänä vuonna 3 ja ensi vuonna aloitusten määrän odotetaan kasvavan 31 32 asuntoon. Asuntoluottojen korot ovat historiallisen matalat. Uusien asuntoluottojen korko oli kesäkuussa 3,1 %. Asuntoluottokanta on kasvanut ripeästi jo useamman vuoden ajan ja oli kesäkuussa 14 % vuotta aiempaa suurempi, 33 miljardia euroa. Viime vuonna asuntoluottokannan osuus bruttokansantuotteesta nousi jo 23 prosenttiin. Matalan korkotason sekä pidentyneiden asuntolainojen ansiosta kotitalouksien mahdollisuudet siirtyä asumismieltymysten mukaisesti omaan asuntoon ovat kasvaneet olennaisesti. Kehityssuunta on sama useimmissa muissa EU-maissa. Samalla siirrytään usein kerrostalosta pientaloon, mikä on vähentänyt vuokra-asumisen kysyntää ja varsinkin suurehkojen vuokra-asuntojen suosiota. Kysyntäsuhteiden muutos merkitsee vuokra-asuntotuotannon riskien huomattavaa kasvua (yli kuukauden tyhjillään olleita sosiaalisia vuokra-asuntoja oli 31.8.23 esim. Turussa yli 25, joista kaksioita 38%, kolmioita 53% ja suurempia 7%). Tarjonnan sopeuttaminen muuttuneeseen kysyntään asettaa vuokra-asuntojen omistajat uusien haasteiden eteen, ja merkille pantavaa on esim. suurten vakuutusyhtiöiden pyrkimys myydä vuokra-asuntonsa. Asumisarvojen muutos on heijastunut vanhojen asuntojen hintoihin sekä lisännyt pientalorakentamista. Kotitalouksien velkaantumisaste on niin ikään noussut, ja oli viime vuonna 7,5 %. Velkaantumisaste ei kuitenkaan ole vielä huolestuttavalla tasolla useista syistä. Laina-aikojen pidentyminen keventää velkakuorman merkitystä. Pankkien asuntolainoista johtuvat luottotappiot olivat matalat myös 199-luvun alun lamassa. Lainojen korkojen ei odoteta nousevan lamaa edeltävien vuosien tasolle nykyisessä vakaassa valuutta- ja korkoympäristössä, joskin asuntolainoissa on syytä varautua korkotason normalisoitumiseen nykyiseltä ennätysmatalalta tasoltaan. Vaikka asuntojen hinnat ovat nousseet, on hyvin epätodennäköistä että asunto-omaisuuden arvo laskisi samassa mittakaavassa kuin 199-luvun alussa. Tammi-elokuussa aloitettiin runsas 3 7 arava- ja korkotukilainoitettua asuntoa. Valtion tukema asuntotuotanto saattaa kuluvana vuonna jäädä jopa alle 6 asuntoon. Tuetun asuntotuotannon supistuminen on kustannuskehityksen kannalta suositeltavaa nykyisen kaltaisessa tilanteessa, kun vapaarahoitteinen asuinrakentaminen on vilkasta. Ensi vuonna tuettu asuntotuotanto lisääntynee. Hal- Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 5
lituksen asettama asuntopoliittinen työryhmä kartoittaa parhaillaan tuetun asuntotuotannon asemaa ja muutostarpeita nyky-yhteiskunnassa. Tuettua ja erityisesti vapaarahoitteista asuinrakentamista jarruttaa edelleen tonttipula etenkin pääkaupunkiseudulla. Maanmittauslaitoksen julkaisemien kiinteistökauppatilastojen mukaan pientalotonttien myynti kasvoi v. 22 15 %. Asemakaava-alueiden hintataso laski hieman, mutta hajaasutusalueilla sekä pääkaupunkiseudulla hintojen nousu oli ripeää (13 % ja 15 %). Alkuvuodesta 23 pientalojen kauppa oli viime vuoden tasolla ja hinnat jatkoivat nousuaan. Espoossa hinnat nousivat 2 % ja Vantaalla 17 %. Toimitilarakentamisen aloitukset vähenivät viime vuonna 12 %. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla supistuminen jäi vajaaseen 7 prosenttiin. Toimitilarakentamista vähensi erityisesti teollisuusrakentaminen, jonka aloitukset supistuivat viime vuonna 38 %. Alkuvuodesta 23 aloitukset ovat vähentyneet edelleen, 47 %. Teollisuuden investoinnit ovat kansainvälisen talouden hitaan elpymisen johdosta matalalla tasolla, eikä teollisuusrakentamisen vilkastumista ole odotettavissa lähiaikoina. Varastorakentamisen aloitukset supistuivat viime vuonna, mutta ovat lisääntyneet alkuvuodesta 51 %. Teollisuus- ja varastotilan tyhjää tilaa mittaava yhteinen vajaakäyttöaste on matala monissa kasvukeskuksissa. Liikerakentamisen aloitukset supistuivat viime vuonna runsaan prosentin, mutta kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 51 %. Liikerakentamista on käynnissä runsaasti, eikä vuokralaisten löytäminen ole ongelma. Päivittäistavarakaupan liiketilakysyntä on vilkasta, mutta suurempia tiloja tarvitsevien liikkeiden tilakysyntä on supistunut. Toimistorakentamisen aloitukset supistuivat viime vuonna 47 %. Alkuvuodesta supistuminen on hidastunut 1 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttöaste on noussut vajaaseen 7 prosenttiin. Vajaakäyttöaste ei ole kansainvälisessä vertailussa korkea, mutta pääkaupunkiseudun normaalitason arvioidaan olevan 5 %. Uusia tiloja on kuitenkin aloitettu huolimatta ylitarjonnasta ja vajaakäyttöasteen viime vuosien noususta, koska uusien toimistotilojen laadukkuutta, muunnosmahdollisuuksia ja mukavuuksia arvostetaan. Tämä nostaa vanhemman toimistotilan vajaakäyttöastetta ja alentaa vuokratasoa. Julkisen palvelurakentamisen aloitukset lisääntyivät viime vuonna 3 %, kun kokoontumis- sekä palo- ja pelastustoimen rakennusten aloitukset kasvoivat. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla aloitukset supistuivat kaikissa julkisen palvelurakentamisen alaerissä, yhteensä 47 %. Julkisen palvelurakentamisen odotetaan supistuvan myös ensi vuonna, koska julkisen talouden menojen odotetaan vähenevän, ja siten rakentamisen aloituksia siirretään. Maatalousrakentamisen aloitukset kasvoivat viime vuonna 7½ %. Kuluvana vuonna aloitukset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ja maatalousrakentamisen odotetaan jäävän hieman viime vuotta alemmalle tasolle. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentaminen kasvoi viime vuonna 2 %. Ennakkotietojen mukaan määrä olisi vähentynyt kuluvan vuoden alkupuoliskolla, vaikka esim. maarakennusyritysten liikevaihtoindeksi ja työllisyys ovat olleet selvässä kasvussa. Kuntatalouden heikkenemisen arvellaan vaikuttavan erityisesti maa- ja vesirakentamiseen ja myös ympäristölupien saamisen vaikeudet jarruttavat alan kasvua. Liikenneinvestointien osuus kokonaistuotannosta oli korkeimmillaan 199-luvun alussa, 1,4 % BKT:stä. Tämän jälkeen investointien osuus laski aina vuoteen 2 saakka, jonka jälkeen niiden osuus BKT:stä on kasvanut hieman. Viime vuonna osuus oli ennakkotietojen mukaan,9 %. Kulu- Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 6
vana vuonna ja lähivuosina viiden suuren tiehankkeen 1, Lahti-Kerava oikoradan ja Vuosaaren sataman rakentamisen vaikutus maa- ja vesirakentamiseen on positiivinen. Nämä hankkeet on jo valtaosin käynnistetty. Tehdyn selvityksen mukaan käynnistykset eivät kuitenkaan luo hallitsemattomia epätasapainotilanteita tai ylikysyntää maa- ja vesirakentamisen resursseihin lähivuosina. Lisäksi resursseja vapautuu samanaikaisesti mm. kunnallistekniikan investoinneista sekä tietoliikenneinvestoinneista. Suuret hankkeet sijoittuvat niin ikään eri puolille Etelä-Suomea, mikä vähentää paikallisia resurssien kysynnän ja tarjonnan pullonkauloja. Hankkeiden merkitys alan kokonaisuudesta on kuitenkin melko pieni, työt kattavat koko maan maa- ja vesirakentamisesta vuositasolla muutaman prosentin. Tieverkon laajentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon on kuluvana vuonna käytettävissä hieman enemmän varoja kuin v. 22. Ratatyöt ovat jatkuneet vilkkaina. Esimerkiksi kunnossapitotöihin käytettävät varat kasvoivat hieman vuodesta 22. Ensi vuonna maa- ja vesirakentamista hidastavat hallituksen talousarvioesityksen perustienpidon vähentyneet määrärahat. Sen sijaan perusradanpidon määrärahat kasvavat. Lisäksi erityishankkeisiin (ml. aiemmin mainitut suuret hankkeet) varatut määrärahat koskien tien- ja radanpitoa kasvavat. Myös Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamiseen lisätään ensi vuonna varoja. Ensi vuoden talousarvioesityksessä ei esitetä uusien tie-, rata- tai meriväylähankkeiden aloittamista, koska hankkeista laaditaan kuluvan vuoden aikana koko hallituskautta koskeva ohjelma liikenneväyläpolitiikkaa valmistelevassa ministerityöryhmässä. Maa- ja vesirakentamisen odotetaan lisääntyvän sekä kuluvana että ensi vuonna 2½ %. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen näkymät ovat edelleen hyvät, koska korkotaso on matala ja tuloverotuksessa voidaan korjausrakentamisesta tehdä kotitalousvähennys. Korjausrakentamisen tilastopohja on heikko, mutta alan kehitystä voidaan seurata esimerkiksi rakennus- ja sisutustarvikekaupan myynnin avulla. Kuluvan vuoden alkupuolella myynnin kehitys viittaa edelleen korjausrakentamisen kasvuun. Korjausrakentamisen volyymi on asuntorakentamisesta noin puolet ja toimitilarakentamisesta n. 4 %. Tulevina vuosina Suomen rakennuskannan ikä johtaa korjausrakentamisen uudisrakentamista nopeampaan kasvuun. Rakennustuoteteollisuus TT:n elokuun suhdannebarometrin mukaan rakennustuoteteollisuuden näkymät ovat heikentyneet keväästä ja tilauskanta on tavanomaista pienempi. Rakennustuoteteollisuuden vientikehitys oli vielä keväällä selvästi vaisumpaa kuin yritykset odottivat. Viennin odotetaan kuitenkin piristyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Rakennustuotteiden vienti kasvoi arvoltaan tammi-kesäkuussa vain 1,5 prosenttia ja oli yhteensä 2,3 mrd. euroa. Rakennusmateriaalin menekki-indeksi on kehittynyt tasaisesti kuluvana vuonna. Pientalotuotannossa käytettävien materiaalien kysyntää on lisännyt vilkas omakotitalo- ja rivitalotuotanto. Sen sijaan esimerkiksi runkoelementtien ja valmisbetonin menekki supistui alkuvuonna selvästi. Pientalorakentamisessa avaimet - käteen periaatteella toimitettavien talopakettien kotimaista tarjontaa löytyy. Toimitussisältö ei kuitenkaan ole yhtä laaja, kuin mitä kansainväliset yritykset tarjoavat. Koska kotimaassa laajasisältöisten valmistalopakettien kysynnän odotetaan lisääntyvän edelleen lähivuosina, valmistalopakettien toimitussisällön laajentaminen olisi suotavaa myös kotimaisissa yrityksissä. 1 Tampereen läntinen kehätie, VT4 Jyväskylä Kirri, VT5 Joroinen Varkaus, VT8 Raisio ja VT4 Lahti Heinola. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 7
Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos oli elokuussa 2 %, joten indeksi on noussut tasaisesti viimeisen kahden vuoden ajan. Työpanoskustannusten kasvu on edelleen suurinta, tarvike- ja muut panoshinnat nousevat hitaammin kuin kokonaisindeksi. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen tarjoushintaindeksin kohoaminen on kuluvana vuonna ylittänyt kustannusindeksin nousun, mutta lähestyy jälleen sitä. Toimitilarakentamisessa tarjoushinnat lähtivät jälleen nousuun toukokuussa 23 runsaan vuoden laskun jälkeen. Asuntojen tarjoushintaindeksi aleni elokuussa vuodentakaisesta 3,5 %. Vanhojen asuntojen hintojen nousu on ollut rakentamiskustannusten nousua voimakkaampaa, mikä on heijastunut vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvuna ja myös tonttihintojen nousuna. Maarakennuskustannusindeksi kohosi elokuussa 1,7 % vuodentakaisesta. Indeksin nousua hidastivat kalliorakennus- ja päällystystöiden kustannusten hitaampi kasvu. Sen sijaan pohjarakennustöiden sekä sillanrakennustöiden kustannusindeksit nousivat huomattavasti kokonaisindeksiä nopeammin. Arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannusten 12 kuukauden keskiarvo oli elokuussa 4,4 % vuodentakaista korkeammalla tasolla pääkaupunkiseudulla ja 2,1 % muussa Suomessa. Vanhojen asuntojen nimellishinnat nousivat vuoden 23 toisella neljänneksellä 2,4 % ensimmäisestä neljänneksestä ja 5,3 % vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla 2 hintanousu oli kokonaisindeksiä nopeampaa verrattuna ensimmäiseen neljännekseen (2,9 %), mutta hitaampaa vuodentakaiseen verrattuna. Muun Suomen hintanousu oli sen sijaan nopeampaa vuodentakaiseen verrattuna (6,1 %), mutta hitaampaa neljännesvertailussa (1,9 %). Pääkaupunkiseudun nimelliset neliöhinnat olivat yli kaksinkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Työvoima Rakennustoiminnan työllistävyys on pysynyt hyvänä työvaltaisen korjaus- sekä infrarakentamisen ansiosta, vaikka kokonaisuudessaan alan tuotanto on vähentynyt lievästi. Rakentamisen työpaikat lisääntyivät tammi-elokuussa 152 henkeen edellisvuoden 147 5 hengestä (talonrakentamisessa lisäys oli vajaa 1 ja maa- ja vesirakentamisessa 4 ). Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä oli elokuussa 14 9 ja maa- ja vesirakentamisessa 2 9, kun vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 16 ja 3. Samaan aikaan avoimet työpaikat lisääntyivät talonrakentamisessa 5 %, mutta vähenivät maa- ja vesirakentamisessa 2½ %. Ryhmä arvioi, että rakennusalan työllisten määrä on tänä vuonna keskimäärin 151 henkeä, joista talonrakentamisessa 118 ja maaja vesirakentamisessa 33. Työvoiman saatavuusongelmat ovat vähäiset. Taustatietoa suosituksista Rakennusalan suhdanneryhmä koostuu rakentamisen eri alueiden asiantuntijoista. Suosituksissa pyritään tuomaan esiin epäkohtia, joiden koetaan hidastavan tai hankaloittavan rakentamisen eri osaalueiden toimintaa. 2 Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 8
Kaavoitus on nähty rakentamista hidastavana tekijänä pitkään. Ongelma kärjistyy kasvukeskuksiin ja siten pääkaupunkiseudulle. Aiheesta on tehty selvityksiä, joissa eri tahojen näkökulmat on tuotu esille, viimeisimpänä ympäristöministeriön teettämä kansainvälisen analyytikkoryhmän raportti. Rakentamiseen liittyvän tilastoinnin jatkuva kehittäminen vastaamaan alalla tapahtuvia rakennemuutoksia ja hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuudet on tärkeää. Eri tahoilla tapahtuva päätöksenteko alan suhdannehallintaan liittyen edellyttää monipuolisia, nopeita, luotettavia tilastoja ja muita indikaattoreita, joista näkyvät uudetkin ilmiöt. Aiheeseen liittyviä ongelmia ovat mm. uusimpien rakennus- ja asuntotuotantotilastotietojen alipeittoisuus (joka on seurausta tietojen hitaasta kertymisestä väestötietojärjestelmään) sekä erityisesti kasvavaan korjausrakentamiseen liittyvien mittareiden vähäisyys ja heikko tietopohja. Myös maa- ja vesirakentamisen uusien osasektoreiden tietopohja on puutteellinen, mikä aiheuttaa tilastotietojen melko suuriakin muutoksia takautuvasti. Myös hintaindeksien saamista kustannusindeksien rinnalle pidetään tärkeänä. Suhdanne- ja kausivaihtelujen vähentämiseen ja tietopohjan parantamiseen on kiinnitetty huomiota myös Rakennuspoliittisessa ohjelmassa: "Valtio huolehtii osaltaan tarvittavan tiedon tuottamisesta suhdannetilanteesta ja sen kehittymisestä." Kiinteistömarkkinoiden heikkoutena on pääomasijoittajien puute. Nykytilanne suosii suoria kiinteistösijoituksia, sijoittajan ollessa verovapaa yhteisö, eläke- tai vakuutuslaitos. Kiinteistöihin sijoittamisen tulisi kuitenkin olla kiinnostava vaihtoehto useammille tahoille, myös kansainvälisesti. Arvelan verotyöryhmä kiinnittää huomiota likvidien kiinteistömarkkinoiden tarpeeseen. Suomessa erityisten sijoitusinstrumenttien muodostamista edesauttaa kiinteistörahastolaki. Kiinteistörahastolain mukaisia osakeyhtiömuotoisia kiinteistörahastoja ei kuitenkaan ole perustettu, oletettavasti koska niitä verotetaan normaaleina osakeyhtiöinä, eikä niihin ole sovellettu sijoitusrahastoja koskevia säännöksiä. Tästä syystä sijoitusrahastolainsäädäntöä voisi kehittää. Arvelan työryhmä toteaa, että rahastomuotoiseen kiinteistösijoittamiseen olisi perustellumpaa soveltaa sijoitusrahastojen verokohtelua, jolloin kahdenkertainen verotus ei olisi ongelmana. Työryhmä ehdottaakin, että julkisesti noteerattu kiinteistösijoitusyhtiö voitaisiin muuntaa sijoitusrahastoksi tai sen toiminta siirtää sijoitusrahastossa harjoitettavaksi kiinteistövarallisuuden arvonnousun realisoitumatta. Rakennusalan suhdanneryhmä toteaa, ettei kiinteistöihin sijoittamisen tulisi pitkällä aikavälillä suosia mitään erityisiä tahoja eikä lainsäädännön tulisi hidastaa kiinteistösijoitusmarkkinoiden monimuotoisuuden lisääntymistä. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 9
KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 8 7 6 5 4 3 myönnetyt aloitetut valmistuneet 2 1 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 milj. m3 3 ASUINRAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 14 TEOLLISUUSRAKENNUKSET (pl. varastot) 4 neljänneksen liukuva summa 25 12 2 1 15 1 5 myönnetyt aloitetut valmiit 8 6 4 2 myönnetyt aloitetut valmiit 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 VARASTORAKENNUKSET JULKISET RAKENNUKSET milj.m3 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 4 neljänneksen liukuva summa 6 6 5 5 4 4 3 2 m yönnetyt aloitetut valm iit 3 2 myönnetyt valmiit aloitetut 1 1 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 milj. m3 7. LIIKERAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 4. TOIMISTORAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa 6. 3.5 5. 3. 4. 2.5 3. 2. 1. myönnetyt valmiit aloitetut 2. 1.5 1..5 myönnetyt valmiit aloitetut.. 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 1
ASUNTOJEN HINNAT Neljännesvuosittain 198 = 1 45 4 35 3 25 2 15 1 5 8 81 82 83 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 Asuntojen hintaindeksi 198 = 1 Asuntojen hintaindeksi deflatoituna ansiotasoindeksillä ARAVAKUSTANNUKSET 198 = 1 4 Pääkaupunkiseutu 3 Muu maa 2 1 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 Lähde: ARA Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 11
Milj. euroa 12 PANKKIEN ASUNTOLAINOJEN NOSTOT, LAINAKANNAN NETTOMUUTOS JA UUSIEN ASUNTOLAINOJEN KORKO 1 8 6 4 2-2 Uusien asuntolainojen nostot 1), (vasen asteikko) Asuntolainakannan muutos 1), (vasen asteikko) Uusien asuntolainojen korko, %, (oikea asteikko) 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 Lähde: Suomen Pankki 1) Kausivaihteluista puhdistetut tiedot, 3 kuukauden liukuva % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 12
TALONRAKENTAMISEN TARJOUSHINTAINDEKSI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1992:1 = 1 15 14 Asunnot 13 Kaikki 12 T o im itila t 11 1 9 8 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 Lähde: R apal 13 Rakennuskustannusindeksit 1995 = 1 125 Työ 12 115 Kaikki Materiaali 11 15 1 Muut 95 1997 1998 1999 2 21 22 23 Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 13
1995 = 1 MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI 125 12 115 vuosikeskiarvo 11 15 1 95 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 18 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1 henkeä 16 14 Talonrakennus 12 1 8 6 M aa- ja vesirakennus 4 2 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 3.1.23, Osittaista kasvua näkyvissä 14