2/2001 12.04.2001
Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Fax. 09-47857 250 E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: http://www.iau.fi Puheenjohtaja Rainer Hakala 09-47857 220 Varapuheenjohtaja Tapani Kautto 09-47857 221 Liittosihteeri Alpo Pehkonen 09-47857 225 Toimitsija Arto Kujala 09-47857 222 Toimitsija Tuomo Oksanen 09-47857 223 Taloudenhoitaja Olli Kaivanto 09-47857 224 Toimistonhoitaja Sinikka Hakala 09-47857 210 Jäsenasiat Paula Seppälä 09-47857 200 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa John Stenbergin ranta 6 PL 336 00531 HELSINKI Fax. 09-47857 209 E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: www.irkatk.fi Asiakasneuvonta Paula Seppälä 09-47857 200 Kassanjohtaja Janne Becker 09-47857 201 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 LSI täytti 30 vuotta 5 Mitä Raoul Wagnerille nyt kuuluu? 6 Palkkarakenneuudistus voimaan 1.3.2001 7 Palkkatunnus Finnairissa 8 Jaakon palkka 9 Henkilöarviot 10 Erotusarvon lukitseminen 11 Finnairin työt palkkaryhmittäin 12 Finnairin palkkataulukot 16 Lentoturvallisuus on yhteinen asia 20 Toinen näkökulma EU:n laajentumiseen 21 Otteita pääministerin puheesta Brüggessa 22 Finnairissa koulutetaan kehittämistyöryhmiä 23 Lomapaikkojen varaus Levikki 4500 4. Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. 09-47857 221 Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh. 040 528 8166 Toimituskunta Juha Hyytiä Arto Kujala Erkki Luoto Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Kirjeenvaihtaja Henri Lehtinen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Puh. 09-47857 223 Fax. 09-47857 250 E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi Ilmestyminen Lehti ilmestyy v. 2001 viisi kertaa. Seuraava lehti ilmestyy touko-kesäkuussa Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Taitto Arto Kujala Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi Verhoilija Seija Hirsimäki tekemässä MD-11-koneen ilmastointiputkiston eristystä. Kuva: Juha Hyytiä. 2
PÄÄKIRJOITUS 4 4 2001 Onko meillä malttia vaurastua? Vuonna 1994 oli edellisestä palkkausjärjestelmäuudistuksesta kulunut vasta vajaat kymmenen vuotta, kun hallitus päätti ryhtyä palkkausjärjestelmän uudistukseen. Näin siksi, että oli näkyvissä tarve muuttaa järjestelmää lentoliikennettä vuosituhannen vaihteessa odottavan vapaan kilpailun vuoksi. Muutoksen tavoitteeksi asetettiin, että sopimusalan palkkausperusteet määritetään lentoliikennealan keskeisten asioiden mukaisiksi. Näitä ovat: lentokonetyö, asiakaspalvelu ja aikataulusidonnaisuus. Samalla järjestelmällä arvioitaisiin liittomme sopimuksen kaikki tehtävät, olivatpa ne sitten teknisiä- tai palvelutehtäviä. Sopimus työnarviointijärjestelmän kehittämisestä tehtiin samana vuonna. Vuonna 1998 hallitus hyväksyi uuden työnarviointijärjestelmän ja tehtävien arviointi voitiin aloittaa. Tämä työ saatiin loppuun kuluvan vuoden alussa. Kesällä 2000 hallitus hyväksyi henkilöperusteisen palkanosan määrittelyjärjestelmän. Palkkarakenteen kokemusosa karttuu jatkossa lentoliikennealan kokemuksena. Tämän muutoksen ansiosta ei työntekijä siirtyessään toisen työnantajan palvelukseen menetä palveluslisäosuuttaan, vaan kokemusaika siirtyy hänen mukanaan toiseen alan yritykseen. Uudessa järjestelmässä entiset yli kymmenen vuoden kokemuslisät on siirretty osaksi ammattitaidosta ja monitaitoisuudesta maksettavaa osuutta, joka myös uuden työnantajan on huomioitava. Tavoitteena oli myös, että uudistus tulee tehdä kenenkään käytännön palkkaa alentamatta. Tämän varmistettiin kaikkien osalta, kun sovittiin erotusarvojen lukitsemisesta henkilöille, joilla niitä on 1.3.2001. Edellä kuvatun prosessin aikana koko Finnair Oy:tä koskeva sopimus lakkasi olemasta. Tilalle tuli alan yleissitova sopimus, joka sisältää pöytäkirjan Finnair Oyj:tä koskevista asioista. Puolustusministeriön alueella lentokonemekaanikon työn kohdalta saatiin alulle muutos, joka mahdollistaa työnluokituksen merkityksen myös silloin, kun sen perusteella pitää muodostaa uusia palkkaryhmiä. Lentokonemekaanikkojen palkkauksen korjaaminen ja virkasuhdeasian selvittäminen on sovittu tehtäväksi helmikuun 2003 loppuun mennessä. Eräänä vaikeutena asiassa on, että kuukausipalkkojen tuntuvaa korotusta, jota virkasuhteistaminen merkitsi, ei voi toteuttaa kesken voimassaolevaa sopimusta, vaan se on toteutettava uuden sopimuksen sopimistilanteessa, ilman seurantasidonnaisuutta muihin sopimuksiin. Pystymmekö uudistettujen palkkausjärjestelmien avulla vaurastumaan, on kiinni meistä itsestämme. Yhdeksi tärkeimmistä asioista nousee se, että pystymmekö jatkossa harjoittamaan sopimustoimintaamme kokonaisvaltaisesti, ilman itsekeskeistä ja pienryhmäkeskeistä toimintaa. Tulevaisuutta voidaan nyt rakentaa lentoliikenteen arvojen kautta. Sopimusalojemme tehtävien palkanmuodostuksen keskeisinä perusteina ovat nyt lentokonetyö, asiakaspalvelu ja aikataulusidonnaisuus, kuten niidenkin lentoliikennealalla työskentelevien henkilöstöryhmien, joiden palkkataso on oman sopimuksemme palkkatasoa huomattavasti korkeampi. Nyt on oikeutettua esittää kysymys Onko meillä malttia vaurastua? Rainer Hakala puheenjohtaja 3
Kenttäpostia LSI täytti 30 vuotta Turun, Porin ja Maarianhaminen finnairilaiset kokoontuivat Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistyksen kevätkokoukseen 16.3. Tällöin LSI:n perustamisesta oli kulunut 30 vuotta. Tilaisuudessa oli mukana perustajajäsenistä Jarmo Nukarinen, joka oli allekirjoittajana yhdistyksen perustamisasiakirjassa yhdessä Hemmo E. Hännisen ja sittemmin edesmenneen Reino Nummelinin kanssa. Ensimmäisen hallituksen muista jäsenistä oli mukana Maire Peltonen. Paikalle oli tullut tavallista runsaammin vieraita, mm. IAU:n varapuheenjohtaja Tapani Kautto, liittosihteeri Alpo Pehkonen ja Finnairin pääluottamusmies Tommi Toivola. Kunniaa ja lomaviikonloppuja Vieraiden mukanaan tuomat liiton hopeiset ansiomerkit luovutettiin entiselle puheenjohtajalle Väinö Haaparannalle sekä muuten aktiiveille Tomi Autiolle ja Henri Rantalalle. Ammattiosasto sai juhlan kunniaksi liiton viirin ja arjen harmauden torjuntaan käyttöönsä kolme viikonloppua Meri-Tenholassa. LSI on erilainen KUVA: ALPO PEHKONEN Vasemmalta nykyinen pj. Tero Nurminen, aikaisempi pj. Antero Lintula, perustajajäsen Jarmo Nukarinen, kuormausvirkailija Martti Sillanpää (eläkkeellä) ja entinen pj. Väinö Haaparanta. LSI on alueellinen yhdistys, joka on koonnut yhteen jäseniä Turusta, Porista ja Maarianhaminasta, maa- ja matkustajapalvelupuolelta. Yhdistyksessä on mukana päälliköitäkin ja tämän lisäksi siinä oli asentajiakin tekniikan puolelta, kun allekirjoittanut oli liikennevirkailijana Turun lentoasemalla. Alueellisuus oli puolestaan laajentumassa, koska yhdistyksellä oli jäseniä jo Helsingissäkin, kuten puheenjohtaja Tero Nurminen alkusanoissaan mainitsi. - Perustajajäsen Hemmokin toimi Turun vuosiensa jälkeen (Klaus Järvelän edeltäjänä) IAU:n puheenjohtajana pääkaupungissa. Huoli tulevaisuudesta Nykyinen levittäytyminen oli seurausta siitä, kun Porin liikenteessä tapahtuneitten muutoksien jälkeen oli järjestetty työpaikkoja muualta. Lentoliikenteen piirissä tapahtunut kilpailun vapautuminen oli vaikuttanut Turunkin liikenteeseen niin, että täällä oli jouduttu keskustelemaan työsuhteiden jatkumisesta. Asioita oli pyritty ratkaisemaan kuormauksen osalta paikallisin sopimuksin. Kokouksessa käytettiin useita puheenvuoroja tulevaisuudesta, koska erilaiset yhtiömuutokset olivat tätä päivää. Tämä aiheuttaa epävarmuutta: ei ole helppoa tavailla uutta työnantajanimeä tilinauhassa, jos lähtökohtana oli ollut koko työelämän kestäväksi arvioitu suhde valtionyhtiöön. Palkkoihin näiden muutoksien ei pitänyt vaikuttaa, vaikka alalle tulisi kokonaan uusia yrittäjiä, koska liitto on sopinut yleissitovan työehtosopimuksen, joka koskee kaikkia sopimusalan työnantajia. IAU:n ammattiyhdistykset olivat saamassa yhä enemmän merkitystä edunvalvonnassa ja LSI:n kattavuus puolestaan oli omiaan edesauttamaan sitä, riippumatta siitä, mihin yritysmuotoon kehitys olisi viemässä. Historian siipien havinaa Juhlakokouksessa oli nähtävillä LSI:n perustamisvaiheitten aikaista materiaalia, josta käy ilmi, että huolia oli ollut ennenkin. Esillä oli mm. lehtileikkeitä, joissa IAU:n entinen puheenjohtaja Raimo Nurmi kommentoi pääjohtaja Gunnar Korhosen kirjoittamaa osastopäälliköille tarkoitettua paimenkirjettä, jossa oli mietitty, miten Finnair selviytyy lamasta: kustannuksia oli säästettävä, eikä ainakaan vielä ollut tarvetta suunnitella henkilökunnan vähentämistä. Tähän Nurmi: Tekstin voi ymmärtää vihjailevana hiostuskehotuksena. Emme hyväksy tällaista tapaa tiedottaa. (Toisaalta oli niin, että tämä yhtiötä paljonkin kehittänyt pääjohtaja intoutui kirjoittamaan huonoista ajoista useinkin juuri ennen tes-neuvotteluja ) Sitten oli tämä lentoemän- tä, joka oli noutanut Siff-Colaa Turun Matkaravinnosta ja huomannut hämmästyksekseen, että virkailijoilla oli jopa aikaa pelata shakkia, minkä johdosta koneet ehkä aina myöhästyivät. Hän kirjoitti raporttiinsa vielä, ettei turkulaisiin tehonnut kaunis sana eikä hyvästä yhteistyöstä ollut toivoa. Raporttiin oli vastattu, ettei pelailuun ollut aikaa minimihenkilökunnalla eikä varsinkaan liikenteen aikana, ja raportoijan tyylikin kyseenalaistettiin. (Tämä vastaus puolestaan kuvaa hyvin sitä, että paikallinen johto seisoi väkensä takana. Tästä oli paljonkin kokemuksia - ei kuitenkaan siksi, että porukka olisi antanut aihetta tavallista enempiin moitteisiin.) Moni entisistä työtovereista oli jo itse historiaa, osa kokonaan tai osa-aikaisesti eläkkeellä. Paikalle saapuneitten kanssa nautittiin juhlavasta tarjoilusta ja muisteltiin menneitä, uusia juttujakin kuultiin, kun eläkeläinen Matti Aaltonen oli jälleen vauhdissa. Musiikista vastasivat Vilperin perikunnassakin ollut MOKO ja ERKKA, menipä mikrofonin taakse osa kokouksen osanottajistakin ennen kuin aikanaan poistuimme Turun yöhön. Tuomo Oksanen 4
Mitä Raoul Wagnerille nyt kuuluu? SAS:n työsuhdeasioihin haetaan nykyään yhä useammin ratkaisuja työntekijäpuolen kannalta ja yhtiön Suomen pääluottamusmiehellä riittää työkenttää. Pääluottamusmies Raoul Wagnerista piti alkuun tulla luokanopettaja, kuten kerroimme numerossamme 3/99. Matkailualalla paljastui niin paljon epäkohtia, että niille täytyi kerta kaikkiaan tehdä jotakin ja se vei muutenkin mukanaan niin, että muut suunnitelmat jäivät. Edunvalvonnan merkitys oli korostunut Sun Ways-yhtiön palveluksessa, kun Suomesta ei oikein löytynyt järjestöä, joka olisi voinut edustaa Ruotsista käsin operoivan, sittemmin konkurssiin menneen yhtiön henkilökuntaa. Luottamusmies, supervisor ja perheenisä Raoul pääsi vuokratyöfirman työsuhteen jälkeen vakinaiseksi SAS:n työntekijäksi. Uusi tulopalvelun työntekijä, joka ei kuulu maan hiljaisiin, alkoi käytännössä perehtyä uuden työnantajansa työoloihin. Ne saivat hänet ottamaan kantaa ja tämän huomasivat työtoveritkin ja puhuivat hänet yli ottamaan vastaan SAS:ssä tarjoutuvan luottamusmiestehtävän vuonna 1999. Raoul, 34 vuotta, perheellinen Saksan kansalainen (isän puolelta), on koordinaattori (Supervisor, Passenger Service), asemapaikkana Helsingin lentoasema ja koti Vantaalla. Hän on mukana SAS:n emergency-organisaatiossa, eli Raoul auttaa tarvittaessa kriisitilanteissa ja tämän lisäksi hän on myös ryhmässä, jota käytetään, jos muualla Suomessa tarvitaan apua. Leipäyöstä saa edelleen puolet vapautusta luottamusmiestehtäviin, mutta paljon näitä töitä jää myös kotiin, koska työpaikalla ei toistaiseksi ole tarkoitukseen sopivia tiloja tai välineitä. Kotona voi harrastaa ruoanlaittoa ja nyt siellä on lisäksi puolivuotias Ida-tyttö, jonka kanssa aikaa saisi olla enemmänkin käytettävissä, kun vanha ulkoiluharrastus, kävelykin samalla elpyy. Hiljalleen heräävä sopimisajattelu Työelämän sääntöjen noudattaminen ei ollut itsestään selvää SAS:ssa. Aluksi oli suo, kuokka ja Raoul, kuten hänestä tuntui vuonna 1998. Ammattiyhdistystoiminnastakaan ei ollut alkuun soveliasta puhua ääneen. Jäseniäkin oli vain kourallinen, Raoul kertoo. Vaikka työnantajapuoli oli keväällä 1999 liittynyt työnantajaliittoon, niin tässäkään tapauksessa pelkkä jäsenyys ei ollut automaatti ja yhtiössä ilmeni yllättäen pyrkimyksiä nipistää saavutetuista eduista. Tietoa siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, ei tuntunut juurikaan olevan. Ylitöistä kieltäytymistäkin pidettiin rangaistavana ja vallalla oli jonkinlainen torpparimentaliteetti. Raoul tutustuikin itse työoikeuteen, avoimen yliopiston kurssilla (jonka muuten maksoi työnantaja). Kun TES:siä jatkossa luettiin omintakeisesti ( kuin piru raamattua ) niin tiedon avulla oli aikaisempaa helpompaa arvioida ja panna alulle edunvalvontajuttuja, joista osa on vieläkin kesken. Kuvaavaa on, että esim. TES:n lauantaikorvauksien saaminen ei ollut läpihuutojuttu työpaikalla vaan sitäkin piti erikseen vaatia. Ilmailualan Unionin ja KUVA: TUOMO OKSANEN Pääluottamusmies Raoul Wagnerin kädessä DC-10. SAS:n työsuhdeasioissa ei kylläkään ole ylletty täyteen kymppiin... SAS:n välillä 6.9.1999 sovitun luottamusmies- ja työsuojelusopimuksenkaan aikaansaaminen ei ollut itsestään selvää. Asiat oli totuttu hoitamaan pienessä piirissä, kun käytettävissä oli rahaa, jolla saatettiin järjestää erilaisia bonuksia ja muita kertakorvauksia tilanteen mukaan. Kun usein oli vielä niin, että kokenut työntekijä ostettiin SAS:lle muualta aikaisempaa palkkaansa paremmin ehdoin, niin periaatteessa kaikki oli kunnossa. Tämä kaikki ei kuitenkaan taannut sitä, että olennaiset asiat olisivat tulleet hoidetuksi työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla ja kun väki lisääntyi, niin vanha systeemi ei enää riittänyt. TES-asiat oli otettava varteen ja tässä mielessä neuvoteltiin myös luottamusmiehenkin toiminnan tueksi tarkoitettu sopimus. Yhteistyötä, onko sitä? Raoulin mielestä yhteistyötä yhtiössä saisi todellakin olla enemmän. Tällä hetkellä ei ole niinkään itsestään selvää, että on hienoa olla SAS:llä töissä. Tässä tapauksessa muutokset, joita yleensä arastellaan uuden pelossa, olisivat todella tervetulleita. Työnantajakin saisi olla aloitteellinen ja jo kaupallisestikin ajatellen kilpailusta voidaan selvitä ehjin nahoin vain, kun puhallettaisiin yhteen hiileen. Vain tähän perustuu kaikki onnistuminen. Ruotsissa ja Tanskassa asiat ovat kohdallaan SAS:llä ja on merkkejä siitä, että yhtiössä Suomessakin aletaan vähitellen ymmärtää paikallisen yhteistyön merkitys. Tuomo Oksanen 5
Palkkarakenneuudistus voimaan 1.3.2001 IAU:n työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä on uudistettu kaikilta osiltaan. Uutta työn vaativuuden arviointijärjestelmää on rakennettu jo useiden vuosien ajan. Sen valmistumisen tieltä on jouduttu raivaamaan lukuisia esteitä, ja monia vaikeuksia on voitettu kovalla työllä. Uudistettu järjestelmä toteuttaa kaikki sille asetetut odotukset ja vaatimukset. Tämän työn on tehnyt Finnairin henkilökunnan keskuudesta valittu työryhmä, jonka jäseninä ovat työn valmistumisvaiheessa olleet: Osmo Mantila, Olli Karhuviita, Markku Lindholm, Kalevi Siren, Risto Laitinen, Nilgun Josipov, Pasi Virkkala, Cay Wikberg ja Jouko Kettunen. Sihteereinä ovat ryhmää suuremmoisesti avustaneet Raija Kostiainen ja Piritta Hynninen. Arviointijärjestelmän perusteella työt asetetaan vaativuusjärjestykseen. Jotta tämä olisi mahdollista, ovat liitot sopineet palkkarakennetyöryhmän esityksen perusteella arviointijärjestelmän eri vaativuustekijöiden painoarvoista. Järjestys syntyy siis ns. painotettujen pisteiden perusteella. Palkkarakennetyöryhmässä ovat toimineet: Juhani Nieminen, Peter Forsström, Seppo Havia, David Lindström, Seppo Kettunen, Tapani Kautto, Juha Kinnunen ja Arto Kujala Heko Työn vaativuuden arviointijärjestelmän muuttumisen vuoksi, oli tarpeen uudistaa jo muutenkin ikääntynyt ja huonosti toimiva henkilökohtaisen palkanosan määrittelyjärjestelmä. Uudessa henkilökohtaisessa osuudessa on suurempi paino henkilön ammattitaidolla ja monitaitoisuudella. Vastaavasti työsuhteen pituus ei enää ole niin määräävä kuin ennen. Tästäkin järjestelmäs- Uuden palkkausjärjestelmän rakennetta ja siirtymävaiheen ratkaisuja selostetaan seuraavilla sivuilla lähinnä siltä kantilta, miten ne vaikuttavat Finnairin sopimusalueella. tä liitot ovat sopineet palkkarakennetyöryhmän esityksen perusteella. Vaikutukset Kuten kaikissa uudistuksissa, niin tässäkin tapahtuu muutoksia. Osalle muutokset ovat palkan kannalta merkityksettömiä ja osalle merkittäviä. Uudistuksessa onnistuttiin lunastamaan myös se vaade, että kenenkään palkka ei laske uudistuksen vuoksi - ei nyt, eikä tulevaisuudessa. Uuden järjestelmän rakennetta ja siirtymävaiheen ratkaisuja selostetaan seuraavilla sivuilla lähinnä siltä kantilta, miten ne vaikuttavat Finnairin sopimusalueella. Periaatteet ovat samat koko sopimuksen soveltamisalueella, mutta markka ja prosenttimäärät poikkeavat tässä esitetyistä. Toistaiseksi ei voida julkaista kuin nämä Finnairia koskevat tiedot, koska muista ei tätä kirjoitettaessa ole vielä sovittu. Arto Kujala KUVA: JUHA HYYTIÄ Palkkarakennetyöryhmän jäseniä, vasemmalta: David Lindströn (SAS/AirBotnia), Juhani Nieminen (Finnair) ja IAU:sta Tapani Kautto, Juha Kinnunen sekä Arto Kujala. 6
Palkkatunnus Finnairissa Tilinauhassa on palkkatunnus, joka kertoo mihin palkka perustuu. Tämä esimerkkitunnus on seuraavassa jutussa esiintyvän Jaakon palkkatunnus seitsemän vuoden kohdalla. Tunnuksesta voi lukea kaikki palkkaan vaikuttavat tekijät, joiden eri vaihtoehdot on oheisissa taulukoissa. Huomaa, että prosentit lasketaan aina taulukkopalkasta. Ensimmä inen me rkki kertoo palkkaryhmän. Toinen merkki kertoo amhan ja motan yhteisen tunnuksen. 5XD3 Kolmas merkki kertoo typatunnuksen. Laskenta esimerkki: Palkkaryhmä 5 8350 mk Amha/Mota X 18% 1503 mk Typa D 7% 585 mk Koli 3 12% 1002 mk Yhteensä 11440 mk Neljäs merkki kertoo kolitunnuksen. Taulukkopalkat 2 7150 3 7500 4 7900 5 8350 6 8850 7 9400 8 10000 Mota B 0 % C 3 % D 6 % E 9 % Amha B 3 % C 6 % D 9 % E 12 % Typa A 0 % B 2 % C 4 % D 7 % E 10 % Amha B C D E Mota B B 0 % C 3 % E 6 % J 9 % N 12 % C D 3 % F 6 % K 9 % P 12 % T 15 % D H 6 % L 9 % R 12 % U 15 % W 18 % E M 9 % S 12 % V 15 % X 18 % Z 21 % Tässä taulukossa yhdistetään erilliset amha ja mota niin, että niille saadaan yksikirjaiminen tunnus ja yksi määräytymisprosentti. Tämä määritetään laskemalla yhteen molempien prosentit. Lopputulos esitetään selkeämmin viereisessä taulukossa. Terminologiaa ja lyhenteitä: Taulukkopalkka (tapa) määräytyy työn vaativuden arvioinnin mukaan ja on kaikille ko. tehtävässä sama. Amha, eli ammatinhallinta, on niitä omaan ammattiin liittyviä tietoja ja taitoja, joita ei huomioida taulukkopalkassa Mota, eli monitaitoisuus/ erityisosaaminen, on oman ammatin ulkopuolista, tai sellaista osaamista joka ylittää tehtävän perusvaatimuksena olevan osaamisen, ja joka mahdollistaa perusvaatimusta paremman työskentelyn. Typa, eli henkilön työskentelytapa. Tässä avioidaan työn laatua, joutuisuutta, omaaloitteisuutta, täsmällisyyttä, sekä huolellisuutta ja turvallisuutta. Koli, eli kokemuslisä, määritetään jokaiselle erikseen. Sen määrä riippuu henkilön työkokemuksesta ammatissa, lähiammatissa tai alalla. Koli 0 alle 4 v. 0 % 1 4-7 v. 4 % 2 7-10 v. 8 % 3 yli 10 v. 12 % Amha/Mota B 0 % C 3 % D 3 % E 6 % F 6 % H 6 % J 9 % K 9 % L 9 % M 9 % N 12 % P 12 % R 12 % S 12 % T 15 % U 15 % V 15 % W 18 % X 18 % Z 21 % 7
Jaakon palkkakehitys Jaakon palkan kehittymista seurattiin viime syyskuun lehdessä. Sama juttu julkaistaan nyt uudelleen, Finnairia koskevan sopimuksen oikeilla markka- ja prosenttimäärillä. Jaakko tulee Fiannairille matkustajaselvitysvirkailijaksi oltuaan sitä ennen kaksi vuotta satamassa laivayhtiön lähtöselvityksessä ja kaksi vuotta muissa asiakaspalvelutehtävissä. Alkupalkkaa määritettäessä Jaakolle luetaan hyväksi hänen aikaisempi kokemuksensa lähtöselvitystyössä. Koska kyseessä on kokemus oleellisilta osiltaan vastaavasta ammatista johon hän tuli lentoyhtiöön, huomioidaan se täysimääräisenä. Lisäksi hän saa puolitettuna hyödykseen kokemuksensa muissa asiakaspalvelutehtävissä, koska kyseessä on kokemus lähiammatissa. Jaakko saa siis hyödykseen yhteensä kolme vuotta aikaisemmista työkokemuksistaan. Jaakon tehtävä on palkkaryhmässä viisi, jonka peruspalkka on 8 350 mk/kk, joka siis on hänen alkupalkkansa. Neljä kuukautta Kun Jaakko on ollut työssä neljä kuukautta, arvioidaan hänen työskentelytapansa (typa). Jaakko on tutustunut alan palkkausjärjestelmään ja tietää, että hänellä itsellään on merkittävä rooli omassa palkkakehityksessään. Hän on jo itse arvioinut oman suoriutumisensa ja rehellisen itsetutkiskelun lopputuloksena päätynyt seuraavaan tulokseen: Työn laatu: yleisiä vaatimuksia korkeammalle. Joutuisuus: yleisiä vaatimuksia vastaavasti. Oma-aloitteisuus: yleisiä vaatimuksia vastaavasti. Täsmällisyys: yleisiä vaatimuksia vastaavasti. Huolellisuus/Turvallisuus: yleisiä vaatimuksia vastaavasti. Hän siis omasta mielestään suoriutuu varsin tyydyttävästi työstään. Esimiehensä kanssa käydyssä kehityskeskustelussa päädytään samanlaiseen arvioon. Tekijät painottuvat siis luokkaan B (Työntekijä selviytyy tehtävistään yleisiä vaatimuksia vastaavasti), joten Jaakko saa kahden prosentin palkan korotuksen. Kuukausipalkka 8 517 mk. Yksi vuosi Jaakko on kehittynyt työssään. Oman typa-arviointinsa pohjalta hän on käynyt kehityskeskustelun esimiehensä kanssa. Yhdessä on päädytty tulokseen, jossa kolme tekijää on C-luokassa ja kaksi B-luokassa. Tässä tehtävässä työn laatu on erityisen tärkeää, joten lopputuloksena on C-luokka, eli neljän prosentin typa. Kun entinen oli kaksi prosenttia, on korotus siten kaksi prosenttia. Esimiehen kanssa ollaan yhtä mieltä siitä, että nyt on hyvä aika arvioida ensi kertaa Jaakon ammatinhallinta (amha). Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että Jaakon ammatinahallinta vastaa yleisiä vaatimuksia. Tämä vie hänet B-luokkaan, josta saa kolmen prosentin korotuksen. Tämä arviointi on aina tehtävä viimeistään kahden vuoden palvelun jälkeen, mutta Jaakon korkean ammattitaidon vuoksi se tehtiin aikaisemmin. Koska Jaakolla oli huomioitu kolme vuotta vanhaa kokemusta, hän saa ensimmäisen kokemuslisäkorotuksensa (koli) jo yhden vuoden palvelun jälkeen. Jollei hänellä tätä kokemusta olisi ollut, olisi hän saanut sen vasta neljän palvelusvuoden täytyttyä. Tämä korotus on neljä prosenttia taulukkopalkasta laskettuna. Kuukausipalkka 9 269 mk. Kaksi vuotta Typa-arviointi osoittaa kehittymistä, mutta painopiste on edelleen C-luokassa, joten se ei tuo korotusta. Monitaitoisuus ja erikoisosaaminen mota: Jaakon entinen kokemus kantaa hedelmää. Hän on osoittautunut erittäin hyväksi ongelmien ratkaisijaksi. 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Jaakon palkkakehitys Hän onnistuu aina hoitamaan vaikeat tilanteet niin, että asiakkaalle jää hyvä mieli. Tällaista taitoa ei kaikilla ole, joten hänen esimiehensä huomioi sen hänelle C-luokan erityisosaamisena, josta Jaakko saa kolmen prosentin korotuksen. Kuukausipalkka 9 519 mk. Kolme vuotta Typa-arviointi osoittaa edelleen kehittymistä, mutta painopiste on edelleen C-luokassa, joten se ei tuo korotusta. Jaakko on kurssittanut itseään ja käy tekemässä sijai- Alkup alkka 4 kk 1 v 2 v 3 v 4 v 7 v Koli 0 0 334 334 334 668 1 002 Amha 0 0 251 251 501 501 752 Mota/Erit.os. 0 0 0 251 501 501 752 Typa 0 167 334 334 334 585 585 Taulukkopalkka 8 350 8 350 8 350 8 350 8 350 8 350 8 350 Jaakon palkan kehittyminen tolpin kuvattuna. Taulukossa eri palkkatekijöiden markkamäärät. 8
suuksia muissa virkalijatehtävissä. Tämän ansiosta, huomioiden myös hänen erityinen ongelmien ratkaisutaitonsa, hänen monitaitoisuus/erityisosaamisensa arvioidaan D- luokkaan, joka on kuusi prosenttia taulukkopalkasta. Nousua tässä kohdassa tulee siis kolme prosenttia. Ammatinhallinnassaan hän on myös kehittynyt C-luokkaan ja saa siitä yhteensä kuusi prosenttia. Korotus siis kolme prosenttia, koska aikaisempi oli kolme prosenttia. Kuukausipalkka 10 020 mk. Neljä vuotta Typa-arviointi osoittaa jälleen nousua. Tehtäväkohtaisesti painotettu keskiarvo on luokassa D, joka tarkoittaa yhteensä seitsemää prosenttia. Nousua tulee siis kolme prosenttia. Koska Jaakolla oli ollut aikaisempaa kokemusta kolme vuotta, hän saa tässä kohdassa neljän prosentin seitsemänvuotiskorotuksen. Kokemuslisää on siis nyt yhteensä kahdeksan prosenttia. Kuukausipalkka 10 605 mk. Seitsemän vuotta Työskentelytavan osalta Jaakko on vakiinnuttanut tilanteensa D-luokkaan. Mota on Jaakon ylpeydenaihe. Hän hallitsee jo RC:n ja wbm-virkailijan tehtävät. Lisäksi hän toimii koulutustehtävissä, tekee vuorolistoja ja käy tarvittaessa komennuksilla niin kotimaan kuin ulkomaankin asemilla. Tämän vuoksi hänet on arvioitu täs- sä kohdassa korkeimpaan mahdolliseen luokkaan, E- luokkaan, joka tarkoittaa yhdeksän prosentin lisää. Ammatinhallinnassa Jaakko on kehittynyt D-luokkaan joka merkitsee yhteensä yhdeksää prosenttia. Jaakko saa seitsemän vuoden palveluksen jälkeen neljän prosentin kymmenvuotiskorotuksen, joka onkin viimeinen ikälisä. Kuukausipalkka 11 440 mk. Lopputulos Ammatillisen pätevyytensä ja aikaisemman kokemuksensa ansiosta Jaakko on saavuttanut hyvät ansiot jo seitsemän vuoden jälkeen. Tähän tasoon pääseminen vanhalla järjestelmällä olisi vienyt vuosia kauemmin. Tässä jutussa ei ole huomioitu muita korotuksia, jotka luonnollisesti myös vaikuttavat palkkakehitykseen. Arto Kujala Henkilöarviot Uuden henkilöarvioinnin uskotaan olevan entistä oikeudenmukaisempi. Yksi tärkeä tähän vaikuttava seikka on kutakin tehtävää koskevat ns. pelisäännöt. Pelisäännöillä määritetään millaisella osaamisella tai taidolla sijoitutaan ylempiin ryhmiin. Pelisäännöt sovitaan työpaikoilla tehtäväkohtaisesti, ja niitä sovelletaan kaikkiin samalla tavalla. Kun harkinnanvara arvioinnissa pienenee, lisääntynee yhteisymmärrys ja arvioinnin lopputuloksen hyväksyttävyys. Työskentelytavan osalta esimiehille jää harkinnanvaraa kuten ennenkin. Arvioinnille on kuitenkin luotu selkeät periaatteet, joiden mukaan toimimalla voidaan aikaansaada tyydyttävä lopputulos. Oikeudenmukaisuus Uusi järjestelmä - niinkuin vanhakin, on itseasiassa esimiehiä varten tehty työkalu. Tämän avulla esimiehet voivat määritellä alaisilleen mahdollisimman oikeudenmukaisen palkan. Esimiehen tehtäviin ja moraaliin kuuluu työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Jos hän ei tähän pysty, niin on asiallista kyseenalaistaa hänen ammattitaitonsa. Järjestelmää luotaessa on uskottu, ettei osaamattomia henkilöitä ole nimitetty esimiehiksi, vaan että heillä on tahto ja taito toimia oikein. Tärkeänä osana järjestelmää on kehityskeskustelu, jossa työntekijä ja esimies yhdessä keskustellen hakevat arvointiin yhteisen hyväksynnän. Tämä lienee esimistyön tärkeimpiä ja haastavimpia vaiheita, jossa jyvät erottuvat akanoista. Erimielisyydet Kehityskeskustelusta tehdään pöytäkirja, jonka molemmat keskustelijat allekirjoittavat. Jos keskustelu ei tuota haluttua tulosta, eli yh- teisymmärrystä ei synny, on edessä vaikea paikka. Työntekijä kirjaa olevansa erimieltä lopputuloksesta! Tämä saattaa tuntua pikkuasialta esimiehen mielestä jos hän ei ole tehtäviensä tasalla. Hyvän esimiehen kuitenkin voi tunnistaa siitä, että hän etsii aktiivisesti ratkaisua erimielisyyteen. Jos tällainen erimielisyys aina vain jatkuu, on seurauksena ilman muuta tunne epäoikeudenmukaisuudesta, joka ei voi olla näkymättä jokapäiväisessä työssä. Se vaikeuttaa esimiehelle itselleenkin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tällaisessa tilanteessa on niin yhtiön kuin työntekijänkin etujen mukaista, että asiaan puututaan. Työntekijä voi pyytää apua luottamusmieheltä, joka voi tutkia miten esimies on selvinnyt muiden alaistensa arvioinneista. Jos sama tyytymättömyys on hyvinkin laajaa, herää vakava kysymys esimiehen arviointikyvyistä ja suhteesta alaisiinsa. Jos erimielisyys koskee jatkuvasti joitakin työntekijöitä, lienee syytä tarkastella vakavasti esimiehen kykyä työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun. Seuraukset Järjestelmän mukaan esimiehellä on oikeus ja velvollisuus tehdä arviointi ja käydä kehityskeskustelut. Edunvalvojien, työntekijöiden itsensä etunenässä, sekä yrityksen itsensä oikeus ja velvollisuus on edellyttää, että arvioinnit tehdään oikein. Jos näin ei tapahdu, on yrityksen huolehdittava siitä, että se antaa tarvittaessa koulutusta tai kurinpalautusta, ja jollei sekään auta, niin etsittävä näille arvioitsijoille osaamistaan vastaavaa työtä. Arto Kujala 9
Erotusarvon lukitseminen Nyt tehdyn sopimuksen mukaan muutoksen yhteydessä mahdollisesti muodostuva erotusarvo lukitaan henkilön palkkaan. Tulevat korotukset eivät siis syö erotusarvoa pois kuten ilman tätä sopimusta olisi käynyt, vaan se jää olemaan niin pitkäksi aikaa, kun henkilö on ko. tehtävässä. Lukitseminen ei kuitenkaan koske aivan pieniä, sadan markan luokkaa olevia erotusarvoja. Täsmällinen raja selviää, kun analysoidaan muutoksen lopputulosta. Korotukset 1.3.2001 Jokaisen 1.3. olevaan henkilökohtaiseen palkkaan lasketaan ensin 200 markan yleiskorotus. Tämä lisäksi tulee tietyissä ryhmissä oleville henkilökohtaiset korotukset, jotka myös lisätään henkilökohtaiseen palkkaan. Nämä korotukset on esitetty seuraavassa: Palkkaryhmissä 3-4, jos amha/mota-tunnus on T-Z lisäkorotus 300 mk/kk, (henkilöitä noin 50). Palkkaryhmissä 5-8, jos amha/mota-tunnus on T-Z lisäkorotus 400 mk/kk, (henkilöitä noin 100). Kaikissa palkkaryhmissä, jos amha/mota-tunnus N-S lisäkorotus 200 mk /kk, (henkilöitä noin 200). Näistä ryhmistä on löytynyt erityisen paljon henkilöitä, jotka eivät ilman tällaista korjausta saisi nyt korotuksia. Lisäksi on sovittu, että erityisissä tapauksissa voidaan palkkoja tarkistella vielä henkilötasolla. Säilyminen 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Erotusarvon lukitseminen Esim: Vanha106U, uusi 6UC4 Erotusarvo 350 350 426 426 426 426 Henkilökoht.(T-Z) 400 Yleiskorotus 1.3.2001 200 28.2.01 Kor.1.3 1.3.01 1.10.01 1.3.02 1.10.02 Koli 1 845 1 845 1 062 1 086 1 110 1 134 Amha 235 235 797 815 833 851 Mota/Erit.os. 235 235 531 543 555 567 Typa 235 235 620 634 648 662 Taulukkopalkka 8 785 8 785 8 850 9 050 9 250 9 450 Tulevat korotukset eivät siis vaikuta erotusarvon määrään, vaan se lisätään palkkaan aina saman suuruisena tulevien palkankorotuksen lisäksi. Esimerkkikaaviossa näkyy alkuperäinen tilanne (28.2.01). Sen vieressä on vanha palkka edellämainittujen korotusten jälkeen (Kor.1.3.). Edellisen kanssa saman suuruisena näkyy kohdassa 1.3.01 esimerkkihenkilön uuden järjestelmän mukainen palkka, johon lukitaan 426 mk:n erotusarvo, joka säilyy tulevissakin korotuksissa. Tämä näkyy esimerkkikaavion kolmessa viimeisessä tolpassa, joissa taulukkopalkkoja on esimerkinomaisesti korotettu 200 mk/kk. Arto Kujala Vertailutilanne kaaviossa Vanha tunnus 106U Mk Tp 10 8 785 Heko U/80 705 K/P-lisä 6/21% 1 845 Erotusarvo 350 Yhteensä 11 685 Uusi tunnus 6UC4 MK Taulukkop. 6 8 850 Typa D/7% 620 Mota/Eritos D/6% 531 Amha D/9% 797 Koli 3/12% 1 062 Erotusarvo 426 Yhteensä 12 285 Tp-korotukset esimerkissä 1.10.2001 200 mk 1.3.2002 200 mk 1.10.2002 200 mk 10
Finnairin työt palkkaryhmittäin aakkostettuna (27.3.2001) Pr N:o Työn nimike/alue Kp. 8 75 Lentokonemekaanikko/7-HALLI 6322 8 64 Lentokonemekaanikko/LEK06 6332 8 39 Lentokonemekaanikko/PROP 6906 8 14 Päällikkövirkailija 7413 8 12 Ulkoasemamekaanikko/OULU 7416 7 48 Avioniikka-asentaja/6-H 6336 7 90 Avioniikka-asentaja/7-halli 6322 7 97 Hitsaaja 6382 7 45 Laiteasentaja/HYDR. 6342 7 69 Lekoasentaja/7-halli 6322 7 63 Lentokoneasentaja/LEK06 6332 7 76 Lentokone-elektroniikka-as./PROP 6906 7 68 Lentokonelevyseppä/6-H 6353 7 38 Lentokonelevyseppäas./PROP 6906 7 82 Mekaanikko/TMP 7716 7 99 Moottoriasentaja 6300 7 58 Rahdinvalvoja 5523 7 93 Ramp-valvoja 5872 6 96 Elektroniikka-asentaja/avioniikk. 6163 6 6 Elektroniikka-asentaja/sähköl. 6602 6 60 Komposiittiasentaja 6354 6 85 Koneistaja 6344 6 15 Kuormausesimies/Oulu 7423 6 49 Laskutelineasentaja 6347 6 34 Lentokonelaiteasentaja 6356 6 37 Lentokonelevyseppä/PROP 6906 6 102 Liikennevirkailija/Kuopio 7215 6 95 Liikennevirkailija/OULU 7413 6 94 Liikennevirkailija/OULU 7413 6 7 LVI-asentaja 6604 6 25 Lähtöporttivirkailija 5851 6 30 Maakalustoasentaja/RASKAS 6381 6 28 Maakalustoasentaja/hinatt. 6381 6 65 Maalari 6355 6 5 Mittalaitemekaanikko 6511 6 26 Mittariasentaja/PUHTI 6163 6 31 Mittariasentaja/SÄHKÖME 6162 6 8 Rahdinetsintävirkailija 5523 6 56 Rahtiesimies 5523 6 13 Rahtivirkailija/Oulu 74F3 6 10 Rakennusmies/Kiint.os. 6604 6 18 Ramp-esimies 5831 6 61 Simuhuoltomekaanikko 2290 6 62 Simuhydraulimekaanikko 2290 6 40 Sähköasentaja/AVION.KORJ. 6163 6 51 Sähköasentaja/SÄHKÖLAITOS 6602 6 66 Tulopalveluvirkailija 5861 6 47 Työstökonemekaanikko/KOK 6344 6 81 Vastaavavirkailija/TKU 7215 5 24 Asematasonvalvoja 5881 5 91 Aulaesimies 5863 5 80 Dieettikeittäjä 4610 5 52 Gateway-virkailila 5852 5 4 Järjestelymies/RAHTI 5523 5 44 Kokki/CATERING 4610 5 103 Kylmäkkö 4610 Pr N:o Työn nimike/alue Kp. 5 20 Laitosmies/CATERING 4601 5 36 Lentokoneasentaja/Matk.huol. 6323 5 3 Lentokoneverhoilija 6323 5 101 Materiaaliteknologiantyöntekijä 6382 5 106 Matkatavaraliikenteenvalvoja 5863 5 35 Matkustajaselvitysvirkailija 5821 5 11 Pintakäsittelijä 6372 5 1 Rahtikirjuri 5523 5 86 Rahtivirkailija/asiakaspalvelu 5520 5 87 Rahtivirkailija/backoffice 5520 5 46 Ramp-huoltomies 5841 5 23 Ramp-järjestelymies 5841 5 83 Ramp-vesihuoltomies 5841 4 92 Aulakuormaaja 5863 4 104 Autonkuljettaja/huolinta 6760 4 74 Catering-varastomies/JAKELU 4640 4 67 Erikoiskuormaaja 4630 4 107 Huolintatyöntekijä 6760 4 77 Huoltovälineasentaja 6322 4 32 Keittiöapulainen/KYLMÄKEIT. 4610 4 111 Kosmetiikkamyyjä 4350 4 72 Kuljettajakuormaaja 4630 4 16 Kuormaaja/OULU 7423 4 27 Maakalustoasentaja/konttik. 6381 4 89 Matkustajapalveluvirkailija 5150 4 70 Rahtimies 5523 4 108 Ramp-ajoneuvonkuljettaja 5862 4 17 Ramp-mies 5831 4 88 Ruokalanhoitaja 4611 4 59 Taxfree-myyjä 4350 4 112 Työvälineasentaja 6332 4 57 Varastomies/TAX-FREE 4300 4 100 Varastotyöntekijä/7-halli 6740 3 71 Catering-kuormaaja 4630 3 50 Catering-varastomies/LENTOK. 4641 3 2 Erikoisajoneuvonkuljettaja 6322 3 22 Kalustonkäsittelijä 4650 3 33 Keittiöapulainen/LÄMMINKEIT. 4610 3 73 Lähettäjä 4630 3 29 Maakalustopuhdistaja 6381 3 78 Maakuljetusvalvoja 5864 3 84 Osastokirjuri/Laitek. 6341 3 19 Osastokirjuri/LEKO-7 6322 3 42 Pakkaaja/LEK04 4660 3 105 Pakkaaja/tarjotinpakkaamo 4620 3 21 Pakkaamojärjestelijä 4620 3 98 Varasto-/kuljetustyöntekijä 6740 3 109 Varastonhoitaja/MAKE 5811 3 41 Varastotyöntekijä/PROP 6904 3 55 Varastotyöntekijä/RAAKA-AIN. 6740 2 9 Autonkuljettaja 6720 2 110 Käsikirjanhoitaja 6331 2 43 Pakkaaja/INFLIGIIT 4660 2 53 Rahtiautonkuljettaja/RAHTI 5523 2 79 Yhtiöpostinhoitaja 5865 11
Palkkataulukot, Finnair Seuraavilla sivuilla on taulukot, josta voit tarkastaa palkkasi. Taulukot kokemusvuosiryhmälle 0, jota sovelletaan alle neljä vuotta kokemusta omaaville. Amha/Mota B Amha/Mota C, D Amha/Mota B 0 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota C 3 % Koli alle 4 v. 0 % 2 7150 7150 7293 7436 7651 7865 2 7150 7365 7508 7651 7865 8080 3 7500 7500 7650 7800 8025 8250 3 7500 7725 7875 8025 8250 8475 4 7900 7900 8058 8216 8453 8690 4 7900 8137 8295 8453 8690 8927 5 8350 8350 8517 8684 8935 9185 5 8350 8601 8768 8935 9185 9436 6 8850 8850 9027 9204 9470 9735 6 8850 9116 9293 9470 9735 10001 7 9400 9400 9588 9776 10058 10340 7 9400 9682 9870 10058 10340 10622 8 10000 10000 10200 10400 10700 11000 8 10000 10300 10500 10700 11000 11300 Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, M Amha/Mota E 6 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota J 9 % Koli alle 4 v. 0 % 2 7150 7579 7722 7865 8080 8294 2 7150 7794 7937 8080 8294 8509 3 7500 7950 8100 8250 8475 8700 3 7500 8175 8325 8475 8700 8925 4 7900 8374 8532 8690 8927 9164 4 7900 8611 8769 8927 9164 9401 5 8350 8851 9018 9185 9436 9686 5 8350 9102 9269 9436 9686 9937 6 8850 9381 9558 9735 10001 10266 6 8850 9647 9824 10001 10266 10532 7 9400 9964 10152 10340 10622 10904 7 9400 10246 10434 10622 10904 11186 8 10000 10600 10800 11000 11300 11600 8 10000 10900 11100 11300 11600 11900 Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, V Amha/Mota N 12 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota T 15 % Koli alle 4 v. 0 % 2 7150 8008 8151 8294 8509 8723 2 7150 8223 8366 8509 8723 8938 3 7500 8400 8550 8700 8925 9150 3 7500 8625 8775 8925 9150 9375 4 7900 8848 9006 9164 9401 9638 4 7900 9085 9243 9401 9638 9875 5 8350 9352 9519 9686 9937 10187 5 8350 9603 9770 9937 10187 10438 6 8850 9912 10089 10266 10532 10797 6 8850 10178 10355 10532 10797 11063 7 9400 10528 10716 10904 11186 11468 7 9400 10810 10998 11186 11468 11750 8 10000 11200 11400 11600 11900 12200 8 10000 11500 11700 11900 12200 12500 Amha/Mota W, X Amha/Mota Z Amha/Mota W 18 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota Z 21 % Koli alle 4 v. 0 % 2 7150 8437 8580 8723 8938 9152 2 7150 8652 8795 8938 9152 9367 3 7500 8850 9000 9150 9375 9600 3 7500 9075 9225 9375 9600 9825 4 7900 9322 9480 9638 9875 10112 4 7900 9559 9717 9875 10112 10349 5 8350 9853 10020 10187 10438 10688 5 8350 10104 10271 10438 10688 10939 6 8850 10443 10620 10797 11063 11328 6 8850 10709 10886 11063 11328 11594 7 9400 11092 11280 11468 11750 12032 7 9400 11374 11562 11750 12032 12314 8 10000 11800 12000 12200 12500 12800 8 10000 12100 12300 12500 12800 13100 12
Palkkataulukot, Finnair Taulukot kokemusvuosiryhmälle 1, jota sovelletaan yli neljä, mutta alle seitsemän vuotta kokemusta omaaville. Amha/Mota B Amha/Mota C, D Amha/Mota B 0 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota C 3 % Koli 4-7 v. 4 % 2 7150 7436 7579 7722 7937 8151 2 7150 7651 7794 7937 8151 8366 3 7500 7800 7950 8100 8325 8550 3 7500 8025 8175 8325 8550 8775 4 7900 8216 8374 8532 8769 9006 4 7900 8453 8611 8769 9006 9243 5 8350 8684 8851 9018 9269 9519 5 8350 8935 9102 9269 9519 9770 6 8850 9204 9381 9558 9824 10089 6 8850 9470 9647 9824 10089 10355 7 9400 9776 9964 10152 10434 10716 7 9400 10058 10246 10434 10716 10998 8 10000 10400 10600 10800 11100 11400 8 10000 10700 10900 11100 11400 11700 Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, M Amha/Mota E 6 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota J 9 % Koli 4-7 v. 4 % 2 7150 7865 8008 8151 8366 8580 2 7150 8080 8223 8366 8580 8795 3 7500 8250 8400 8550 8775 9000 3 7500 8475 8625 8775 9000 9225 4 7900 8690 8848 9006 9243 9480 4 7900 8927 9085 9243 9480 9717 5 8350 9185 9352 9519 9770 10020 5 8350 9436 9603 9770 10020 10271 6 8850 9735 9912 10089 10355 10620 6 8850 10001 10178 10355 10620 10886 7 9400 10340 10528 10716 10998 11280 7 9400 10622 10810 10998 11280 11562 8 10000 11000 11200 11400 11700 12000 8 10000 11300 11500 11700 12000 12300 Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, V Amha/Mota N 12 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota T 15 % Koli 4-7 v. 4 % 2 7150 8294 8437 8580 8795 9009 2 7150 8509 8652 8795 9009 9224 3 7500 8700 8850 9000 9225 9450 3 7500 8925 9075 9225 9450 9675 4 7900 9164 9322 9480 9717 9954 4 7900 9401 9559 9717 9954 10191 5 8350 9686 9853 10020 10271 10521 5 8350 9937 10104 10271 10521 10772 6 8850 10266 10443 10620 10886 11151 6 8850 10532 10709 10886 11151 11417 7 9400 10904 11092 11280 11562 11844 7 9400 11186 11374 11562 11844 12126 8 10000 11600 11800 12000 12300 12600 8 10000 11900 12100 12300 12600 12900 Amha/Mota W, X Amha/Mota Z Amha/Mota W 18 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota Z 21 % Koli 4-7 v. 4 % 2 7150 8723 8866 9009 9224 9438 2 7150 8938 9081 9224 9438 9653 3 7500 9150 9300 9450 9675 9900 3 7500 9375 9525 9675 9900 10125 4 7900 9638 9796 9954 10191 10428 4 7900 9875 10033 10191 10428 10665 5 8350 10187 10354 10521 10772 11022 5 8350 10438 10605 10772 11022 11273 6 8850 10797 10974 11151 11417 11682 6 8850 11063 11240 11417 11682 11948 7 9400 11468 11656 11844 12126 12408 7 9400 11750 11938 12126 12408 12690 8 10000 12200 12400 12600 12900 13200 8 10000 12500 12700 12900 13200 13500 13
Palkkataulukot, Finnair Taulukot kokemusvuosiryhmälle 2 jota sovelletaan yli seitsemän, mutta alle kymmenen vuotta kokemusta omaaville. Amha/Mota B Amha/Mota C, D Amha/Mota B 0 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota C 3 % Koli 7-10 v. 8 % 2 7150 7722 7865 8008 8223 8437 2 7150 7937 8080 8223 8437 8652 3 7500 8100 8250 8400 8625 8850 3 7500 8325 8475 8625 8850 9075 4 7900 8532 8690 8848 9085 9322 4 7900 8769 8927 9085 9322 9559 5 8350 9018 9185 9352 9603 9853 5 8350 9269 9436 9603 9853 10104 6 8850 9558 9735 9912 10178 10443 6 8850 9824 10001 10178 10443 10709 7 9400 10152 10340 10528 10810 11092 7 9400 10434 10622 10810 11092 11374 8 10000 10800 11000 11200 11500 11800 8 10000 11100 11300 11500 11800 12100 Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, M Amha/Mota E 6 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota J 9 % Koli 7-10 v. 8 % 2 7150 8151 8294 8437 8652 8866 2 7150 8366 8509 8652 8866 9081 3 7500 8550 8700 8850 9075 9300 3 7500 8775 8925 9075 9300 9525 4 7900 9006 9164 9322 9559 9796 4 7900 9243 9401 9559 9796 10033 5 8350 9519 9686 9853 10104 10354 5 8350 9770 9937 10104 10354 10605 6 8850 10089 10266 10443 10709 10974 6 8850 10355 10532 10709 10974 11240 7 9400 10716 10904 11092 11374 11656 7 9400 10998 11186 11374 11656 11938 8 10000 11400 11600 11800 12100 12400 8 10000 11700 11900 12100 12400 12700 Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, V Amha/Mota N 12 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota T 15 % Koli 7-10 v. 8 % 2 7150 8580 8723 8866 9081 9295 2 7150 8795 8938 9081 9295 9510 3 7500 9000 9150 9300 9525 9750 3 7500 9225 9375 9525 9750 9975 4 7900 9480 9638 9796 10033 10270 4 7900 9717 9875 10033 10270 10507 5 8350 10020 10187 10354 10605 10855 5 8350 10271 10438 10605 10855 11106 6 8850 10620 10797 10974 11240 11505 6 8850 10886 11063 11240 11505 11771 7 9400 11280 11468 11656 11938 12220 7 9400 11562 11750 11938 12220 12502 8 10000 12000 12200 12400 12700 13000 8 10000 12300 12500 12700 13000 13300 Amha/Mota W, X Amha/Mota Z Amha/Mota W 18 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota Z 21 % Koli 7-10 v. 8 % 2 7150 9009 9152 9295 9510 9724 2 7150 9224 9367 9510 9724 9939 3 7500 9450 9600 9750 9975 10200 3 7500 9675 9825 9975 10200 10425 4 7900 9954 10112 10270 10507 10744 4 7900 10191 10349 10507 10744 10981 5 8350 10521 10688 10855 11106 11356 5 8350 10772 10939 11106 11356 11607 6 8850 11151 11328 11505 11771 12036 6 8850 11417 11594 11771 12036 12302 7 9400 11844 12032 12220 12502 12784 7 9400 12126 12314 12502 12784 13066 8 10000 12600 12800 13000 13300 13600 8 10000 12900 13100 13300 13600 13900 14
Palkkataulukot, Finnair Taulukot kokemusvuosiryhmälle 3, jota sovelletaan yli kymmenen vuotta kokemusta omaaville. Amha/Mota B Amha/Mota C, D Amha/Mota B 0 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota C 3 % Koli yli 10 v. 12 % 2 7150 8008 8151 8294 8509 8723 2 7150 8223 8366 8509 8723 8938 3 7500 8400 8550 8700 8925 9150 3 7500 8625 8775 8925 9150 9375 4 7900 8848 9006 9164 9401 9638 4 7900 9085 9243 9401 9638 9875 5 8350 9352 9519 9686 9937 10187 5 8350 9603 9770 9937 10187 10438 6 8850 9912 10089 10266 10532 10797 6 8850 10178 10355 10532 10797 11063 7 9400 10528 10716 10904 11186 11468 7 9400 10810 10998 11186 11468 11750 8 10000 11200 11400 11600 11900 12200 8 10000 11500 11700 11900 12200 12500 Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, M Amha/Mota E 6 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota J 9 % Koli yli 10 v. 12 % 2 7150 8437 8580 8723 8938 9152 2 7150 8652 8795 8938 9152 9367 3 7500 8850 9000 9150 9375 9600 3 7500 9075 9225 9375 9600 9825 4 7900 9322 9480 9638 9875 10112 4 7900 9559 9717 9875 10112 10349 5 8350 9853 10020 10187 10438 10688 5 8350 10104 10271 10438 10688 10939 6 8850 10443 10620 10797 11063 11328 6 8850 10709 10886 11063 11328 11594 7 9400 11092 11280 11468 11750 12032 7 9400 11374 11562 11750 12032 12314 8 10000 11800 12000 12200 12500 12800 8 10000 12100 12300 12500 12800 13100 Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, V Amha/Mota N 12 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota T 15 % Koli yli 10 v. 12 % 2 7150 8866 9009 9152 9367 9581 2 7150 9081 9224 9367 9581 9796 3 7500 9300 9450 9600 9825 10050 3 7500 9525 9675 9825 10050 10275 4 7900 9796 9954 10112 10349 10586 4 7900 10033 10191 10349 10586 10823 5 8350 10354 10521 10688 10939 11189 5 8350 10605 10772 10939 11189 11440 6 8850 10974 11151 11328 11594 11859 6 8850 11240 11417 11594 11859 12125 7 9400 11656 11844 12032 12314 12596 7 9400 11938 12126 12314 12596 12878 8 10000 12400 12600 12800 13100 13400 8 10000 12700 12900 13100 13400 13700 Amha/Mota W, X Amha/Mota Z Amha/Mota W 18 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota Z 21 % Koli yli 10 v. 12 % 2 7150 9295 9438 9581 9796 10010 2 7150 9510 9653 9796 10010 10225 3 7500 9750 9900 10050 10275 10500 3 7500 9975 10125 10275 10500 10725 4 7900 10270 10428 10586 10823 11060 4 7900 10507 10665 10823 11060 11297 5 8350 10855 11022 11189 11440 11690 5 8350 11106 11273 11440 11690 11941 6 8850 11505 11682 11859 12125 12390 6 8850 11771 11948 12125 12390 12656 7 9400 12220 12408 12596 12878 13160 7 9400 12502 12690 12878 13160 13442 8 10000 13000 13200 13400 13700 14000 8 10000 13300 13500 13700 14000 14300 15
Lentoturvallisuus on yhteinen asia Mikään ilmailualan ammatti- tai intressiryhmä ei voi olla kokonaan erossa lentoturvallisuudesta, sanoo IAU:n puheenjohtaja Rainer Hakala. Ilmailualan Unioni järjesti lentoturvallisuusseminaarin 22.3.2001 Kuljetusliittojen tiloissa. Paikalle oli kutsuttu edustava joukko niin työntekijöiden kuin työnantajapuolenkin edustajia. Myös viranomaistaho oli edustettuna. Ilmailualan Unioni järjesti viime syksynä mielenilmaisun, joka pysäytti liikenteen yhden iltapäivän ajaksi. Tarkoituksena oli ilmaista huolemme Finnairin henkilöstöpolitiikasta, koska joillakin toiminta-alueilla henkilöstömäärät olivat niin vähäiset, että työntekijät kokivat kiireen ja työpaineen heikentävän huomattavasti mahdollisuuksia tehdä töitä lentoturvallisuusvaatimuksien mukaisesti. Liiton edustajisto päätti syyskokouksessa, että on järjestettävä seminaari, jossa lentoturvallisuusasioita pohdittaisiin laajemminkin. Maaliskuun 22. päivänä Kuljetusliittojen kokoustiloihin saapui ammattiosastojen, liiton hallituksen, lentoyhtiöiden, työnantajaliiton, viranomaisten ja kuljetusliittojen edustajia, yhteensä noin 60 henkilöä. Seminaari alkoi asiantuntija-alustuksilla ja jatkui yleisellä paneelikeskustelulla. Seuraavassa lyhennelmät alustuksista. Alustukset Ilmailualan Unionin puheenjohtaja Rainer Hakala avasi seminaarin todeten, että lentoturvallisuus on yhteinen asiamme. - Mikään ilmailualan ammatti- tai intressiryhmä ei voi olla kokonaan erossa lentoturvallisuudesta. Lentoturvallisuuden voidaankin katsoa olevan moniosainen turvaverkko tai -ketju, jonka tulee pitää. Hän kertasi seminaarin pitämiseen johtaneet syyt ja toivotti seminaari osallistujat tervetulleeksi. Hän totesi toimitsija Tuomo Oksasen toimivan seminaarin puheenjohtajana. Lentokonemekaanikko ja Ilmailualan Unionin edustajiston puheenjohtaja Risto Rautiainen oli huolestunut mm. siitä, että kilpailun lisääntyessä kustannuksia karsitaan myös koneeseen kohdistuvasta huoltotyöstä. - Päivän trendi on siirtää mekaanikko päivittäisestä liikenteestä askeleen verran taakse. Varmasti tälle löytyy hyvät perusteet, mutta huonoja esimerkkejä löytyy maailmalta paljon: esim. Yhdysvallat, jossa kaupallisuus ja kilpailu ovat määräävässä asemassa. Vaikka Riston mielestä vapaat markkinat ja vapaa kilpailu olivat sinänsä hyvä asia, niin viranomaisilla oli oltava kunnon keinot puuttua epäterveeseen toimintaan. - Myöhästymisraportin kirjoittaminen on tehtävä, jota kukaan ei haluaisi tehdä. Tällaisen selvityksen tekemistä suorastaan karsastetaan. Se vaatii liikaa henkisiä ponnisteluja, eikä kukaan halua ottaa myöhästymisestä vastuuta. Alustajan mielestä tilanne oli sairas. Tällaisten raporttien tekemisen piti olla aivan normaali toimenpide. Samoin piti Lentokoneen aikataulusta myöhästymisen todellisiin syihin ei juuri paneuduta, sanoo IAU:n edustajiston puheenjohtaja Risto Rautiainen. olla oikeus ottaa myöhästymisen syyt niskoilleen, jos niitä oli. - Meillä on sellainen kulttuuri myöhästymisten suhteen, että jos kerran vielä tämän teet niin saat etsiä töitä portin ulkopuolelta. Sen sijaan lentokoneen aikataulusta myöhästymisen todellisiin syihin ei juuri paneuduta. 16
Lentoturvallisuusseminaarin alustajia kysymyksiin vastaamassa. Vasemmalta: Tuomo Oksanen, Rainer Hakala, Peter Forrström, Kim Salonen, Keijo Suila, Erkki Ahtee, Yrjö Mäkelä ja Risto Rautiainen. Nakertaako kustannustehokkuus lentoturvallisuutta, kysyi ramp-valvoja Matti Jylhä. Ramp-valvoja Matti Jylhä kysyi, nakertaako kustannustehokkuus lentoturvallisuutta. Hän toi esille kiireen aiheuttaman paineen ja sen tuoman mahdollisuuden virheisiin, eli ripeän suorittamisen ja hosumisen välinen raja on häilyvä. Käytännön ongelmana on mm. kuormaustoiminnan työpaineen sekä ammattitaidon aliarvioimisen. On tunnettava kuormausohjeet, esim. sairaaloihin toimitettava radioaktiivinen aine ja veri eivät saa olla lähekkäin kuormattuna. Laatukäsite pitää ehdottomasti sisällään turvallisuuden, kertoi Finnairin pääjohtaja Keijo Suila. Finnairin pääjohtaja Keijo Suila totesi, että menestyäkseen vapaan kilpailun ympäristössä on oltava sekä laadukas lentoyhtiö, että laadukas yritys. Talous ja laatu ovat kestävän kehityksen kulmakiviä. Laatukäsite pitää ehdottomasti sisällään turvallisuuden. Yhtiön rakenneuudistus pyrkii saamaan aikaan selkeät vastuut, valtuudet ja mittarit. Tämän seurauksena vastuut kirkastuvat ja komentotiet lyhenevät, millä on suora vaikutus lentoturvallisuuteen. Turvallisuus on asiakkaan, työntekijän ja yhtiön yhteinen etu, totesi Erkki Ahtee. Lentotoimintaryhmän Lentoturvallisuus osaston osastonjohtaja Erkki Ahteen mielestä lentoturvallisuus on asiakkaan, työntekijän ja yhtiön yhteinen etu. Henkilökunnan on oltava vastuuntuntoista, motivoitunutta, hyvin koulutettua ja itseensä luottavaa, joka tekee työnsä loppuun saakka eikä ajattele, että joku toinen korjaa kesken jätetyn työn. - Täytyy olla avoin ja rehellinen raportointikulttuuri. Sen täytyy kohdistua oikeisiin asioihin ja turvallisuuden puutteisiin. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä vakava varaa omalle tai muiden työntekijöiden terveydelle aiheuttavasta työstä, sanoi Palvelualan Toimialaliiton toimitusjohtaja Peter Forsström. Palvelualan Toimialaliiton toimitusjohtaja Peter Forsström käsitteli alustuksessaan työnantajan direktio-oikeutta lentoturvallisuusnäkökulmasta. Työnantajalla on työnjohto-oikeus, jolla voidaan määrätä miten, missä ja milloin jokin työ tulee suorittaa. Työn johtamisen täytyy kuitenkin tapahtua lain ja hyvän tavan mukaan. Työnantaja vastaa tekemänsä päätöksen oikeelli- 17
Saminaarin yleisöä. Etualalla vasemmalta: Tom Nyberg, Pertti Mäntynen, Risto Pyötsiä ja Ari Miettinen. suudesta ja kantaa mahdolliset seuraamukset virheellisestä ratkaisusta. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä vakava varaa omalle tai muiden työntekijöiden terveydelle aiheuttavasta työstä. Samoin työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Viranomaistoiminnan tiukkuus on tarkoituksenmukaista, ei kenenkään kiusaamista varten, sano1 Yrjö Mäkelä. Liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Yrjö Mäkelä selvitti aluksi ministeriön organisaatiota painottaen, että lentoturvallisuuden valvonta ja liiketoiminta ja omistaja-asiat on organisoitu eri toimintayksiköihin. Viranomaistoiminnan tiukkuus on tarkoituksenmukaista, ei kenenkään kiusaamista varten, vaan yksi tapa pitää lentoturvallisuus niin korkealla kuin mahdollista. Lentoturvallisuuden merkeissä oli taipumusta perustella moniakin asioita, se on kuitenkin sana, jonka käyttöä oli aina tarkasti harkittava. Ilmailuviranomaisilla on laajat oikeudet kansallisesti, mutta kansainväliset valtuudet ovat ongelmallisempia sanoi ylijohtaja Kim Salonen. Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnon ylijohtaja Kim Salonen totesi lentoturvallisuushallinnon toimivallan olevan kansallisella tasolla hyvin laajan, mutta kansainväliset valtuudet ovat ongelmallisemmat. Valmisteilla olevan EU:n yhteisen viranomaisen, EASA:n, tarkoitus on siirtää lentoturvallisuuspuolen kokonaistoimivalta yhteisölle. Kaikkinainen norminanto olisi virastolla, mutta lupien antaminen säilyisi edelleen kansallisella viranomaisella. Keskustelu Päivän lopuksi järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat kaikki alustajat. Seminaariväki otti esille monia alustuksissa esille nousseita kysymyksiä. Tankkausvalvonta Keskustelussa nousi esille ensimmäisenä lentokoneiden tankkaus ja tankkausvalvonta. Asiaan puuttui AKT:n toimitsija Mikko Valli epäillen, onko turvallisuusmielessä järkevää siirtää tankkausvalvonta teknisen koulutuksen saaneilta asentajilta ja mekaanikoilta tankkausauton kuljettajille. Koulutuksen riittävyys epäilytti häntä, samoin vaikutukset turvallisuuteen. Erkki Ahtee vastasi, että siirto on tarkoitus tehdä ja Finnair kouluttaa tankkausautonkuljettajat. Yhtiö katsoo, että nyt järjestettävä koulutus on riittävä ja kuljettajilta on myös tullut myönteistä palautetta. On harhakäsitys, ettei tankkausta tarkasta kukaan. Lentäjä näkee mittareista polttoainemäärät ja koneen lähtöä valvova henkilö tarkastaa, onko luukut suljettu. Lentokonemekaanikko Kari Soinola otti keskustelussa esille tankkausvalvonnan, aliurakoinnin ja resurssipulan. Hän kertoi, että uuteen tankkauskäytäntöön siirtyminen ei ole tapahtunut kivuitta. Hänelle oli sattunut tapaus, jossa konetta oli tankattu matkustajien ollessa poistumassa koneesta. Kun hän ja lentäjä olivat kiinnittäneet asiaan huomiota ja kysyneet asiasta tankkausta valvovalta kuljettajalta, oli tämä todennut, ettei hänellä ole aikaa valvoa joka konetta, kun on viiden koneen tankkaukset lähes päällekkäin! Aliurakointi, ulkoistaminen Ilmailutekniikan Ammatti- 18
yhdistyksen puheenjohtaja Juha Grundström toi myös esille huolensa aliurakoinnin lisääntymisestä ilmailualalla ja sen vaikutuksen lentoturvallisuuteen. Töiden pilkkominen pienempiin osiin eri yrityksille saattaa tuoda ongelmia. Rainer Hakala kertoi, että hänen tietoonsa on tullut, että jopa koululaisia käytetään apuna kuormattaessa koneita kotimaan asemilla. Hän ihmetteli tätä toimintaa, kun juuri olimme kuulleet, miten tarkkaan koneet on kuormattava ohjeiden mukaan. Myös nykyistä vähemmän koulutetun väen käyttö koneiden käännytyksissä mietitytti seminaariväkeä. Luottamusmies ja liikennevirkailija Jyväskylästä, Jorma Tuhkala toi esille, että aliurakoitsijat eivät kykene maksamaan kunnolla palkkoja, kun alihankintasopimukset on tehty niin halvalla. Missä on työnantajan moraali, kun se tekee tällaisia sopimuksissa alihankkijan kanssa. Vastauksena kysymyksiin Erkki Ahtee kertoi, että hän joutuu jatkuvasti selvittämään aliurakoitsijoiden toiminnan laatua. Aliurakoitsijoiden väkeä tutkitaan tarkkaan. Ongelmana on alihankkijoilla henkilökunnan suuri vaihtuvuus. Tämän asian eteen tehdään paljon työtä. Ongelmia aliurakoitsijoiden kanssa on ollut lähinnä ulkomailla. Lentotoimintaryhmän johtaja Hannes Bjurström totesi, että aliurakoitsijoiden toiminnasta on vastuussa pääurakoitsija eli tässä tapauksessa lentoyhtiö. Kyllä laatu- ja hintasuhteen pitää olla kunnossa. Ulkomailla oli juuri jouduttu irtisanomaan alihankintasopimuksia, kun ne eivät täyttäneet kriteereitä. Peter Forsström totesi, että aliurakoitsijoiden on noudatettava yleissitovan TES:n palkkoja ja määräyksiä. Työsuojelutarkastaja ja ammattiliitto valvoo, että näin tapahtuu. Kiire Myös kiireeseen ja resurssipulaan työpaikalla puututtiin alustuksissa ja keskustelussa. Resurssipula on aito ongelma työpaikoilla, totesi mm. Kari Soinola. Ylityömäärät kasvavat liian suuriksi, eikä väki jaksa. Tulee myös huomioida, että henkilökuntaa ei saada lisää nopeasti, sillä sen koulutus kestää kauan. - Eikö tieto kulje, kun tieto väkipulasta ei saavuta päättäjiä? kysyi Siviililentoliikenteen työntekijöiden puheenjohtaja Kari Winter. Keijo Suila totesi yleisluonteisesti, että työn määrä ja resurssien mitoitus ja kohtaaminen olivat osa isoista haasteista. Yhtiön rakennemuutos tähtää siihen, että näitä päätöksiä ja ohjausta tehtäisiin mahdollisimman lähellä, siellä missä se on konkreettista. Keijo Suila on toiveikas, että päätöksenteon tuominen lähemmäksi toimintaa auttaa. Muuten ei ratkaisua näihin asioihin löydy. Vastuu ohjeista ja toiminnasta Ramp-valvoja Maria Leppäniemi kysyi sattuneesta tapauksesta, jossa lentokoneen moottori imaisi sisäänsä tikkaat. Tapaturmasta aiheutui vaaratilanne henkilökunnalle ja lentokoneen korjaamisesta puolestaan suuret kustannukset. Lentoaseman antaman ohjeen mukaan teknisen, kuormaus- ja virkailijahenkilökunnan tulee varmistaa koneen rullauksen esteettömyys matkustajaputken luona. Käytännössä tämä on usein lähes mahdoton tehtävä. Kuka vastaa sattuneesta ja ohjeista? Kim Salonen totesi, että hän ei osaa asiaan antaa suoraa vastausta. Tapaus on johtanut onnettomuustutkimuskeskuksen tutkintaan ja on syytä odottaa, mitä tutkintalautakunta saa aikaiseksi ja mitä parannusesityksiä sieltä on tulossa. Miten yksimielisyys muuttuu käytännön toimiksi IAU:n hallituksen jäsen, ramp-valvoja Nilgun Josipov toi esille sen, että tässä seminaarissa kaikki olivat varsin yksimielisiä näistä turvallisuuteen liittyvistä perusasioista. Alustuspuheenvuoroissa on perätty edellytyksiä voida toimia oikealla, turvallisella Ramp-valvoja Maria Leppäniemi kysyi sattuneesta tapauksesta, jossa lentokoneen moottori imaisi sisäänsä tikkaat. Marian vieressä Ann-Mari Särömaa ja Jorma Tuhkala. tavalla työpaikalla kiireen keskellä. Miten tämä yksimielisyys saadaan muuttumaan käytännön toimiksi työpaikoilla? Hannes Bjurström vastasi, että kyllä linjaorganisaatio vastaa näistä asioista ja laadusta vastaa jokainen. Ei jätetä käsistä keskeneräisiä töitä. Kyllä sellainen esimies tulee ottaa puhutteluun, joka ei anna työntekijän tehdä työtänsä kunnolla. Finnairin organisaatiotakin joudutaan vielä muuttamaan, sillä JAR:n mukaan operaattori vastaa toiminnasta. Maapalvelussa asia on saatu kuntoon, mutta tekniikassa joudutaan vielä asiaa katsomaan vastuun suhteen. Keijo Suila totesi loppupuheenvuorossaan, että monia asioita nousi esille ja niitä tulee viedä eteenpäin eri tahojen toimesta. Keskustelussa käsiteltiin lisäksi mm. vanhempien työntekijöiden kokemuksen välittymistä nuorille työntekijöille, lentohäiriköintiä, huumetestejä ja työtilojen suunnittelua. Loppupuheenvuoroissa kiiteltiin seminaarin antia ja painotettiin sen tärkeyttä. Tekstit: Alpo Pehkonen ja Pekka Kainulainen Kuvat: Juha Hyytiä Lentohäiriköinti Lentohäiriköintiin puututtiin seminaarissa monessa puheenvuorossa. Useassa puheenvuorossa kysyttiin, tulisiko rikoslakiin tai ilmailulakiin saada määräyksiä, jotta häiriköintiin voitaisiin puuttua nykyistä paremmin? Erkki Ahtee totesi, että häiriköinnin määrä ei ole kovasti nousut, mutta sen laatu on muuttunut ongelmallisemmaksi. Piittaamattomuutta hän piti yleisempänä syynä häiriköintiin, ja kaipasi viranomaisten ja lentoyhtiöiden yhteistyön lisäämistä, jotta ongelmalle voitaisiin tehdä jotain esimerkiksi tiedotuksen tai muun avulla. Yrjö Mäkelän mielestä perustyökalut ongelmaan puuttumiseen ovat jo lainsäädännössä olemassa. Kyse on hänen mielestä myös siitä, osataanko lainsäädännön antamia keinoja käyttää oikeusjärjestelmässä. Hannes Bjurström kaipasi säädöksiin muutosta sen suhteen, että myös lentoyhtiö voisi olla asianomistaja häiriköintitapauksissa. Nyt asianomistajana on monesti lentoemäntä, jonka tarvitsee itse käynnistää oikeusprosessi. IAU:n ammattiosastoihin kuuluvista työntekijöistä mm. porttivirkailijat, ramp-valvojat ja lentävät mekaanikot osallistuvat työssään lentohäiriköinnin torjuntaan. 19
Toinen näkökulma EU:n laajentumiseen Meilläkin on omaksuttu käsitys, jonka mukaan laajentumisen yhteydessä tulee käyttää siirtymäaikoja, että kaikki menisi ilman suurempaa hämminkiä. Ehdokasmaat ovat hiukan toista mieltä. Ohessa kommentteja ja havaintoja ETUCO:n, eli eurooppalaisten keskusjärjestöjen kattojärjestön ay-akatemian järjestämästä vapaata liikkuvuutta koskeneesta seminaarista, joka oli syksyllä 2000, Gdanskissa, Puolassa. Seminaarin aiheen käsittely oli sidoksissa lähinnä EU:n laajentumiseen. Seminaarissa oli runsaasti asiantuntijoiden alustuksia. Kysymys on suuresta prosessista, globalisaatiosta, ja siinä työntekijöiden liikkuvuus Euroopassa on vain yksi pieni elementti. Hakuprosessista Koskaan aikaisemmin ei kymmenen maata ole ollut hakemassa jäsenyyttä samaan aikaan. EU:n laajentumiselle tarvitaan kansallinen ja ammattiyhdistysliikkeen tuki niin jäsen- kuin hakijamaissakin. Laajentumisen puolustamiseen tarvitaan argumentteja ja tosiasioita. Hakijamaiden ay-liikkeiden edustajat kuten hakijamaatkin ovat selvästi tyytymättömiä asioiden etenemisvauhtiin. He vetoavat niihin lupauksiin, joita Kohl ja kumppanit antoivat jäsenyyden toteutumisesta vuosituhannen vaihtuessa. Nyt tilannetta tulkitaan niin, että EU viivyttää ratkaisua keksimällä uusia ja uusia vaatimuksia hakijamaille. Nykyinen tilanne lisää vain nationalististen ääriliikkeiden kannatusta hakijamaiden keskuudessa. Jos ääriliikkeiden kannatus nousee edelleen, voi olla että maat eivät edes halua EU:n jäsenyyttä. Nationalististen voimien nousulla voisi olla huono vaikutus Euroopan turvallisuuteen. Hakijamaiden edustajat korostivat, että jos sallitaan vain pääoman ja tavaroiden vapaa liikkuvuus, mutta ei työvoiman, niin kyseessä on silloin kolonialistinen asenne: jos vain pääoma ja tavarat saavat mennä vapaasti hakijamaihin ja hyödyntää edullista työvoimaa, niin tällä tavalla tuetaan vain maiden pitämistä taloudellisesti eriarvoisina. Siirtolaisuutta pohdittaessa voidaan käyttää Pull - push (veto/imu -työntö) teoriaa. Tällöin mietitään sitä, kumpi on ratkaisevampi. Todennäköistä on, että täytyy esiintyä molempia samaan aikaan. (Vertaa suomalaisten muutto Ruotsiin 1970 -luvun alussa.) Ketkä muuttavat Suurin osa siitä työvoimasta, joka siirtyy nykyisistä hakijamaista jäsenmaihin, on kausityöntekijöitä. Korkeasti koulutetut ihmiset työskentelevät vähäistä osaamista vaativissa työtehtävissä esim. maatalouden piirissä. Nämä henkilöt tekevät myös töitä, joita jäsenmaan kansalaiset eivät suostu tekemään. Puolasta lähtee vuosittain noin 200 000 nuorta työntekijää kausityöhön Saksaan. On mahdollista, että köyhemmän jäsenmaan kansalaisille ei välttämättä makseta samaa palkkaa kuin maan omille työntekijöille. Esim. Saksassa työskentelevä puolalainen rakennusliike, joka käyttää puolalaista työvoimaa, voi maksaa työntekijöille pientä palkkaa. Tämä on mahdollista, koska asiaa ei pystytä nykyisillä resursseilla valvomaan. Hakijamaissa on myös paljon ihmisiä, jotka eivät ole hakijamaiden kansalaisia. Huomattava osa heistä työskentelee tällä hetkellä pimeästi hakijamaissa. Siirtolaisuutta koskien puhutaan networking teoriasta, jonka mukaan siirtolaiseksi lähtee ensin yksi henkilö ja suku seuraa myöhemmin. Vähemmän koulutetun väestön liikkuvuuden lisäksi kysymys on aivovuodosta, josta hakijamaat ovat luonnollisesti huolissaan. EU:n kansalaisista alle 2% prosenttia työskentelee toisissa EU-maissa. EU-maan edut EU:n laajentuminen vaikuttanee tarpeeseen koordinoida tai harmonisoida sosiaaliturvaa. Erityisesti kysymys on eläketurvasta. Termi sosiaalinen dumppaus (social dumping) on epäselvä. ETUC (keskusjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö) ei sitä ole määritellyt. ETUC:n kanta on myös auki koskien työvoiman vapaata liikkuvuutta EU:n laajentumisen yhteydessä. Itävaltalaiset olivat erityisen huolissaan ns. pendelöinnistä. Työntekijät asuvat omassa maassaan, mutta käyvät työssä toisessa maassa ja ovat täten ao. maan sosiaaliturvan piirissä. Itävalta on neljän hakijamaan ympäröimä ja pelkää oman maansa tilannetta siinä vaiheessa, kun hakijoista tulee jäseniä. Itävallan ay-liike edellyttää siirtymäaikoja työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäksi myös palveluille. He asettivat kysymyksen siten, että onko parempi, että työvoiman liikkuvuudelle asetetaan siirtymäajat ja hakijat otetaan heti jäseniksi, vai neuvotellaanko jäsenyydestä niin pitkään, että asiat hakijamaissa ovat kunnossa. Puola Puolassa maataloudessa työskentelee 38 % väestöstä. Puolan väestö on noin 43 miljoonaa. Varsovassa tulotaso on kolme kertaa korkeampi kuin maan köyhimmillä alueilla. Maan työttömyysaste laski vuonna 1998 jo 9,5 %:iin mutta on noussut vuonna 1999 14 %:iin (2,5 miljoonaa). Puolassa on virallisesti 32 000 ulkomaalaista työntekijää, suurin osa heistä johtoja erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Harmaan työvoiman määrä on 120 000-150 000. Suurin osa tulee entisen Neuvostoliiton alueelta. Seuraavaksi suurin ryhmä on vietnamilaiset. Saksa ja Vietnam ovat sopineet entisessä DDR:ssä olleiden vietnamilaisten palauttamisesta, jolloin nämä vietnamilaiset ovat siirtyneet naapurimaihin. Suhtautuminen jatkossa Siirtolaisuudesta ja ongelmista ei pitäisi puhua samassa lauseessa. Siirtolaisuus tai työvoiman vapaa liikkuvuus ei ole ongelma, vaan työnantajien ja pääoman toiminta sekä menettelytavat. Kysymys on myös pitkälti siitä, missä kunnossa jäsenmaiden omat rakenteet ovat; työehtosopimusten yleissitovuus, vähimmäislainsäädäntö ja valvontajärjestelmät. Pitää 1) vahvistaa jäsenmaiden ay-liikkeiden omaa toimintaa siirtolaisten järjestäytymisen edistämiseksi, 2) tehostaa ay-liikkeen verkottumista ja yhteistyötä monikansallisissa ja eurooppalaisissa yrityksissä ja 3) tukea hakijamaiden ayliikkeiden syntymistä ja järjestäytymisen edistämistä. Työvoiman liikkuvuuteen liittyen esiin nousevia asioita: 20
Otteita Pääministeri Paavo Lipposen puheesta Brüggessä 10.11.2000 (Puheen pääsisältö oli: liitovaltio vai ei, mutta siinä käsiteltiin myös laajentumista)...pitkällä aikavälillä tarvitaan radikaaleja muutoksia. Ensimmäisessä vaiheessa olisi pohjustettava tietä unionin laajentamiselle jo tehtyjen päätöksien mukaan. - Uudet jäsenvaltiot vahvistavat unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Laajemmat markkinat ovat myös Euroopan voimakkaamman talouskasvun edellytys. Laajentuminen on nähtävä mahdollisuutena. Se on ja sen tulee olla vastaisuudessakin unionin tärkein ensisijainen tavoite. Uuden perustamissopimuksen ratifioinnin jälkeen unioni on valmis laajentumaan. Ennen laajentumista toimielimissä on tehtävä muutoksia. Laajentumisen avain piilee määräenemmistöpäätöksenteon rohkeassa laajentamisessa - näin tehostetaan päätöksentekoa. Useiden vuosien ajan yhteisö on toiminut maailmanlaajuisten kauppaneuvottelujen käyttövoimana. Nykyisin yli 60 prosenttia kaikesta kaupasta käydään palvelualalla, jolla yhteisöllä ei ole yksinomaista toimivaltaa. Tämän johdosta asemamme varteenotettavana neuvottelukumppanina on heikentynyt rajusti. Unionin on vahvistettava asemiaan. Yhdentyminen on Euroopan rauhan, turvallisuuden, vakauden ja vaurauden väline. Elämme unionissa, jossa kansalliset rajat eivät enää ole este. Meillä on yhteisvaluutta ja yhteismarkkinat, jotka ovat luoneet ennennäkemätöntä taloudellista vaurautta unionissa ja ympäröivillä alueilla. Balkanin viime vuosien tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että rauha ja sen myötä vauraus ovat hauras tila, jota ei saa pitää itsestään selvinä. Eurooppa ei vielä tähän mennessä ole kyennyt hyödyntämään täysimääräisesti globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Merkittävin osa käytännön työstä sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään, ja tuleekin tehdä, paikallisella tasolla välittömässä yhteistyössä kansalaisten kanssa. Meidän on valmistauduttava laajentumiseen, unionin tulevaisuudenhaasteista suurimpaan. Laajentumisessa on kyse Euroopan liittämisestä yhteen, demokratian ja oikeusvaltion mahdollisuuksien tarjoamisesta kaikille eurooppalaisille. Taloudellisen ja poliittisen integraation mukanaan tuomat edut tulisi olla kaikkien saatavilla. Valmistautuessamme unionin laajenemiseen ja uudistaessamme sen rakenteita meidän tulee pitää mielessä, että me olemme kaikki aivan yhtä hyviä eurooppalaisia. Jäsenvaltioiden kansalaisilla ja instituutioilla on oltava yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet toimia unionissa sekä osallistua unionin kehittämiseen asuin- tai sijaintipaikasta riippumatta. Pääministerin puhetta on referoinut Tuomo Oksanen - kielimuuri - pelko, että vastaanottavassa työttömyys kasvaa ja vaikuttaa tätä kautta palkka- ja ansiotasoon - maatalouspolitiikka, erityisesti Ranskan asenne - solidaarisuus idän ja lännen ay-liikkeiden välillä - tiedon määrä molemmilla puolilla. Avarsi huomattavasti omaakin näkökulmaa, kun kuuli hakijamaiden puheenvuoroja asiasta. Virolaisen työvoiman liikkuvuus ei noussut tässä seminaarissa esille. Ehkä se on ainakin eurooppalaisen mittapuun mukaan varsin pieni ongelma. Tosiasiassa siirtymäajat ovat jo menossa, koska pääoma ja tavarat saavat liikkua jo varsin vapaasti hakijaja jäsenmaiden välillä. Lyhennelmä PAM:n Kalervo Haverisen raportista Tuomo Oksanen Pääoma liikkuu vapaasti: Aero syntyy uudestaan FINNAIR PERUSTAA LENTOYHTIÖN VIROON Finnair on käynnistänyt prosessin virolaisen lentoyhtiön perustamiseksi ja lentoliikennetoimiluvan saamiseksi. Hakuprosessin odotettiin johtavan myönteiseen lopputulokseen alkuvuodesta 2001. Toimilupaa on haettu toiminimellä Aero. Aero Airlines AS -osakeyhtiön rekisteröimishakemus on jätetty Viron viranomaisille. Yhtiön omistusrakenteen muokkaaminen on vielä kesken, Finnairin tavoitteena on saada yhtiöön myös virolaista omistusta. Perustettavan yhtiön tarkoituksena on toimia merkittävänä lentoliikenneoperaattorina Baltian alueella ja Virosta Suomeen. Myöhemmin on tarkoitus operoida myös muualla EU:n alueella ja Skandinaviassa. Anomus ja tuleva lentotoiminta perustuvat kansainväliseen ja suomalaiseen normistoon. Ylimenokauden aikana lentäjäresurssit olisivat pääasiallisesti Suomesta. Lentoliikenteen käynnistämisen aikataulusta ja laajuudesta ei vielä ole päätöstä. Toiminnan aloittaminen on teknisesti mahdollista aikaisintaan kesällä 2001. Finnair perustettiin vuonna 1923. Silloin yhtiön nimi oli Aero O/Y, ja Finnair on siten maailman kuudenneksi vanhin edelleen toimiva lentoyhtiö maailmassa. Aero lähti ennakkoluulottomasti liikkeelle aikana, jolloin matkustaminen, varsinkin yli rajojen, oli hyvin poikkeuksellista ja aloitti reittiliikenteensä yhdellä koneella Helsingin ja Tallinnan välillä 20. maaliskuuta 1924. Finnair Oyj Viestintä 21.12.2000 Pääoma ja tavarat saavat mennä vapaasti hakijamaihin ja hyödyntää edullista työvoimaa. Saapa nähdä miten tässä käy. (Oheinen teksi on lainaus Finnairin lehdistötiedotteesta). 21
KUVA: ARI MIETTINEN Finnairissa koulutetaan kehittämistyöryhmiä Esimiesten ja työntekijöiden yhteistyö ratkaisee monia ongelmia. Yhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan toiminnan perusteiden ja toimintatapojen on oltava kunnossa. Koulutus auttaa oikean linjan löytämisessä. Finnairissa on sovittu esimiesten ja työntekijöiden välisestä kehittämisyhteistyöstä Työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelmalla. Kuten sopimuksen nimestä voi päätellä, kyse on työn, työympäristön, terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisestä. On tärkeää, että työntekijätkin ovat mukana kehittämisessä ja ongelmien ratkaisussa. Palvelutehtävissä käytännön yhteistyö on yleensä järjestetty KKT-ryhmien avulla. Nämä kehittämis- ja koulutustyöryhmät ovat esimiesten ja työntekijöiden yhteistyöryhmiä, joilla on monia tehtävä, yhtenä tärkeimmistä osallistuminen tasoittuvan työajan suunnitteluun. Tasoittuvan työajan monet mahdollisuudet Palvelualueella KKT-ryhmien koulutus käynnistyi tasoittuvan työajan suunnitteluja kehittämiskoulutuksella. Ilmailualalla yksi toiminnan kannalta keskeinen asia on saada työ ja tekijät kohtaamaan sillä tavalla, että asiakkaiden palveluun on riittävästi työntekijöitä kaikkina viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Aamu- ja iltaruuhkien lisäksi myös monet muut tekijät vaikuttavat työmäärän vaihteluun. Tasoittuva työaika on ilmailualalle suunniteltu erikoistyöaika. Se on kehittynein työaikamalli, joka alalla on käytössä ja perustuu lentoliikenteen ja henkilökunnan tarpeiden huomioimiseen työaikasuunnittelussa. Tasoittuva työaika vaatii työyhteisöltä paljon. Siinä esimiehet, vuorolistasuunnittelijat ja työntekijät yhdessä yrittävät löytää kuhunkin tilanteeseen parhaan työajan. Kehittämisryhmissä toimivat työntekijät tuovat henkilöstön näkemykset työaikasuunnitteluun. Esimiesten velvollisuus on määritellä liikenteen vaatima henkilömäärä eri aikoina. Työaikamalli antaa työntekijöille ja työnantajalle monia mahdollisuuksia. Työnan- Työaikojen on oltava kunnossa, jotta kuormaus toimii. Kehittämis- ja koulutustyöryhmät osallistuvat mm. työaikasuunnitteluun. Kuvassa ramp-järjestelymies Juhani Berg kuormaamassa MD11-konetta. tajalle se lisää joustavuutta työaikasuunnitteluun. Työntekijät puolestaan pääsevät siinä vaikuttamaan mm. työaikojensa pituuteen ja rytmitykseen. Myös yksilölliset työajat ovat mahdollisia juuri työaikamallin joustavuuden takia. Vaikka työaikamalli antaa monia mahdollisuuksia, niin sekään ei toimi, ellei henkilökunnan perusvahvuus ole kunnossa. Perusvahvuuden määrittely on tärkeä osa työaikasuunnittelua. Sen jälkeen voidaan määritellä ruuhkahuippuja hoitavien osa-aikaisten työntekijöiden määrät aikataulukausittain. Tasoittuva työaika on ollut yhtiössä käytössä noin viisi vuotta. Suunnittelu- ja kehittämiskoulutuksessa käydään lävitse työajan perusteita ja sopimusta sekä kehittämismahdollisuuksia. Tarkoituksena on kerätä koulutuksessa tulleet palautteet ja ideat yhteen ja toimittaa ne sopijaosapuolille. Kehittämistä ja koulutusta Finnairin ja Ilmailualan Unionin välillä on sovittu, että kehittämis- ja projektiryhmien toimintaa tuetaan koulutuksella. Koulutusta järjestetään maapalvelu-, catering-, rahti-, kiinteistö- ja teknisessä liiketoimintayksikössä paikallisesti sovittavalla tavalla. Sen toteutuksessa pyritään samaan kuin tasoittuvan työajan koulutuksessa. Samalla kun käydään lävitse teoriaa työaikasuunnittelun periaatteista, pyritään ratkomaan käytännön ongelmia ja kehittämään toimintaa paremmin vastamaan eri osapuolten tarpeita. Pekka Kainulainen 22
IAU:n lomapaikkojen varaus Meri-Tenholan vuokrauskäytäntö Välittäjäyhtiö on Premarin Oy, joka ylläpitää Järnön merisataman bensa-asemaa. Yhteyshenkilönämme on Martina Byman, postiosoite: Predium, 10820 Lappohja Yhteystiedot ark. klo 9 17: gsm 040-7256191 fax 019-2443423 Martinan varahenkilönä toimii: Fredrik Kevin Yhteystiedot ark. klo 9 17: gsm 0400-840985 satamakonttori 019-2443413 Pääsiäisestä alkaen sataman bensa-asema on auki arkisin ja viikonloppuisin klo 10 18. 01.06 alkaen asema on auki klo 9 21. Mökkien viikkohinnat ovat: - Perhemökki 220 mk/vrk ja 1540 mk/viikko. Makuutilat 4 aikuista + 2 lasta + parvi. - I A ja U mökit 190 mk /vrk ja 1270 mk/viikko. Makuutilat 4 aikuista Varaukset tehdään soittamalla Martina Bymanille, joka tekee varauksen ja ilmoittaa varaajalle pankkisiirron viitenumeron ja maksettavan vuokrasumman. Jäsen maksaa vuokran viimeistään kolme viikkoa ennen lomaajan alkua, käyttäen annettua viitenumeroa. Vuokra-aika on maanantaista klo 12 seuraavan viikon maanantaihin klo 12. Ennen vuokra-ajan alkamista on varaajan sovittava Martinan kanssa, mistä ja milloin hän voi noutaa mökin avaimen. Pääsääntöisesti avaimen voi noutaa sataman bensa-aseman konttorista. Avain luovutetaan vain jäsenkorttia ja maksettua tositetta vastaan. Avain palautetaan bensa-asemalle Martinan osoittamaan paikkaan. Mökin avaimen mukana vuokraaja saa tarkistuslistan jolla ilmoitetaan mahdolliset puuttuvat tai rikkoutuneet esineet sekä allekirjoitettava lista. Lista palautetaan avaimen kanssa. Listan täyttämättä jättäminen voi johtaa korvausvaatimuksiin, jos vasta seuraava kävijä listaa puutteet. Premarin Oy vuokraa Iau:n jäsenille moottorivenettä. -Vuokrattaessa maksetaan tuleva vuokra kokonaisuudessaan ja peritään panttimaksu (300 mk) mahdollisten vaurioiden varalle -Vuokrauksen alkaessa Premarinin henkilö ja vuokraaja yhdessä toteavat veneen kunnon ja allekirjoittavat vuokrasopimuksen. Vuokrauksen päätyttyä tilanne todetaan uudelleen -polttoainekustannuksista vastaa vuokraaja, vene palautetaan aina tankki täynnä -vuokrauksen voi varata etukäteen Premarinin huoltoasemalta -mikäli Premarinin edustaja toteaa vuokraajan juopuneeksi, varattu vuokraus voidaan perua. Vastuu henkilön on oltava täysi-ikäinen -venekohtaisia kantavuus ja ajo-ohjeita on tunnettava ennen vesille lähtöä -veneen avaimet huoltoasemalla. Vene aina asiallisesti laituriin lukittuna Hinnoittelu: - 300mk / päivä, esim. 09.00-20.30-500mk / 2 päivää - 200mk / ½ päivää, esim. 09.00-15.00 tai 15.00-20.30-150mk / 2 tuntia Aina 300 mk:n takuumaksu vuokrattaessa, joka palautetaan vuokrauksen päätyttyä, mikäli ei ole korvattavia vaurioita Saariselän loma-asunnon varausehdot v. 2000 LapinSampo/Atlex Oy noudattaa varaamisessa ja tehtyjen varausten peruuttamisessa seuraavia ehtoja. Loma-asunto varataan LapinSampo/Atlex Oy:ltä. Varaaminen vahvistetaan maksamalla ennakkomaksu, joka on 50% varauksen arvosta + 60 mk:n toimitusmaksu, eräpäivään mennessä. Ennakkomaksukuitti toimii varausvahvistuksena. Loppumaksu maksetaan viimeistään kolme viikkoa ennen loman alkua. Hinnat ovat sesonkien mukaiset. Niitä voi tiedustella suoraan LapinSampo/Atlex Oy:tä. Avainten luovutus Lomakohde on asiakkaan käytettävissä tulopäivästä klo 16.00 lähtöpäivään klo 12.00 saakka. Poikkeavista ajoista voidaan tapauskohtaisesti sopia, mikäli siivous ja varaustilanne antavat siihen mahdollisuuden. Avaimet luovutetaan Hotelli Riekonlinnassa sijaitsevasta Lahjaliike Linnanvoudista tai Linnanvoudin ollessa suljettu Hotelli Riekonlinnan vastaanotosta. Avaimet palautetaan samaan paikkaan. Mikäli asiakas haluaa noutaa avaimet muusta paikasta, veloitetaan siitä erillinen korvaus tapauksesta ja luovutuspaikasta riippuen. Avainten kadottamisesta peritään 183 mk / avain. Peruutukset Peruutus on tehtävä kirjallisesti LapinSampo/Atlex Oy:lle. Varauksen peruuttamisesta pidätetään 210 mk. Mikäli varaus perutaan myöhemmin kuin 30 vuorokautta ennen loman alkua, kuitenkin viimeistään 21 vuorokautta ennen loman alkua, veloitetaan 50 % varauksen arvosta. Mikäli varaus perutaan myöhemmin kuin 21 vuorokautta ennen loman alkua, veloitetaan koko vuokra. Mikäli asiakas tai hänen kanssaan yhteistaloudessa elävä henkilö äkillisesti sairastuu, joutuu vakavaan onnettomuuteen tai kuolee, on hänellä oikeus saada maksamansa summa takaisin, lukuun ottamatta 50 mk:n peruutusmaksua ja 60 mk:n toimitusmaksua. Edellä mainittu tapahtuma on osoitettava luotettavalla tavalla (lääkärintodistuksella tms.). Peruutuksesta on ilmoitettava viipymättä. Mikäli vuokraus keskeytyy loman aikana, ei asiakkaan maksamaa vuokrasummaa korvata. Vahinkojen korvaukset Asiakas on velvollinen korvaamaan lomakohteelle tai sen irtaimistolle aiheuttamansa vahingon täysimääräisenä. Mikäli päivystys joutuu antamaan asiakkaasta johtuvasta syystä palveluita yöllä (esim. avainten katoaminen tai muu vastaava syy), veloitetaan siitä normaali korvaus. Valitukset Kaikki lomakohteen varustukseen ja kuntoon liittyvät huomautukset ja valitukset on osoitettava välittömästi loman aikana niiden ilmaannuttua LapinSampo/Atlex Oy:lle 24 tunnin päivystyspuhelimiin 016-668955 tai 0400-510668 tai 040-5212571. Salmijärven mökki Liiton vanhin lomapaikka, Pääskyvuorentila, sijaitsee n. 85 km Helsingistä, valtatie n:o 1 Turkuun päin, Salmijärven rannalla. Tilalla on 1960- luvulla rakennettu päärakennus ja erillinen saunarakennus. Majoitustilaa on 10 hengelle. Paikka on askeettinen erämaakämppä. Ulko-wc, sähkö ja jääkaappi on. Vuokraus Finnairin pääluottamusmiehen toimistosta puh. 818 6328. Vaihtopäivä maanantai klo 12. Hinnat: 500 mk/viikko ja 80mk/vrk. Olli Kaivanto 23
Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL 337, 00531 HELSINKI Ihan tosi, faija. Meidän pomo diggaa musta. Se sano, ettei mun tapauksessani tarvita edes työehtosopimusta Palvelunumero: 0800-179 279 www.sak.fi/liity Kun kerran itse kuulut ammattiliittoon, muistat varmaan suositella asiaa myös lapsellesi. Tervetuloa todellisuuteen.