Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-00030 POL-30 Heikkinen-Hindrén Janna(UM) 18.01.2017 Vaiteliaisuuspyyntö, kunnes asiasta neuvoston päätös. Vaiteliaisuus poistettu, neuvoston päätös tehty helmikuussa 2017. Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Ehdotukset neuvoston päätöksiksi EU:n Sahelin, Afrikan sarven, Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin, Bosnia-Hertsegovinan, ihmisoikeuksien, Kosovon, Lähi-idän rauhanprosessin, Keski-Aasian ja Afganistanin erityisedustajien toimikausien jatkamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus UTP 18/2013 vp, UTP 7/2011 vp, UTP 8/2013 vp, UTP 6/2011 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EU:n erityisedustajat nimittää Euroopan unionin neuvosto korkean edustajan esityksestä. Kaikkien nykyisten yhdeksän erityisedustajan mandaatti on päättymässä 28.2.2017. EU:n korkea edustaja on esittänyt Sahelin, Afrikan sarven, Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin, Bosnia-Hertsegovinan ja Kosovon erityisedustajien toimikausien jatkamista 18 kuukaudella. Ihmisoikeuksien erityisedustajan toimikautta ehdotetaan jatkettavaksi kahdella vuodella kattamaan EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman toimeenpanokausi 2015 2019. Afganistanin erityisedustajan toimikautta esitetään jatkettavaksi kuluvan vuoden elokuun loppuun. Poliittisten ja turvallisuusasioiden (COPS) komitea päätti viime vuoden lopulla laajentaa erityisedustajan tehtävää lisäämällä edustajan alaisuuteen juuri päättyneen EUPOL Afganistan -operaation siviilipoliisitoiminnan kehittämistä pienimuotoisesti jatkavan neuvonantotiimin. Afganistanin erityisedustajan toimikautta tullaan tarkastelemaan uudelleen maaliskuussa 2017. Käsiteltävänä on kutakin erityisedustajaa koskeva neuvoston päätös, joka määrittelee erityisedustajan mandaatin eli toimikauden, toiminnan tavoitteet sekä toimikauden budjetin. Erityisedustajien mandaatit on tarkoitus hyväksyä neuvostossa tammihelmikuussa. Käsittely on kesken neuvoston työryhmätasolla. Suomen kanta Suomi tukee kaikkien muistiossa käsiteltyjen EU:n erityisedustajien toimikausien jatkamista esitetyn mukaisesti. Erityisedustajat ovat tärkeitä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) välineitä ja EU:n johdonmukaisuuden, koordinaation ja korkean profiilin edistäjiä.
2(9) Tuemme muuttoliikekysymysten painottamista jatkossa vahvemmin Sahelin ja Afrikan sarven erityisedustajien mandaateissa. Lisäksi tyttöjen ja naisten asemaa tulisi painottaa sekä sisällöllisesti EUSR:n työssä että myös EU:n näkyvyyden kannalta. Ottaen huomioon, että kaikki EUSR:t ovat tällä hetkellä miehiä, tulisi erityistä huomiota kiinnittää naisten asettamiseen ehdokkaiksi ja nimittämiseen EU:n erityisedustajiksi. Pidämme tärkeänä mahdollisimman aikaista valmistelua mandaattien jatkon osalta erityisedustajien henkilöstösuunnittelun näkökulmasta (osaavan henkilöstön pysyvyys). Suomi on valmis tutkimaan vaihtoehtoja kaksoishatutettujen Kosovon ja Bosnia- Hertsegovinan erityisedustajien toiminnan järjestämiseksi uudelleen nyt esitettävien toimikausien päättymisen lähestyessä siten, että edustajien toiminta ja poliittinen vaikutus alueellaan eivät kärsi. Yksi mahdollinen keino on liittää tehtävät EU:n delegaatioiden alaisuuteen. Afganistanin kaksoishatutetun erityisedustajan tehtävien uudelleen järjestämistä on syytä tarkastella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuluvan vuoden elokuun loppua. Pääasiallinen sisältö Euroopan unionin erityisedustajat (EU Special Representative, EUSR) tukevat EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan työtä. Erityisedustajat lisäävät EU:n kokonaisvaltaisuutta, alueellista näkökulmaa, aktiivisuutta ja läsnäoloa vastuualueillaan, ja osaltaan vahvistavat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toteuttamista. Erityisedustajat toimivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuudessa. Heidän tulee ylläpitää erityisen läheistä suhdetta poliittiseen ja turvallisuusasioiden komiteaan (PSC, COPS). Komitea päättää erityisedustajan toiminnan poliittisista suuntaviivoista hänen tehtävänsä asettamassa viitekehyksessä. Suomi on pitänyt tärkeänä säännöllistä raportointia komitealle. Erityisedustajien tulee sovittaa toimintansa yhteen unionin ulkosuhdehallinnon ja sen asianomaisten osastojen toiminnan kanssa sekä pitää jatkuvaa yhteyttä EU delegaatioihin alueella. Erityisedustajilla on keskeinen rooli YUTP:n johdonmukaisuuden kehittämisessä ja EU:n vaikuttavuuden lisäämisessä kansainvälisessä politiikassa. EU:lla on tällä hetkellä kaikkiaan yhdeksän erityisedustajaa, joista kolme toimii myös EU-delegaation päällikkönä eli heillä on ns. kaksoishatutettu mandaatti (Afganistan, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo). Korkea edustaja on todennut tulevansa esittämään näiden kaksoishatutettujen mandaattien lopettamista näiden käsiteltävinä olevien mandaattien päättyessä 30.6.2018 ja Afganistanin osalta jo aiemmin. Lopullinen päätös asiasta tehdään myöhemmässä vaiheessa. Afganistanin erityisedustajan osalta on päätetty COPS-tasolla, että erityisedustajan toimikautta jatketaan 31.8.2017 saakka, jolloin kaksoishatutus päättynee. Tehtävien uudelleen järjestämisestä jatkossa Keski-Aasian erityisedustajan tai EU:n ulkosuhdehallinnon erityiskoordinaattorin alaisuuteen päätetään COPS-tasolla kevään 2017 aikana. EU:n ulkosuhdehallinnon esityksen mukaan nyt jatkettaisiin EU:n Sahelin, Afrikan sarven, Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin, Afganistanin, Bosnia-Hertsegovinan ja
3(9) Kosovon, ihmisoikeuksien, Lähi-idän rauhanprosessin ja Keski-Aasian erityisedustajien mandaatteja, jotka päättyvät nykyisellään 28.2.2017. Nyt käsittelyssä olevien mandaattien on tarkoitus ulottua kesäkuun 2018 loppuun, paitsi ihmisoikeuksien erityisedustajan mandaatin, jonka on tarkoitus ulottua helmikuun 2019 loppuun. EU:n erityisedustajien toiminta rahoitetaan EU:n talousarvion YUTP-budjetista. Vuoden 2016 YUTP-budjetti oli n. 327 MEUR. Arvio vuoden 2016 erityisedustajien kuluista on 23,2 MEUR. YUTP-budjetin sitoumusmäärärahat kuluvalle vuodelle ovat noin 327,3 MEUR. Sahelin erityisedustaja Sahelin erityisedustajan toiminnan prioriteettina on Malin ja sen alueisiin liittyvän rauhan aikaansaaminen, koska Malin tilanteella on keskeinen merkitys koko Sahelin ja yleisemminkin Keski- ja Pohjois-Afrikan tilanteeseen. Mandaatissa korostetaan aikaisempaa vahvemmin muuttoliikekysymyksiä alueella, mutta keskeistä on myös kehittää synergioita turvallisuuden ja kehityksen välillä sekä huomioida nuorten tulevaisuuden odotuksiin vastaaminen ja radikalisaation ehkäiseminen. Tshadin alueen ohella erityisen tarkkailun kohteena ovat Burkina Faso ja Niger. Lisäksi aikaisempaan verrattuna tulevan EUSR:n tehtävänkuvaan on lisätty näissä maissa lähestyvien vaalien erityinen seuraaminen. Toiminnan pohjana on EU:n Sahelin turvallisuus- ja kehitysstrategia ja tavoitteena on parantaa EU:n toiminnan koherenssia ja vaikuttavuutta kestävän rauhan, turvallisuuden ja kehityksen saavuttamiseksi alueella. Alueellisen vaikuttavuuden takaamiseksi Sahelin erityisedustaja tekee läheistä yhteistyötä EU:n muiden relevanttien erityisedustajien kuten, ihmisoikeuksien ja Afrikan sarven erityisedustajien kanssa, sekä koordinoi EU:n muita toimia alueella. Läheistä yhteistyötä tehdään myös muiden kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden kuten Afrikan unionin, YK:n ja Ecowas:in kanssa. Tätä yhteistyötä tulee kehittää entisestään ja pyrkiä lisäämään Afrikan valtioiden vastuuta Sahelin alueesta. Toimenkuvaan kuuluu terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä ihmisoikeus- ja humanitaarisen tilanteen seuranta. Sahelin erityisedustaja myötävaikuttaa EU:n eri toimintaohjeiden toimeenpanoon Sahelin alueella liittyen esimerkiksi lapsiin aseellisissa konflikteissa, naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan, siviilien suojeluun sekä kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen. Suomi kannustaa EUSR:aa toimenpiteisiin kaikkein haavoittuvimpien ryhmien suojelemiseksi. EUSR:n tulisi panostaa aikaisempaa aktiivisemmin siihen, että naiset ovat näkyviä toimijoita Malin rauhanprosessissa. Afrikan sarven erityisedustaja EU:n Afrikan sarven alueen erityisedustajan tehtävä perustettiin vuonna 2011. Erityisedustajan toimeksiannossa Afrikan sarvella tarkoitetaan Djiboutia, Eritreaa, Etiopiaa, Keniaa, Somaliaa, Sudania, Etelä-Sudania ja Ugandaa. Erityisedustajan tehtävänä on edistää alueellista rauhaa, vakautta ja kehitystä. Erityisedustajan toiminnassa ovat korostuneet erityisesti Somalian ja Etelä-Sudanin tilanteet. Mandaattinsa alkuvaiheessa erityisedustaja keskittyi paljolti Somalian tilanteen seurantaan, rauhanprosessin tukemiseen ja EU:n roolin vahvistamiseen. Somalian poliittinen ja turvallisuustilanne sekä sen alueelliset vaikutukset tulevat olemaan erityisedustajan huomion kohteena myös jatkossa. Kesällä 2013 tehtävään yhdistettiin siihen asti toimineen Sudan-erityisedustajan tehtävät. Etelä-Sudanin konfliktin puhjettua
4(9) joulukuussa 2013 erityisedustajan tehtävät ovat linkittyneet yhä enemmän tämän konfliktin välitystoiminnan tukemiseen. Erityisedustaja on seurannut lisäksi myös Sudanin kansallista dialogiprosessia ja Eritrean vähittäistä kansainvälistä avautumista, Erityisedustajan huomio keskittyy myös Eritrean ja Etiopian välisen rajakonfliktin ratkaisuun. Jatkossa erityisedustajan toiminnassa tulee yhä enemmän korostumaan alueellinen näkökulma sekä teemoina muuttoliikekysymykset, radikalisaation ehkäisy sekä Persianlahden alueen maiden vaikutukset Afrikan sarveen. Alueellista näkökulmaa tukee myös se, että erityisedustajan Juban toimisto on päätetty siirtää Addis Abebaan, jossa sijaitsee Afrikan unionin päämaja. Vuodesta 2011 EUSR-tehtävässä toimineen Alexander Rondosin odotetaan jatkavan tehtävässään. Suomi suhtautuu myönteisesti erityisedustajan ehdotettuun mandaattiin. Tarve EU:n erityisedustajalle on alueella merkittävä ja erityisedustajan jäsenmaille tuoma lisäarvo huomattava. Alueen monet ongelmat kytkeytyvät toisiinsa ja edellyttävät alueellista lähestymistapaa. Etelä-Kaukasian ja Georgian kriisin erityisedustaja EU:n Etelä-Kaukasia ja Georgian kriisi -erityisedustajan tehtävänä on edistää alueen konfliktien rauhanomaista ratkaisua, ehkäistä uusia konflikteja sekä tukea ja rohkaista alueellista yhteistyötä. Tehtävän avulla on määrä myös tehostaa EU:n toimintaa ja lisätä unionin näkyvyyttä alueella. Toimeksiantonsa mukaisesti erityisedustaja yhteydessä alueen poliittisiin toimijoihin ja yhteistyössä YK:n ja Etyjin kanssa tukee rauhanomaista konfliktinratkaisua ja saavutettujen ratkaisujen toimeenpanoa. Georgian kriisiä käsittelevässä Geneven kansainvälisissä keskusteluissa on kolme yhteispuheenjohtajaa: EU, YK ja Etyj. Etelä-Kaukasia ja Georgian kriisi erityisedustaja edustaa EU:ia näissä keskusteluissa. Erityisedustaja tukee myös Etyjin Minskin-ryhmän työtä Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemiseksi. Etelä-Kaukasian konfliktit (Georgian Abhasian ja Etelä-Ossetian konfliktit sekä Vuoristo-Karabahin konflikti) luovat epävakautta alueelle unionin naapurustossa. Ukrainan tilanne lisää osaltaan jännitteitä alueella ja sen vuoksi Etelä-Kaukasian konfliktien seuraamisen merkitys korostuu entisestään. Erityisedustajan toimi on keino lisätä yhtenäisyyttä EU:n toimielinten ja sen jäsenmaiden politiikan ja toiminnan välillä Etelä-Kaukasiassa. Herbert Salber on toiminut erityisedustajan tehtävässä 8.7.2014 lähtien. Suomi suhtautuu myönteisesti Etelä-Kaukasia ja Georgian kriisi -erityisedustajan mandaatin jatkamiseen. On tärkeää, että EU toimii alueella tehokkaasti ja näkyvästi. Bosnia-Hertsegovinan erityisedustaja Bosnia-Hertsegovinan EU-erityisedustaja toteuttaa EU:n politiikkaa, jonka tavoitteena on vakaa ja toimiva, monietninen ja yhtenäinen, EU-jäsenyystiellä etenevä Bosnia- Hertsegovina. EUSR:n keskeisenä tehtävänä on mm. toimia välittäjänä poliittisissa prosesseissa, varmistaa EU:n toimien yhtenäisyys, edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista, turvallisuussektorin uudistamista sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa. EUSR edistää Bosnia-Hertsegovinan EU-lähentymistä esimerkiksi julkisuusdiplomatian avulla ja koordinoi EU:n tiedotustoimintaa Bosnia- Hertsegovinassa. EUSR toimii tiiviissä yhteistyössä YK:n mandaatilla toimivan korkean edustajan sekä muiden Bosnia-Hertsegovinassa toimivien kansainvälisten toimijoiden kanssa.
5(9) EUSR:n tuki on kohdistunut erityisesti Bosnia-Hertsegovinan taloudellisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin sekä oikeuslaitoksen kehittämiseen. Edistyminen näillä aloilla on keskeistä maan EU-lähentymisen kannalta. Erityisedustajana toimii tällä hetkellä ruotsalainen Lars-Gunnar Wigemark, joka nimitettiin tehtävään 19.1.2015. Wigemark, kuten hänen edeltäjänsäkin, toimii myös EU:n Sarajevon-delegaation päällikkönä. Wigemark jatkaa edelleen tehtävässä tulevalla mandaattikaudella. EU:n ihmisoikeuksien erityisedustaja EU:n ihmisoikeuserityisedustajan tehtävä perustettiin kesäkuussa 2012 osana EU:n ihmisoikeusstrategian hyväksymistä. Suomi tuki mandaatin perustamista ja oli yhdessä samanmielisten maiden kanssa viemässä asiaa eteenpäin ministerineuvostossa. Edustajan tehtävänä on tehostaa EU:n ihmisoikeustoimintaa ja tehdä sitä näkyvämmäksi. Erityisen merkittävä rooli erityisedustajalla on kolmansien maiden kanssa käytävissä ihmisoikeusdialogeissa. Toimeksiantonsa mukaisesti erityisedustaja edistää EU:n ihmisoikeustoiminnan johdonmukaisuutta kaikissa ulkosuhdekysymyksissä. Edustaja pitää valtioiden lisäksi tiivistä yhteyttä kansalaisyhteiskunnan edustajiin kuten ihmisoikeuspuolustajiin, -järjestöihin ja parlamentaarikkoihin. Erityisedustajan tehtävää on 1.9.2012 lähtien hoitanut kreikkalainen Stavros Lambrinidis. Hän on saanut toiminnastaan kiitosta sekä valtioiden että kansalaisyhteiskunnan edustajilta. Erityisedustajan mandaattia esitetään jatkettavaksi 24 kuukaudella. Suomi suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuserityisedustajan mandaatin jatkamiseen. On keskeistä, että EU toimii jatkossakin ihmisoikeuksien alalla tehokkaasti ja näkyvästi. Kosovon erityisedustaja EU:n politiikan yleisenä viitekehyksenä Kosovossa, muun Länsi-Balkanin tavoin, toimii alueen vakautus- ja assosiaatioprosessi. Kosovon unionisopimuksena neuvoteltu vakautus- ja assosiaatiosopimus (SAA) astui voimaan huhtikuussa 2016. EUSR:n mandaatin mukaisena yleisenä tavoitteena on tuki vakaan, elinvoimaisen, rauhanomaisen, demokraattisen ja monietnisen Kosovon kehitykselle. EUSR muun muassa tarjoaa EU:n neuvoja poliittisen prosessin tukemiseksi, edistää EU:n toiminnan koordinointia ja koherenssia Kosovossa sekä avustaa Kosovon ja Serbian välisen suhdedialogin toimeenpanoa. EUSR tarjoaa poliittista ohjausta ja tukea myös EU:n Kosovon EULEX-siviilikriisinhallintamissiolle. Kosovon EUSR on ns. kaksoishatutettu ja toimii myös komission toimiston päällikkönä. Euroopan unionin toimisto Kosovossa ei ole statukseltaan delegaatio, mutta käytännössä sen toiminta vastaa muissa maissa toimivien EU-delegaatioiden työtä. EU nimitti Kosovoon erityisedustajansa maan itsenäistyttyä vuonna 2008. Tehtävää hoitaa tällä hetkellä bulgarialainen Nataliya Apostolova. Suomi tukee Kosovon erityisedustajan toimikauden jatkamista esitetyn mukaisesti. Kosovon erityisedustajan tulee edelleen olla toimija, joka pystyy omalla panoksellaan lisäämään EU:n painoarvoa, näkyvyyttä ja koordinaatiota Kosovossa.
6(9) Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustaja Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustajan keskeisiin tehtäviin kuuluu EU:n Lähi-idän rauhanprosessiin vaikuttavien toimien edistäminen, tiivis yhteydenpito kaikkien rauhanprosessin osapuolten sekä kansainvälisten ja muiden relevanttien toimijoiden kanssa, rauhanprosessin tilanteen seuranta ja tukeminen sekä ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta. Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustaja lisää EU:n ja jäsenmaiden tiedonsaantia tilanteen kehityksestä ja vaikutusmahdollisuuksia monimutkaiseen ja alueellisen tilanteen kannalta keskeiseen prosessiin. Nykytilanteessa erityisedustajan tehtävä on erityisen tärkeä. Muun muassa Ranskan Lähiidän rauhanprosessia käsittelevän aloitteen, Lähi-idän kvartetin raportin, YK:n turvallisuusneuvoston siirtokuntia koskevan päätöslauselman (2334) ja Yhdysvaltojen uuden hallinnon virkaanastumisen myötä on tärkeää, että EU osallistuu aktiivisena kumppanina kahden valtion mallin toteuttamismahdollisuuksien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Mandaatissa tulee näkemyksemme mukaan korostua yhteistyö kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden, erityisesti Arabiliiton sekä kvartetin jäsenten kanssa, rauhan saavuttamiseksi, sekä säilyttää aiemman mandaatin kirjaukset koskien ihmisoikeuksia, mukaan lukien lasten ja naisten asemaa konflikteissa koskevat YKTN:n päätöslauselmat (pl.1325) ja EU:n ohjeistukset (EU Guidelines on Children and Armed Conflict). Suomi on pitänyt Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustajan tehtävää tärkeänä ja tehtävän lakkauttamisen yhteydessä 2013 korostimme, että EU:n korkea profiili rauhanprosessissa tulee pystyä säilyttämään. Tuimme tehtävän uudelleenperustamista keväällä 2015. Tehtävään nimitettiin toukokuussa 2015 Fernando Gentilini. Jatkomandaattia esitetään 18 kuukaudelle alkaen maaliskuusta 2017. Suomi tukee tehtävän mandaatin jatkamista. Keski-Aasian erityisedustaja Keski-Aasian erityisedustajan tehtävä perustettiin vuonna 2005. Tehtävässä on toiminut huhtikuusta 2015 alkaen slovakialainen Peter Burian. Burian on EU:n neljäs erityisedustaja. Burianin ensimmäinen toimikausi kesti helmikuuhun 2016 saakka ja sitä jatkettiin 28.2.2017 saakka. Keski-Aasian erityisedustajan tehtäviin kuuluu edustaa EU:n yhteistyön jatkuvuutta Keski-Aasiassa, turvata EU:n vahva läsnäolo Unionin Keski-Aasian toimintojen pääsektoreilla, joita ovat oikeusvaltio, turvallisuus, rajavalvonta, energia, vesi, opetus ja ihmisoikeudet. Keski-Aasian strateginen merkitys EU:lle korostuu naapurustossa olevan Afganistanin vuoksi. Keski-Aasia on myös Venäjän ja Kiinan turvallisuuspoliittisten ja taloudellisten intressien kohtaamispaikka. Koska monellakaan EU:n jäsenmaalla ei ole edustustoja kaikissa Keski-Aasian viidessä maassa, Keski-Aasian erityisedustaja toimii osaltaan näiden EU-maiden "silminä ja korvina" alueella. Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi erityisedustajan tulee seurata yhteistyössä muiden EU-instituutioiden kanssa EU:n Keski-Aasian strategian toimeenpanoa, kannustaa Keski- Aasian maita alueelliseen yhteistyöhön sekä myötävaikuttaa EU:n ihmisoikeuspolitiikan toimeenpanoon sekä konfliktien estoon yhteistyössä YK:n ja ETYJ:in kanssa. Suomi tukee myös näitä mandaattiehdotuksen tavoitteita.
7(9) Suomi kannattaa EUSR:n mandaatin jatkamista ja jatkuvuutta tehtävässä. EU:n Keski- Aasian erityisedustajan on oltava näkyvä ja vahva toimija, joka pystyy ottamaan huomioon alueen maiden erityispiirteet, vahvistamaan EU:n tasapainottavaa roolia alueella sekä tuomaan esille EU:n keskeisiä intressejä sekä lisäämään ymmärtämystä EU:n arvoja kohtaan. Afganistanin erityisedustaja Afganistanin erityisedustajan (EUSR Afghanistan) toimi perustettiin Afganistanin kansainvälisten vakautustoimien alkaessa tammikuussa 2002. Mandaattia laajennettiin merkittävästi vuonna 2008. Nykyinen erityisedustaja on tanskalainen diplomaatti Franz- Michael Skjold Mellbin, joka aloitti toimessa 1.9.2013. Hän on aiemmin toiminut mm. Tanskan Afganistanin ja Pakistanin erityisedustajana. Afganistanin erityisedustajan mandaatissa määritellään erityisedustajan keskeisiksi tehtäviksi EU:n Afganistania koskevien näkökantojen edistäminen, yhteydenpito Afganistanin viranomaisten sekä kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden kanssa, seuranta ja neuvonanto kaikilta Afganistanin kehityksen kannalta keskeisiltä sektoreilta sekä ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta. Vuonna 2007 aloittanut EUPOL Afganistan -siviilikriisinhallintaoperaatio päättyi 31.12.2016. Sen tehtävänä oli poliisireformin ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen osana maan turvallisuussektorin kokonaisvaltaista uudistusta. Operaation työn tulosten varmistamiseksi ja pienimuotoisen tuen jatkamiseksi siviili- ja lähipoliisitoiminnan kehittämisessä päätettiin perustaa noin 15 EU-asiantuntijan neuvonantotiimi, ja sijoittaa se erityisedustajan alaisuuteen. Tämä on luontevaa myös siksi, että vuoden 2016 alusta EUPOLin oikeusvaltiokehitykseen liittyviä tehtäviä siirrettiin erityisedustajalle. Suomi kannattaa EUSR:n mandaatin jatkamista. Afganistanin erityisedustaja on keskeinen toimija, joka pystyy omalla panoksellaan lisäämään EU:n painoarvoa, näkyvyyttä ja koordinaatiota Afganistanissa. EUSR toimii myös yhä EU:n Afganistanin delegaation päällikkönä. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot UM/ALI-20 Eeva Alarcon, eeva.alarcon@formin.fi, p. 0295 351 436 UM/EUR-40 Keijo Karjalainen, keijo.karjalainen@formin.fi, p. 0295 352 030 UM/EUR-40 Antti Kauttonen, antti.kauttonen@formin.fi, p. 0295 351 003 UM/ASA-40 Johanna Jokinen-Gavidia, johanna.jokinen-gavidia@formin.fi, p. 050 599 3641 UM/ ALI Marianne Mäkinen, marianne.makinen@formin.fi, 0295 351 510 UM/ITÄ-20 Jaana Rantanen, jaana.rantanen@formin.fi, p. 0295 351 600 UM/ ITÄ-20 Pirjo Välinoro, pirjo.valinoro@formin.fi, p. 0295 351 791 UM/ALI-30 Mari Neuvonen, mari.neuvonen@formin.fi, p. 0295351423 UM/POL-30 Janna Heikkinen-Hindrén, janna.heikkinen-hindren@formin.fi, p. 0295 351 533 UM/POL-10 Tarja Pesämaa, tarja.pesamaa@formin.fi, p. 0295 350 500 EUTORI-tunnus EU/2016/1761, EU/2016/1848, EU/2016/1840, EU/2016/1843, EU/2016/1839, EU/2016/1845, EU/2016/1841, EU/2016/1847, EU/2016/1849
8(9) Liitteet Viite
9(9) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi