KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoki, proeori Lappeenrannan teknillinen yliopito Näin uuden vuoden alkaea ueat meitä miettivät ijoitualkkuna kootumuta. Yki kekeiitä kyymykitä on päätö eri arvopaperiluokkien painotukita alkuta. Erityieti oakkeiiin ijoitettava ouu varalliuudeta mietityttää ueimpia. Ueimmat kirjat ja aiantuntijat lähetyvät kyymytä enemmän tai vähemmän näppituntumalla. Uein kuulee eimerkiki uoituken 100 miinu ikä. Rahoituteoria antaa kuitenkin liätietoa päätöken pohjaki. Rahoituteorian ratkaiu Rahoituteorian kuten koko talouteorian peruta on ihmiten käyttäytymitä mallintavaa hyötyteoriaa. Hyötyteorian pohjalta Markowitz kehitti 195 kuuluian ja myöhemmin 1990 Noel-palkitun modernin portolioteorian (MPT). Teorian neuvo hajautuken hyödytä on tänäkin päivänä yki kekeiitä ijoituneuvojien jakamita neuvoita aiakkailleen. Kun yhditetään MPT ekä oletu tuottojen normaalijakautumieta ja vakiorelatiivieta rikiaveriota aadaan tulo, jonka peruteella ijoittajat pyrkivät makimoimaan tuoton ja rikin uhteen euraavan kaavan peruteella: E[r p ] 0,5A i Var(r p ). Kaavaa E[r p ] on ijoittajan alkultaan odottama tuotto, A i on ijoittajan rikinkarttamikerroin ja Var(r p ) ijoittajan alkun tuoton variani. Sijoittajat ii pyrkivät liäämään tuottoa kuitenkin niin, että tuoton liäämitä rajoittaa alkun varianin kavaminen. Sijoittajan eniijainen valinta on tehtävä rikittömän arvopaperin ja rikillien markkinaportolion välillä. Tällöin kaavata tulee: Max { w} (1 w) r + we [ r ] 0,5A w Var( r ) m i m Sijoittaja aa kaavata lakettua helpoti markkinaportolio optimipainon w. Optimipainoki aadaan w = (E[r m ] r )/(A i Var(r m )). Koka kaikki rahat ijoitetaan, laitetaan loput 1-w rikittömään kohteeeen. Eimerkki. Oletetaan, että rikitön tuotto on kolme proenttia ja markkinaportolion odotettu tuotto on kahdekan proenttia. Oletetaan liäki että ijoittajan rikiaverio (A i ) on kolme ja markkinaportolion volatiliteetti (t. varianin neliöjuuri) on 0 proenttia vuoitaolla. Tällöin optimipainoki w * aadaan edelliellä kaavalla on 41,7 proenttia. Sijoittajan kannattaa ii ijoittaa 41,7 proenttia markkinaportolioon ja loput 100-w% eli 58,3 proenttia rikittömään kohteeeen. Intitutionaalielle ijoittajalle rikitön ijoitukohde on valtion ijoitutoditu. Markkinaportolio puoletaan on kaikki rikilliet ijoitukohteet omaava ijoitualkku. Käytännöä ueimmille pienijoittajille rikitön ijoitukohde on kuitenkin rahamarkkinarahato tai oman auntolainan lyhentäminen ja markkinaportolio puoletaan oakkeiiin ja joukkolainoihin ijoittava yhditelmärahato. Uein toin markkinaportolion oletetaan muodotuvan pelkätään oakkeita, jolloin markkinaportolio on ykinkertaieti oakeindekirahato tai -ouu, joita noteerataan meilläkin pöriä. 1
Entä kuinka paljon joukkolainoihin? Tarkatelua voidaan jatkaa edellien eimerkin pohjalta ja lakea optimipainot tilanteea, joa ijoittajalla on valittavia yki rikitön ja kaki rikillitä kohdetta (oakkeet ja joukkolainat). Rahoituteorian pohjalta voidaan ooittaa, että ratkaiu aadaan lakemalla enin markkinaportolion paino kuten edellä ja en jälkeen oakkeiiin ijoitettava ouu aaduta ummata. Loppu jää joukkolainoihin. Oakkeiiin ijoitettava ouu aadaan lakettua euraavalla kaavalla. w = E r E[ r r ] σ E[ r r ] Cov( r, r ) [ r ] σ + E[ r r ] σ [ E( r + r ) r ] Cov( r, r ) Kaavaa viittaa oakkeiiin ja joukkolainoihin. Variani on merkitty lyhyeti igmalla, σ. Jo oletetaan, että joukkolainojen rikipreemio E[r -r ] on yki proentti, volatiliteetti viii proenttia ja korrelaatio oakkeiden kana 0,5, aadaan kaavata oakkeiden ouudeki 33,3 proenttia markkinaportoliota, joka edellieen tulokeen yhditettynä antaa oakkeiden ouudeki koko ijoituvaralliuudeta 41,7 33,3 proenttia eli 13,9 proenttia. Joukkolainoihin ijoitetaan puoletaan 7,8 proenttia (=41,7 66,7 proenttia) ja rikittömään rahamarkkinaintrumenttiin 58,3 proenttia. Optimin herkkyyanalyyi Tarkatellaan euraavaki miten lopputulokeen vaikuttaa mallia käytetyt parametrit. Talouteoriaa oletetaan ihmiten rikiaverion vaihtelevan uein yhden ja viiden välillä. Mitä enemmän ijoittaja on valmi ottamaan rikiä, itä matalampi rikiaverio hänellä on. Kuvio yki näyttää miten rikiaverion arvo vaikuttaa lopputulokeen. Kuviota voidaan havaita miten rikiaverion kavaea ijoittaja ijoittaa yhä vähemmän rikilliiin kohteiiin. Toiaalta rikiaverion ollea riittävän alhainen, ijoittaja on valmi jopa ottamaan lainaa ijoittaakeen enemmän kuin ata proenttia (alkupääomana) rikilliiin kohteiiin. 9 7 Oakeouu Jvk-ouu 6 5 4 3 1 1,0 1,5,0,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kuvio 1.
Entä miten ijoittajan näkemy vaikuttaa optimiin? Yleieti oletetaan oakemarkkinoiden kehittyvän 4-5 proenttia paremmin kuin rikitön kohde vuodea. Jo ijoittaja kuitenkin ennutaa oakkeiden kehityken olevan tätä heikompaa tai parempaa voidaan kuviota nähdä, että ijoittajan kannatta joko notaa tai lakea oakkeiden ouutta alkua vataavati. Jo ijoittaja olettaa oakemarkkinoiden tuottavan vuonna 006 eimerkiki kuui proenttia rikitöntä kohdetta paremmin, kannattaa oakkeiiin ijoittaa jo yhtä paljon kuin joukkolainoihin. Jo kehity on yli kahdekan proenttia parempaa, ei joukkolainoihin kannata ijoittaa optimitilanteea lainkaan. 7 Oakeouu Jvk-ouu 6 5 4 3 1-1 0, 1,, 3, 4, 5, 6, 7, 8, Kuvio. Tarkatellaan lopuki miten oakemarkkinoiden varianin vaihtelu vaikuttaa alkun iältöön. Oakemarkkinoillahan volatiliteetti vaihtelee ykleittäin. Välillä tapahtuu odottamaton hokki, joka liää oakemarkkinoiden volatiliteettia. Välillä on puoletaan hyvinkin pitkään rauhallita. Kuvio 3 kertoo miten ijoittajan tulii reagoida oakemarkkinoiden volatiliteetin vaihteluille. 3
1 10 Oakeouu Jvk-ouu 6 4 1,5 % 15, 17,5 % 0,,5 % 5, 7,5 % 30, 3,5 % Kuvio 3. Kuviota käy odotetuti ilmi, että jo ijoittaja olettaa eimerkiki tämän vuoden oakemarkkinoiden volatiliteetin olevan alhainen, kannattaa hänen liätä oakkeiden painoa alkuaan ja päinvatoin. Entä muut tekijät? Moni voi tää vaiheea olla hämmätynyt. Eikö eimerkiki ijoittajan ikä vaikutakaan oakealkun valintaan? Vaikka näin pikaieti analyoiden voii vaikuttaa, voidaan kuitenkin ooittaa, että iälläkin on oma vaikutukena lopputulokeen. Vaikutu tulee epäuorati edellä olevan mallin parametrien kautta. Eninnäkin ikä kavattaa yleenä ijoittajan rikiaveriota. Tämän euraukena iäkkäämmän ijoittajan tulii lakea oakkeiden ouutta ijoitualkuaan. Liäki ikä lyhentää ijoituhorionttia. Sijoituhoriontin lyheneminen puoletaan notaa oakealkun variania uhteea muihin ijoitukohteiiin ekä alentaa oakealkun ennutettavuutta. Tuloket nimittäin ooittavat, että pitkällä aikavälillä oakealkun variani (riki) pienenee, jonka euraukena ijoittaja voi notaa oakepainoa. Toiaalta oakealkun tuottojen on ooitettu olevan ennutettavia pitkällä aikavälillä, jolloin ijoittaja voi käyttää tätä hyväki optimoidakeen alkkuaan. Näin ollen voidaan todeta, että iäkkäämmän ijoittajan oakepainon tulii ii pienetä kuten alua todettu yleinen peukaloääntökin toteaa. Myö muiden tekijöiden vaikututa lopputulokeen voidaan arvioida. Verojen ja kulujen erilainen vaikutu rikilliten ja rikittömän ijoituken tuottoihin vaikuttaa uoraan optimiin. Jo kuluia tai verotukea tapahtuu muutokia, jotka kohdituvat eritavoin erilaiiin arvopapereihin, muuttuu optimialkku vataavati. Kulut ja verot ovat uein myö riippuvaiia ijoituhoriontita. Jo ijoituhoriontti muuttuu, on alkunkin muututtava perää. Entä miten ijoittajan tulot vaikuttavat optimiin? Jo ijoittajan henkien pääoman (palkanaajalla ii loppuelämän palkan nykyarvo) riki on pieni, on hänellä mahdolliuu ka- 4
vattaa oakeijoituten määrää. Riki on pieni ihmiillä, joilla työttömyyden riki on pieni (eim. virkamiehillä tai matalan työttömyyden aloilla). Jo riki on toiaalta uuri (eim. yrittäjillä), on oakealkun oltava puoletaan pienempi. Yhteenveto Käytännön ijoitupäätökiin edellä olleella tarkatelulla on ueita euraukia. Sijoittaja voi lakea helpoti optimin eri arvopaperiluokkien välillä. Kun optimi on ratkaitu, ijoitetaan varat paiiviiin rahamarkkina-, oake- ja joukkolainamarkkinarahatoihin tai vataaviin, jotka minimoivat kulut. Jo ijoittaja ukoo aktiiviella ijoitukohteiden valinnalla päihitettävän markkinat, kannattaa oa ko. arvopaperiluokan varoita ijoittaa aktiivieti joko ite tai rahaton kautta. Vaikka teorian uoitu ueimmille ijoittajille on kuitenkin lähinnä paiivinen indekiijoittaminen, e ei kuitenkaan tarkoita, että ijoittaja voii unohtaa ijoitualkkuna. Hänen tulii eurata aktiivieti optimin vaihtelua yli ajan. Liäki teorian pohjalta havaittiin iän ja ammatin vaikutu ijoitukiin. Myö oakkeiden hintataon vaikuttaa optimiin. Jo oakkeet ovat erityien kalliita (eim. eektiiviellä oinkotuotolla mitattuna), tutkimuken ooittavat odotettavan markkinapreemion olevan matalampi pitkällä aikavälillä ja päinvatoin, jolloin ijoittajan tulii pienentää (kavattaa) oakealkun painoaan. Optimia lakettaea tehtiin myö ueita tekniempiä tautaoletukia, joita tää ei käitelty. Optimi on luonnollieti riippuvainen näiden oletuten paikkanapitävyydetä. Rahoitukirjalliuudea näitä kyymykiä on tarkateltu hyvinkin laajata. Ueimmia vaihtoehtoiia tapaukia aadaan kuitenkin hyvin amanuuntaiia ohjeita ijoittajille. MV / 9.1.006 Uuin verio löytyy http://www.lut.i/~vaiheko/ > Academic > Text or Practitioner 5