KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 11 ja 12 TOHOLAMMIN KUNTA
SISÄLLYS 1 1. Perus ja tunnistetiedot... 2 1.1 Alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite... 2 2.2 Suunnittelualueen nykytilanne... 3 2.3 Maanomistus... 3 2.4 Suunnittelutilanne... 3 2.4.1 Suunnittelujärjestelmä... 3 2.4.2 Maakuntakaava... 3 2.4.3 Yleiskaava... 4 2.4.4 Asemakaava... 4 2.4.5 Pohjakartta... 5 2.5 Tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat... 5 2.6 Laadittavat selvitykset... 5 3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 5 3.1 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen ja alustava aikataulu... 5 3.1.1 Viranomaisyhteistyö... 6 3.2 Osalliset... 6 3.3 Lisätietojen antajan yhteystiedot... 7 4 Vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi... 7 4.1 Vaihtoehtojen tarve... 7 4.2 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät... 7
2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualueen koko on n. 2,2 ha ja se sijaitsee Toholammin keskustaajamassa Lestijoen läheisyydessä Ronkaisenpuron länsipuolella. Alue rajautuu eteläpuolelta Lampintiehen. Alueen likimääräinen sijainti on viereisessä kuvassa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja alustava rajaus. Taustakartta Maanmittauslaitos. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITE Toholammin kunnanhallitus on 24.4.2017 päättänyt käynnistää alueen kaavamuutoksen. Suunnittelutehtävänä on laatia Maankäyttö ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos Toholammin asemakaava alueelle. Muutos koskee kortteleita 11 ja 12 sekä niihin liittyviä puisto ja katualuetta. Asemakaavassa määritellään alueiden käyttötarkoitukset, rakentamisoikeudet, kerroskorkeudet sekä alueen liikenneyhteydet. Lisäksi huomioidaan kaavatyön yhteydessä esiin tulevat muut asiat. Tavoitteena on mahdollistaa autotalli varaston rakentaminen korttelin 12 tontille 1 laajentamalla tonttia viereiselle puistoalueelle. Tontti on rakentunut siten, että autotallin sijoittaminen tontille ei ole muutoin toiminnan kannalta mielekästä. Lisäksi tavoitteena on ajantasaistaa kortteli 11 vastaamaan alueen nykytilaa.
2.2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Asemakaavan muutosalue lähiympäristöineen on pääosin pientaloaluetta. Lampintien varrella alueen eteläosassa sijaitsee kotipalvelu Mirjamitupa, joka tarjoaa vanhusten asumista ja kodinhoitoon liittyviä tukipalveluja. Alueen itäosa on hoidettua puistoaluetta, joka rajautuu Ronkaisenpuroon. Puistossa on myös leikkikenttä. 3 2.3 MAANOMISTUS Alueella maata omistavat kunta sekä yksityiset maanomistajat. 2.4 SUUNNITTELUTILANNE 2.4.1 Suunnittelujärjestelmä Maankäytön suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua. 2.4.2 Maakuntakaava Toholammin kunta kuuluu Keski Pohjanmaan maakuntaan ja alueella on voimassa Keski Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitus Keski Pohjanmaalla on edennyt seuraavasti: Maakuntakaavan 1. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 24.10.2003. Maakuntakaavan vahvistuspäätös kumosi seutukaavat. Ensimmäisestä vaiheesta voimassa on yhä
4 kehittämisperiaatemerkintöjä, yhdyskuntarakenteen aluevarauksia sekä luonnonsuojelulain mukaiset Natura 2000 verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Maakuntakaavan 2. vaihekaava vahvistettiin valtioneuvostossa 29.11.2007. Toisesta vaihemaakuntakaavasta voimassa on tällä hetkellä tuulivoimaloille varattu energiahuollonalue Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kupeessa, soiden monikäyttö kokonaisuudessaan sekä muinaismuisto, maisema ja kulttuurihistoriakohteet. Maakuntakaavan 3. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 8.2.2012. Kolmas vaihemaakuntakaava on voimassa kokonaisuudessaan 4.vaihemaakuntakaavassa kumottua merkintää lukuun ottamatta. Maakuntakaavan 4. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 22.6.2016. Kaava mahdollistaa seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumisen 17 alueelle Keski Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja lukuun ottamatta arkeologisia alueita ja kohteita. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olevat maakuntakaavat osittain. Maakuntakaavan 5. vaihekaavan valmistelu on aloitettu Keski Pohjanmaan liitossa. Kaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. 5. vaihekaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Keski Pohjanmaan liitossa sekä alueen kunnissa 1.9. 30.9.2015. Lisätietoja http://www.keski pohjanmaa.fi/alueidenkaytto Kaavan muutosalue sijoittuu maakuntakaavan taajama alueelle (A) sekä keskustatoimintojen alueelle (C). Ohessa ote alueen vahvistettujen maakuntakaava elementtien yhdistelmästä. Kuva 2. Ote alueella voimassa olevien maakuntakaavan yhdistelmästä. 2.4.3 Yleiskaava Toholammin nykyinen kirkonkylän yleiskaava (Yleiskaava 2010) tuli voimaan 1994. Kunnassa on tekeillä ehdotusvaiheessa oleva Toholammin kirkonkylän osayleiskaava, johon myös suunnittelualue kuuluu. Osayleiskaavaehdotus tullaan huomioimaan tässä kaavaprosessissa.
2.4.4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava, jossa on seuraavia varauksia: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Erillispientalojen korttelialue (AO). Puisto (P). Ronkaisentien katualue. 5 Kuva 3. Ote alueen asemakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella. 2.4.5 Pohjakartta Asemakaavan vektorimuotoinen pohjakartta on laadittu ilmakuvauksen pohjalta 1985 (Vaasan maanmittaustoimisto, hyväksyjä Pentti Hoppu) ja aineistoa on täydennetty maastomittauksin vuonna 2010 (Ramboll Finland Oy/ Pekka Kujala) ja vuonna 2017 (Plandea Oy/Pekka Kujala). Pohjakartan hyväksymiskäsittely on käynnissä ja se hyväksyttäneen ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. 2.5 TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Kaavatyön tausta aineistona huomioidaan alueelle aiemmin laaditut kaavat sekä mahdolliset rakennussuunnitelmat. 2.6 LAADITTAVAT SELVITYKSET Kyseessä on tekninen kaavamuutos, joten erillisiä selvityksiä ei ole lähtökohtaisesti tarpeen laatia. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA ALUSTAVA AIKATAULU Alustava aikataulu Touko heinäkuu 2017 Kaavoituksen vaiheet Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan kotisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumis ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille. OAS pidetään nähtävillä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti.
Touko heinäkuu 2017 Valmisteluvaihe järjestetään samanaikaisesti aloitusvaiheen kanssa. Kaavaluonnos käsitellään kunnanhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kunnanvirastolla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta, jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. 6 Elo syyskuu 2017 Loka marraskuu 2017 Ehdotusvaiheessa kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaan yhdeksi kuukaudeksi. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Samalla lähetetään lausuntopyynnöt eri viranomaisille ja yhteisöille. Kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot saatu, kaavaehdotus esitellään kunnanhallitukselle ja valtuustolle ja valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95. Hyväksymisvaiheessa kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ja sen jälkeen kunnanvaltuustossa. Valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Maankäyttö ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto oikeuteen siten, kun kuntalaissa säädetään. 3.1.1 Viranomaisyhteistyö Kaavan ei katsota koskevan vaikutuksiltaan merkittäviä valtakunnallisia tai maakunnallisia asioita, joten MRL 66 :n mukaisesti viranomaisneuvottelua ei ole tarpeen järjestää. Osallistumis ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille tiedoksi. Neuvotteluja viranomaisten kanssa järjestetään tarvittaessa. Kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään lausunnot niiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 3.2 OSALLISET Osalliset voivat ottaa kantaa kaavoitukseen sen eri vaiheissa: Osallisia ovat (MRL 62 ): alueen maanomistajat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: o Toholammin kunnan eri hallintokunnat o Etelä Pohjanmaan ELY keskus o Keski Pohjanmaan liitto o Toholammin Energia Oy o Viemäriliikelaitos o Korpelan Voima Oy muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat
3.3 LISÄTIETOJEN ANTAJAN YHTEYSTIEDOT Kaavamuutos toteutetaan yhteistyössä Toholammin kunnan ja Plandea Oy:n kesken, kaavan laatijana toimii Pekka Kujala YKS 549. Lisätietoja kaavoituksen etenemisestä ja palautetta osallistumis ja arviointisuunnitelmasta: 7 Toholammin kunta Lampintie 5 69300 Toholampi Rakennustarkastaja Jukka Nurmela +358 40 150 5310 jukka.nurmela@toholampi.fi Plandea Oy Pitkänsillankatu 1 3 G 69100 Kokkola Kaavoituspäällikkö Minna Vesisenaho +358 50 537 4491 minna.vesisenaho@plandea.fi 4 VAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 VAIHTOEHTOJEN TARVE Suunnittelualueelta ei laadita varsinaisia vaihtoehtoja vaan kaavaratkaisu perustuu asetettuihin tavoitteisiin. 4.2 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Kokkolassa 26.5.2017 Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Kaavoitusinsinööri Ville Vihanta