KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Korttelit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma TOHOLAMMIN KUNTA

Transkriptio

1 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Korttelit TOHOLAMMIN KUNTA

2 SISÄLLYS 1 1. Perus- ja tunnistetiedot Suunnittelutehtävä ja tavoite Kaavan nimi Alueen sijainti Alue, johon kaavan vaikutus kohdistuu Lähtökohdat Suunnittelualueen nykytilanne Maanomistus Suunnittelutilanne Suunnittelujärjestelmä Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta Tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Laadittavat selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen ja alustava aikataulu Osalliset Lisätietojen antajan yhteystiedot Vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Vaihtoehtojen tarve Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät... 9

3 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITE Suunnittelutehtävänä on laatia Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos ja laajennus Toholammin asemakaava-alueelle. Laajennus koskee kortteleita ja laajennus koskee tilaa Asemakaavassa määritellään alueiden käyttötarkoitukset, rakentamisoikeudet, kerroskorkeudet sekä alueen liikenneyhteydet. Lisäksi huomioidaan kaavatyön yhteydessä esiin tulevat muut asiat. Tavoitteena on selkeyttää koulukeskuksen liikennöintiä, mahdollistaa liike- ja pienteollisuustonttien sijoittuminen suunnittelualueelle sekä suunnitella raskaan liikenteen levähdysalue seututien varrelle. 1.2 KAAVAN NIMI Kaavan nimi on Toholammin kirkonseudun asemakaavan korttelien muutos ja laajennus. 1.3 ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Toholammin keskustaajamassa seututien 775 eteläpuolella. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu viereisessä kuvassa. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti.

4 3 1.4 ALUE, JOHON KAAVAN VAIKUTUS KOHDISTUU Kaavamuutoksen ja laajennuksen vaikutus kohdistuu kaava-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Kyseessä on keskeinen alue kantatien 63 ja seututien 775 varsialueella, johon kohdistuvalla muutoksella on sekä taajamakuvaa muuttavia, että liikenteellisiä vaikutuksia. Lisäksi koulukeskuksen alueen liikenteellisten järjestelyjen muutosten kautta kaavan vaikutukset koskevat kaikkia koulun alueella liikkuvia. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Asemakaavan muutosalueella, kantatien molemmin puolin on pientaloja ja tien itäpuolella sijaitsee Toholammin kaukolämpölaitos, koulukeskus ja urheiluhalli sekä havupuuvaltaisia puistoalueita. Kantatien länsipuolella on osittain rakentumaton pientalovaltainen alue, maatila, K-market, seututien varrella kaksi polttoaineen jakelupistettä sekä huoltoasema ja teollisuusrakennus. Rakentumattomat alueet ovat havupuuvaltaista metsää tai viljeltyä peltoaluetta. Asemakaavan laajennusalue suunnittelualueen itäosassa on viljeltyä peltoa, joka rajautuu havupuustoon Ronkaisenpuron varrella. Kuva 2. Suunnittelualueen nykytilanne. Ilmakuva Maanmittauslaitos/karttapaikka.

5 2.2 MAANOMISTUS Alueella maata omistavat valtio (tiealueet), kunta sekä yksityiset maanomistajat SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelujärjestelmä Maankäytön suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua Maakuntakaava Toholammin kunta kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan ja alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitus Keski-Pohjanmaalla on edennyt seuraavasti: Maakuntakaavan 1. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavan vahvistuspäätös kumosi seutukaavat. Ensimmäisestä vaiheesta voimassa on yhä kehittämisperiaatemerkintöjä, yhdyskuntarakenteen aluevarauksia sekä luonnonsuojelulain mukaiset Natura verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Maakuntakaavan 2. vaihekaava vahvistettiin valtioneuvostossa Toisesta vaihemaakuntakaavasta voimassa on tällä hetkellä tuulivoimaloille varattu energiahuollonalue Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kupeessa, soiden monikäyttö kokonaisuudessaan sekä muinaismuisto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteet.

6 5 Maakuntakaavan 3. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kolmas vaihemaakuntakaava on voimassa kokonaisuudessaan. Maakuntakaavan 4. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaava mahdollistaa seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumisen 17 alueelle Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja lukuun ottamatta arkeologisia alueita ja kohteita. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olevat maakuntakaavat osittain. Maakuntakaavan 5. vaihekaavan valmistelu on aloitettu Keski-Pohjanmaan liitossa. Kaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. 5. vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Keski-Pohjanmaan liitossa sekä alueen kunnissa Lisätietoja Kaavan muutosalue sijoittuu maakuntakaavan taajama-alueelle (A). Ohessa ote alueen vahvistettujen maakuntakaavaelementtien yhdistelmästä. Kuva 3. Ote alueella voimassa olevista maakuntakaavojen elementeistä Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa. Kunnassa on tekeillä ehdotusvaiheessa oleva Toholammin kirkonkylän osayleiskaava, johon myös suunnittelualue kuuluu. Osayleiskaavaehdotus tullaan huomioimaan tässä kaavaprosessissa Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava, jossa on seuraavia varauksia: Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Erillispientalojen korttelialue (AO).

7 Maatilojen talouskeskusten korttelialue (AM). Liikerakennusten korttelialue (KL). Huoltoaseman korttelialue (LH). Puisto (VP). Opetustoimintaa, urheilua ja virkistystä palvelevien rakennusten korttelialue (YOU). Yleisen tien alue (Ullavantie) sekä Riihitien ja Pajatien katualueet. 6 Kuva 4. Alueen asemakaava, kaavamuutos ja -laajennus alue rajattuna mustalla Pohjakartta Asemakaavan vektorimuotoinen pohjakartta on laadittu ilmakuvauksen pohjalta 1985 (Vaasan maanmittaustoimisto, hyväksyjä Pentti Hoppu) ja aineistoa on täydennetty maastomittauksin vuonna 2010 (Ramboll Finland Oy/ Pekka Kujala). 2.4 TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Kaavatyön tausta-aineistona huomioidaan alueelle aiemmin laaditut kaavat sekä mahdolliset rakennussuunnitelmat.

8 2.5 LAADITTAVAT SELVITYKSET Alueelle on aiemman asemakaavoituksen yhteydessä laadittu rakennusinventointi vuonna Ko. inventointi päivitetään vastaamaan nykytilaa. Lisäksi korttelin 30 alueelle laaditaan erillinen yleissuunnitelma, jossa tutkitaan alueen tilavaraukset ja liikkuminen alueella. 7 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA ALUSTAVA AIKATAULU Alustava aikataulu Helmi-maaliskuu 2017 Kaavoituksen vaiheet Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan kotisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille. Huhti-kesäkuu 2017 Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos käsitellään kunnanhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kunnanvirastolla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta, jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Heinä-syyskuu 2017 Ehdotusvaiheessa kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaan yhdeksi kuukaudeksi. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Samalla lähetetään lausuntopyynnöt eri viranomaisille ja yhteisöille ja viranomaistahojen kanssa pidetään tarpeen mukaan viranomaisneuvottelu. Kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot saatu, kaavaehdotus esitellään kunnanhallitukselle ja valtuustolle ja valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95. Loka-marraskuu 2017 Hyväksymisvaiheessa kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ja sen jälkeen kunnanvaltuustossa. Valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten, kun kuntalaissa säädetään.

9 3.2 OSALLISET Osalliset voivat ottaa kantaa kaavoitukseen sen eri vaiheissa kohdassa 3.2 kerrotulla tavalla. Osallisia ovat (MRL 62 ): Toholammin kunnan eri hallintokunnat Lampintie Toholampi alueen maanomistajat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Toholammin Energia Oy Toimitusjohtaja Ylitalo Arto arto.ylitalo@toholamminenergia.fi Viemäriliikelaitos Toimitusjohtaja Savikuja Markus markus.savikuja@toholampi.fi 8 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan toimipaikka Käyntiosoite: Torikatu 40 Postiosoite: PL 77, Kokkola kirjaamo.etela-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14, Kokkola kirjaamo@keski-pohjanmaa.fi 3.3 LISÄTIETOJEN ANTAJAN YHTEYSTIEDOT Kaavamuutos toteutetaan yhteistyössä Toholammin kunnan ja Plandea Oy:n kesken, kaavan laatijana toimii Pekka Kujala YKS 549. Lisätietoja kaavoituksen etenemisestä ja palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelamsta: Toholammin kunta Tekninen toimisto Lampintie Toholampi Plandea Oy Pitkänsillankatu 1-3 G Kokkola Rakennustarkastaja Jukka Nurmela jukka.nurmela@toholampi.fi Kaavoituspäällikkö Minna Vesisenaho minna.vesisenaho@plandea.fi 4 VAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 VAIHTOEHTOJEN TARVE Kaavan luonnosvaiheessa tutkitaan vaihtoehtoja, joiden vaihtelu tulee liikennejärjestelyjen ja rakennusmassojen sijoittelun kautta.

10 4.2 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT 9 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä asetukseen: Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRL 9 ( /204): Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRA 1 : Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, - Vaikutuksia arvioidaan kartta-arviona suhteessa nykytilaan. 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, - Vaikutuksia arvioidaan lähtötietojen perusteella suhteessa kaavaratkaisuun. 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, - Vaikutuksia arvioidaan lähtötietojen perusteella suhteessa kaavaratkaisuun. 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, - Vaikutuksia arvioidaan lähtötietojen perusteella sekä karttaperusteisesti suhteessa kaavaratkaisuun. 5) 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. - Vaikutuksia arvioidaan lähtötietojen perusteella sekä karttaperusteisesti suhteessa kaavaratkaisuun. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon.