RYHMÄT, YHTEISÖT JA HYVINVOINTI Antti Maunu VTT, tutkijatohtori Turun yliopisto, Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi
Terveys on sosiaalinen olento Jos ihminen kokee, että hänellä ei ole paikkaa maailmassa tai merkitystä muille, hän sairastuu helpommin eikä jaksa pitää itsestään huolta Sosiaalinen pääoma korreloi vahvasti mm. eliniän, koetun terveyden, mielenterveysongelmien sekä terveyskäyttäytymisen kanssa Keskeistä on kokemus, että minulla on väliä muillekin ja jotain, minkä vuoksi toimia maailmassa olen maailmassa toivottu vieras Tarkoituksen kokemus tuottaa resilienssiä kohdata ja mennä läpi vääjäämättömistä vastoinkäymisistä ja nöyryytyksistä
Terveys ei ole irrallinen saareke Terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät kaikkeen, mitä ihminen omassa elinympäristössään tekee Teemme sitä, mitä pidämme tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena emme tee sitä, mitä pidämme turhana, vältettävänä tai vaarallisena Nämä käsitykset ovat vahvasti sidoksissa kulttuuriin, historiaan ja omaan lähiympäristöön Yksilöt mukautuvat sen ryhmän käyttäytymiseen, johon he muutenkin samastuvat ja sitoutuvat (myös ruokailun, liikunnan, päihteiden jne. osalta)
Konkretisointi: Ammattiin opiskelevien nuorten käsitys hyvästä elämästä Ryhmähaastattelut: mitä tulee mieleen sanoista hyvä arki, onnellisuus, hyvinvointi ja terveys? 16-18-vuotiaita 1. vuosikurssin ammattiin opiskelevia nuoria 46 opiskelijaa (21 naista, 25 miestä) Kolme oppilaitosta eri puolilta Suomea Useita eri aloja
SAMPO: Käypi koulussa ja syöpi ja nukkuu JUHO: Näkkee kavereita TOUKO: Mukava koulupäivä ja kavereitten kanssa ajanvietto [-] MIIKKA: Hyvä uni on kaiken aa ja oo. (Hyvä arki) MAARIT: Semmonen ihminen, jolla on ympärillä ihmisiä jotka välittää MERI: Joku joka on tyytyväinen siihen, mitä on EVE: Ajattelee hyvin tai posiitivisesti, eikä negatiivisesti ja huonoja asioita. (Onnellisuus) EVE: Jaksaa ja on onnellinen ja tyytyväinen MAARIT: Perusterve JONNA: Ei oo ainakaan mitään stressiä eikä mitään sellasta SILJA: Saa nukuttua se yleensä kertoo aika paljon. (Hyvinvointi) PETE: No uni, ruokavalio, sitte urheilu ja tällaset On niinku hyvä olla koko ajan JETHRO: On terveet ihmissuhteet ja suhteet, ja ylipäätänsäkin urheilee [-] ROSA: No just liikunta ja uni ja ruokavalio niin. (Terveys)
Hyvän elämän ja hyvinvoinnin pohja 1) Arjen ihmissuhteet ovat kunnossa Perhe, kaverit, mahd. seurustelukumppani, oma luokka eli opiskeluryhmä 2) Arjessa on rytmi ja suunta, jotka kuljettavat toisten ihmisten luo On se rutiini tiedäks, että on kaikkii asioit mitä voi tehdä siinä, eikä ole vaan. Et pystyy tehä semmosia, mitkä tuo sitä positiivista siihen päivään. Nuoret eivät halua limsaa, karkkia, viinaa, tupakkaa, hampurilaisia jne. Nuoret eivät pyri persoonalliseen erottautumiseen, yksilölliseen identiteettityöhön, valinnanvapauden tai -mahdollisuuksien maksimointiin Nuoret haluavat sosiaalisen paikan kokea olevansa maailmassa toivottuja ja merkityksellisiä olentoja
Mistä sosiaalisten paikkojen arvo tulee? Taustalla katkonainen yhteiskunta. Valinta ja yksilöllisyys ovat arkisia pakkoja, pysyvistä sosiaalisista paikoista ja niihin kuljettavista rutiineista on tullut harvinaista herkkua. Suomalainen elämäntapa tarjosi näitä osana jokapäiväistä elämää vuosisatojen ajan. Kylät, talot, suvut ja työpaikat olivat elinikäisiä yhteisöjä eikä muuta tarvittu. Muutamassa vuosikymmenessä ollaan siirrytty valmiina annetuista sosiaalisista paikoista itse tehtäviin sosiaalisiin paikkoihin
Entä sitten tupakka, kalja, limsa, hampurilaiset, autoilu, pelaaminen..?
Kyllä, mutta ne eivät tee väkisin pesää kenenkään elimistöön ja elämään On tunnettava syyt, jotka saavat nuoret omaksumaan erilaisia tapoja Ryyppäämällä ryhmäksi, polttamalla porukaksi: jos bileet ja tupakkanurkka ovat parhaita paikkoja saada sosiaalinen paikka, on rationaalista valita ne Myös arjen ruoka-, liikunta- ja leporutiinit muodostuvat sosiaalisten paikkojen ja niiden tarjoamien identiteettien ympärille Päihteillä, sokerilla tai peleillä kompensoidaan sosiaalisten tunteiden ongelmia tai hyvien rutiinien puutetta. Myös tämä on rationaalista, jos muuta ei ole tarjolla. Yksinäisyys ja ulkopuolisuus sairastuttavat myös salaatinsyöjän ja ne pitävät huolta itsestään, jotka kokevat olevansa sen arvoisia
Kuinka terveyttä ja hyvinvointia tehdään? Ehkäisevän työn logiikka: näkyvien seurausten kontrolloinnista näkymättömiin syihin vaikuttamiseen (sote-uudistus, haloo?!) Yhteisöllisyydestä yhteisöihin: ei ole yhteisöllisyyttä, vaan sitä mitä konkreettisissa ryhmissä ja yhteisöissä tapahtuu tai ei tapahdu Sosiaaliset paikat ja niitä tuottavat rutiinit eivät synny itsestään enää. Niitä täytyy aktiivisesti järjestää, ja siihen tarvitaan mahdollisuuksia ja valmiuksia. Sosiaaliset, emotionaaliset ja vuorovaikutustaidot eivät ole syntymäominaisuuksia, vaan koulutuksen tärkein tehtävä
1: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspolitiikka Meidän täytyy järjestää yhteiskuntamme ja sen yhteisöt sellaiseksi, että ne tarjoavat meille sosiaalisia paikkoja osana jokapäiväistä arkea. 2: Tulevaisuuden koulutuspolitiikka ja pedagogiikka Meidän täytyy kasvattaa ja opettaa yhteiskunnan jäseniä niin, että kaikilla on riittävät valmiudet osallistua ja rakentaa sosiaalisia paikkoja toimivia ryhmiä ja yhteisöjä omassa arjessaan.
KIITOS! Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi