KESKI SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (2. VMK) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KESKI SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (2. VMK) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAA AINESTEN OTTOVYÖHYKKEET (SORA, HIEKKA, MOREENI) ARVOKKAAT KALLIO JA MOREENIMUODOSTUMAT POHJAVESIALUEIDEN SEKÄ KALLIOKIVIAINES JA RAKENNUSKIVIAINESTEN OTTOVYÖHYKKEIDEN TARKISTUS MALMIPOTENTIAALISET VYÖHYKKEET Maakuntahallitus 24.10.2007, 16.5.2008 Nähtävillä 15.11.2007 14.12.2007 1. viranomaisneuvottelu 13.2.2008 Selvitysryhmä 15.4.2008 (päivitys 26.1.2010) 1

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa määritetään yhtenäisin perustein riippumatta siitä, onko kyse yleisluonteisesta (maakuntakaava) tai yksityiskohtaisesta (asemakaava) kaavamuodosta. Asianosaisten ja osallisten osallistumismuodot määritellään kussakin tapauksessa erikseen. Menettelytapoja valittaessa on otettava huomioon vaikutusalueen laajuus, maankäytön merkittävyys ja osallisten määrä. Kaikki mainitut seikat korostavat yleisen tiedottamisen merkitystä, kun kyseessä on maakuntakaava. Osallisiksi luetaan tässä maakuntakaavassa sekä kansalais ja viranomaistahoja että julkisia (kuntia ja seurakuntia sekä metsäkeskuksia) ja yksityisiä yhteisöjä (kuten yhtiöitä, osuuskuntia ja yhdistyksiä). Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään osallistumis ja vuorovaikutusmenettelyt sekä se, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. OAS:a koskeva säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa myös menettelytapavirheeseen. Vaikka OAS:sta ilmoittaminen voidaan käsitellä kaavoituskatsauksessa, liitto tiedottaa asiasta kuten jäljempänä tiedottamisen yhteydessä on mainittu. Henkilökohtaista tiedottamista kirjeellä tms. tavalla ei suoriteta. (Maankäyttö ja rakennuslaki 63 ) (MRL 63 ): Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Mielipiteen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti. Vuorovaikutus säädellään seuraavasti (MRL 62 ); säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa menettelytapavirheeseen: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMAN AJANTASAISUUS Mikäli prosessin aikana suunnittelutehtävä olennaisesti muuttuu, voidaan tarpeen mukaan muuttaa OAS:aa. Sitä päivitetään koko kaavaprosessin ajan tarpeiden mukaan. Viimeisimmät päivitykset on merkitty punaisella. 2

OSALLISET Maankäyttö ja rakennuslaki määrittelee osallisuuden laajasti (MRL 62 ). Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Alla on listattu esimerkinomaisesti 2. vaihemaakuntakaavan osallisia. Maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaava alueen maa ja vesialueiden omistajat ja haltijat Kaava alueen ulkopuolisen maa ja vesialueen omistajat ja haltijat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yritys ja elinkeinoharjoittajat Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Yritysten ja laitosten palvelujen käyttäjät Maakunnan alueen kunnat Naapurimaakunnat Ympäristöministeriö Työvoima ja elinkeinoministeriö / GTK Liikenne ja viestintäministeriö Maa ja metsätalousministeriö Metsähallitus, Morenia Oy, Museovirasto, Tiehallinto, Keski Suomen metsäkeskus, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Itä Suomen yksikkö, Keski Suomen museo, Keski Suomen ELY keskus Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaisluonteisia tehtäviä hoitavat yhteisöt: Huoltovarmuuskeskus Alueellisella tasolla toimivat yhteisöt: Keski Suomen Kauppakamari, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski Suomen piiri, MTK Keski Suomi, Keski Suomen yrittäjät ry, Metsänomistajien liitto Järvi Suomi Valtakunnalliset edunvalvontajärjestöt: MTK Elinkeinoelämää edustavat keskeiset yhteisöt: Infra ry Asukkaita edustavat yhteisöt sekä harrastusyhdistykset: 3

SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Keski Suomen 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelun kohdealue käsittää maakunnan kuuden seutukunnan alueet. Nämä ovat Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven Viitasaaren ja Äänekosken seutukunnat. Kaavan vaikutusalue (vaikutukset kestävään kehitykseen, ekologisuuteen, talouteen, sosiaalisesti kestävään kehitykseen ja kulttuuriin) on maakuntaa suurempi käsittäen käytännössä koko Suomen, koska kiviaineksia viedään maakunnan ulkopuolelle ennen kaikkea betonituotteiden ja kivijalosteiden muodossa. Vaikutukset voivat kohdistua välittömästi suoraan myös naapurimaakuntiin, esimerkiksi molempien maakuntien yhteinen pohjavesialue. Välillisiä vaikutuksia tulee mm. kiviainesten kuljetuksista ja niiden jalosteiden viennistä. Kaava alue 4

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Keski Suomen 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen lähtötilanne Maakuntakaava sisältää maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Keski Suomen maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 16.5.2007. Maakuntakaava sai lainvoiman 10.12.2009. Vahvistettavana oleva maakuntakaava on ns. kokonaismaakuntakaava. Se käsittää asutusrakenteen, liikenteen, teknisen huollon, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristön, luonnonsuojelun ja virkistyksen. Kaava pitää sisällään pohjavesialueita sekä maa ainesten (sora ja hiekka), kalliokiviainesten ja rakennuskiviainesten ottovyöhykkeitä. Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta koskevan 1. vaihemaakuntakaavan (1. VMK) ympäristöministeriö vahvisti 16.12.2009. Vahvistuspäätöksestä on jätetty yksi valitus KHO:en. Valmisteilla on turvetuotantoa ja suoluontoa koskeva 3. vaihemaakuntakaava (3. VMK). Keski Suomen maakuntakaavoitustilanne ja kaavoituksen keskeiset taustamateriaalit ovat nähtävillä Keski Suomen liiton Internet sivuilla osoitteessa www.keskisuomi.fi/maakuntakaava. Tavoitteet 2.vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju, kallio ja moreenialueiden suojelulliset arvot ja hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään myös raaka ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota vesi ja maa ainesvarojen kestävään käyttöön sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). Vaihemaakuntakaava tulee täydentämään merkittävältä osalta vahvistettavana olevaa maakuntakaavaa. Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Keski Suomen maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.11.2005. Suunnitelmassa esitetyn vision mukaan Keski Suomi on tulevaisuudessa tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Maakuntasuunnitelman tarkistus on meneillään ja on tarkoitus hyväksyä kevätvaltuustossa 2010. Maakuntasuunnitelman mukaan kaivannaisteollisuuden toimintaedellytykset turvataan alan teollisuutta ja muuta kiviaineksen käyttöä varten. Sen vuoksi harjuaineksen sekä sitä korvaavan kiviaineksen ottamisalueet tulee varata kaavoituksessa. Arvokkaan harjuluonnon ja kallioalueiden turvaamisesta vastaavat kunnat päätöksillään. Biologiset ja ekologiset suojeluarvot on tässä otettava huomioon. Hyvälaatuisen, terveellisen ja määrältään riittävän raakaveden saanti asutuksen ja tuotannon tarpeisiin on yksi luonnonvarojen käytön kriittinen menestystekijä. Suunnittelussa painopisteen tulee olla keskeisissä vedenhankintaan soveltuvissa pohja ja pintavesialueissa ja niiden suojelussa sekä alueellisissa vedenhankintaratkaisuissa. 5

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Keski Suomen maakuntaohjelmassa esitetään, että kalliokiviainesten sekä hiekan ja luonnonsoran saatavuus turvataan. Tämän edellytyksenä on, että maakunnassa on riittävään taustatutkimukseen perustuvat varaukset maa ainesten ja kalliokiviainesten hyödyntämistä varten. Sora ja hiekka alueiden määrän ja laadun sekä pohjavesiolosuhteiden (Poski hanke) osalta tarvitaan lisätutkimuksia. Tavoitteena on myös pohjavesien hyvän kemiallisen ja määrällisen tilan saavuttaminen sekä vesivarojen kestävän käytön edistäminen (vesipuitedirektiivin mukaiset vesienhoitosuunnitelmat). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.3.2009. Niillä linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. ilmastonmuutos, muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta. 6

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen ja huomioiminen Vaihemaakuntakaavan kannalta keskeiset tavoitteet liittyvät luonnonvaroihin. Yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto ja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto ja maisema arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi ja kiviaineshuoltoon. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Velvoite yhteensovituksesta tarkoittaa Poski projektin kaltaista tutkimusta/selvitystä (ks. alla kohta arvioitavat vaikutukset ). Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa ympäristöhallinnon Internet sivuilta www.ymparisto.fi VAIHTOEHDOT Vaihemaakuntakaavan sisällön vaihtoehtoina tulevat olemaan tutkimusten ja selvitysten perusteella tehtävät toteuttamisvaihtoehdot. Kyseeseen tulevat erilaiset rajausvaihtoehdot, esitystapa sekä määräys ja merkintätekniikka. Vaihtoehtoja punnitaan erityisesti kaavan taustaselvityksessä Keski Suomen Poskiprojekti. 7

ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 : Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntahallitus on tehnyt päätökset 24.1.2007 (4 ) ja 21.2.2007 (29 ) kaavaa varten laadittavan pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteen sovittavan selvityksen tekemisestä (ns. Poski projekti). Kilpailutuksen jälkeen projektin päätekijäksi valittiin Geologian tutkimuskeskuksen Itä Suomen yksikkö (MH 27.6.2007, 144 ). Projektin on määrä valmistua keväällä 2010. Projektissa keskitytään seuraaviin asioihin: II ja III luokan pohjavesialueiden laatu ja määrätiedot Kulutusennuste maa ainesten osalta Maa ainesalueiden laatu ja määrätiedot Tutkittavien kohteiden maa aineslain 3 :n mukaiset arvot (kauniin maisemakuvan turmeltumista; luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa) Rakennuskivilouhosten sivukivet (kiviainesta korvaava materiaali) Maa ainesten hyötykäyttöalueet Malmipotentiaaliset vyöhykkeet Poski projektissa hyödynnetään aikaisempi tutkimusmateriaali. Näitä ovat mm. 1970 luvulla Geologian tutkimuskeskuksen tekemä TVL:n Keski Suomen piirin soravarojen inventointi. Toinen selvitys tehtiin seutukaavaliitossa 1980 luvulla ja siinä tarkasteltiin pitkäaikaiseen ja laaja alaiseen maa ainesten ottoon soveltuvia harjualueita. Vahvistettavana olevaa maakuntakaavaa varten laadittiin sora ja hiekka aluemuistio. Keski Suomen harjuluontoselvitys on keskeistä lähtökohtamateriaalia yhdessä valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalue ja moreenialueselvitysten kanssa. Keski Suomen ELY keskuksen pohjavesiin liittyvät tutkimustulokset ovat myös projektin käytössä, samoin Keski Suomen tiepiirin moreenitutkimusaineisto 1990 luvulta. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi käynnistyy, kun kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Arviointi on jatkuvaa ja sen suorittaa maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö ja tasa arvovaikutusten arviointiryhmä. Arvioinnin lähtökohtana ovat kaavaa varten tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan eri sidosryhmien ja kansalaisten näkemykset ja mielipiteet. Tarvittaessa voidaan käynnistää hanke yva. Vaikutusten arviointi keskittyy seuraaviin maankäyttö ja rakennusasetuksen 1 :ssä mainittuihin merkittäviin välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin (kaavan sisältö kursivoinnilla merkittävän vaikutuskohteen jäljessä): ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön (pohjavesialueiden tarkistus, arvokkaat kallio ja moreenimuodostumat) maa ja kallioperään (maa ainesten ottovyöhykkeet, pohjavesialueiden sekä kallio ja rakennuskiviainesvyöhykkeiden tarkistus), veteen (maa ainesten ottovyöhykkeet, pohjavesialueiden tarkistus), ilmaan ja ilmastoon 8

kasvi ja eläinlajeihin (maa ainesten ottovyöhykkeet), luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin (maa ainesten ottovyöhykkeet, pohjavesialueiden sekä kallio ja rakennuskiviainesvyöhykkeiden tarkistus) alue ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan (maa ainesten ottovyöhykkeet), kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tarkemmin vaikutusten arviointia on kuvattu ympäristöministeriön maankäyttö ja rakennuslaki sarjan oppaassa Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa (www.ymparisto.fi). KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavaprosessi jakautuu kuuteen vaiheeseen: Aloitus ja tavoitevaihe (tammi 2007 maaliskuu 2008) Aloitusvaiheessa laaditaan kaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma sekä järjestetään kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan. Aloitusvaiheessa osallistumis ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotetaan ja varataan mahdollisuus palautteen antamiseen. Maakuntahallitus päättää vaihekaavan laadinnasta ja hyväksyy osallistumis ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyvän kaavan tavoitteen. Valmisteluvaihe (elokuu 2007 maaliskuu 2010) Valmisteluvaiheessa tehdään tarvittavat selvitykset ja arvioidaan niiden pohjalta vaikutuksia yhdessä osallisten kanssa. Selvitykset sekä muu kaavaan liittyvä valmistelumateriaali asetetaan vaiheen lopussa nähtäville. Maakuntahallitus päättää valmistelumateriaalin nähtävillepanon. Ehdotusvaihe (huhti elokuu 2010) Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valmisteluvaiheesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Vaikutusten arviointia tarkennetaan ja laaditaan kaavaselostus. Vaihe päättyy kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, on se asetettava uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus päättää ehdotusvaiheen nähtävillepanon. Hyväksymisvaihe (syys marraskuu 2010) Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot, pidetään viranomaisneuvottelu ja tehdään kaavaehdotukseen tarpeelliset korjaukset. Maakuntahallitus päättää muistutusten ja lausuntojen sekä viranomaisneuvottelun huomioonottamisesta. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto hyväksyvät vaihekaavan ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan hyväksymistä koskeva päätös saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Jäsenkuntien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen pöytäkirjassa mainituista päätöksistä tiedon sinä päivänä, jona pöytäkirja on asetettu nähtäväksi. MRL 188 :n 5 momentin kaavaa koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla suoraan ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Vahvistamisvaihe (joulukuu 2010 ) Vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö arvio kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta. Vahvistamisvaiheessa maakuntakaavaan voidaan vielä tehdä ministeriössä oikaisunluonteisia korjauksia ja liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. 9

Täytäntöönpano ja seurantavaihe (syksy 2011 ) Liitto seuraa kaavan tavoitteen toteutumista ja kaavan muutostarpeita. VAIHE 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1. Aloitus ja tavoitevaihe Posken koonti OAS 1.viranomaisneuvottelu Valmisteluvaihe Selvitykset Kuuleminen Ehdotusvaihe Kuuleminen Hyväksymisvaihe 2.viranomaisneuvottelu Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Vahvistaminen Alistaminen vahvistettavaksi YM:n vahvistuspäätös Täytäntöönpano ja seuranta Täytäntöönpanopäätös Mahdolliset jatkovalitukset Seuranta Kaavaprosessin vaiheet OSALLISTUMISMENETTELYT JA TIEDOTTAMISEN TAVAT Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät liittyvät tiedon jakamiseen, tiedon hankkimiseen ja yhteistoimintaan. Tiedottamisen lakisääteisiä menettelyjä ovat kaavan vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Nähtävillä oloista ilmoitetaan niin kuin Keski Suomen liiton ilmoitusten julkaisemisesta on päätetty ja niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnissa julkaistaan (MRA 12 ). Lehtiilmoitukset julkaistaan alueella ilmestyvissä maakunnallisissa lehdissä Keskisuomalainen ja Keski Suomen Viikko. Lakisääteisistä menettelyistä tiedotetaan myös Keski Suomen liiton www sivuilla (www.keskisuomi.fi). Kukin kunta täydentää tiedottamista tekemiensä tiedottamispäätösten mukaisesti. Maakunnassa toimiville tiedotusvälineille, kuten paikallisradioon ja tv:oon sekä seudullisiin, alueellisiin ja paikallisiin lehtiin laaditaan tiedotteita vaihemaakuntakaavan valmistelun etenemisestä. Vuorovaikutusmenetelmät kaavaprosessin eri vaiheissa 10

Tiedon jakaminen Tiedon hankkiminen Yhteistoiminta Kuulutus Nähtävillepano Tiedotustilaisuus Kirjallinen mielipide Lausunto Muistutus Toimiston valmisteluryhmä Viranomaisneuvottelu Aloitus ja tavoitevaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Vahvistamisvaihe Valmistelun vaiheista saa tietoa koko kaavaprosessin ajan suoraan Keski Suomen liiton alueiden käytön yksiköstä (ks. yhteystiedot) tai Keski Suomen liiton Internet sivuilta, jota käytetään vaihemaakuntakaavan pääasiallisena tiedotuskanavana. Suunnitteluun liittyvät keskeiset asiakirjat (mm. osallistumis ja arviointisuunnitelma) löytyvät myös liiton kotisivuilta. Edellä esitettyjen osallistumis ja vuorovaikutusmenettelyjen lisäksi osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Kirjallista palautetta on mahdollista antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, faksilla tai sähköpostilla. Suullista palautetta on mahdollista antaa tiedotus ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Osallisten antama palaute käsitellään toimiston valmisteluryhmässä, ympäristö ja tasa arvovaikutusten ryhmässä sekä maakuntahallituksessa. Palaute menee tiedoksi maakuntavaltuustolle. Palaute ja siihen reagointi laitetaan vaihemaakuntakaavan Internet sivustolle. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään viipymättä tieto niille kunnan jäsenille ja muistutusten tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Kaavan valmistamisen kaikista merkityksellisistä vaiheista ja päivämääristä tiedotetaan maakuntaliiton Internet sivuilla ja sähköpostitse kaavan tekoon osallistuneiden yhteistyöryhmien jäsenille. KAAVAN VALMISTELU Vaihemaakuntakaavan käytännön valmistelusta vastaa Keski Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä (MRL 26 ). Kaavan valmistelua johtaa kehittämisjohtaja Martti Ahokas ja valmistelusta vastaa suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi. Maakuntakaavan esittelee ja sisällöstä vastaa maakuntahallitukselle maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Keski Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä: Martti Ahokas Juuso Huhtala Pekka Kokki Jarmo Koskinen Hanna Kunttu Tuula Niemistö 11

Katriina Peltonen Jarkko Pietilä Olli Ristaniemi Reima Välivaara Vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiä varten perustettiin selvitysryhmä. Ryhmän nimenä on Poskiprojektin selvitysryhmä. Se ei ole kunnallinen toimielin vaan asiantuntijaryhmä, jota käytetään valmistelussa. Selvitysryhmä ei osallistu vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon. Selvitysryhmän jäsenet ovat: Ympäristögeologi Maria Nikkarinen Geologian tutkimuskeskus (varalla hankepäällikkö Jari Hyvärinen) Kauppakamarin hallituksen jäsen Hannu Liimatainen Keski Suomen kauppakamari (varalla Infra Keski Suomi ry:n hallituksen pj. Ari Rikama) Infra Keski Suomi ry Kiinteistöpäällikkö Markku Karvonen Keski Suomen tiepiiri Yli insinööri Minna Koskinen Keski Suomen ympäristökeskus (varalla ympäristögeologi Pekka Pulkkinen) Toiminnanjohtaja Ari Huhtala Infra Keski Suomi ry MHY Metso:n hallituksen jäsen Pirjo Luotola Metsänhoitoyhdistys Metso (varalla aluejohtaja Pauli Rintala) Metsänomistajien liitto Järvi Suomi Järjestöagronomi Pertti Ruuska MTK Keski Suomi (varalla toiminnanjohtaja Juha Lappalainen) Piirisihteeri Juhani Paavola SLL Keski Suomen piiri Maakuntahallituksen jäsen Pekka Lankia Maakuntahallitus (varalla maakuntahallituksen jäsen Mari Kyllönen) Maakuntahallituksen jäsen Rolf Nyholm Maakuntahallitus (varalla maakuntahallituksen jäsen Tuija Mäkinen) Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Kaavoituspäällikkö Heikki Ala Tauriala Laukaa (varalla rakennustarkastaja Tapio Kainu) Ympäristösihteeri Kari Saari Muurame Selvitysryhmän puheenjohtajana toimii Martti Ahokas ja sihteerinä Hanna Kunttu/Katriina Peltonen. YHTEYSTIEDOT Kaavan laatijan yhteystiedot: Keski Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 JYVÄSKYLÄ puh. 020 7560 220 faksi 020 7560 277 http://www.keskisuomi.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi kehittämisjohtaja Martti Ahokas p. 0207 560 220, 040 595 0001 12 martti.ahokas@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin johto - maakuntakaavan oikeusvaikutukset suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi p. 0207 560 236, 040 595 0052 olli.ristaniemi@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin vetovastuu - kaavaselostus ja kaavakartta - maa ainesvarat

- tutkimukset ja selvitykset liikenneinsinööri Pekka Kokki p. 0207 560 231, 040 595 0006 pekka.kokki@keskisuomi.fi - liikenne maakuntainsinööri Jarmo Koskinen p. 0207 560 232, 040 595 0007 jarmo.koskinen@keskisuomi.fi - alue ja yhdyskuntarakenne - pohjavesialueet maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä p. 0207 560 235, 0400 503 795 jarkko.pietila@keskisuomi.fi - kulttuuriympäristöt - alueellisen kehityksen seuranta, analyysi ja ennakointi ympäristöpäällikkö Reima Välivaara p. 0207 560 226, 040 595 0918 reima.valivaara@keskisuomi.fi - suojelualueet - luonnonsuojelu - ympäristövaikutusten arviointi projektisihteeri Hanna Kunttu p. 0207 560 253, 040 595 0133 hanna.kunttu@keskisuomi.fi - osallistumis ja arviointisuunnitelma - sihteerin tehtävät - tilasto ja tausta aineiston kokoaminen tutkija Katriina Peltonen - maakuntakaavoituksen luotoselvitykset ja projektisihteerin tehtävät ATK valmistelija Juuso Huhtala p. 0207 560 229 juuso.huhtala@keskisuomi.fi - julkaisut - paikkatietoaineistot - tilasto ja tausta aineiston kokoaminen ATK piirtäjä Tuula Niemistö p. 0207 560 228, 040 595 0561 tuula.niemisto@keskisuomi.fi - kaavakartta - paikkatietoaineistot - tilasto ja tausta aineiston kokoaminen 13