26.3.2014 Suomen käsityön museon ylläpidosta luopumisen vaikutukset Jyväskylän kaupungin talouteen ja museotoimintaan Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 liittyvä selvitys 1 Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 on kirjattu palveluverkkoratkaisut, joita valmistellaan toteutettavaksi 2014 2016. Museopalvelujen osalta selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityö museon ylläpidosta kaupungin varoilla. Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluista vastaava vastuualuejohtaja Ari Karimäki kutsui kokoon työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia toisaalta Jyväskylän kaupungin talouteen ja toisaalta valtakunnallisena erikoismuseona toimivalle Suomen käsityön museolle. Työryhmä käynnisti selvityksen teon 7.11.2013. Työryhmään ovat kuuluneet Karimäen lisäksi talousjohtaja Seppo Mäkinen, lakimies Anja Lehtonen, museonjohtaja Simo Kotilainen, vs. museotoimenjohtaja/museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, pääluottamusmies Heljä Siitari ja 1.2.2014 alkaen museotoimenjohtaja Päivi-Marjut Raippalinna. Selvityksessä tuodaan esille Suomen käsityön museon vaiheisiin, kokoelmiin, henkilöstöön, talouteen ja tiloihin liittyviä taustoja. Selvityksen toimeksiannon mukaisesti on tutkittu museon tulevaa toimintaa neljä eri vaihtoehdon kautta: vaihtoehto 0, vaihtoehto 1, vaihtoehto 2 a ja vaihtoehto 2 b. Suomen käsityön museon tehtävät Museotoiminnasta säädetään museolaissa 1 ja museoasetuksessa. Suomen käsityön museo toimii valtakunnallisena erikoismuseona suomalaisen käsityökulttuurin, käsityön perinteen sekä tiedon ja taidon säilyttäjänä, hoitajana, tallentajana ja välittäjänä. Museo edistää käsityön arvostusta ja tukee käsityöläisyyttä ammattina, harrastuksena ja taiteena sekä kannustaa luovaan yrittäjyyteen. Museo tallentaa, tutkii, tulkitsee ja välittää tietoa, taitoa ja elämyksiä käsityökulttuurin menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Museo järjestää näyttelyitä ja tapahtumia sekä asettaa tietonsa kokoelmien, arkistojen, kirjaston ja tietokantojen välityksellä kaikkien alasta kiinnostuneiden käytettäväksi. Valtakunnallisena erikoismuseona sen tehtävä on toimia alansa asiantuntijana koko maassa. Suomen käsityön museon osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. 1 Museolaki 1 (11.11.2005/877) Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.
2 Museon vaiheita Museon perustamispäätöksenä pidetään Keisarillisen Senaatin päätöksellä 14.12.1888 osoitettua määrärahaa käsityömuseon toimintaa varten. Museo toimi aluksi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen alaisuudessa ja Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Vuosina 1908-1926 se toimi nimellä Valtion kotiteollisuusmuseo (Helsinki) Valtion kotiteollisuustoimiston alaisuudessa. Vuosina 1927 1933 museo toimi Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Lähes 50 vuoden tauon jälkeen museo aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1982 Jyväskylän kaupungin ylläpitämänä Jyväskylässä. Museosta kilpailivat Jyväskylä, Kuopio ja Hämeenlinna. Oikeuskanslerille tehdystä valituksesta huolimatta Jyväskylä valittiin sijaintipaikaksi. Museon saamista Jyväskylään perusteltiin muun muassa maakunnallisten toimijoiden yksituumaisuudella ja yhteistyömahdollisuuksilla Jyväskylän yliopiston ja alan oppilaitoksen kanssa. Lisäksi Jyväskylän kaupungilla oli tarjota tilat museota varten. Uusi itsenäinen museo sai nimekseen Suomen kotiteollisuusmuseo. Kymmenen vuotta myöhemmin museo sai nimityksen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Vuonna 1997 nimeksi vaihtui Suomen käsityön museo ja vuonna 2000 alkoi toiminta museon käyttöön peruskorjatussa kiinteistössä, Kauppakatu 25. Vuonna 1992 perustettu Suomen kansallispukukeskus toimii nykyään Suomen käsityön museon yhteydessä. Kansallispukukeskuksen sijaintipaikasta kilpailivat Jyväskylän ohella Hämeenlinna ja Lappeenranta. Suomen kansallispukukeskus hoitaa ainoana toimijana maassamme suomenkielisen alueen kansan- ja kansallispukuihin liittyviä asioita. Tärkeimmät niistä ovat pukututkimus, kansallispukutarkistukset ja uusien pukujen kokoaminen, alan koulutus ja neuvontatyö. Keskus järjestää näyttelyitä, työnäytöksiä, työpajoja sekä muita tapahtumia ja opastuksia. Keskus kerää ja tallettaa kansan- ja kansallispukuihin liittyvää arkisto- ja tutkimusaineistoa sekä pukuja ja muuta kansallispukuihin liittyvää aineistoa. Keskuksen toiminta on valtakunnallista ja yhteistyötä tehdään kaikkien Pohjoismaiden kanssa. Vuonna 1995 museon yhteyteen liitettiin aiemmin Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön ylläpitämä Konservointikeskus. Hallinto Suomen käsityön museo kuuluu Jyväskylän kaupungin museopalveluihin yhdessä Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon kanssa. Museopalveluita johtaa museotoimenjohtaja. Suomen käsityön museon toiminnasta vastaa museonjohtaja. Museopalvelut ovat osa kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluja, ja päättävänä elimenä toimii Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut valtakunnallisena erikoismuseona toimivalle museolle neuvottelukunnan, jonka kuluista se vastaa. Neuvottelukunnan asettamiskirjassa on nimitetty jäsenet nelivuotiskaudeksi (2012 2014), 8 jäsentä ja museonjohtaja (sihteeri). Asettamiskirjan mukaan neuvottelukunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja Suomen käsityön museon toiminnan kehittämiseksi, hyväksyy toimintasuunnitelmat ja talousarvioesitykset sekä pidemmän tähtäimen suunnitelmat, antaa lausunnon museoammatillisia toimia hakeneista sekä edistää alan yhteistoimintaa. Neuvottelukunnalle ei ole annettu virallista asemaa kaupungin toimintaa ohjaavissa, vuonna 2013 voimaan tulleissa säännöissä 2. Opetus- ja kulttuu- 2 Kalle Kallio, Valtakunnalliset erikoismuseot. Selvitys erikoismuseojärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta (OKM 2012:27) s. 71 Suomen käsityön museolla ei ole hallitusta vaan neuvottelukunta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää. Neuvottelukunnan rooli kuntaorganisaation osana toimivassa museossa on ollut epäselvä.
riministeriön edustajien mukaan (neuvottelu 3.3.2014) Suomen käsityön museon neuvottelukunnan roolia tulisi tarkastella uudestaan ja vahvistaa. Alun perin neuvottelukunta omalta osaltaan edusti valtion sitoutumista Suomen käsityön museon toiminnan kehittämiseen. Valtakunnallisena erikoismuseona Suomen käsityön museo käy lakisääteiset valtakunnallisen toiminnan nelivuotisneuvottelut Museoviraston kanssa. Seuraavan nelivuotiskauden 2015 2018 neuvottelu käydään syksyllä 2014. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 on kirjattu palveluverkkoratkaisut, joita valmistellaan toteutettavaksi 2014 2016. Museopalvelujen osalta selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityö museon ylläpidosta kaupungin varoilla. 3 Talous 2013 Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki sai Suomen käsityön museon 13 henkilötyövuodesta valtionosuutta 3 425 354. Valtionosuus ei kuulu tasausjärjestelmään, vaan tulee kokonaan Jyväskylän kaupungille. Lisäksi valtakunnallisena erikoismuseona Suomen käsityön museo saa vuosittain 175 000 harkinnanvaraista valtionavustusta. Museo hakee myös Opetus- ja kulttuuriministeriön, Museoviraston ja muiden tahojen avustuksia erilaisiin projekteihin. Avustussumma vaihtelee 40 000-70 000 /vuosi. Suomen käsityön museon kulurakenne ja rahoitus Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Valtionosuuden perusosa 425 354 425 354 Harkinnanvarainen valtionosuus 160 000 175 000 Muut avustukset - 56 414 Myyntituotot 30 000 67 212 Maksutuotot 52 300 47 651 Muut toimintatuotot 3 025 Henkilöstökulut 684 000 717 274 Palvelujen ostot 104 141 140 366 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 48 362 41 081 Muut toimintakulut 434 920 460 149 Poistot 7 097 Kaupungin rahoitusosuus - 603 769-591 311 Neuvottelukunnan voi katsoa sitouttavan käsityöalan toimijoita mukaan museoon ja tukevan museota sen valtakunnallisessa tehtävän määrittelyssä. Neuvottelukunnan rooli päätöksentekijänä on nykyisessä kuntaorganisaatiossa vähäinen, eikä sillä ole merkitystä valtion museopoliittisen ohjauksen näkökulmasta. 3 Museolaki 1 a (21.8.1998/644) Museotoimintaa varten myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) ja tässä laissa säädetään. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998 on kumottu L:lla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009.
4 Kustannusten jakautuminen Suomen käsityön museon toimintamenot 2013 Suomen käsityön museon toimintatulot 2013 Kaupungi n veloitta mat kulut, esim. vuokrat ja atkpalvelut 33 % 451 278 Muut menot 14 % 190 318 Henkilöst ökulut 53 % 716 323 Jyväskylän kaupungin osuus 44 % 591 135 Muut toimintat uotot ja avustukse t 12 % 166 430 Valtion osuus 31 % 425 354 Opetus-ja kulttuurim inisteriön myöntäm ä harkinnan varainen avustus 13 % 175 000 Henkilöstö Suomen käsityön museossa on 16 vakinaista työntekijää. Museo saa valtakunnallisena erikoismuseona 13 henkilötyövuodesta korotettua valtionosuutta (47 % / htv). Museoammatillisia työntekijöitä museon koko henkilöstöstä on 13. Lisäksi museossa työskentelee määräaikaista projektihenkilöstöä, työllistettyjä sekä eri oppilaitosten opiskelijoita ja harjoittelijoita. Määräaikaista henkilöstöä palkataan lähinnä harkinnanvaraisella valtionosuudella ja muilla avustuksilla. Museon toimitilat Museo toimii nykyään kolmessa toimipisteessä. Näyttelytilat, Kansallispukukeskus, muut yleisötilat ja työtilat (1 750 m²) sijaitsevat Kauppakatu 25 (Kilpisenkatu 12). Kokoelmien säilytystilat ja verstastilat (458 m²) sekä Konservointikeskus (292 m²) ovat kahdessa rakennuksessa Salmirannassa. Vuonna 2014 Kauppakatu 25 sijaitsevien tilojen arvon on arvioitu olevan 1 900 000. Toimitiloissa oleva irtaimisto on Jyväskylän kaupungin omaisuutta. Vuonna 2014 irtaimiston arvoksi on arvioitu noin 70 000. Tämän lisäksi irtaimistoon kuuluu näyttelytekninen kalustus.
5 Kokoelmien laajuus ja omistus Suomen käsityön museon kokoelmiin kuuluu esineitä, kuvia, arkistoaineistoa sekä käsikirjaston aineisto. Museon kokoelmien omistajuus jakautuu Suomen valtion ja Jyväskylän kaupungin kesken. Valtio omistaa museon kartunnan vuosilta1890-1982 ja museon saamat lahjoitukset vuodesta 1982 alkaen (ellei toisin mainita). Jyväskylän kaupungin omaisuutta ovat kokoelmaostot vuodesta 1982 alkaen, vuodesta 1982 lähtien virkatyönä syntynyt aineisto sekä lahjoitukset vuodesta 2004 lähtien (ellei toisin mainita). Museon kokoelmissa on valtion ja kaupungin omistamaa aineistoa seuraavasti: 1. esineitä 40 000 kpl, valtio 50 % ja kaupunki 50 %. 2. kuvia 68 000 kpl, valtio 20 % ja kaupunki 80 % 3. arkistoaineisto (piirustuksia, kirjeitä jne.) 71 hyllymetriä, kaupunki 100 % 4. käsikirjasto 7 032 nimikettä, valtio 15 % ja kaupunki 85 % Kansallispukukeskuksen kokoelmissa on 70 % valtion ja 30 % kaupungin omistuksessa olevaa aineistoa seuraavasti: 1. esineitä 3 835 kpl 2. mallipukukokoelma 103 pukua sekä luetteloimattomia 46 päänumeroa, jotka voivat sisältää yhden pukukokonaisuuden tai useita pukuja 3. luetteloituja kuvia 3 603 kpl 4. luetteloimattomia noin 8 000 kpl 5. arkistoaineisto (piirustuksia, kirjeitä jne.) yhdeksän hyllymetriä 6. käsikirjasto 232 nimikettä. Kansallispukukeskuksen kokoelmasta 70 % on valtion omistamaa aineistoa käsittäen Suomen kansallispukuneuvoston kokoelmat (mallipuvut, tutkimusaineisto ja kuvat) sekä lahjoitukset vuodesta 2013 alkaen. Valtion omistuksessa on myös Kansallispukukeskuksen kirjasto 1992 1999 kaikkiaan 232 nimikettä. Jyväskylän kaupunki omistaa Kansallispukukeskuksen kokoelmasta 30 %. Kaupungin omistamaan aineistoon kuuluvat saadut esinelahjoitukset vuosilta 1992-2013, yhteensä 274 lahjoitusta, sekä 52 ostoa, lahjoitukset vuodesta 2013, 3 603 luetteloitua kuvaa ja noin 2 000 luetteloimatonta kuvaa sekä pukutarkistusten yhteydessä tullut tutkimusmateriaali. Kansallispukukeskuksen käsikirjaston kaupungin omistuksessa olevat kirjat ovat museon kirjaston yhteydessä. Kokoelmien arvo Museoissa ja arkistoissa olevalle kansallisomaisuudelle on hankalaa määritellä rahallista arvoa. Kokoelmia voidaan kuitenkin arvottaa eri kriteereillä. Esineen arvon määräytymiseen vaikuttavat seuraavat seikat: esineeseen museossa käytetyt palkalliset työtunnit vastaavan uuden hankkiminen mahdollinen konservointi luettelointi/ tutkimustyö kuvaaminen kulttuurihistoriallinen arvo (autenttisuus ja kontekstitiedot), ei voi mitata rahassa
Vähimmäisarvo pätee kokoelman pienimmänkin objektin kohdalla. Huomionarvoista on, että kokoelmien ja objektien arvo kasvaa myös epäsuorasti aineiston vaikuttavuuden kautta. Suomen käsityön museon ja Kansallispukukeskuksen kokoelmien arvo on määritelty seuraavasti: Yhden esineen arvoksi on arvioitu 100. Summa muodostuu käsittely-, konservointi-, luettelointi-, säilytys- ym. kustannuksista. Edellä mainitulla periaatteella yhden kuvan hinta Suomen käsityön museon kokoelmissa on 28. Kansallispukukeskuksessa osa kuvista on hinnoiteltu 25 /kpl ja osa 50 /kpl. Suomen käsityön museon kokoelmassa arkistoaineistossa on 5 804 luetteloitua piirustusta. Yhden piirustuksen arvo on 20. Muuta arkistoaineistoa ei Jyväskylän maakunta-arkiston käytännön mukaisesti arvoteta rahallisesti. Kansallispukukeskuksen tutkimusarkiston kokonaishinnaksi on arvioitu 100 000. Käsikirjastojen aineistot on arvotettu Jyväskylän kaupunginkirjaston periaatteiden mukaan. Yhden nimikkeen keskimääräinen hankinta-arvo on 20. Suomen käsityön museon kokoelmien arvioitu rahallinen arvo on seuraava 4 : esineet 5 000 000 (SV 2 500 000 / JK 2 500 000 ) kuvat 1 725 000 (SV 345 000 / JK 1 380 000 ) arkistoaineisto 28 000 (JK 28 000 ) käsikirjasto 140 000 (SV 28 000 JK 112 000 ) Yhteensä 6 893 000 (SV 2 873 000 / JK 4 020 000 ) 6 Kansallispukukeskuksen kokoelmien arvioitu rahallinen arvo on seuraava: Valtion kokoelmien arvo mallipukukokoelma 350 000 mallipukukokoelman kuvakokoelma 130 000 Kansallispukuneuvoston kuvakokoelma 187 500 Kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto 100 000 käsikirjasto 4 640 Yhteensä 772 140 Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien arvo esineet 306 610 kuvat 160 075 käsikirjasto 5 300 Yhteensä 471 985 Kokoelmien kokonaisarvo 8 137 125 Suomen valtio 3 617 140 Jyväskylän kaupunki 4 519 985 4 SV=Suomen valtio, JK=Jyväskylän kaupunki
7 Selvitykseen on koottu tietoa neljästä vaihtoehdosta: Vaihtoehto 0 Suomen käsityön museon nykytilanne säilyy, Suomen käsityön museo ja Kansallispukukeskus jatkavat toimintaansa Jyväskylän museopalveluihin kuuluvana valtakunnallisena erikoismuseona. Vaihtoehto 1 Suomen käsityön museo säätiön ylläpitämäksi, Suomen käsityön museon, Kansallispukukeskuksen ja Konservointikeskuksen ylläpitäjäksi perustetaan säätiö. Jyväskylän kaupunki on yksi säätiön perustajajäsenistä. Kaupunki tukee museon toimintaa maksamalla osuuden vaadittavasta säädepääomasta ja myöntämällä vuosittain avustuksen museon toimintaan. Vaihtoehto 2 a Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museon toiminta lakkaa, Suomen käsityön museon, Kansallispukukeskuksen ja Konservointikeskuksen toiminta lopetetaan ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevat kokoelmat liitetään Keski-Suomen museon kokoelmiin. Valtion omistuksessa olevien kokoelmien kohtalosta neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Museotoiminnan lakkaaminen, kokoelmien huolto, pakkaaminen ja siirto vaativat resursseja ja riittävän pitkän siirtymäajan. Vaihtoehto 2 b Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museo muuttaa toiselle paikkakunnalle, Jyväskylän kaupunki luopuu kokonaan museon ylläpidosta ja luovuttaa omistuksessaan olevat kokoelmat museon uuden ylläpitäjän hoitoon. Kokoelmien hoidon kustannuksista sovitaan ylläpitäjän kanssa. Muutto toiselle paikkakunnalle vaatii resursseja ja riittävän siirtymäajan. Alla on selvitys eri vaihtoehdoista. Tarkastelussa ovat museon hallinto, talous, henkilöstö, kokoelmat ja tilat. Lisäksi on tarkasteltu taloudellisia vaikutuksia Jyväskylän kaupungille, vaikutuksia museotoimintaan sekä henkilöstöön. Lopussa on Suomen käsityön museon henkilökunnan kommentit eri vaihtoehdoista. Henkilöstö on käynyt selvitystä läpi yhdessä pääluottamusmies Heljä Siitarin kanssa 6.3.2014. Lisäksi vaihtoehdot on esitelty 11.3.2014 pidetyssä henkilöstön kuulemistilaisuudessa. Henkilöstön palaute eri vaihtoehdoista on saatu kirjallisena 17.3.2014. Suomen käsityön museon tuleva toiminta vaihtoehdot 0, 1 ja 2 a ja 2 b Vaihtoehto 0 Suomen käsityön museon nykyinen tilanne säilyy Hallinto Suomen käsityön museo on yksi kolmesta Jyväskylän kaupungin museopalveluihin kuuluvasta museosta museopalveluja johtaa museotoimenjohtaja ja Suomen käsityön museolla on museonjohtaja Suomen käsityön museolla on OKM:n asettama neuvottelukunta Talous Jyväskylän kaupungin osuus TA2013 oli 603 764 ja toteuma 591 311 yhdessä museopalvelujen muiden kahden museon, Jyväskylän taidemuseon ja Keski- Suomen museon kanssa pilotoidaan suoriteperusteista budjetointia museon valtakunnallisen statuksen vuoksi museolle myönnetään muista museopalveluiden museoista poiketen henkilötyövuosiin sidotun valtionosuuden lisäksi vuosittain harkinnanvaraista valtionosuutta noin 175 000 museo saa muita avustuksia vuosittain 50 000-70 000
OKM:n näkemyksen mukaan (neuvottelu 3.3.2014), mikäli museo jatkaa nykyisellään, voidaan neuvotella Jyväskylän kaupungin kanssa mahdollisesta harkinnanvaraisen valtionavustuksen kasvattamisesta.vuonna 2014 avustus on 170 000, avustusta kasvattamalla voitaisiin korvata sitä, että Jyväskylän kaupunki huolehtii valtion omistuksessa olevista kokoelmista (ei toteudu automaattisesti, mutta asiaa voidaan pohtia) Henkilöstö toiminta jatkuu nykyisillä henkilöstöresursseilla VOS henkilötyövuodet 13 vakinaiset vakanssit 16 harkinnanvaraisella valtionavustuksella palkataan vuosittain 2-3 määräaikaista museoalan työntekijää Toimitilat 2 500 m² nykyiset toimitilat omistaa Jyväskylän kaupunki näyttely-, opetus- ja toimistotilat sijaitsevat edelleen toiminnan kannalta keskeisellä paikalla Kauppakatu 25:ssä 1 750 m² kokoelmat ja verstas sijoittuvat Kokoelmakeskukseen Salmirantaan 458 m² Konservointikeskus sijaitsee Salmirannassa 292 m² Kokoelmien omistus ja kartunta kokoelmien arvo 8 137 125 (SV 3 617 140 ja JK 4 519 985 ) kokoelmat ovat Suomen valtion ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa ja karttuvat tallennussuunnitelman mukaisesti tuleva kokoelmakartunta on Jyväskylän kaupungin omistuksessa, ellei lahjoittaja määrää toisin kaupungin linjan mukaisesti museokokoelmia ei vakuuteta Muuta näyttely- ja toimistotilat ovat osittain epäkäytännölliset, mutta museon sijainti erinomainen näyttely- ja toimistotiloissa joudutaan parantamaan tilojen esteettömyyttä tulevien ja lähtevien näyttelyjen siirto vaatii erityisjärjestelyjä Kävelykadulla tulevina vuosina museo tarvitsee lisää säilytystilaa Salmirannasta Konservointikeskus lopettaa konservointipalvelujen myynnin ulkopuolisille ja tekstiilien konservointi organisoidaan uudelleen museopalveluissa OKM ei puutu Konservointikeskuksen tilanteeseen, työpanos voidaan suunnata Jyväskylän museopalveluiden museoiden omiin kokoelmiin, koska konservointipalvelujen tarjoajia on huomattavasti enemmän kuin keskuksen toiminnan alkuaikoina, valtakunnallinen neuvontavastuu säilyisi Taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta kaupunki rahoittaa museon toimintaa vuosittain noin 600 000 eurolla, joka on hieman alle 50% kokonaiskustannuksista Nykytilanteen säilymisen edut ja haitat museotoiminnan kannalta Kaupungilla on kolme vetovoimaista museokokonaisuutta Monipuolisen museotoiminnan kehittäminen yhtenä kokonaisuutena Henkilöstön esiin tuomia asioita vaihtoehdosta 0 Kaupungille tulevat verotulot 8
Museoasiakkaat tuovat museolle tuloja: pääsylipputulot, museokaupan tuotto, asiantuntija- ja konservointipalvelujen myynti Vaikutus Jyväskylän matkailuun, vetovoimaisuuteen Paras vaihtoehto Mikäli museon toiminta jatkuu nykyisellään, on ilmeisesti mahdollista saada neuvoteltua opetus- ja kulttuuriministeriöltä museon avustuksiin korotusta Museopalveluiden yhteistoiminnan kehittäminen ja tehostaminen ei välttämättä vaadi yhteisiä tiloja Museon keskeinen sijainti elävöittää kaupungin keskustaa ja palvelee myös matkailijoiden tiedonsaantitarpeita, kun Nikolainkulma on suljettu iltaisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin Museon tilat on remontoitu vuonna 2000 museokäyttöön. Muutto toisiin, museokäyttöön soveltuviin tiloihin tulee kalliiksi. 9 Vaihtoehto 1 Suomen käsityön museo säätiön ylläpitämäksi Taustaa Suomessa valtio rahoittaa museotoimintaa henkilötyövuosiin sidotulla valtionosuudella valtionosuuden saamisen edellytyksenä on museolain 2 :ssä olevien säädösten toteutuminen 5 maassa on 16 valtakunnallista erikoismuseota, joista 13 on säätiöiden omistuksessa, kaksi kunnallista ja yksi yhdistyksen omistama kunnan ylläpitämiä ovat Suomen käsityön museo ja Riihimäen lasimuseo Hallinnollinen muutos Säätiön perustamisluvan hakeminen säädekirja, jossa mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus perustajien lainvoimainen päätös perustamisesta, jossa hyväksytty myös säätiön säännöt ja säätiölle luovutettava omaisuus (kuka omistaa) jos muu kuin perustajataho saa hallituksen jäseniä, suostumus tehtävän vastaanottamisesta esteettömän asiantuntijan arvio säätiölle tulevasta omaisuuden arvosta, jos luovutetaan muuta kuin rahaa, ellei arvo ole yleisesti tunnettu toiminta- ja rahoitussuunnitelma, jos säätiö perustetaan minimipääomalla (25 000 ) perustamisluvan käsittelymaksu on 1 680 euroa käsittelyaikaennuste Patentti- ja rekisterihallituksessa on 3 päivää 5 Museolaki 2 (11.11.2005/877) Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että: 1) museon omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen; 2) museon toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta että museota ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi; 3) museolla on sen toimintaa ohjaavat säännöt, joissa museon toimiala on määritelty sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään; 4) museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa; 5) museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä; 6) museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia; 7) museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa; 8) museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.
10 Ilmoitus säätiörekisteriin kun, perustamislupa saatu kun, säännöissä mainitut toimielimet valittu ja järjestäytyneet kun, hallitus on ottanut vastaan säätiölle tulevan omaisuuden kun, tilintarkastajan lausunto / omaisuus luovutettu säätiölle jos luovutetaan kiinteää, niin luovutuskirja, joka säätiön puolesta allekirjoitettu vastaanotetuksi on tehtävä 6 kk:n sisällä perustamisluvasta, muutoin raukeaa on maksuton Päätös Suomen käsityön museon säätiöittämisestä päätöksen tekee Jyväskylän kaupunginvaltuusto säätiöittämisestä neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa lainsäädännön mukaan museo voi olla yhtä hyvin säätiön kuin kunnankin omistuksessa OKM:n ei näe estettä sille, että museon omistaisi säätiö OKM:n mukaan omistajuus ei vaikuta henkilötyövuosiin sidotun valtionosuuden tai harkinnanvaraisen valtionosuuden määrään, mikäli museon toiminta pysyy vähintään nykytasolla. Asia ratkaistaan vuosittain ja valtionosuuden määrä perustuu vuosittain tehtävään valtionosuuskyselyyn Säätiön mahdollisia perustajajäseniä (neuvotteluja ei ole käyty) Jyväskylän kaupunki Kuopion Rouvasväen yhdistys Fredrika Wetterhoff -säätiö OKM:n mukaan Jyväskylän kaupungilla tulee olla keskeinen rooli ja merkittävä taloudellinen panostus perustettavassa säätiössä käsityöalan yhdistyksiltä on todennäköisesti vaikea saada rahoitusta säädepääomaan Suomen museoliitto ei todennäköisesti voi olla perustajajäsen, mutta voi nimetä edustajansa säätiön hallitukseen OKM ei voi osallistua säätiöiden toimintaan OKM:n näkemys on, että säädepääoman tulisi olla niin suuri, että sen tuotosta saadaan rahoitusta vuosittain toimintaan OKM arvioi, että säätiöön voi olla vaikea saada valtakunnallisia toimijoita säätiön perustajajäseniksi, koska museo on vahvasti leimautunut Jyväskylään Omaisuus kokoelmien arvo 8 137 125 irtaimiston arvo noin 70 000, lisäksi näyttelytekninen kalustus Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien luovuttamisesta perustettavan säätiön hoitoon päättää kaupunginvaltuusto, joka päättää myös mahdollisen omistusoikeuden siirtymisestä valtion omistamien kokoelmien siirtämisestä säätiön hoitoon ja mahdollisesta omistajuudesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö OKM:n mukaan Jyväskylän kaupungin kanssa tehtyyn sopimukseen ei sisälly mitään valtion kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä maksettavaa korvaussummaa, vaan on katsottu, että valtio osallistuu museon ylläpitoon valtionosuudella ja harkinnanvaraisella avustuksella. Kansallispukukeskuksen toimintaa on tuettu vain muutama vuosi sitten tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tuolloin Kansallispukuneuvosto lopetti toimintansa ja pukukokoelma ja valtakunnallinen neuvontatyö siirrettiin Suomen käsityön museon yhteydessä olevaan Kansallispukukeskukseen. Kansallispukukeskus sai myös toimintarahaa tuossa yhteydessä.
OKM:n näkemyksen mukaan säätiö voi olla yhtä hyvin kokoelmien hoitaja kuin kuntakin, esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelma on edelleen valtion omistuksessa valtion kokoelma olisi todennäköisesti edelleenkin eräänlainen deponointi näistä kysymyksistä on erikseen neuvoteltava OKM:n kanssa, kun selviää, mikä on Jyväskylän kaupungin valitsema vaihtoehto Mahdollinen säätiön toiminnan rahoitus (arvio nykykustannusten mukaan) Tulot vuoden 2013 valtionosuus 425 354 vuoden 2013 harkinnanvarainen valtionavustus 175 000 muut avustukset n. 50 000 oman toiminnan tuotot 115 000 Yhteensä 765 354 11 Menot henkilöstökulut 684 000 vuokrat ym. 434 920 palvelujen ostot 199 841 aineet, tavarat ja tarvikkeet 48 362 yhteensä 1 367 123 Erotus 603 769 Jatkossa tarvittavat muut tulot arvio mahdollisesta kaupungin avustuksesta 300 000 ( noin ½ kaupungin nykyisestä osuudesta) - kaupungin mahdollinen korvaus omien kokoelmien hoidosta 150 000 - omarahoitusosuus kasvaa 205 200 - vuokramenojen kasvu 43 500 - kokoelmien vakuutusmaksut 10 000 - arvonlisäveron osuus toimintamenoihin 36 500 Lisärahoitustarve 296 500 säätiön säädepääoma puskurirahastona talouden vakaannuttamiseksi, arvio 150 000 OKM:n kokemusten mukaan säätiöittäminen ei ole halpaa, asia todettu viimeksi Valtion taidemuseon säätiöittämisen yhteydessä alv:n vaikutukset on tarkkaan ennakoitava laskelmiin ja toisaalta haettava ennakkopäätöstä arvonlisäverokelpoisuudesta, arvonlisäveron osuus kasvattaa toimintamenoja noin 36 500 eläkejärjestelmistä aiheutuu yllättävästikin kulua museon käytössä olevista tietojärjestelmistä aiheutuu kuluja kustannukset voivat säätiön perustamisessa ja säätiömallissa olla sellaiset, ettei kaupungille tule siitä merkittävää säästöä, tulevia kustannuksia on vaikea ennakoida mikäli säätiön rahoituspohja on huono ja museon toimintaa joudutaan supistamaan, näkyy tämä valtionosuuskyselyissä ja vaikuttaa sitä kautta valtionosuuden pienenemiseen Suomen käsityön museossa valtionosuus pienenee, mikäli laskennalliset VOS- henkilötyövuodet putoavat alla nykyisen 13 henkilötyövuoden
12 Henkilöstö 16 vakituista työntekijää 13 henkilötyövuodesta valtionosuus työntekijät siirtyvät säätiön palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin (vanhoina työntekijöinä) säätiössä noudatettava työehtosopimus on neuvoteltava asia henkilöstösäästöjä mahdollisten eläköitymisten ja tehtävien uudelleen jaon kautta Toimitilat vuokratilat (vuokranantajana Jyväskylän kaupunki tai joku muu taho) tarvittavat tilat samat kuin nykyiset: 2 500 m² kaupungin perimät tilavuokrat nousevat säätiöittämisen vuoksi 5-10 % eli noin 43 500 / vuosi tilaratkaisujen vaikutus vuokrakustannuksiin, kävijämääriin ja oman toiminnan tuottoihin toiminnan jatkumisen turvaamiseksi Jyväskylän Tilapalvelulta tarvitaan takuu näyttely tilojen, museomestarin verstaan ja Konservointikeskuksen säilymisestä nykyisillä paikoilla mahdollinen uusi sijainti voi vaikuttaa museokaupan tuottoon ja muuhun oman toiminnan tuottoon mahdollinen muutto uusiin näyttelytiloihin tarkoittaa uuden perusnäyttelyn rakentamista ja sen rahoitusta uusien perusnäyttelyjen tekemisen neliöhinta 1 300-1 500, 220 m² x 1 500 = 330 000 kokoelma-, konservointi- ja verstastilojen mahdollinen siirtyminen pois nykytiloista voi alentaa vuokrakustannuksia uusien museomestarin verstastilojen ja konservointitilojen rakentaminen on huomattava kertainvestointi, noin 500 000-700 000 Kokoelmien omistus ja kartunta korvauksista säätiölle valtion kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä neuvotellaan erikseen, ei ole kuulunut OKM:n ja väliseen sopimukseen korvaukset säätiölle Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä tulee sopia uuden kartunnan omistajuus säätiölle kokoelmien vakuuttaminen: kustannus 10 000 /vuosi näyttelyjen vakuuttaminen: 660 / vuosi Jyväskylän kaupungin hallintosääntö: 46 Omaisuuden hankkiminen tai luovuttaminen Omaisuuden luovutuksesta päättää, ellei tässä säännössä muuta määrätä kaupunginvaltuusto, jos omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän Muuta irtaimiston arvo ja mahdollinen luovutus säätiön omistukseen Jyväskylän kaupungin hallintosääntö: 46 Omaisuuden hankkiminen tai luovuttaminen Omaisuuden luovutuksesta päättää, ellei tässä säännössä muuta määrätä kaupunginvaltuusto, jos omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän Suomen käsityön museon säätiöittämisen taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta, kun toiminta jatkuu nykytasolla kaupungille nykyisin tuleva valtionosuus siirtynee säätiölle
kaupunki osallistuu säätiön perustamiseen, säädepääomaan annettava kaupungin osuus työryhmän arvion mukaan esimerkiksi 100 000 kaupungin vuosittainen avustus Suomen käsityön museolle, esimerkiksi 300 000 on puolet kaupungin nykyisestä rahoitusosuudesta (noin 600 000 ) kaupungin omaisuuden (kokoelmat 4 519 985 ja irtaimisto noin 70 000 ) siirtäminen säätiön hoitoon ja mahdollisesti omistukseen Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien hoidon kustannukset/vuosi noin 150 000 (säilytystilan vuokra, kokoelmien hoito, luettelointi ja konservointi) oman toiminnantuotto 2013 noin 115 000 katettavaa jää noin 300 000 Suomen käsityön museon varhemaksut (21 900 vuonna 2012) jäävät kaupungin maksettavaksi edelleen vuosittain arvonlisäveron osuus tulee lisätä kaikkiin palvelujen ostoihin sekä aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, vuonna 2013 arvonlisäveron osuus oli 36 500 Säätiömallin mahdolliset vaikutukset museotoimintaan ulkopuolisen rahoituksen hakeminen useammasta paikasta mahdollistuu oma varainhankinta ja toiminnan kehittäminen helpottuvat pienessä, joustavassa organisaatiossa henkilötyövuosiin sidottu valtionosuus saataneen kaupungin sijaan säätiölle talouden suunnittelun yksinkertaistuminen mahdollistuu kiinteiden kustannusten mahdollinen pieneneminen (esim. tilitoimistomaksu, it-tuki) edullisemmat tilaratkaisut vuokrien osalta mahdolliset, erityisesti säilytystilojen osalta vuokramenojen kasvu: kaupungin sisäisen vuokran muuttuminen ulkoiseksi vuokraksi merkitsee vuokramenojen kasvua 5-10 % eli noin 43 500 näyttely- ja työtilojen mahdollinen muutto nykyiseltä paikalta edullisempiin ja kauempana sijaitseviin tiloihin voi vaikuttaa asiakasmäärän vähenemiseen ja museokaupan tulojen ja muun oman tulonhankinnan pienenemiseen valtionosuus voi pienentyä, mikäli toimintaa joudutaan supistamaan, kerrannaisvaikutus toimintaan henkilöstön palkkojen lasku museoalan yksityisen puolen työehtosopimuksen mukaiseksi rahoituksen hankinta vie aikaa ja henkilöstöresursseja palvelut suuntautunevat jatkossa enemmän vain maksaville asiakkaille, ilmaispalvelut vähenevät tai loppuvat (vapaa pääsy perjantaisin, lasten ja nuorten vapaapääsy, työpajamaksut nousevat) mahdollinen muutto pois kaupungin vuokratiloista aiheuttaa suuria investointikustannuksia (näyttelytilat, konservointitilat, verstastilat) Henkilöstön esiin tuomia asioita vaihtoehdosta 1 Riittävän säädepääoman kokoaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä Jos kootun säädepääoman tuotto ei riitä museon toimintamenoihin, säätiötä ja museota uhkaa kuihtuminen. Museon nykyinen kaupunkilaisten tarpeet tasapuolisesti huomioiva toimintamalli muuttuu radikaalisti. Säätiön omistaman museon toiminta suuntautuu maksukykyisille asiakkaille, jolloin tarjottavat tuotteet ja palvelut valitaan heitä silmällä pitäen. Myös kaikki palvelumaksut joudutaan korottamaan, työpajoissa, pääsymaksuissa yms. palveluissa. Tällä on suora vaikutus esim. lapsiin, nuoriin, työttömiin ja eläkeläisiin. Muiden säätiöiden omistamien museoiden kokemusten perusteella henkilökunnan työpanos menisi suurelta osin museon rahoituksen hankintaan. 13
Vaihtoehto 2 a Jyväskylän kaupunki luopuu kokonaan Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museon toiminta lakkaa Hallinto Suomen käsityön museon toiminta lakkaa museolain edellyttämä takuu kokoelmien säilymisestä museokokoelmina siinäkin tapauksessa, että museon toiminta lakkaa, näkyy Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasääntö (2013) 3 Lautakunnan toimivalta: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä; erityisesti avustuksista ja tilojen myöntämisen periaatteista. opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtion kokoelmien sijoittamisesta, vaaditaan riittävän pitkä siirtymäaika Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevat kokoelmat liitetään Keski-Suomen museon kokoelmiin Talous Jyväskylän kaupunki menettää korotetun valtionosuuden 425 354 (2014) OKM:n mukaan valtionosuus menetetään välittömästi, kun lakkauttamispäätös on tehty, samoin käy harkinnanvaraiselle valtionavustukselle OKM:n valtionosuudet eivät koskaan siirry automaattisesti toiselle museolle vaaditaan aina neuvottelu yhdistelmämuseon (esimerkiksi Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo) kyseessä ollessa tilanne on erilainen, valtionosuudet saattaisivat säilyä, vaatii neuvottelua ja tilannekohtaista harkintaa vuosittainen harkinnanvarainen avustus 175 000 loppuu ja samalla kansallispukukeskuksen rahoitus OKM:n edustajien mukaan nykyratkaisu eli Kansallispukuneuvoston lakkauttaminen ja neuvontatoiminnan ja kokoelman siirtäminen Suomen käsityön museon yhteyteen on vuonna 2013 tehty, usean eri tahon kesken neuvoteltu ratkaisu toiminnan lopettaminen vaatii neuvotteluja ja pitkä siirtymäajan lakkauttamisesta syntyy merkittäviä kustannuksia o eri omistajien kokoelmien erottaminen o valtion kokoelmien kuntokartoitus, pakkaaminen ja siirto mahdollinen siirto uuteen sijoituspaikkaan o henkilöstö- ja toimintakulut henkilöstömenot säilyvät Jyväskylän kaupungilla ja pienenevät eläkeratkaisujen myötä kokoelmien vakuutukset Henkilöstö henkilöstö museopalvelujen muihin museoihin, eläköitymisen yhteydessä vapautuvia vakansseja ei täytetä, irtisanotaanko osa? OKM:n mukaan valtionosuus menetetään välittömästi, kun lakkauttamispäätös on tehty harkinnanvarainen valtionavustus menetetään Toimitilat luovutaan näyttelytiloista Jyväskylän kaupunki myy Kauppakatu 25:ssa sijaitsevan kiinteistön, 1 900 000 14
henkilökunnan työtilat museopalveluiden muihin museoihin (Vapaudenkatu 28, Kokoelmakeskus, Keski-Suomen museo) museopalveluiden kokoelmatilat säilyvät Kokoelmakeskuksessa Konservointikeskus ei enää myy palveluja ulkopuolisille, konservaattorit työskentelevät kaupungin omien kokoelmien parissa Kokoelmien omistus ja kartunta osa kokoelmista valtion ja osa Jyväskylän kaupungin valtion omistamien kokoelmien palauttaminen vaatii neuvottelut ja riittävän pitkän ajan OKM:llä ei ole mitään ennakkotapausta vastaavasta tilanteesta valtionosuus lakkaa heti, kun päätös museotoiminnan lakkaamisesta on tehty Kansallispukukeskukseen tulleesta kokoelmasta on vuonna 2013 sovittu usean eri tahon kanssa ja löydetty ratkaisu, Kansallispukukeskuksen toiminnan lakkaaminen myös monimutkainen ja kallis siirtyykö kaupungin osuus kokoelmista Keski-Suomen museon hoitoon, kustannukset? Valtionosuuden saamisen edellytyksenä museolain 2 mukaan on muun muassa se, että museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa. Tämä on otettu huomioon Jyväskylän kaupungin Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön pykälässä 3, jossa todetaan kulttuuri ja liikuntalautakunnan päättävän museolain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä Muuta museon ja kokoelmien purkamiseen tarvittava aika ja resurssit Suomen käsityön museon lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta valtionosuuden maksaminen ja harkinnanvaraisen avustuksen maksaminen Jyväskylän kaupungille ja Suomen käsityön museolle lakkaa (noin 600 000 ) tilakustannukset ja henkilöstökustannukset säilyvät nykyisellään ainakin alkuun valtion omistamien kokoelmien palautuskustannukset, usean vuoden siirtymäaika henkilöstökustannukset säilyvät, noin 700 000, pienenevät vähitellen eläköitymisten myötä sisäiset vuokrat pienenevät, kun luovutaan Kauppakatu 25:n tiloista Kauppakatu 25 kiinteistön myyntitulot kaupungille noin 1 900 000 vetovoimaisen käyntikohteen menettämisen vaikutus kaupungin imagoon ja matkailuun kielteinen Suomen käsityön museon lakkauttamisen vaikutukset museotoiminnalle pitkäjänteisen kulttuuriperintötyön katoaminen Kansallispukuasioita hoitava asiantuntijayksikkö häviää Suomesta asiantuntijuuden ja osaamisen huomattava heikkeneminen asiakassuhteiden katkeaminen alan yhteistyöverkostojen (oppilaitokset, Jyväskylän yliopisto, yritykset ja yhdistykset) menettäminen museokävijöiden määrä pienenee 15 Vaihtoehto 2 b Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museo muuttaa toiselle paikkakunnalle Hallinto
museolain edellyttämä takuu kokoelmien säilymisestä museokokoelmina siinäkin tapauksessa, että museon toiminta lakkaa, näkyy Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasääntö (2013) 3 Lautakunnan toimivalta: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä; erityisesti avustuksista ja tilojen myöntämisen periaatteista. museon uuden ylläpitäjän kanssa sovitaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta opetus- ja kulttuuriministeriö sopii valtion omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta museo siirtyy kokonaan pois Jyväskylästä Talous Jyväskylän kaupunki menettää korotetun valtionosuuden 425 354, kun museo lakkaa olemasta OKM:n mukaan Jyväskylän kaupunki menettää välittömästi päätöksen teon jälkeen valtionosuuden vuosittainen harkinnanvarainen avustus 175 000 loppuu mitä kustannuksia syntyy museon muutosta? o eri omistajien kokoelmien erottaminen o valtion kokoelmien kuntokartoitus, pakkaaminen ja siirto mahdollinen siirto uuteen sijoituspaikkaan o henkilöstö- ja toimintakulut henkilöstömenot siirtyvät museon uudelle ylläpitäjälle Suomen käsityön museon jo syntyneet varhemaksut jäävät vuosittain kaupungin maksettavaksi Henkilöstö henkilöstö siirtyy museon uudelle ylläpitäjälle entisin palvelussuhteen ehdoin (vanhoina työntekijöinä) Toimitilat Jyväskylän kaupunki myy Kauppakatu 25:ssa sijaitsevan kiinteistön, 1 900 000 museopalveluiden kokoelmatilat säilyvät Kokoelmakeskuksessa Kokoelmien omistus ja kartunta osa kokoelmista valtion ja osa Jyväskylän kaupungin museon uuden ylläpitäjän kanssa sovitaan Jyväskylän kaupungin ja valtion omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta ja hoitokustannuksista tai kokoelmien mahdollisesta luovuttamisesta museon uudelle ylläpitäjälle Muuta museon ja kokoelmien muuttoon tarvittavat resurssit, sopimus Suomen käsityön museon muuton taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta henkilöstökustannukset säästyvät, noin 700 000 sisäiset vuokrat pienenevät, kun luovutaan Kauppakatu 25:n tiloista Kauppakatu 25 kiinteistön myyntitulot kaupungille noin 1 900 000 vetovoimaisen käyntikohteen menettämisen vaikutus matkailuun kielteinen 16
17 Suomen käsityön museon lakkauttamisen vaikutukset museotoiminnalle pitkäjänteisen museon toimialaan liittyvän kulttuuriperintötyön katoaminen kaupungista Suomen ainoan Kansallispukuasioita hoitavan asiantuntijayksikön siirtyminen pois Jyväskylästä asiantuntijuuden ja osaamisen huomattava heikkeneminen Jyväskylässä asiakassuhteiden mahdollinen katkeaminen alan yhteistyöverkostojen osittainen menettäminen museokävijöiden määrän pieneneminen Jyväskylässä vaikutukset kaupungin imagoon, vetovoimaisuuteen ja matkailuun muuton aiheuttama siirtymäaika vaikuttaa asiakaspalveluun usean vuoden ajan Henkilöstön esiin tuomia asioita vaihtoehdoista 2 a ja 2 b Huonoimmat mahdollisista vaihtoehdoista Kaupungin imago nykyisten ja tulevien kuntalaisten mielessä kärsii Kaupungin valtakunnallinen imago kärsii matkailijoiden, museon sidosryhmien sekä valtionhallinnon näkökulmasta. Kaupunki toivoo, että Jyväskylään sijoitettaisiin valtion valtakunnallisia toimintoja. Jyväskylässä nyt jo toimivan valtakunnallisen erikoismuseon lakkauttaminen antaa kaupungin toiveista valtionhallinnon suuntaan aivan päinvastaisen viestin. Valtakunnallisesta museosta luopuminen on todellinen imagotappio Jyväskylälle. Museon yhteistyökumppanit (esim. yksityishenkilöt, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, Opetus- ja kulttuuriministeriö) ovat luottaneet kaupunkiin museon vakaana taustaomistajana ja ovat luovuttaneet museolle kokoelmia sekä tehneet sopimuksia, mm. Suomen kansallispukukeskuksen toiminnasta. Kaupunkilaisten hyvinvointi kärsii. Museossa käy vuosittain tuhansia kaupunkilaisia paitsi näyttelyissä myös lukuisissa yleisötapahtumissa, jotka kannustavat ja ohjaavat omatoimiseen kädentaitojen harjoittamiseen. Tällä on tutkitusti suuri merkitys yleiseen elämänlaatuun ja mm. kuntoutumiseen. Museo on myös vilkas vapaaehtoistoiminnan kokoontumispaikka. Takaisku kaupungin keskustan kehittämiselle, jos vetovoimaiseksi vakiintunut matkailukohde katoaa. Jyväskylän museoista yksittäisenä yksikkönä Suomen käsityön museossa käy eniten asiakkaita, osittain sijaintinsa ja osittain sisältönsä takia. Viikonloppuisin sekä arkisin klo 16-18 museo on keskustan ainut paikka, josta turistit saavat informaatiota. Kaupunki menettää tuloja. Tutkimuksen mukaan museovieraat jättävät paikakunnalle keskimäärin 30-50 /hlö. Museo edistää alan yritystoimintaa paitsi näyttelyiden ja tapahtumien, myös museokaupan välityksellä. Esim. museokaupassa on myynnissä noin sadan suomalaisen pienyrityksen tuotteita. Kaupungin museon toimitilojen myynnistä saama tulo vaikuttaa kokonaisuutena pieneltä verrattuna kaikkiin menetyksiin. Museon vuosia jatkunut pitkäjänteinen kehittämistyö ja kaupungin siihen tekemät satsaukset katoavat. Valtakunnallisesti merkittävä alan keskus katoaa. Kaupunki ei välty kustannuksilta. Kaupunki on velvollinen vastaamaan omistamansa museokokoelman säilytyksestä, mistä syntyy vuosittain huomattavia summia.