Tuulivoimapuisto Viiatti Oy Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2013
sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Kevätmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät... 11 Lajikohtaista tarkastelua... 14 Kirjallisuus... 20 Liitteet... 21 Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin... 21 Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin... 25 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy. 2
JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Tuulivoimapuisto Viiatti Oy suunnittelee neljän tuulivoimalan rakentamista Pitkärasin alueelle, joka sijaitsee Saarijärvellä Keski-Suomessa. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana luontoselvitys- ja kaavoitushanketta toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla mahdolliset törmäysvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään huhtikuussa ja toukokuun alussa 2013 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 1,5 kilometriä Saarijärven keskustan pohjoispuolella. Lähimpiä taajamia ovat eteläpuolen Heramäki ja Härkälähde sekä kaakkoispuolella välittömässä läheisyydessä oleva Mustikkakorpi. Länsipuolella kahden kilometrin etäisyydellä on puolestaan Kolkanlahti (kuva 1). Hankealue on pinta-alaltaan noin 200 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka levittäytyy pohjois-eteläsuunnassa Mustikkakorvesta Varkauskorpeen. Pitkärasin tuulivoimapuiston alueella on pääosin mänty- ja kuusivaltaisia tuoreita, kuivahkoja ja kuivia kankaita sekä hakkuualoja. 3
Project 0 km 0.5 km 1 km 1:20 000 2 km 197.Pitkärasi Description Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA +358 440 330 497 Suunnittelu@megatuuli.fi Municipality Saarijärvi Date Wind Farm Environmental Study Scale 2013-05-27 1:20000 Drawing N:o 197-3 Kuva 1. Pitkärasin tuulivoimapuiston sijainti (sininen katkoviiva). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat kokeneet muutonseuraajat Hannu Honkonen, Timo Mäkinen ja Hannu Tammelin, joilla on merkittävästi paikallistuntemusta Keski-Suomen linnustosta. Raportoinnista vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittaja Santtu Ahlman ja Sami Luoma. 4
kevätmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä yhteensä 49 tuntia (98 henkilötyötuntia). Molemmat havainnointipisteet valittiin siten, että niistä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle ja muualle ympäristöön. Koska koska suunniteltu tuulivoimapuisto ja lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi länsipuolella noin 1,2 kilometrin etäisyydellä oleva Varkausmäki, jossa havainnointia tehtiin maa-aineksenottoalueella korkean sorakasan laella (kuva 2). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen. Samalla oli mahdollista havainnoida erittäin laajaa aluetta eteläpuolelta, sillä näkyvyyttä oli vähintään 20 kilometriä. Toinen havainnointipiste sijoitettiin alueen lounaispuolelle Kusiaismäkeen, joka sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä. Havaintopaikalta oli erinomainen näkyvyys erittäin laajalle alueelle etelään, länteen ja pohjoiseen, joten myös Pitkärasin hankealueen yli liikkuvia suuria lintuja oli mahdollista seurata. Varkausmäen ja Kusiaismäen havaintopaikat toimivat samalla kontrollipisteinä, sillä huomattavan laajojen näkösektorien vuoksi koko lähiseudun muuttoliikenne oli mahdollista kontrolloida. Pisteiden välinen etäisyys oli kahdeksan kilometriä ja ne sijaitsivat hankealueeseen nähden sellaisilla paikoilla, että suuret linnut oli mahdollista havaita vähintään toisesta pisteestä. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla, ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 3) siten, että ensimmäinen aste oli 0 65 metriä, toinen 65 100 metriä, kolmas 100 175 ja neljäs yli 175 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 175 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Molemmille lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. 5
Kuva 2. Kevättarkkailun havaintopisteet. Varkausmäki on merkitty sinisellä ja Kusiaismäki punaisella pallolla. 6
Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin seitsemänä päivänä (3.4. 3.5.), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Hannu Honkonen havainnoi jokaisena päivänä Varkausmäessä ja Timo Mäkinen sekä Hannu Tammelin Kusiaismäessä siten, että Tammelin vastasi havainnoinnista 15. 21.4. välisen ajan. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan huhtikuussa ja toukokuun alussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan viisi tuntia ja 25 minuutti auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti aikaisintaan seitsemän minuuttia sen jälkeen (taulukko 1). Kevätmuutto oli selvästi myöhässä, minkä vuoksi ensimmäinen havainnointikerta kohdistettiin kovien aamupakkasten vuoksi iltapäivälle. Kolmas kerta aloitettiin useita tunteja auringonnousun jälkeen sankan sumun vuoksi. (taulukko 1). Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui osittain hyvin. Aineistoa kerättiin vaihtelevissa pilvisyysolosuhteissa sekä aamusumussa ja sateessa, mutta tuulet pysyttelivät ennusteista huolimatta lännen ja lounaan puolella, eikä esimerkiksi vastatuulessa saatu havainnoitua (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kahdesta pakkasasteesta 12 lämpöasteeseen. 175 m 120 m 110 m 65 m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu 3.4. 12.00 16.00 6.35 15.4. 5.50 10.50 5.53 16.4. 10.00 16.00 5.50 21.4. 5.25 14.25 5.30 29.4. 5.00 13.00 5.07 1.5. 5.00 14.00 5.01 3.5. 5.00-13.00 4.55 Kuva 3. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 7
Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 3.4. -1 C 1 C 0/8 1/8 4 m/s W 3 m/s SW 15.4. 2 C 3 C 7/8 8/8 (sadetta) 5 m/s SW 5 m/s SW 16.4. 4 C 8 C 8/8 (sumua) 1/8 4 m/s SW 3 m/s SW 21.4. -2 C 9 C 1/8 1/8 3 m/s W 2 m/s W 29.4. 1 C 8 C 5/8 7/8 3 m/s S 8 m/s S 1.5. 2 C 7 C 1/8 3/8 3 m/s W 8 m/s W 3.5. -1 C 7 C 0/8 1/8 3 m/s W 10 m/s SW Taulukko 2. Sääolosuhteet Varkausmäessä havaintopäivittäin. Päivämäärä Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 3.4. 0 C 2 C 0/8 2/8 2 m/s W 3 m/s S 15.4. 2 C 3 C 7/8 8/8 5 m/s SW 6 m/s SW 16.4. 4 C 12 C 8/8 1/8 4 m/s SW 3 m/s SW 21.4. -2 C 9 C 1/8 1/8 1 m/s W 2 m/s W 29.4. 2 C 6 C 7/8 6/8 3 m/s S 6 m/s S 1.5. 2 C 6 C 2/8 4/8 4 m/s W 6 m/s W 3.5. 0 C 6 C 0/8 0/8 4 m/s W 10 m/s SW Taulukko 3. Sääolosuhteet Kusiaismäessä havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Kevätmuuttoselvitys käsitti seitsemänä päivänä yhteensä 98 tuntia havainnointia huhtikuussa ja toukokuun alussa. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua melko tehokkaasti, vaikka kevätmuutto oli yleisesti tavanomaista myöhäisempi. Havaintopäivien lukumäärän vuoksi osa hyvistä isojen lintujen muuttopäivistä on jäänyt vääjäämättä havainnoimatta. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotkamuutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan, sillä painoarvoa annettiin enemmän suurten lintujen muutolle. Vaikka havainnointipisteistä oli erittäin laaja näkösektori, lisää niiden kaukainen etäisyys hankealueeseen nähden epävarmuustekijöitä. Ongelmat kohdistuvat kuitenkin lähinnä pikkulintuihin, joita ei voida määrittää ja havainnoida kaukaa. Lisäksi niiden törmäämisriski on hyvin vähäinen. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä iltatai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. 8
tulokset Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 8 950 lentoa, joista noin 52 prosenttia havaittiin Varkausmäessä (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä oli näin ollen käytännössä yhtä voimakasta molemmissa havaintopisteissä. Havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että osa havainnoista koski samoja lintuyksilöitä, mutta kokonaisuuden kannalta päällekkäisten havaintojen osuus on vähäinen. Molempien paikkojen yhteislentomäärästä vain kaksi prosenttia (203 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella. Molemmilla paikoilla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen; koilliseen ja luoteeseen merkittiin selvästi vähemmän yksilöitä. Aineiston perusteella hyvin pieni osa havaituista linnuista lensi tuulivoimapuistoalueen yli. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa, joissa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä ja kuukauden jälkipuoliskolla. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin lähes yhtä suuret molemmissa havaintopisteissä (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Varkausmäki Kusiaismäki 3.4. 68 15 15.4. 207 101 16.4. 476 388 21.4. 2 079 2 215 29.4. 762 551 1.5. 550 675 3.5. 469 394 Yhteensä 4 611 4 339 Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Varkausmäki Kusiaismäki 3.4. 17 4 15.4. 41 20 16.4. 79 65 21.4. 231 246 29.4. 95 69 1.5. 61 75 3.5. 59 49 Yhteensä 94 89 9
2500 Varkausmäki Kusiaismäki 2000 1500 1000 500 0 3.4. 15.4. 16.4. 21.4. 29.4. 1.5. 3.5. Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Varkausmäki Kusiaismäki 300 250 200 150 100 50 0 3.4. 15.4. 16.4. 21.4. 29.4. 1.5. 3.5. Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10
Päätelmät Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle (3.4. 3.5.), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta jokseenkin kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä joistain myöhään muuttavista petolinnuista (mehiläishaukka ja nuolihaukka). Tulosten valossa molemmissa paikoissa muutti suunnilleen saman verran lintuja, mutta isojen lintujen lukumäärissä oli hieman hajontaa. Esimerkiksi metsähanhia ja laulujoutsenia kirjattiin enemmän Varkausmäessä. Muidenkin lajien kohdalla Varkausmäessä havaittiin enemmän liikehdintää, joten muuttoa tapahtuu enemmän keskustan länsi- kuin itäpuolella. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja merkittiin selvästi eniten (2 481 yksilöä), mutta myös naurulokkeja (1 308 yks.) kirjattiin runsaasti. Neljän seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: sepelkyyhky (822 yks.), räkättirastas (693 yks.), kurki (504 yks.) ja varis (386 yks.). Nämä kuusi lajia muodostivat yhteensä 69 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten laulujoutsenia, hanhia ja petolintuja havaittiin seitsemän päivän aikana vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia havaittiin sen sijaan melko runsaasti, 504 yksilöä. Näistä kuitenkin vain 15 prosenttia oli riskilentoja. Kokonaislentomäärästä vain kaksi prosenttia (203 yks.) lensi riskikorkeudella tuulivoima-alueen yli. Summa on erittäin pieni, mutta se selittynee sillä, että linnut muuttavat hyvin viuhkamaisesti hajallaan Saarijärven keskustan lähellä. Lisäksi kaikkia hankealueen läpi lentäneitä pikkulintuja ei saatu laskettua havaintopisteiden etäisyyden vuoksi, mikä vaikuttaa myös osittain lentojen pieneen määrään. Myös hankealueen pohjois-eteläsuuntainen kapea muoto pienentää lentomääriä, sillä mahdollinen törmäysikkuna on hyvin kapea. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 98 havainnointitunnin aikana noin 9 000 yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 91 mikä on tavallisen vähäinen määrä keväällä sisämaassa. Seurannan perusteella Pitkärasin tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan hyvin tavanomaisen muuttoreitin varrella. Tuloksista ei voida kuitenkaan tehdä päätelmiä syksyn osalta, sillä muuton luonne on silloin täysin erilainen. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja: teeri, metso, kesykyyhky, talitiainen, isolepinkäinen, närhi, harakka, naakka, korppi ja punatulkku (Varkausmäki) sekä kesykyyhky, palokärki, närhi, naakka ja korppi (Kusiaismäki). 11
Taulukko 6. Kevätseurannan aikana Kusiaismäessä ja Varkausmäessä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella (65 175 m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat molempien paikkojen yhteisaineistoon. Lisätietojen VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Kusiaismäki Varkausmäki Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Laulujoutsen (C. cygnus) 94 185 279 7-8 3 5 V, L Metsähanhi (Anser fabalis) 108 152 260 6-15 6 8 V, NT Merihanhi (A. anser) - 1 1 - - - 0 0 - Harmaahanhilaji (Anser sp.) - 2 2 2 - - 0 100 - Kanadanhanhi (Branta canadensis) 1 1 2 - - 1 50 50 - Sinisorsa (A. platyrhynchos) 20 19 39 - - - 0 0 - Telkkä (Bucephala clangula) 2 6 8 - - - 0 0 V Isokoskelo (M. merganser) 1 32 33 - - - 0 0 V, NT Teeri (Tetrao tetrix) - 31 31 - - - 0 0 V, NT, L Metso (T. urogallus) - 1 1 - - - 0 0 V, NT, L Kaakkuri (Gavia stellata) - 2 2 - - - 0 0 NT, L Kuikka (G. arctica) 5 12 17 - - - 0 0 L Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 1-1 - - - 0 0 VU, L Merikotka (Haliaeetus albicilla) 1 2 3 - - - 0 0 VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 1 2 3 - - - 0 0 L Sinisuohaukka (C. cyaneus) 1 5 6 - - - 0 0 VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) - 4 4 1 - - 0 0 - Varpushaukka (A. nisus) 14 19 33 - - 2 6 6 - Hiirihaukka (Buteo buteo) 6 10 16 - - - 0 0 VU Piekana (B. lagopus) 3 1 4 - - - 0 0 - Sääksi (Pandion haliaetus) 1 1 2 - - - 0 0 L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 11 10 21 - - - 0 0 - Ampuhaukka (F. columbarius) 1 1 2 - - - 0 0 L Nuolihaukka (F. subbuteo) - 1 1 - - - 0 0 - Kurki (Grus grus) 269 235 504-37 78 15 23 L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 88 184 272 15 - - 0 0 - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 1 9 10 - - - 0 0 - Pikkukuovi (Numenius phaeopus) - 2 2 - - - 0 0 V Kuovi (N. arquata) 23 49 72 2-2 3 6 V Valkoviklo (T. nebularia) 1-1 - - - 0 0 V Metsäviklo (T. ochropus) 20 16 36 - - - 0 0 - Pikkulokki (Larus minutus) - 5 5 - - - 0 0 L Naurulokki (L. ridibundus) 685 623 1 308 6-36 3 3 NT Kalalokki (L. canus) 192 171 363 - - - 0 0 - Selkälokki (L. fuscus) 5 7 12 - - - 0 0 V, VU Harmaalokki (L. argentatus) 10 36 46 - - 5 11 11-12
Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Kusiaismäki Varkausmäki Riskilentoja Riski % Alueen kautta Merilokki (L. marinus) - 1 1 - - - 0 0 - Kesykyyhky (Columba livia) 4 4 8 - - - 0 0 - Sepelkyyhky (C. palumbus) 400 422 822 46-24 3 9 - Suopöllö (Asio flammeus) - 1 1 - - - 0 0 L Palokärki (Dryocopus martius) 3-3 - - - 0 0 L Kiuru (Alauda arvensis) 3-3 - - - 0 0 - Haarapääsky (Hirundo rustica) - 1 1 - - - 0 0 - Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 19 35 54 - - - 0 0 - Lisätiedot Niittykirvinen (A. pratensis) 13 30 43 - - - 0 0 NT Västäräkki (M. alba) 9 13 22 - - - 0 0 - Tilhi (Bombycilla garrulus) 77 32 109 - - - 0 0 - Rautiainen (Prunella modularis) 4-4 - - - 0 0 - Mustarastas (Turdus merula) 2 3 5 - - - 0 0 - Räkättirastas (T. pilaris) 216 477 693 21 - - 0 3 - Laulurastas (T. philomelos) 2 2 4 - - - 0 0 - Punakylkirastas (T. iliacus) 4 15 19 - - - 0 0 - Kulorastas (T. viscivorus) 11 5 16 - - - 0 0 - Talitiainen (P. major) - 3 3 - - - 0 0 - Isolepinkäinen (L. excubitor) - 1 1 - - - 0 0 - Närhi (Garrulus glandarius) 11 21 32 - - - 0 0 - Harakka (Pica pica) - 9 9 - - 1 11 11 - Naakka (Corvus monedula) 63 257 320 9-2 1 3 - Varis (C. cornix) 93 293 386 47-27 7 19 - Korppi (C. corax) 20 51 71 - - 2 3 3 - Kottarainen (Sturnus vulgaris) - 3 3 - - - 0 0 - Peippo (Fringilla coelebs) 1 490 991 2 481 - - - 0 0 - Järripeippo (F. montifringilla) 77 23 100 - - - 0 0 - Viherpeippo (Carduelis chloris) - 6 6 - - - 0 0 - Vihervarpunen (C. spinus) 216 51 267 - - - 0 0 - Urpiainen (C. flammea) 12 1 13 - - - 0 0 - Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) 4 11 15 - - - 0 0 - Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) 20 2 22 - - - 0 0 - Keltasirkku (Emberiza citrinella) - 8 8 - - - 0 0 - Pajusirkku (E. schoeniclus) 1 2 3 - - - 0 0 - Yhteensä 4 339 4 611 8 950 162 37 203 2 4 13
lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Varkausmäessä 66 ja Kusiaismäessä 60. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 3 % [L] [V] Laulujoutsenet muuttivat tavanomaiseen kevääseen nähden myöhässä. Lajin edustajat tulevat Suomeen suurelta osin Pohjanlahden poikki Ruotsista ja pysähtyvät muun muassa Satakunnan pelloille ruokailemaan ja odottelemaan pohjoisempien olosuhteiden paranemista. Muutto hajaantuu viuhkamaiseksi melko pian sisämaassa. Keski-Suomessa suuria kevätkerääntymiä nähdään niin pelloilla kuin kosteikoillakin. Varkausmäessä havaittiin kaksinkertainen yksilömäärä, joten iso osa linnuista muutti havaintopisteen länsipuolella. Kusiaismäki 94 yks. Varkausmäki 185 yks. 3.4.: - 3.4.: 4 15.4.: 16 15.4.: 35 16.4. 19 16.4.: 28 21.4.: 8 21.4.: 18 29.4.: 15 29.4.: 40 1.5.: 22 1.5.: 38 3.5.: 14 3.5.: 22 Metsähanhi (Anser fabalis) 6 % [V] [NT] Metsähanhet saapuivat laulujoutsenten tapaan tyypillistä myöhemmin Suomeen. Päämuutto ajoittui kuitenkin lähes normaaliin aikaan, sillä hanhiparvet eivät jääneet levähtämään länsirannikolle, vaan jatkoivat pitkälti muuttomatkaansa suoraan Ruotsista kohti koillista. Metsähanhia muutti selvästi enemmän Varkausmäessä. 21.4. oli varsin voimakas muuttopäivä. Kusiaismäki 108 yks. Varkausmäki 152 yks. 16.4. - 16.4.: - 21.4.: 75 21.4.: 137 29.4.: 12 29.4.: 11 1.5.: 8 1.5.: - 3.5.: 13 3.5.: 4 Merihanhi (Anser anser) 0 % Merihanhet ovat nimensä mukaisesti rannikkoon sidoksissa olevia lintuja, mutta ne ovat levittäytymässä hiljalleen myös sisämaassa. Havaintomäärät ovat olleet selvästi kasvussa viime keväinä, mutta yksilömäärät ovat silti pieniä. Ainoa havainto tehtiin yhdestä linnusta Varkausmäessä 29.4. Harmaahanhilaji (Anser sp.) 0 % Muutonseurannan ohessa havaittiin vain kaksi määrittämätöntä harmaahanhea Varkausmäessä 29.4. Todennäköisesti havainto koskee metsähanhia. Kanadanhanhi (Branta canadensis) 50 % Kanadanhanhilentoja kirjattiin niukasti; ainoastaan yksi lintu Varkausmäessä 21.4. ja yksi yksilö Kusiaismäessä 1.5. Laji on hyvin harvalukuinen muuttaja Saarijärven seudulla. 14
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 0 % Havaintopaikoissa merkittiin yhteensä 39 muuttavaa sinisorsaa. Laji muuttaa voimakkaammin yöllä, mutta osa linnuista liikehtii valoisaan aikaan. Kusiaismäki 20 yks. Varkausmäki 19 yks. 16.4. - 16.4.: - 21.4.: 11 21.4.: - 29.4.: 7 29.4.: - 1.5.: - 1.5.: 2 3.5.: 2 3.5.: 17 Telkkä (Bucephala clangula) 0 % [V] Telkät muuttavat merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. Kusiaismäessä havaittiin kaksi telkkäyksilöä 1.5. ja Varkausmäessä yhteensä kuusi lintua neljän viimeisen päivän aikana. Isokoskelo (Mergus merganser) 0 % [V] [NT] Isokoskelo on poikkeuksellinen vesilintu keväällä, sillä sen muuttoa havaitaan yleisesti auringonnousun jälkeen ja yhtä lailla niin merellä kuin sisämaassa. Kusiaismäessä merkittiin vain yksi lintu 1.5. Varkausmäessä havaittiin puolestaan yhteensä 32 yksilöä 15.4., 29.4., 1.5. ja 3.5. Paras muuttopäivä koettiin 29.4., jolloin havaittiin 24 isokoskeloa. Teeri (Tetrao tetrix) 0 % [V] [L] [NT] Teeriä havaittiin säännöllisesti Varkausmäen havaintopaikalla. Lentoja kirjattiin yhteensä 31, kun linnut siirtyvät ruokailualueilta toisille ja soidinalueille. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Metso (Tetrao urogallus) 0 % [V] [L] [NT] Metsosta tehtiin vain yksi lentohavainto Varkausmäessä 1.5. Metsot lentävät poikkeuksetta matalalla. Kaakkuri (Gavia stellata) 0 % [L] [NT] Kaakkurin päämuutto ajoittuu sekä huhtikuun lopulle että kuikan päämuuton aikaan toukokuun loppuun, jolloin arktinen kanta ohittaa Suomen. Liikehdintä on voimakkainta rannikkoseudulla. Sisämaassa suuret vesistölinjat ohjaavat muuttoa. Varkausmäessä havaittiin kaksi muuttajaa 29.4. Kuikka (Gavia arctica) 0 % [L] Kuikan muuton luonne on samanlainen kuin kaakkurilla; se ajoittuu voimakkaimmillaan toukokuun arktikan yhteyteen rannikolle. Sisämaassa muuttolinjat seurailevat yleensä suuria reittivesiä. Seurannan kuikkahavainnot jäivät vähäisiksi. Kusiaismäki 5 yks. Varkausmäki 12 yks. 16.4. - 16.4.: - 21.4.: - 21.4.: - 29.4.: 1 29.4.: 3 1.5.: 2 1.5.: 3 3.5.: 2 3.5.: 6 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 0 % [L] [VU] Mehiläishaukka on hyvin myöhäinen kevätmuuttaja, jonka päämuutto ajoittuu Saarijärven seudulla aikaisintaan toukokuun puoliväliin. Kusiaismäessä havaittiin varhainen yksilö 1.5. Merikotka (Haliaeetus albicilla) 0 % [L] [VU] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin varhain maaliskuussa, mutta pesimäkannan runsastumisen myötä muuttajia on alettu nähdä myös huhtikuussa ja jopa toukokuun puolella. Kusiaismäessä nähtiin yksi lintu 16.4. Varkausmäessä havaittiin merikotka puolestaan 29.4. ja 1.5. 15
Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 0 % [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta keväiset muuttajamäärät ovat pieniä käytännössä kaikkialla. Varkausmäessä kirjattiin kaksi yksilöä 21.4. ja Kusiaismäessä yksi samana päivänä. Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 0 % [L] [VU] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Pitkärasin seurannassa havaittiin vain kuusi yksilöä. Kusiaismäki 1 yks. Varkausmäki 5 yks. 16.4. - 16.4.: 1 21.4.: - 21.4.: 2 29.4.: 1 29.4.: 1 1.5.: - 1.5.: - 3.5.: - 3.5.: 1 Kanahaukka (Accipiter gentilis) 0 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Näin ollen kevään paluumuutto on yleensä varsin vaihtelevaa, eikä se ole koskaan voimakasta. Varkausmäessä havaittiin yksi lintu 3.4., 15.4., 21.4. ja 1.5., mutta Kusiaismäessä lajia ei nähty lainkaan. Varpushaukka (Accipiter nisus) 6 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu kevätmuutolla, mutta seurannan yhteislentomäärä jäi vähäiseksi. Kusiaismäki 14 yks. Varkausmäki 19 yks. 16.4. 1 16.4.: 1 21.4.: 8 21.4.: 11 29.4.: 3 29.4.: 3 1.5.: 2 1.5.: 1 3.5.: - 3.5.: 3 Hiirihaukka (Buteo buteo) 0 % [VU] Hiirihaukka on varhaisimpia kevätmuuttajia, mutta lentomäärät jäivät molemmilla paikoilla hyvin vähäisiksi. Kusiaismäki 6 yks. Varkausmäki 10 yks. 3.4.: 1 3.4.: - 16.4. 2 16.4.: 2 21.4.: 2 21.4.: 6 29.4.: 1 29.4.: 1 1.5.: - 1.5.: 1 3.5.: - 3.5.: - Piekana (Buteo lagopus) 0 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Merenkurkussa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Keski-Suomessa muutto ei ole tyypillisesti voimakasta. Seurannassa kirjattiin yksi yksilö Kusiaismäessä 16.4. ja 21.4. sekä yksi lintu Varkausmäessä 16.4. Sääksi (Pandion haliaetus) 0 % [L] [NT] Sääksi on tyypillisesti hyvin harvalukuinen muuttaja Keski-Suomessa. Kusiaismäessä nähtiin yks lintu 21.4. ja Varkausmäessä yksi yksilö 1.5. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 0 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä, mutta seurannan yhteislukemana 21 yksilöä on kohtalainen määrä. Kusiaismäki 11 yks. Varkausmäki 10 yks. 16.4. 1 16.4.: 2 21.4.: 5 21.4.: 4 29.4.: 2 29.4.: - 1.5.: 1 1.5.: 1 3.5.: 2 3.5.: 3 16
Ampuhaukka (Falco columbarius) 0 % [L] Ampuhaukkojen muutto on tyypillisesti vähälukuista; parhaillakin paikoilla havaitaan sisämaassa vain muutamia yksilöitä. Yksittäinen lintu nähtiin Kusiaismäessä 16.4. ja Varkausmäessä 1.5. Nuolihaukka (Falco subbuteo) 0 % Nuolihaukat ovat mehiläishaukkojen tavoin myöhäisimpiä kevätmuuttajiamme, jotka palaavat tyypillisesti Keski-Suomeen toukokuun puolivälissä ja kuukauden alkupuolella. Seurannan ainoa havainto koskee Varkausmäen muuttajaa 1.5. Kurki (Grus grus) 15 % [L] Kurkimuutto oli keväällä 2013 hyvin hankalasti kontrolloitavissa, sillä useiden sumu- ja sadeaamujen jälkeen linnut lähtivät pohjoiseen hyvin myöhään iltapäivän puolella, jolloin ei ollut havainnointia. Siitä huolimatta havaintoaineistoa kertyi hyvin molemmista havaintopisteistä. Kusiaismäki 269 yks. Varkausmäki 235 yks. 16.4. 2 16.4.: 4 21.4.: 54 21.4.: 27 29.4.: 103 29.4.: 140 1.5.: 63 1.5.: 16 3.5.: 47 3.5.: 48 Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 0 % Töyhtöhyyppä on ensimmäinen keväällä muuttava kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin. Havaintopaikoilta kertyi aineistoa yhteensä 272 yksilöstä. Kusiaismäki 88 yks. Varkausmäki 184 yks. 15.4.: 18 15.4.: 48 16.4. 34 16.4.: 96 21.4.: 30 21.4.: 31 29.4.: 3 29.4.: 1 1.5.: - 1.5.: 4 3.5.: 3 3.5.: 4 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 0 % Taivaanvuohien keväiset muuttajamäärät vaihtelevat voimakkaasti, mutta Keski-Suomessa ei koeta koskaan massamuuttopäiviä. Seurannassa kirjattiin yhteensä vain kymmenen yksilöä. Kusiaismäki 1 yks. Varkausmäki 9 yks. 16.4. - 16.4.: 2 21.4.: - 21.4.: - 29.4.: 1 29.4.: 2 1.5.: - 1.5.: 4 3.5.: - 3.5.: 1 Pikkukuovi (Numenius phaeopus) 0 % [V] Pikkukuovien päämuutto ajoittuu toukokuun puolivälin tienoille. Suuria muuttajamääriä havaitaan lähinnä rannikkoseudulla. Varkausmäessä havaittiin kaksi lintua 1.5. Kuovi (Numenius arquata) 3 % [V] Kuovit ovat hanhien ja joutsenten tavoin koillismuuttajia, joiden muutto tapahtuu yleensä lyhyen ajanjakson sisällä. Tarkkailussa ei havaittu yhtään hyvää muuttopäivää, sillä paras päiväsumma oli yhteensä 31 yksilöä. Kusiaismäki 23 yks. Varkausmäki 49 yks. 16.4. - 16.4.: 3 21.4.: 20 21.4.: 11 29.4.: 2 29.4.: 14 1.5.: - 1.5.: 10 3.5.: 1 3.5.: 11 Valkoviklo (Tringa nebularia) 0 % [V] Valkoviklojen kevätmuutto on voimakkaimmillaan toukokuun puolivälissä ja kuukauden alkupuolella. Seurannan aikana havaittiin vain yksi valkoviklo Kusiaismäessä 1.5. 17
Metsäviklo (Tringa ochropus) 0 % Metsäviklojen kevätmuutto käynnistyi selvästi tavanomaista myöhässä, sillä ensimmäinen lintu kirjattiin vasta 21.4. Seurannassa havaittiin yhteensä 36 metsävikloa, mikä on tyypillisen vähäinen kevätlukema. Kusiaismäki 20 yks. Varkausmäki 16 yks. 16.4. - 16.4.: - 21.4.: 4 21.4.: 2 29.4.: 1 29.4.: 2 1.5.: 11 1.5.: 10 3.5.: 4 3.5.: 2 Pikkulokki (Larus minutus) 0 % [L] Pikkulokkien muuttolukemat ovat kaikkialla pieniä. Liikehdintä on voimakkainta toukokuun alkupuoliskolla. Varkausmäessä nähtiin viisi pikkulokkia 1.5. Naurulokki (Larus ridibundus) 3 % [NT] Naurulokit muuttavat melko pitkällä ajanjaksolla keväällä, eikä sisämaassa nähdä usein merkittäviä muuttoja. Havainnoinnin kannalta laji on haastava, sillä muutto saattaa jatkua iltaan asti. Pitkärasin seurannassa laskettiin runsaasti muuttavia naurulokkeja. Kusiaismäki 685 yks. Varkausmäki 623 yks. 16.4. - 16.4.: 58 21.4.: 281 21.4.: 278 29.4.: 171 29.4.: 77 1.5.: 166 1.5.: 148 3.5.: 67 3.5.: 62 Kalalokki (Larus canus) 0 % Kalalokit muuttavat usein pieninä parvina joko lajipuhtaasti tai harmaa- ja naurulokkien kanssa. Muuttolukemat ovat tyypillisesti melko pieniä Keski-Suomessa. Pitkärasin seurannassa kirjattiin yhteensä 363 yksilöä, mikä on yllättävän suuri lukema. Kusiaismäki 192 yks. Varkausmäki 171 yks. 16.4. - 16.4.: - 21.4.: 127 21.4.: 9 29.4.: 9 29.4.: 73 1.5.: 44 1.5.: 32 3.5.: 12 3.5.: 57 Selkälokki (Larus fuscus) 0 % [V] [VU] Nimirodun selkälokkilentoja kertyi hyvin niukasti. Laji on Jyväskylän seudulla erittäin runsaslukuinen kevätlevähtäjä, mutta Saarijärven seudulla se on harvalukuinen. Kusiaismäki 5 yks. Varkausmäki 12 yks. 16.4. - 16.4.: - 21.4.: 5 21.4.: 3 29.4.: - 29.4.: 1 1.5.: - 1.5.: 2 3.5.: - 3.5.: 1 Harmaalokki (Larus argentatus) 11 % Harmaalokista kertyi hyvin vähän havaintoja, sillä kokonaislentomäärä oli 46. Kusiaismäki 10 yks. Varkausmäki 36 yks. 3.4.: - 3.4.: 1 15.4.: 7 15.4.: 15 16.4. 1 16.4.: 16 21.4.: 2 21.4.: 3 29.4.: - 29.4.: - 1.5.: - 1.5.: - 3.5.: - 3.5.: 1 18
Merilokki (Larus marinus) Merilokit pesivät lähinnä rannikolla ja ulkosaaristossa sekä joillakin sisämaan suurjärvillä ja aapasoilla. Lennot sisämaassa ovat satunnaisia, joten Varkausmäessä 15.4. nähty lintu oli yllättävä havainto. Kesykyyhky (Columba livia) 0 % Kesykyyhky on kulttuurisidonnainen paikkalintu, jota tavataan hyvin harvoin muuttomatkalla. Kusiaismäessä ja Varkausmäessä kirjattiin molemmissa paikoissa yhteensä neljä lentoa, jotka koskevat lähistöllä pesiviä lintuja. Sepelkyyhky (Columba palumbus) 24 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmasta päivämuuttajista keväällä, mutta muuttolukemat ovat syksyyn verrattuna selvästi pienempiä. Pitkärasin seurannan 822 yksilöä on tavanomainen kevätmäärä. Kusiaismäki 400 yks. Varkausmäki 422 yks. 15.4.: 13 15.4.: - 16.4. 74 16.4.: 51 21.4.: 232 21.4.: 221 29.4.: 46 29.4.: 92 1.5.: 24 1.5.: 21 3.5.: 11 3.5.: 37 19
KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi#a7. 20
liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi 7.30 8.00 jakson lentomäärä on kerrottu kahdella. 3.4.2013 klo 12.00 16.00 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Varkausmäki Kusiaismäki 0 12 13 13 14 14 15 15 16 7.4.2013 klo 5.50 10.50 60 Varkausmäki Kusiaismäki 50 40 30 20 10 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 21
16.4.2013 klo 10.00 16.00 Varkausmäki Kusiaismäki 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 21.4.2013 klo 5.25 14.25 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Varkausmäki Kusiaismäki 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 22
29.4.2013 klo 5.00 13.00 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Varkausmäki Kusiaismäki 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 1.5.2013 klo 5.00 14.00 Varkausmäki Kusiaismäki 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 23
3.5.2013 klo 5.00 13.00 Varkausmäki Kusiaismäki 140 120 100 80 60 40 20 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 24
liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. varkausmäki Pvm 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 3.4. - - - - - - - 40 11 10 7 15.4. 0 28 32 53 48 46 - - - - - 16.4. - - - - - 57 83 47 153 88 48 21.4. 224 423 314 263 252 166 260 111 39 27-29.4. 157 137 118 54 66 65 39 126 - - - 1.5. 130 118 88 42 58 61 21 19 13 - - 3.5. 85 74 79 77 43 60 25 26 - - - kusiaismäki Pvm 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 3.4. - - - - - - - 2 4 4 5 15.4. 0 25 9 16 40 11 - - - - - 16.4. - - - - - 60 60 82 54 67 65 21.4. 135 275 269 293 345 305 210 185 136 62-29.4. 78 62 66 71 59 68 67 80 - - - 1.5. 147 155 53 24 130 12 129 8 17 - - 3.5. 77 58 67 120 21 19 11 21 - - - 25
26