d+tv 1 S l x 2 x 1 x 3 MEI Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen

Samankaltaiset tiedostot
Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

Luento 7: 3D katselu. Sisältö

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

VAASAN YLIOPISTO SATE.2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA: KAPPALE 1: JOHDANTO KAPPALE 2: AJAN MUKAAN MUUTTUVAT KENTÄT JA MAXWELLIN YHTÄLÖT

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

DEE Sähkötekniikan perusteet

Derivointiesimerkkejä 2

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Johdetaan välttämättömät ehdot funktionaalin. g(y(t), ẏ(t),...

Sähkömagneettinen induktio

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

DEE Sähkötekniikan perusteet

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

MEI Kontinuumimekaniikka

9 VALOAALTOJEN SUPERPOSITIO

Geometriaa GeoGebralla Lisätehtäviä nopeasti eteneville

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. ( )

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

1 Di erentiaaliyhtälöt

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

(1.1) Ae j = a k,j e k.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Tampere University of Technology

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

1. Etsi seuraavien funktioiden kriittiset pisteet ja tutki niiden laatu: (a.) f(x,y) = 20x 2 +10xy +5y 2 (b.) f(x,y) = 4x 2 2y 2 xy +x+2y +100

Jäykän kappaleen mekaniikkaa

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Scanned by CamScanner

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

grada dv = a n da, (3) vol(ω) ε = εdv. (4) (u n +n u)da, (5)

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Lectio Praecursoria: Epälokaali epälineaarinen potentiaaliteoria ja fraktionaaliset integraalioperaattorit

Matematiikan tukikurssi

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Transkriptio:

MEI-55100 Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen Tehtävä 1: Tarkastellaan luentojen esimerkkiä, jossa johepalkki liikkuu kahen johelevyn välissä homogeenisessä magneettikentässä, ks. kuva. Kuvassa on piirretty tilanne ortonormaalin kannan (ê 1,ê 2,ê 3 ) määräämään Karteesiseen koorinaatistoon ajanhetkellä t. Kanta (ê 1,ê 2,ê 3 ) on ortonormaali pistetulolla mitattuna. +tv 1 V S S B = B 3 ê 3 v = v 1 ê 1 l x 2 x 3 x 1 Tarkastellaan Faraayn lakia pinnan S tapauksessa, ja tulkitaan pinnan venymisen vaikutus pinnan läpäisevään magneettivuohon muuttuvan pistetulon avulla. Muutetaan siis pituuksien ja kulmien referenssiä siten, että uutta referenssiä vasten mitattuna pinta pysyy ajan suhteen muuttumattomana. Tämä tarkoittaa, että käytämme uutta pistetuloa, jolla mitattuna kanta (ê 1,ê 2,ê 3), jossa ê 1 = +tv 1 ê 1, ê 2 = ê 2, ê 3 = ê 3, on ortonormaali. Huomaa, että ajanhetkellä t = 0, kanta (ê 1,ê 2,ê 3) täsmää kannan (ê 1,ê 2,ê 3 ) kanssa. 1

Nyt jokaisella ajanhetkellä t mikä tahansa piste x S voiaan antaa muoossa x = i x iê i mutta myös muoossa x = i x iê i. (Koorinaatit x i ovat pisteen x Eulerin koorinaatit ja koorinaatit x i sen Lagrangen koorinaatit 1.) Merkitään x = (x 1,x 2,x 3 ) T ja x = (x 1,x 2,x 3) T. (a) Anna koorinaatit x i koorinaattien x i ja ajan t funktiona. Määritä siis kuvausχsiten,ettäx = χ(x,t),elikomponenteittainx i = χ i (x 1,x 2,x 3,t). (b) Määritä nopeusvektorikenttä v pinnalla S lausekkeesta v( x,t) = i χ i t (x 1,x 2,x 3,t)ê i. Anna v:n komponentit kannassa (ê 1,ê 2,ê 3 ) koorinaattien x i funktiona. Tarkista, että kun x 1 = +tv 1 niin nopeus on v 1 ê 1. (c) Perustele luennoilla esitetty tulos v B l = B 3 v 1 l. S (Vektorikenttä v on nyt määritelty koko pinnalla S.) Lasketaan vielä lopuksi pinnan S läpäisevän magneettivuon aikaerivaatta lausekkeesta /t S B n a, jossa B on pistetulon suhteen määritetty magneettivuontiheysvektorikenttä. Merkitään ja B = B 1ê 1 +B 2ê 2 +B 3ê 3, B = (B 1,B 2,B 3) T, B = B 1 ê 1 +B 2 ê 2 +B 3 ê 3, B = (B 1,B 2,B 3 ) T. Harjoitusten 1 perusteella tieämme, että B = etf F 1 B, (1) jossa F = +tv 1 0 0 0 1 0 0 0 1. 1. Kontinuumimekaniikassa Eulerin ja Lagrangen koorinaatteja käytetään materiaalikappaleisiin kuuluville pisteille, mutta tässä vastaavia koorinaatteja voiaan käyttää myös ilma-alueen pisteille, kun jäykän kappaleen liike tulkitaan ilma-alueen venymisenä. 2

(Matriisi F vastaa kontinuumimekaniikan eformaatiograienttia.) () Näytä yhtälön (1) avulla, että t B n a = B 3 v 1 l, S jossa siis pinta S ei muutu ajan suhteen vasemman puolen integraalissa. Tehtävä 2: Tarkastellaan aikaharmonista mallia pitkässä ja kapeassa johinparissa etenevälle sähkömagneettiselle aallolle, ks. kuva. Mallinnetaan johtimet ja niitä ympäröivät eristeet ieaalisina (ei lämpöhäviöitä). Generaattori Kuorma x 1 x 2 x 3 Aikaharmonisessa mallissa jännitteen U(x 3,t) ja virran I(x 3,t) aikariippuvuus on sinimuotoista: U(x 3,t) = Re{Ū(x 3)e jωt }, I(x 3,t) = Re{Ī(x 3)e jωt }, jossa Ū(x 3) ja Ī(x 3) ovat kompleksiset jännite ja virta. (a) Hae reaaliosan Re{Ū(x 3)e jωt } lauseke. (Anna ensin kompleksiluku Ū(x 3) osoitinmuoossa Ū(x 3) e jarg(ū(x 3)).) Jännite U ja virta I ovat tätä muotoa jos (i) generaattorin jännite on aikaharmoninen (sinimuotoinen), 3

(ii) materiaalit (generaattorissa, johinparissa ja kuormassa) ovat lineaarisia, (iii) generaattorin jännite on ollut kytkettynä tarpeeksi kauan aikaa jotta aalto on eennyt järjestelmän joka osaan (transientit ovat vaimentuneet). Luennoillanäytettiin,ettäjännitejavirtatoteuttavat1D-aaltoyhtälönx 3 -suunnassa, esim. 2 U x 2 3 = LC 2 U t 2. (b) Näytä, että aikaharmonisessa tapauksessa tämä voiaan pakottaa toteutuvaksi vaatimalla 2 Ū x 2 3 = γ 2 Ū, (2) jossa γ = jω LC. (c) Näytä, että kaikki muotoa Ū(x 3 ) = U + 0 e γx 3 +U 0 e γx 3, jossa U + 0 ja U 0 ovat vakioita, olevat funktiot käyvät ratkaisuksi yhtälölle (2). () Hae termiä U + 0 e γx 3 vastaava aikatason ratkaisu. Perustele itsellesi, että tämä esittää generaattorilta kuormalle etenevää aaltoa. Mikä on aallon (vakiovaihepisteen) etenemisnopeus? Tuntemattomat vakiot U 0 + ja U0 voiaan kiinnittää antamalla reunaehot kohissa x = 0 ja x = l, jolloin ratkaisu määräytyy yksikäsitteiseksi. Esimerkiksi reunaehtoina voiaan kiinnittää Ū(0) ja Ū(l)/Ī(l). Tällaista pitkää ja kapeaa johinparia, jolla ohjataan(tarkoituksella tai sattumalta) sähkömagneettisia aaltoja, sanotaan siirtolinjaksi (engl. transmission line). Palautustehtävä: Tarkastellaan kulmanopeuella ω pyörivän homopolaarigeneraattorin tuottamaa jännitettä V, ks. kuva 1. Määritä jännitemittarin jännite V magneettivuontiheyen pystysuuntaisen komponentin B, kulmanopeuen ω ja säteen R funktiona. Opastus: sovella Faraayn lakia sopivan ajassa muuttuvan pinnan tapauksessa. 4

ω R V B Kuva 1: Pyörivä kiekko ja siinä kiinni oleva tanko ovat ei-magnetoituvaa johemateriaalia (esim. alumiinia). Jännitemittari on kytketty harjaksin pyörivään osaan (mittari ei pyöri). Kiekko on kohtisuorassa homogeenista ajan suhteen muuttumatonta magneettikenttää vasten. Täyentävää tietoa: Palautustehtävän sähkömekaaninen järjestelmä toimii myös toiseen suuntaan: kytkemällä jännitemittarin paikalle jännitelähe, saaaan paikallaan oleva johekiekko pyörimään. Tämän kaltaisen homopolaarimoottorin voit tehä helposti kiinnittämällä (johtavan) nappimagneetin sormipariston päähän, ja kytkemällä kuparijohtimen sormipariston vastakkaisesta päästä nappimagneetin reunaan. 5