ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 50/04/1 Dnro psy-2003-y-158 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 50/04/1 Dnro psy-2003-y-158 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Iso-Pukasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi Vapo Oy Suo ja Vesi -kiinteistöyksikkö PL 318 90101 OULU

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Kuntoonpano ja tuotanto... 5 Tuotteet ja tuotantomäärä... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Kuivatus- ja valumavesien käsittely... 6 Liikenne... 6 Toiminnan lopettaminen... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 Ympäristöhallintajärjestelmä... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Päästöt ilmaan... 8 Melu... 8 Jätteet... 9 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9 Vesistön tila ja käyttö... 9 Veden laatu... 9 Kalatalous... 10 Muu vesistön käyttö... 11 Maaperä ja pohjavesiolot... 11 Muut elinkeinot ja toiminnot... 11 Muut kuormittavat toiminnat... 11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 11 Vaikutus pintavesiin... 11 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 12 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 12 Melun ja tärinän vaikutukset... 13 Muut vaikutukset... 13 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 13 Käyttötarkkailu... 13 Päästötarkkailu... 13 Vaikutustarkkailu... 14 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 14 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 15 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 15 Lausunnot... 15 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus... 15 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus... 17 Muistutus... 17 3. St Andren järjestäytymätön osakaskunta... 17 Hakijan kuuleminen ja vastine... 18 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus... 18 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus... 19 3. St Andren järjestäytymätön osakaskunta... 19 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 20

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 20 LUPAMÄÄRÄYKSET... 20 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 20 Päästöt vesiin... 20 Päästöt ilmaan... 21 Melu... 21 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 21 Varastointi... 21 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 22 Toiminnan lopettaminen... 22 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 22 Kalatalousmääräys... 23 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 23 RATKAISUN PERUSTELUT... 23 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 23 Luvan myöntämisen edellytykset... 23 Lupamääräysten perustelut... 24 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 24 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 24 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 26 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus... 26 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus... 27 3. St Andren osakaskunta... 27 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 28 Päätöksen voimassaolo... 28 Lupamääräysten tarkistaminen... 28 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 29 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 29 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 29 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 29 KÄSITTELYMAKSU... 29 Ratkaisu... 29 Perustelut... 29 Oikeusohje... 29 MUUTOKSENHAKU... 30 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on 20.11.2003 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Iso-Pukasuon turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Iso-Pukasuon turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Siuruan kylässä noin 25 kilometriä Pudasjärveltä luoteeseen ja 30 kilometriä Yli- Iistä koilliseen. Alueen vedet johdetaan Mertajoen kautta Siuruanjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty lupaa. Iso-Pukasuon alue on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa. Suunnitellun pintavalutuskentän alue on vuokrattu Metsähallitukselta. Hakija on 14.10.1994 tehnyt Siuruan osakaskunnan kanssa korvaus- ja yhteistoimintasopimuksen Iso-Pukasuon vesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuneiden ja aiheutuvien haittojen korvaamisesta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Pohjois- Pohjanmaan seutukaavassa (1990) alueelle on osoitettu varaus turvetuotantoalueeksi (EO-T). Vahvistamattomassa maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 11.6.2003) alue on osoitettu pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Lisäksi se on mainittu erillisessä liitteessä tuotantokelpoisena pienenä suona, joka on otettu huomioon mitoituslaskelmissa. Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja.

5 TOIMINTA Yleiskuvaus Tarkoituksena on valmistella Iso-Pukasuon jo vuosina 1980 1982 ojitettu 65,8 ha:n alue tuotantokuntoon ja aloittaa turvetuotanto vuonna 2005. Tuotannolla korvataan Oulun käyttökohteiden hankinta-alueella jo tuotannosta poistuneita pinta-aloja. Tarvittaessa turvetta voidaan toimittaa myös Kemiin. Kuntoonpano ja tuotanto Ensiksi tarkistetaan alueen eristysojitus ja perataan tai kaivetaan eristysojat tarpeellisilta osin uuden suunnitelman mukaisesti. Seuraavaksi kaivetaan ja perataan laskuojat tarvittavilta osin, minkä jälkeen tehdään vesiensuojelurakenteet. Reuna- ja kokoojaojat perataan, minkä jälkeen puhdistetaan sarkaojat. Lohkojen 2 ja 3 4 välillä oleva tie on rakennettu. Tästä tiestä rakennetaan lohkojen 4 7 auma-alueille tie. Turvetuotantoa harjoitetaan vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, aktiivisia tuotantotöitä on noin 30 40 vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotannossa käytetään todennäköisesti mekaanista kokoojavaunua. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Turvekuljetukset voidaan hoitaa kulutustilanteista riippuen pääosin kaikkina vuodenaikoina. Koko tuotantomäärän toimittaminen kestää noin 2 4 viikkoa. Toimitusjaksolla lastausta ja ajoa suoritetaan ympärivuorokautisesti. Tuotteet ja tuotantomäärä Keskimääräinen vuosituotanto Iso-Pukasuolla on noin 32 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Poltto- ja voiteluaineet Koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 17 000 litraa, ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 130 litraa. Pumppaamoilla polttoainetta kuluu noin 3 000 litraa ja voiteluaineita noin 30 litraa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Iso-Pukasuon polttoainehuolto järjestetään turvallisuussuunnitelman mukaisesti siten, että tuotantoyrittäjä tuo alueelle oman polttoainesäiliönsä ja Vapo Oy pumppaamoa varten 1 2 kpl noin 1 000 litran säiliöitä.

6 Kuivatus- ja valumavesien käsittely Iso-Pukasuon lohkon 1 (14,0 ha) vedet johdetaan ympärivuotisesti olemassa olevan laskeutusaltaan 3 kautta laskuojaa 1 pitkin pintavalutuskentälle 1 ja siitä edelleen pintavaluntana Mertajokeen. Lohkojen 2 7 (51,8 ha) vedet johdetaan tuotantoaikana rakennettavalle pumppaus/ laskeutusaltaalle 1, josta vedet pumpataan purkuputkea pitkin lohkon 1 pohjoispään reunaojaan. Reunaojasta vedet johdetaan edelleen rakennettavalle laskeutusaltaalle 2 ja siitä laskuojaa 1 pitkin rakennettavalle pintavalutuskentälle 1. Suunnitellun pintavalutuskentän alue on ojittamatonta, jonkin verran puustoa sisältävää suota. Kentän poikki kulkee moottorikelkkareitti, mikä ei kuitenkaan ole muuttanut kentän luonnontilaisuutta. Silloin kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa, vedet johdetaan lohkojen 4 7 kautta olemassa olevalle laskeutusaltaalle 4 ja siitä edelleen laskuojan 2 kautta Pillipuroon ja Mertajokeen. Laskeutusaltaan 4 alapäässä on settipato, joka pidetään suljettuna silloin kuin pumppaus on käynnissä. Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivettavilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja vähentää kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset kaivetaan ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Laskeutus- ja pumppausaltaat varustetaan pintapuomeilla. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi. Eristysojiin rakennetaan tarvittaessa putousportaita. Liikenne Turpeen kuljetukset suuntautuvat Iso-Pukasuolta Oulun käyttökohteisiin suolta pohjoiseen Turveruukki Oy:n Pukasuon työmaatien kautta tielle 855, jota pitkin länteen Tannilaan tielle 849 ja edelleen Yli-Iin ja Kiimingin kautta valtatielle 20 (Oulu Kuusamo). Mikäli turvetta toimitetaan Kemiin, Tannilassa käännytään tietä 849 pohjoiseen ja jatketaan reittiä tie 8520 E75 Kemi. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyöräkuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 270 autokuormallista. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Toiminnan lopettaminen Mikäli tuotanto voidaan aloittaa vuonna 2005, tulevat ensimmäiset alueet turpeen loppumisen vuoksi poistumaan tuotannosta noin vuonna 2015. Turvetuotannon arvioidaan loppuvan vuosina 2020 2025.

Kun poistuneista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jätteet yms. sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen metsittäminen luontaisesti, uudelleen soistaminen, kosteikoksi tai lintujärveksi muodostaminen. Pohjamaan osittaisesta kivisyydestä johtuen alue ei soveltune ruokohelpin viljelyyn tai maatalouskäyttöön. Lupakauden aikana jälkikäyttöön otettavista alueista ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen töiden toteuttamista. 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Iso-Pukasuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin ja sulan kauden ajan lisäksi pintavalutukseen. Lohkon 1 vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Hakijan käsityksen mukaan rakenteet ovat Iso-Pukasuon olosuhteissa alueelle teknisesti ja taloudellisesti parhaiten soveltuvat ja täyttävät BAT-periaatteen vaatimukset. Hakijan arvion mukaan Iso-Pukasuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Laatu- ja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO 14001 ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna 2001. Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Iso-Pukasuolta vesistöön johdettavan veden laatua on tarkkailtu vuosina 1996 sekä 2002 2003, mutta kuormitustarkkailua ei ole ollut. Kuormituksen arvioinnissa on käytetty vuosien 1997 ja 1999 2000 ominaiskuormitusarvoja, jotka on saatu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailuista. Nettokuormitus on saatu vähentämällä brutto-ominaiskuormituksesta Vitmaojan luonnontilaisen valuma-alueen huuhtoutuma. Arvio Iso-Pukasuon turvetuotantoalueen tuotantovaiheen vuosikuormasta (kg/a) on seuraava: Vuosikuorma kg (Brutto) COD Mn kok.p kok.n Kiintoaine Talvi 1384 2,5 101 301 Kevät 644 2,3 63 487 Kesä 2527 4,0 91 406

8 Syksy 454 0,8 35 73 Yhteensä 5009 9,6 290 1267 Vuosikuorma kg (Netto) COD Mn kok.p kok.n Kiintoaine Talvi 369 1,1 69 178 Kevät 215 0,44 28 326 Kesä 1150 2,3 60 169 Syksy 255 0,61 31 57 Yhteensä 1989 4,5 188 731 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Toiminta ei ennakolta arvioiden myöskään vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita tai kaivoja. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Melu Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300-400 metrin

etäisyydelle työskentelykohdasta. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Iso-Pukasuo sijaitsee niin etäällä asutuksesta, ettei tuotantotoimien mahdollisesti aiheuttama melu ulotu asutukseen saakka. 9 Jätteet Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä sekä jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Työmaalle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelmasta käyvät ilmi muun muassa jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. Työmaan tukikohta-alueelle rakennetaan jätekatos, jossa on keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen luonto ja suojelukohteet Hankealue on ojitettu vuonna 1980 ja valmisteltu tuotantokuntoon vuosina 1981 1982. Koska alueella ei sen jälkeen ole ollut toimintaa alue on heinittynyt ja alkanut kasvaa puustoa. Lohko 2 on vuosina 1985 1990 ollut Turveruukki Oy:llä tuotannossa. Tuotantoalueen ympäristö on pääosin metsäistä ojitettua turve- ja kangasmaata. Hankealuetta lähinnä oleva luonnonsuojelualue on tuotantoalueesta itään noin 3,5 kilometriä sijaitseva Tyräsuon Natura-alue. Tuotantoalueen kuivatusvesien johtamisreitillä ei sijaitse suojelualueita. Lähin järvi on suon lounaispuolella Mertajoen toisella puolella sijaitseva Kuivauslampi, jonne on suolta matkaa noin 1,2 kilometriä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse rakennuksia. Lähimpään asutukseen suon pohjoispuolella on tuotantoalueelta matkaa noin 3 kilometriä ja lähimpään asutuskeskittymään noin 4,5 kilometriä. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Iso-Pukasuon kuivatus- ja valumavedet johdetaan Mertajokeen, joka laskee Siuruanjokeen noin 7,5 kilometrin päässä tuotantoalueelta. Talviaikaan

lohkojen 2 7 vedet johdetaan tuotantoalueen eteläosasta Pillipuron kautta Mertajokeen. Merta- ja Siuruanjoen veden laatua on tarkasteltu hakemuksessa vuosien 1988, 1989, 1996, 1998, 2001 ja 2002 vedenlaatuaineiston perusteella. Havaintopaikat Mertajoella ovat yläjuoksulla (Metsälä ja Ukonkangas) sekä alajuoksulla lähellä Siuruanjokea (Riihelä). Siuruanjoessa on havaintopaikka noin 3 km Mertajokisuusta alavirtaan. Mertajoessa vesi on humuspitoista, mistä johtuen kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja veden väriarvo ovat korkeat. Ammoniumtypen suuret pitoisuudet lopputalvella/alkukeväällä ilmentävät huuhtoutumaa turvemailta. Merkittävää on, että veden väri sekä kiintoaine- ja ravinnepitoisuus ovat suuremmat turvetuotantoalueiden yläpuolisella Metsälän havaintopaikalla kuin Mertajokisuussa. Metsälän havaintopaikan lähelle laskee ojitetuilta suoalueilta vesiä tuova Ahmaoja, joka ilmeisesti huonontaa veden laatua. Alempana Mertajoen veden laatu paranee Koli- ja Saunajärvestä sekä Ruonanlammesta tulevien lisävesien ansiosta. Vuonna 2002 Sivakkasuon alapuolella sijaitsevan Ukonkankaan havaintopaikan veden laatu ei eronnut juuri lainkaan tuotantoalueen yläpuolella sijaitsevan Metsälän havaintopaikan veden laadusta. Siuruanjoen vesi on keskimäärin hieman kirkkaampaa ja kemiallinen hapenkulutus vähäisempää kuin Mertajoessa. Fosforitaso on lievästi suurempia kuin Mertajoessa, mutta kiintoainepitoisuus on Mertajoen tasoa. Mertajoen kuormitus ei juuri näy pitkällä aikavälillä Siuruanjoen veden laadussa. Suurin havaittu eroavuus oli ammoniumtypen lopputalven/kevään pitoisuushuipuissa, jotka näkyvät selvemmin Mertajoen alapuolisella havaintopaikalla. 10 Kalatalous Iso-Pukasuon alapuoliset vesialueet Mertajoessa omistaa Siuruan osakaskunta. Suukoskessa Mertajoen alajuoksulla on tehty sähkökalastuksia vuosina 1989, 1994, 1999 ja 2001. Vuonna 1989 on sähkökalastettu myös yläjuoksulla Ahmaojan kohdalla. Jokaisella koekalastuskerralla on saatu saaliiksi haukia, mutuja, mateita, kivisimppuja ja kivennuoliaisia. Harjuksia, taimenia, särkiä, seipiä ja ahvenia saatiin vain yhdellä tai kahdella kalastuskerralla. Rapua ei Mertajoessa esiinny. Vuosien 1999 ja 2001 keskimääräinen kalatiheys Suukoskessa oli lähes kolminkertainen vuosien 1989 ja 1994 keskimääräiseen tiheyteen verrattuna. Vuosina 1999 ja 2001 saatiin Suukoskesta lisäksi pieniä harjuksia. Nämä tulokset viittaavat siihen, että kalojen elinolosuhteet ovat viimeisten 10 vuoden aikana selvästi parantuneet. Kalastus on ollut Mertajoella vähäistä. Vuosina 1987 1988 arvioitiin joella kalastaneen 10 ruokakuntaa. Vuosia 1994 koskevissa kalastustiedusteluissa palautukset saatiin neljältä Mertajoella kalastaneelta ruokakunnalta. Siuruan osakaskunnalta saadun tiedon mukaan vuonna 2002 osakaskunnan vesialueella Mertajoella kalasti yksi ruokakunta ja yläjuoksulla Ala- Kollajan osakaskunnan alueella kolme ruokakuntaa.

Kalastus Mertajoella on keskittynyt kesäaikaan, etenkin kevään kutupyyntiin. Yleisimmin käytetyt pyydykset ovat katiska, syöttikoukku, heitto-onki ja mato-onki. Tiedusteluiden mukaan vapakalastus on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvun lopulla. Kalastusta haittaavina tekijöinä on mainittu pyydysten likaantuminen sekä pohjassa olevat uppotukit ja risut. Vuotta 1999 koskeneessa kalastustiedustelussa saalis oli 4,9 kg ruokakuntaa kohti. Saalis oli haukea, ahventa ja särkeä. Osakaskuntien mukaan vuonna 2002 saatu saalis oli lähes täysin ahventa ja haukea. Siuruan osakaskunnan alueelta kalastanut ruokakunta sai saaliiksi 10 kg ahventa ja 10 kg haukea. Mertajoen yläosan saaliista ei ole tietoa. 11 Muu vesistön käyttö Mertajoella ei sijaitse yleisiä uimarantoja, vedenottamoita eikä rakennettuja ranta- ja karjatiloja. Aivan Mertajoen suussa Siuruanjoen yhtymäkohdassa sijaitsee muutamia rakennuksia. Maaperä ja pohjavesiolot Lähimmälle luokitellulle Vengasvaaran Ukonkankaan II-luokan pohjavesialueelle (11615104B) on tuotantoalueelta etelään matkaa noin 1,4 kilometriä. Muut elinkeinot ja toiminnot Alue kuuluu Kollajan paliskunnan alueeseen. Muut kuormittavat toiminnat Mertajoen yläosalle johdetaan tällä hetkellä myös Turveruukki Oy:n Lampisuon (osa), Kaartosuon, Kääpäsuon ja Viidansuon turvetuotantoalueiden vedet. Noin 5,5 kilometriä Iso-Pukasuon yläpuolelle Mertajokeen johdetaan Vapo Oy:n Sivakkasuon 156,7 hehtaarin turvetuotantoalueen vedet. Pohjois-luoteisosaan rajoittuu Turveruukki Oy:n tuotannossa oleva Pukasuon turvetuotantoalue. Sen vedet johdetaan Saariojaan, joka laskee Siuruanjokeen Mertajokisuusta ylävirtaan. Mertajoen ihmistoiminnan aiheuttamasta fosfori- ja typpikuormasta valtaosa tulee metsätaloudesta ja turvetuotannosta. Turvetuotannon osuus fosforikuormasta on noin 56 % typpikuormasta noin 52 %. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Iso-Pukasuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu Mertajoen suulla noin 7 kilometriä suon alapuolella.

Tuotantoaikaisen kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset keskivirtaamatilanteessa ovat Mertajoessa kiintoaineen osalta noin 0,01 mg/l, kokonaisfosforilla 0,13 µg/l, kokonaistypellä noin 3,3 µg/l sekä COD Mn :llä 0,06 mg l/o 2. Iso-Pukasuon kuormituksen vaikutus Mertajoen vuosien 2001 2003 kuormitustilanteessa keskimääräisiin ainevirtaamiin on tarkastelun perusteella fosforilla noin 0,4%, typellä noin 0,9% ja kiintoaineella 0,3% sekä COD Mn :llä 0,4%. Vaikutus Mertajoen veden laatuun tulisi tarkastelun perusteella olemaan pieni. Kuormitus ja veden laadun muutokset vesistössä ovat niin vähäisiä, että ne eivät aiheuta rehevöitymistä, liettymistä tai muutoin vesistön tilan heikkenemistä. Iso-Pukasuon vesien johtamisesta ei aiheudu haittaa Mertajoen vesistön käytölle tai luonnontilalle. Hanke ei tule aiheuttamaan havaittavia vaikutuksia Siuruanjoessa. Mertajoen vähäinen virkistyskäyttö huomioon ottaen Iso-Pukasuon toiminta ei tule vaikeuttamaan vesistön virkistyskäyttöä. 12 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Iso-Pukasuon vesien aiheuttama kuormitus ei merkittävässä määrin vaikuta kalojen elinolosuhteisiin, kalakantoihin tai kalaston rakenteeseen Mertajoella tai Siuruanjoella. Myös vaikutukset kalastukseen ovat vähäisiä. Talvella kuormitus saattaa lisätä passiivisten pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä Pillipuron kohdalla ja välittömästi sen alapuolella. Verkkokalastus on Mertajoessa vähäistä ja keskittyy lähes täysin hauen kutuaikaan keväällä. Pyydysten likaantuminen johtuu lisäksi pääosin muualta kuin Iso-Pukasuolta tulevasta kuormituksesta. Iso-Pukasuon turvetuotannosta ei katsota aiheutuvan kalastolle tai kalastukselle korvattavaa haittaa. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tuotantoalueelta ympäristöön leviävä pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla ja lähialueilla. Lähimpiin asuintaloihin tai kesämökkeihin ei tuotantoalueen kaukaisesta sijainnista johtuen voi aiheutua viihtyvyyshaittaa aiheuttavaa pölyämistä. Turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä. Tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön.

13 Melun ja tärinän vaikutukset Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa eikä rakennusten kaukaisesta sijainnista johtuen voimakkaimmillaankaan ylitä annettuja melun ohjearvoja (50/55 db) asutuksen pihapiireissä. Muut vaikutukset Tuotannon käynnistäminen edellyttää pinnan muokkausta. Alueelle kasvanut kasvusto poistetaan, jolloin alue muuttuu avoimeksi, puuttomaksi, tasaiseksi ja kasvittomaksi tuotantokentäksi. Suon lähimaisema jonkin verran muuttuu, mutta muutos ei ole merkittävä, koska alueen pohjoisosassa on jo tuotannossa oleva turvesuo. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on liittänyt hakemukseensa ehdotuksen Iso-Pukasuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu Tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään vesistökuormitukseen. Päiväkirjaan merkitään niin ikään toiminnan poikkeustilanteet sekä mahdolliset havaitut pöly- ja meluhaitat. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittainen yhteenveto. Päästötarkkailu Hakija esittää Iso-Pukasuon turvetuotantoalueelle erillistä tarkkailuohjelmaa, jonka tulokset raportoidaan myös yhteistarkkailun yhteydessä. Pintavalutuskentältä 1 lähtevää vesimäärää ei voi mitata. Mikäli vesimäärä halutaan kentältä mitata, tulisi kenttä pengertää ja kentän alaosaan rakentaa mittapato. Toimenpide pienentäisi huomattavasti kentän tehollista alaa, ja hakijan käsityksen mukaan jäljelle jäävä alue ei enää olisi toimiva. Virtaama voidaan mitata laskeutusaltaan 2 alapäähän asennettavalta mittapadolta. Iso-Pukasuo on kokonaisuudessaan sarkaojitettu ja tuotantokuntoon valmisteltu, joten erityiseen kuntoonpanovaiheen seurantaan ei ole tarvetta. Iso-Pukasuon tuotannosta ei aiheudu pöly- ja meluvaikutuksia kaukana sijaitsevien rakennusten alueella, joten pöly- tai melutarkkailuille ei ole tarvetta.

14 Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailua tehdään samoina vuosina kuin päästötarkkailua. Tarkkailupiste sijaitsee Mertajoen ylittävän maantien 855 sillan kohdalla. Piste on sama kuin voimassa olevassa Iijoen yhteistarkkailussa oleva Mertajoen tarkkailupiste (Me1). Lisäksi otetaan käyttöön yläpuolinen piste, joka on yhteinen Sivakkasuon kanssa. Piste sijaitsee Mertajoessa Sivakkasuon yläpuolella ja Ahmaojan alapuolella ja on Iijoen yhteistarkkailussa aikaisemmin käytössä ollut piste (Me 19). Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen otetaan kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme kesä lokakuussa siten, että yksi näyte edustaisi alivirtaamaa, yksi keskivirtaamaa ja yksi ylivirtaamaa. Pohjaeläintarkkailua tehdään Mertajoen Suukoskella. Piste on sama kuin voimassa olevassa Iijoen yhteistarkkailussa oleva Mertajoen seurantapiste. Pohjaeläinseuranta toteutetaan 2 kertaa lupajaksolla samoina vuosina kuin sähkökoekalastus. Iso-Pukasuon alapuolisen vesialueen kalastoa selvitetään sähkökoekalastuksella. Sähkökoekalastuspaikka on sama kuin voimassa olevassa Iijoen yhteistarkkailuohjelmassa eli Mertajoki, Suukoski. Kalastettava alue sijaitsee Mertajoen suussa Mertajoen ylittävän maantien 855 sillan kohdalla. Sähkökoekalastus tehdään 2 kertaa lupajaksolla samoina vuosina kuin vesistö- ja päästötarkkailukin. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Iso-Pukasuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Laskeutusaltaan patorakenteen tai penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Häiriöt pumppauksessa voivat johtaa tilanteeseen, jolloin vettä joudutaan ohjaamaan talviaikaista ohitusreittiä laskeutusaltaiden kautta. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen, ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Iso-Pukasuo liitetään Vapo Oy:n voimassa olevaan ympäristövahinkovastuuvakuutukseen.

15 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Tarkkailutulosten ja tehtyjen selvitysten perusteella Iso-Pukasuon aiheuttama kuormitus Mertajoessa ja kuormituksen aiheuttamat vaikutukset Siuruan osakaskunnan omistamilla vesialueilla ovat niin vähäisiä, että tarvetta tai edellytyksiä korvausten maksamiseen ei ole. Kalatalousmaksun määräämiselle ei ole perusteita. Iso-Pukasuon toiminta ei aiheuta tilakohtaista korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pudasjärven kaupungissa 17.12.2003 16.1.2004 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 18.12.2003 Iijokiseutu -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pudasjärven kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Luonnonsuojelu- ja vesivaranäkökohdat Iso-Pukasuolla luonnontila on ojitusten myötä muuttunut. Luontoselvityksiä ei ole tehty. Pintavalutuskenttä näyttää olevan luonnontilaista aluetta. Luonnonsuojelun tai vesivaraviranomaisen kannalta hankkeeseen ei ole huomautettavaa. Vesiensuojelunäkökohdat Suunnitelmakartasta ei käy ilmi, mitkä ojat alueella on jo kaivettu ja mitkä ovat kaivamatta. Tämä koskee erityisesti eristysojia. Eristysojia ei saa ulottaa suoraan jokeen, vaan niissä on käytettävä pintavalutusta. Lisäksi eroosiovaaran vuoksi on varmistuttava, että virtausnopeus eristysojissa ei kasva liian suureksi. Tarvittaessa on asennettava putousportaita. Pintavalutuskenttä on aivan joen rannalla, joten on melko todennäköistä, että kentällä tulvii ainakin keväällä. Kuormituksen arviointi, vesistövaikutukset ja tarkkailu Metsälän havaintopaikka ei ole varsinainen Iso-Pukasuon yläpuolinen piste, koska veden laatuun vaikuttavat mm. Turveruukki Oy:n Kääpäsuon, Viidansuon, Kaartosuon ja Lampisuon (osa) turvetuotantoalueiden vedet. Kuormituslaskelmat aliarvioivat Iso-Pukasuon kuormitusta, koska vuosikuormitus on laskettu käyttämällä pintavalutuskentällisiltä soilta saatuja ominaiskuormituslukuja ja pitoisuuslisät on laskettu nettokuormituksilla

käyttämällä luonnonhuuhtouma-arvoina Vitmaojalta mitattuja tuloksia. Erityisesti tuotantokauden ulkopuolella tapahtuvaa vesien johtamista laskeutusaltaan kautta olisi pitänyt tarkastella erikseen kiintoaine- ja ravinnekuormituksen osalta. Iso-Pukasuon laskeutusaltaalta otetuissa ennakkotarkkailunäytteissä on ollut ajoittain korkeita fosfori-, typpi- ja rautapitoisuuksia, vaikka ojitukset alueella on tehty noin kaksikymmentä vuotta sitten ja tuotantoalueet ovat osittain kasvillisuuden peitossa. Hakija on esittänyt Iso-Pukasuolle erillistä tarkkailuohjelmaa, jonka tulokset raportoitaisiin myös yhteistarkkailussa. Itse asiassa esitetty vesistö-, biologinen ja kalataloustarkkailu sisältyvät jo nykyiseen Iijoen yhteistarkkailuohjelmaan ja tarkkailuilla seurataan Mertajoen vesistöalueella jo olemassa olevien turvetuotantoalueiden vaikutuksia. Ainoastaan näytteenottoaikataulu poikkeaa nykyisestä. Hakemuksessa esitetyn virtaamatilanteen mukaisten vesinäytteiden ottaminen ei käytännössä onnistu, koska tarkkailua hoitavat konsultit joutuvat toimimaan etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Yhteistarkkailussa näytteenottokerrat ovat maalis-huhtikuussa, toukokuussa tulva-aikana, heinä-elokuussa ja syyskuussa. Näytteitä otetaan laajan alueellisen tarkkailun vuosina kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2004. Biologinen ja kalatalousseuranta on esitetty tehtäväksi samoina vuosina kuin päästötarkkailu eli kaksi kertaa lupajakson aikana. Pohjaeläintarkkailua ei kannata tehdä peräkkäisinä vuosina, vaan suositeltava väli on kolme vuotta. Iso-Pukasuon vaikutustarkkailu voidaan hoitaa liittämällä suo Iijoen yhteistarkkailuun. Tällä hetkellä on voimassa ohjelma vuosille 2003 2005. Käyttötarkkailu voidaan tehdä hakijan esityksen mukaisesti. Virtaamaa voidaan mitata hakijan esityksen mukaisesti laskeutusaltaan 2 mittapadolta. Päästötarkkailuksi ei riitä, että vain virtaamaa mitataan, vaan virtaamanmittauksen tueksi on otettava näytteitä Mertajoesta välittömästi pintavalutuskentän alapuolelta vähintään kahtena vuonna lupajakson aikana. Sen lisäksi pisteestä on otettava ennakkonäytteitä vuonna 2004. Ympäristökeskuksen kanta Hakemuksessa olisi voinut eritellä tarkemmin, mitä poistuneita alueita korvaamaan Iso-Pukasuo on tarkoitus ottaa käyttöön. Tuotannon suuntaaminen jo ojitetuille alueille on vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaista. Vesiensuojelu on suunniteltu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, mikäli pintavalutuskenttä ei kärsi tulvasta eikä moottorikelkkareitistä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ympäristölupa Iso-Pukasuolle voidaan myöntää. Lupamääräyksissä on otettava huomioon lausunnossa mainitut asiat muun muassa tarkkailusta ja eristysojista. Ennen kunnostuksen aloittamista on siitä ilmoitettava ympäristökeskukseen. Tuotantotoiminnan käynnistyttyä ei saa ryhtyä mihinkään pintaa irrottaviin toimiin keväisin, ennen kuin vedet voidaan johtaa pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän toimivuuden varmistamiseksi on suotavaa, ettei jatkossa moottorikelkkareitti kulje kentän läpi. Lupamääräysten tarkistamisajankohta tulee asettaa samaksi kuin Vapo Oy:n Sivakkasuolla. 16

17 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut muun muassa, ettei vesistön tila tarkkailun perusteella näyttäisi viime vuosina muuttuneen parempaan suuntaan. Siuruanjoella on raportoitu tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalastushaittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä. Mertajoen vesistöalueella sijaitsevien Kapeimman-, Lampi-, Viidan- ja Kääpäsoiden lupapäätöksissä lupaehtoihin sisällytettiin korvausten lisäksi kalatalousmaksut. Olosuhteet eivät päätösten antamisen jälkeen ole muuttuneet siten, että maksu voitaisiin Iso-Pukasuon osalta jättää määräämättä. Hakijan on kunnostustöiden aloittamisvuodesta alkaen maksettava vuotuinen 50 euron kalatalousmaksu käytettäväksi Iso-Pukasuon vesien vaikutusalueella. Iijoen yhteistarkkailuohjelma on voimassa vuosille 2003 2005. Erillisen tarkkailuohjelman hyväksyminen ympäristöluvan yhteydessä ei ole tarpeen. Työvoima- ja elinkeinokeskus on esittänyt lupaa myönnettäväksi toistaiseksi niin, että hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2013 loppuun mennessä. Muistutus 3. St Andren järjestäytymätön osakaskunta Osakaskunta on esittänyt, ettei uusille turvetuotantoalueille myönnetä lupia. Mikäli lupa Iso-Pukasuolle kuitenkin myönnetään, hakija on velvoitettava korvaamaan osakaskunnalle jätevesien laskemisesta vesistöön aiheuttamansa vahingot. Osakaskunta on vaatinut korvattavaksi vesialueen arvon ja kalastuksen tuoton alentumisen vähintäänkin niillä perusteilla, joilla korvaukset on määrätty lähialueen muille turvetuotantoalueille. Hakija on velvoitettava korvaamaan jo aiheuttamansa kalataloudellisen vahingon. Lisäksi on määrättävä kalatalousvelvoite. Korvaukset ja korko niille on määrättävä suon kunnostusvaiheesta alkaen. Myös aiheutuneet oikeudenkäynti- ja muut kulut tässä asiassa on korvattava osakaskunnalle 100 eurolla. Myös ennalta arvaamattomat vahingot korkoineen on korvattava. Perusteluina osakaskunta on muun muassa todennut, että turvetuotannon osuus jo nykyisellään Siuruanjokeen kohdistuvasta kuormituksesta erityisesti joen keski- ja alaosaan on huomattava, joten uusien turvetuotantoalueiden lisäkuormitusta ei tule sallia. Siuruanjoella on vasta tehty liettymäkartoitus, jossa on todettu liettymiä osakaskunnan alueella. Siuruanjoki kuntoon -yhteistyöhankkeessa on vuonna 1997 todettu silloisen kuormituksen ylittäneen Siuruanjoen sietokyvyn. On esiintynyt sinileväkukintoja ja tällä hetkelläkin on havaittavissa kaloissa makuvirheitä ja verkkojen limoittumista. Myöskin rapukanta ja kalansaaliit ovat vähentyneet. Vesialueen kalataloudellinen arvo ja virkistyskäyttöarvo ovat vähentyneet veden pilaantumisen vuoksi.

Myönnettäessä lupaa tulee ottaa huomioon koko Siuruanjoen vesistöalueella olevien turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus. Turvetuotannolle on määrättävä joen sietokykyyn perustuva katto. Tällä hetkellä Siuruanjoen tila on jo niin huono, ettei uusia lupia tule myöntää. Yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutusalueeksi on määrättävä koko alapuolinen Siuruanjoki. 18 Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupaviraston varattua siihen tilaisuuden on Vapo Oy 1.3.2004 toimittanut vastineensa lausunnoista ja muistutuksesta. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Vesiensuojelunäkökohdista hakija on muun muassa todennut, että hakemuksen liitteenä olevasta ilmakuvasta ilmenevät alueen ojitustilanne sekä hanke- ja ympäröivän alueen nykytila. Eristysojiin vesiensuojelurakenteiksi rakennetaan yleensä lietealtaita sekä tarvittaessa virtausnopeuden pienentämiseksi suunnitteluohjeen mukaisesti putousportaita. Erityistapauksissa, jolloin pintavalutukseen soveltuvaa aluetta on hakijan hallinnassa eikä vesien johtaminen aiheuta ulkopuolisten tai tuotantoalueen vettymistä, käytetään eristysojissa pintavalutusta. Pintavalutuskentän korkeussuhteet käyvät ilmi hakemussuunnitelman liitekohdan 1 tutkimuskartasta. Tutkimusaikana (heinä-elokuu 2002) Mertajoen vedenkorkeus on ollut +90,08. Maanpinta nousee jyrkästi rannasta kentälle päin. Jo noin 20 30 metrin päässä rannasta maanpinnan korkeus on noin + 92,00, eli noin 2 metriä Mertajoen vesipinnan yläpuolella. Tulva ei ulotu suunnitellun pintavalutuskentän varsinaiselle toimivalle osalle. Maastossa ei myöskään syksyllä 2003 ollut havaittavissa tulvimisen merkkejä. Kuormituksen arvioinnista, vesistövaikutuksista sekä tarkkailusta hakija on todennut, että Metsälän havaintopaikka on Mertajoessa lähin Iso- Pukasuon yläpuolinen tarkkailupiste, josta oli tietoja pisimmältä ajalta. Se kuvaa Iso-Pukasuon yläpuolisen Mertajoen veden laatua. Käytettäessä Vitmaojalta mitattuja tuloksia netto-ominaiskuormituksia laskettaessa ei aliarvioida kuormitusta, koska turvetuotantoon otettavat alueet ovat harvoin yhtä luonnontilaisia kuin Vitmaojan tarkkailupisteen valumaalue. Pääosa on ojitus- tai muun ihmistoiminnan johdosta muuttuneita, jolloin taustakuormitus on yleensä suurempi kuin Vitmaojalta mitattu. Iso- Pukasuokin on reunaosiltaan ollut ojitettu ennen turvetuotantoa. Iso-Pukasuon kuormitusta aikana, jolloin pintavalutuskentät eivät ole käytössä, voidaan arvioida Lumiaavan vuosien 1999 2003 ominaiskuormitusten keskiarvoa käyttäen. Näiden tietojen perusteella Iso-Pukasuon kiintoaine- ja typpikuormitus on jonkin verran aliarvioitu ja fosfori- ja humuskuormitus yliarvioitu. Iso-Pukasuon tarkkailua ei tule liittää Iijoen yhteistarkkailuun, vaan hakemuksessa esitetty tarkkailuohjelma on tarkoitus toteuttaa turvetuottajien oman yhteistarkkailun yhteydessä. Tätä ohjelmaa aletaan toteuttaa vuoden 2006 alusta. Mertajoesta ensimmäinen näyte otetaan siten, että ensimmäinen otetaan kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Alapuolelle Mertajokeen voidaan perustaa seurantapiste, jolta otetaan näytteet samanaikaisesti kuin pisteeltä Me1.

Hakijan käsityksen mukaan sillä ei ole merkitystä, miltä suolta poistuneita alueita hanke tulisi korvaamaan. Sillä on merkitystä, että hankkeella voidaan osaltaan turvata Oulun käyttökohteiden biopolttoaineen saanti. Vuoden 2001 tuotantokauden jälkeen oli Iijoen valuma-alueen tuotantoalueista poistunut tuotannosta 311 hehtaaria. Suunnitellulla pintavalutuskentällä oleva moottorikelkkareitti on moottorikelkkakerhon Metsähallituksen kanssa sovitulle alueelle rakentama reitti. Metsähallitukselta saadun tiedon mukaan reitti tullaan siirtämään pois pintavalutuskentältä. 19 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että Iso- Pukasuolle on suunniteltu pintavalutus koko alueelle ja osalle aluetta ympärivuotisesti toimivaksi. Sivakkasuon, jonka vesiensuojelu vastaa Iso- Pukasuota, päätöksessä ei määrätty kalatalousmaksua. Hakija on sopinut alapuolisen vesialueen omistajan kanssa hankkeen aiheuttamien haittojen korvauksista sekä menettelystä ennalta arvaamattomien haittojen varalle. Ottaen huomioon sopimus, alueen pieni pinta-ala, pieni kuormitus ja vähäiset vaikutukset vesistössä sekä tehokkaat vesiensuojelurakenteet, ei hankkeesta aiheudu sellaista haittaa yleiselle kalatalousedulle, joka voisi olla perusteena kalatalousmaksun määräämiselle. Iso-Pukasuon tarkkailua ei tule liittää Iijoen yhteistarkkailuun. Tarkkailuohjelma on tarkoitus toteuttaa turvetuottajien oman yhteistarkkailun yhteydessä. Tätä ohjelmaa aletaan toteuttaa vuoden 2006 alusta. 3. St Andren järjestäytymätön osakaskunta Osakaskunnan vesialueita ei sijaitse Iso-Pukasuon vaikutusalueella Mertajoessa. Lähin muistuttajan vesialue sijaitsee Siuruanjoessa noin 4 km Mertajoen ja Siuruanjoen yhtymäkohdan alapuolella eli noin 11 km:n päässä Iso-Pukasuosta. Koska hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia muistuttajan vesialueelle, vaateet luvan epäämisestä ja korvauksista tulee perusteettomina hylätä. Muistutuksen laatiminen kuuluu normaaliin edunvalvontaan, joten vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee perusteettomana hylätä. Siuruanjoen liettymäkartoituksesta hakija on muun muassa lausunut, ettei ympäristölupavirasto ole määrännyt toimenpiteitä Siuruanjoessa todettujen liettymien poistamiseksi. Muistuttajan väittämät liettymä- ym. haitat ja vaikutukset Siuruanjoessa, mikäli niitä todella esiintyy, eivät johdu hakijan Mertajoen valuma-alueen turvetuotantoalueista. Iso-Pukasuon käyttöön ottaminen ei tule aiheuttamaan muistuttajien esittämiä vaikutuksia heidän omistamillaan vesialueilla Siuruanjoessa.

20 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa sijaitsevalla Iso-Pukasuolla sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen laskuojan ja Pillipuron kautta Mertajokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Tuotantoon otettava suoala on yhteensä 65,8 ha. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Tuotantoalueelta vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 1 olevan piirustuksen "Tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma" MK 1:10 000 mukaisesti ja muutoin hakemuksesta ilmenevästi alapuoliseen vesistöön. Lohkon 1 vedet on johdettava ympäri vuoden sekä muun tuotantoalueen vedet (lohkot 2 7) sulan maan aikana silloin, kun pumppujen jäätyminen ei ole esteenä, pintavalutuskentän kautta. Muuna aikana lohkojen 2 7 vedet saadaan johtaa laskeutusaltaan 4 ja Pillipuron kautta pintavalutus ohittaen Mertajokeen. Luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin pintavalutuskentällä sijaitsevan moottorikelkkareitin siirtämiseksi kentän ulkopuolelle. 2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Aumaalueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. 3. Tuotantoalueen saattaminen tuotantokuntoon on aloitettava vesiensuojelurakenteista, eristysojista ja laskuojista. Kunnostuksen aloittamisesta on ilmoitettava ennakolta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon käynnistyttyä ei saa ryhtyä pintaa irrottaviin toimiin keväisin, ennen kuin vedet voidaan johtaa pintavalutuskentälle. Kaikki vesiensuojelurakenteet on tehtävä ja otettava käyttöön ennen kuin tuotanto aloitetaan. Tuotanto on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.

4. Kuntoonpanossa syntyvät kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä on huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Tarpeetonta kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä turvetuotantoalueen vesien laskuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on annettava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle. 7. Jos Iso-Pukasuolla ilmenee lupakauden aikana tarvetta massansiirtoihin, tulee niitä ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita koskevat suunnitelmat esittää ennakkoon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 21 Päästöt ilmaan 8. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotantotoimet on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Turpeen varastointi, käsittely ja kuljetus on järjestettävä niin, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Melu 9. Kuntoonpanotyöt ja turvetuotanto on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Jätehuolto on järjestettävä Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja. Varastointi 11. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty.

22 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Toiminnan lopettaminen 14. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta tai alueelle on saatu kasvipeite. 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomattava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin. Tarkkailu- ja raportointimääräys 16. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi on järjestettävä tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa havaintoaikojen ja -paikkojen sekä mittausten, määritysten ja raportoinnin osalta. Vaikutustarkkailun vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Kalataloustarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräämällä tavalla.