Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60- luvun alussa - eroosiolähtöisen ka lisääntymine alkanut 50-60-lukujen vaihteessa Muuttuneisuus - pohjaeläimet, v-laatu, kalasto Tavoitetila oltava nykyistä parempi! Väärä VHS-tyyppi Kuormitusta 1
Lestijärven tilan muutos oligotrofiasta eutrofiaan Valuma-alueen metsäojitukset alkoivat 1950- luvulla (Granberg, 1986 ja Jokela 1988) Eroosioperäisen aineksen kulkeutumien järveen alkoi/voimistui v. 1960 +/- 2,5 v. (Tolonen, 1984) Lestijärvi oli kasviplanktonhavaintojen mukaan oligotrofinen vielä 1963 (Heinonen, 1980) Sedimentin piileväanalyysien perusteella tehty arvio ph-luvun kasvusta kertoo rehevöitymisen alkaneen hitaasti 1960-luvulla (Tolonen, 1984) 2
Lestijärven tilan muutos oligotrofiasta eutrofiaan Kasviplanktonhavaintojen mukaan järven selvä rehevöityminen alkanut 1960-luvun lopulla tai 1970-luvun alussa (Heinonen, 1980) Vuoden 1981 sinileväkukinta oli suuren sadannan (800 mm) aiheuttaman ravinnehuuhtouman sekä Teerinevan ravinnekuormituksen tulos (Granberg, 1986) Veden orgaanisen aineen pitoisuus noussut; väriluku 10 mgpt/l 70 100 Humuksen ja raudan lisääntyminen laskenut pintaveden ph luvun jopa 5,5 yksikköön 3
Lestijärven tilan muutos oligotrofiasta eutrofiaan Yhteyttämisen seurauksena pintaveden happipitoisuus ajoittain korkea (ja ph-arvo) Alusveden happipitoisuus laskenut (ajoitt. pelkistyneet olosuhteet, mädän haju) Syvännealueiden pohjaeläimistön muutos 1970-luvun tilanteesta huonompaan(hyytiäinen, 2005) Rantavyöhykkeen, litoraalin pohjaeläimistön taantuminen 2008 2013 (VHS) Siikojen loisittuminen (lokin lapamato, Diphyllopothrium dendricum) - onko seurausta rehevöitymisestä? - loisen väli-isäntä on eläinplaktonäyriäinen, joiden kannat muuttuvat rehevöitymisen seurauksena 4
Lestijärven tilan muutos oligotrofiasta eutrofiaan Järvi ei mataluutensa vuoksi kerrostu - hyvä vai huono asia! - syvännealueen (1/3 osa järvestä) happipitoisuus laskenut selvästi 1980-luvun alusta lähtien; vaarana sisäkuormitus Piililevän (2016) ja mahd. koristelevän (2011) aiheuttama haitta kalastukselle ja muulle vesistön käytölle Riittävän voimakas kalastus on kalakantojen ja järven hoitoa 5
Lestijärven tila ja vesienhoidon suunnittelu (VHS); ristiriita Lestijärven virallinen tyyppi on Matalat humusjärvet ; - pinta-ala, keskisyvyys, humuspitoisuus - fosforipitoisuuden raja 20 ug/l (jos alle niin erinomainen) Oikea tyyppi tulisi olla esim. Matalat vähähumuksiset järvet ; - sijainti karulla Suomen-selän latvoilla, pitkä viipymä 3 v., peltojen väh määrä, historia - fosforipitoisuuden raja 11 ug/l Lestijärven fosforipitoisuus on nyt 15-20 ug/l Lestijärven tulisi luokitella luokkaan hyvä ekologinen tila ja nimetä riskivesistöksi (vrt. Lestijoki) 6
Lestijärven tavoitetila tulisi olla Lähes luonnontilainen, 1960-luvun tilan järvi? Veden väriluku 10-20 mgpt/l? Veden fosforipitoisuus alle 10 ug/l! Ei haitallisia leväkukintoja! Monipuolinen pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus! Kalaston rakenne (peto-/saaliskalat), tyypillinen lajisto! 7
VHS kuormituksen vähentämistavoite ja toimenpiteet Lestijoen vesistöalueen ravinnekuormituksen vähentämistavoite on 35 % Kiintoainekuormituksen (sis humus) vähentäminen, eroosion torjunta Kaikkien sektorien toimenpiteet Elinympäristöjen kunnostus Lestijärven valuma-alueen kuormitus pääosin hajakuormitusta, peltoja suhteellisen vähän 8
Lestijärven tilan muutos 9
http://www.isepfinland.fi/documents/1054012/1063784/k+tolosen+k%c3%a4sikirjoitus+6.8.201 f/32170fe0-175e-4544-98d6-4870273bd231 10
Teerinevan onnettomuus 11
Lestijärven verkko 1981 12
Lestijärven muikkuverkko lokakuussa 2016 13
Levänäyte Lestijärven muikkuverkoista syksyllä 2016 Diatoma sp. Fragilaria sp. 14
Veden tummuminen eli ruskettuminen 15
Vesitalous 6/2016 16
17
18
Ruskettumisen syitä Ilmastonmuutos Happamien sateiden vähentyminen Paikalliset olosuhteet ja maankäyttö 23