6881/17 joh/ht/pt 1 DGC 2B

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6881/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat CSDP/PSDC 105 CFSP/PESC 215 COPS 76 POLMIL 21 CIVCOM 29 RELEX 200 EUMC 24 Ed. asiak. nro: ST 6818/17 CSDP/PSDC 100 CFSP/PESC 198 COPS 73 POLMIL 19 CIVCOM 26 RELEX 191 EUMC 21 Asia: Yhteenvetoasiakirja: YTPP-operaatioiden operatiiviset suunnittelu- ja toteutusvoimavarat Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä yhteenvetoasiakirja "YTPP-operaatioiden operatiiviset suunnittelu- ja toteutusvoimavarat", joka hyväksyttiin neuvoston 3525. istunnossa 6. maaliskuuta 2017. 6881/17 joh/ht/pt 1 DGC 2B FI

LIITE YHTEENVETOASIAKIRJA: YTPP -OPERAATIOIDEN OPERATIIVISET SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVOIMAVARAT Ulkoasiainneuvosto 6. maaliskuuta 2017 Johdanto Eurooppa-neuvosto pyysi 15. joulukuuta 1 neuvoston 14. marraskuuta antamien päätelmien 2 johdosta ehdotuksia, jotka koskevat pysyvän operatiivisen suunnittelu- ja johtokyvyn perustamista strategisella tasolla. Tämä olisi osa YTPP-operaatioiden operatiiviseen suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvittavien rakenteiden ja voimavarojen kehittämistä ja tehostamista. Neuvoston päätelmien mukaan poliittisena yleistavoitteena on parantaa EU:n kykyä reagoida nopeammin, tehokkaammin ja saumattomammin osana tehokasta EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Lisäksi korostetaan vahvasti siviili- ja sotilassynergioiden tehostamista ja olemassa olevien EUH:n rakenteiden hyödyntämistä. 1 2 Eurooppa-neuvosto totesi 15. joulukuuta, että "Neuvoston päätelmien mukaisesti korkea edustaja esittää tulevina kuukausina ehdotuksia, jotka koskevat erityisesti [...], pysyvän operatiivisen suunnittelu- ja johtokyvyn perustamista strategisella tasolla, [...]." 16 a kohta: "Olemassa olevien EUH:n rakenteiden mukauttaminen YTPP-operaatioiden pysyvää suunnittelua ja toteuttamista varten tarvittavien rakenteiden ja voimavarojen kehittämiseksi ja sotilas- ja siviilisynergioiden tehostamiseksi sekä saumattomamman suunnittelun ja toteuttamisen mahdollistamiseksi erillisin mutta koordinoiduin siviili- ja sotilasalan komentoketjuin. Tätä varten neuvosto pyytää korkeaa edustajaa esittämään mahdollisimman pian ehdotuksia niiden täytäntöönpanemiseksi vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla lyhyen aikavälin tavoitteen vahvistamiseksi ja noudattaen periaatetta, jonka mukaan on vältettävä tarpeetonta päällekkäisyyttä Naton kanssa: i. operaatioiden tehostettu poliittinen strategisen tason suunnittelu ja valvonta painottaen erityisesti siviilija sotilassynergioita; ii. sotilasoperaatioiden, joihin ei sisälly suoraa täytäntöönpanoa, pysyvä operatiivinen suunnittelu- ja toteutusvoimavara strategisella tasolla, joka tekee yhteistyötä ja varmistaa yhdennetyn siviili- ja sotilasalan YTPP-toiminnan siviilioperaatioiden suunnittelu- ja toteutusvoimavaran kanssa. Nämä toimivat PTK:n poliittisen valvonnan ja strategisen ohjauksen alaisina." 6881/17 joh/ht/pt 2

Turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpanosuunnitelmassa on lisää taustatietoa puutteista, jotka olisi otettava huomioon tässä tarkastelussa. 3 Kaikkien asiaankuuluvien EUH:n ja komission yksiköiden tarvetta yhtenäiseen työskentelyyn YTPP-operaatioiden suunnittelussa korostetaan, jotta siviili- ja sotilassynergiaa voitaisiin lisätä kaikilla tasoilla aina poliittis-strategiselta tasolta kentällä toteutettaviin operaatioihin. Operaatioiden tehostettu poliittis-strategisen tason suunnittelu ja valvonta Poliittis-strategisen tason suunnittelu YTPP:n poliittis-strategisen tason suunnittelussa vuoden 2013 kriisinhallintamenettelyt pysyvät YTPP-operaatioiden suunnittelun suuntaviivoina. PTK seuraa kansainvälistä tilannetta YUTP:hen kuuluvilla aloilla sekä osallistuu politiikan määrittelemiseen antamalla neuvoston tai korkean edustajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan lausuntoja neuvostolle SEU 38 artiklan mukaisesti. Lisäksi se huolehtii neuvoston ja korkean edustajan johdolla kriisinhallintaoperaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta. Turvallisuusympäristön muuttuessa nopeasti ja uudelle tavoitetasolle pyrittäessä YTPP:n on lisättävä reaktiokykyään ja nopeuttaan EU:n laajemman toiminnan osana ja sen mukaisesti. Samalla on tärkeää vahvistaa strategista ennakointia ja tulevaisuuden näkymien kartoitusta muun muassa niiden tilannetietoisuutta ja -analyysia koskevien tietojen pohjalta, joita EU INTCEN ja EUSEn tiedusteluosasto tarjoavat yhtenäisen tiedustelun analysointikyvyn (SIAC) puitteissa. Tältä pohjalta voidaan vaikuttaa oikeaan aikaan YTPP:n strategiseen suunnitteluun, mikä on osa EU:n yhdennettyä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla pyritään konkreettisiin sotilas- ja siviilisynergioihin alusta lähtien, tunnustaen kuitenkin myös jäsenvaltioiden osallistumisen merkitys. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä: 3 Tässä on kyse Brysselissä olevien rakenteiden vahvemmasta tuesta sotilasoperaatioille, mihin kuuluu muun muassa poliittisten ja teknisten neuvojen antaminen, jatkuvuuden takaaminen, suhteiden helpottaminen kolmansiin valtioihin ja kansainvälisiin organisaatioihin sekä jäsenvaltioihin ja hallinto- ja rahoitusmenettelyjen parempi hoitaminen. Sen lisäksi, että nykyisen yhdennetyn siviili- ja sotilasalan strategisen suunnittelurakenteen parantaminen on ratkaisevaa toteutusvaiheessa, se myös tehostaisi EU:n kykyä siirtyä siviili- ja sotilasalan operaatioiden suunnittelusta niiden toteuttamiseen. 6881/17 joh/ht/pt 3

Strateginen ennakointi mahdollistaa sen, että ulkosuhdehallintoon (EUH) kuuluvat YTPPrakenteet (ennen kaikkea kriisinhallinta- ja suunnitteluosasto (CMPD), tarvittaessa EUSEn tuella) voivat nostaa reaktiovalmiutensa tasoa, jolloin YTPP:tä on mahdollista toteuttaa aiemmin ja nopeammin. Strategista ennakointia edistetään myös osana EUH:n sisällä ja komission yksiköiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta tunnistetaan mahdollisimman aikaisin sellaiset tilanteet, joissa voitaisiin joutua harkitsemaan kriisinhallintavaihtoehtoja osana EU:n laajempaa toimintaa. Tämä lisää myös tilaisuuksia YTPP:n ja muiden politiikan alojenväliseen synergiaan käytännössä siviili- ja sotilassynergiaan strategisella tasolla alusta lähtien. Se edellyttää lisää kytköksiä parhaillaan käynnissä olevan työhön, jolla EU:n yhdennettyä lähestymistapaa konflikteihin ja kriiseihin pyritään kehittämään ja tekemään operatiiviseksi, ja näin sijoittamaan YTPP-operaatiot EU:n koordinoidun toiminnan laajempiin puitteisiin. PTK:lle ilmoitetaan asianmukaisesti, jos YTPP-vaihtoehtoja on harkittava. Myös YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioita koskevassa poliittis-strategisessa suunnitteluprosessissa jatketaan yhtenäisen työtavan noudattamista, kiinnittäen erityisesti huomiota mahdollisiin siviili- ja sotilassynergioihin, kokoamalla kriisinhallinta- ja suunnitteluosaston johdolla yhteen kaikki muut EUH:n asiaankuuluvat toimijat (EUSE, CPCC, GEOS, INTCEN, PRISM ym.) ja komission yksiköt. Tällaista ryhmätyötä jatkettaisiin myöhemmissä vaiheissa, ja operatiivisen suunnittelun vetovastuu vaihtuisi vastaavasti. On korostettava sitä, miten tärkeää on järjestelmällisesti ottaa YTPP:n suunnittelusyklissä huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ja sitä seuraavien naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien päätöslauselmien täytäntöönpano samoin kuin sukupuolinäkökulma sekä ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus, siviilien suojelu mukaan lukien. 6881/17 joh/ht/pt 4

Poliittis-strategisen tason valvonta Mitä tulee neuvoston päätelmissä mainittuun YTPP-operaatioiden valvonnan tehostamiseen poliittis-strategisella tasolla, on erotettava toisistaan toisaalta selkeät siviili- ja sotilaskomentoketjut ja toisaalta YTPP-operaatioiden poliittinen valvonta kiinnittäen erityistä huomiota siviili- ja sotilassynergiaan, SEU 38 artiklan mukaisesti PTK huolehtii neuvoston ja korkean edustajan johdolla YTPP-operaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta ja on siten vastuussa poliittis-strategisen tason valvonnasta EUH:n tukemana, tällaista strategista valvontaa on kohdennettava myös kysymyksiin, jotka eivät kuulu varsinaisen operatiivisen toimeksiannon piiriin, varmistamalla tiivis koordinointi operaation komentajan ja EUH:n YTPP-rakenteiden välillä, tämän vaikuttamatta neuvoston ja PTK:n rooliin. Tässä kaavailtu poliittis-strategisen tason valvonta olisi näin ollen erotettava selkeistä siviili- ja sotilaskomentoketjuista ja operatiivisen tason valvonnasta, joiden tarve tunnustetaan kaikilta osin: sekä siviili- että sotilasoperaatioiden komentajat raportoivat suoraan PTK:lle operaatioidensa operatiivisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta. Valvonnassa otetaan täysin huomioon myös sotilaskomitean puheenjohtajan nykyiset velvollisuudet sotilasoperaatioiden komentajien tärkeimpänä yhdyshenkilönä. Strategisella valvonnalla pyritään edelleen tukemaan PTK:ta sen vastatessa strategisesta johdosta ja poliittisesta valvonnasta operaation käynnistyttyä. Strategisella valvontatoiminnolla, jota EUH:n asianomaiset yksiköt tukevat, pyritään ensisijaisesti varmistamaan johdonmukaisuus unionin yhteisesti sovittujen poliittisten tavoitteiden ja unionin koko toiminnan kanssa, EU:n kehityspolitiikat ja muut asiaankuuluvat ulkoiset politiikat ja sen strateginen viestintä mukaan lukien. 6881/17 joh/ht/pt 5

Käytännössä tämän mahdollistaa systemaattinen vuorovaikutus operaation komentajien ja EUH:n kriisinhallintarakenteiden välillä strategis-poliittisella tasolla, erityisesti kysymyksissä, jotka eivät kuulu varsinaisen operatiivisen toimeksiannon piiriin tai jotka ovat (tai joista voi tulla) poliittisesti arkaluontoisia. PTK:n rooli otettaisiin huomioon kaikilta osin, kun valvontatoiminnasta huolehdittaisiin seuraavien yleisten suuntaviivojen mukaisesti: Nykyisten vastuualueiden puitteissa YTPP-rakenteet voivat myös toteutusvaiheessa tarjota operaation komentajalle palautetta, asiantuntemusta tai tarvittaessa tukea ja/tai helpottaa ohjeistuksen saamista EUH:n hierarkialta tai PTK:lta SEU 38 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta operaation komentajan komentovastuuseen. Mitä tulee strategisen tason kontakteihin kansainvälisten kumppaneiden kanssa, korkean edustajan on määrä toimia EUH:n tukemana ensisijaisena yhteyshenkilönä YK:n, kyseisen alueen maiden viranomaisten sekä muiden kahdenvälisten tai kansainvälisten toimijoiden kanssa, joita ovat muun muassa Nato, Etyj, Afrikan unioni (AU) ja Arabiliitto (LAS). Operaation komentaja pyytäisi siis ohjeistusta korkealta edustajalta ja saisi EUH:lta tukea näissä asioissa. Tiivis koordinaatio on keskeistä, kun halutaan varmistaa, että operaation komentaja toimii johdonmukaisesti ja koordinoidusti ollessaan tekemisissä muiden organisaatioiden kanssa strategisella tasolla (esim. Naton tai YK:n päämaja) tai kahdenvälisten kumppanien kanssa. Tämä ei vaikuta operaatioiden komentajien strategisella tasolla sovittujen muuttujien mukaisiin velvollisuuksiin tai oikeuksiin tehdä tiiviistä yhteistyötä kumppanien ja muiden organisaatioiden kanssa kentällä. Lisäksi kriisinhallintamenettelyjen mukaisesti operaation toimeksiantoa ja edistymistä arvioidaan säännöllisin väliajoin strategisissa tarkasteluissa. Ne voivat olla etukäteen suunniteltuja tai tarpeen vaatimia, jos olosuhteet ovat muuttuneet ja/tai toimeksiannon toteutuksessa on hankaluuksia. Strategiset tarkastelut toimitetaan PTK:lle ohjeistusta varten. 6881/17 joh/ht/pt 6

Pysyvä operatiivinen suunnittelu ja toteutusvoimavara Tarkoituksena on kehittää EUH:n sisälle pysyvä sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara sotilaskriisinhallinnan strategisella tasolla Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvoston päätelmien mukaisesti. Siviili/sotilassynergian vahvistaminen on olennainen osa tätä prosessia. Poliittis-strategisella tasolla yhtenäinen siviili/sotilaallinen lähestymistapa varmistetaan CMPD:ssä, joka toteuttaa yhdennettyä siviili/sotilasalan strategista suunnittelua läheisessä yhteistyössä EUH:n muiden yksiköiden ja komission yksiköiden kanssa. EU:n sotilasesikuntaan (EUSE) siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (CPCC) vastineeksi perustettava sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (MPCC) sekä tuen yhteinen koordinointiyksikkö, jonka MPCC ja CPCC muodostavat yhdessä, tarjoavat tarvittavat edellytykset siviili-sotilassynergian lisäämiselle operatiivisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Vaikka siviili- ja sotilaskomentoketjujen on pysyttävä erillään, näiden muutosten ansiosta YTPP:n toimintaa kokonaisuudessaan voidaan koordinoida tiiviimmin. Tuen yhteinen koordinointiyksikkö kokoaa yhteen keskeiset tukitoiminnot (ks. jäljempänä). YTPP:stä ja kriisinhallinnasta vastaava apulaispääsihteeri valvoo ja edistää siviili-sotilasyhteistyötä yleisellä tasolla. MPCC Lyhyen aikavälin tavoitteena Brysseliin perustetaan sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (Military Planning and Conduct Capability, MPCC) sotilaskriisinhallinnan strategisella tasolla niitä sotilasoperaatioita varten, joihin ei sisälly suoraa täytäntöönpanoa. Tähän asti nämä operaatiot ovat olleet paikan päällä toimivien operaation komentajien varassa, joten sotilaskriisinhallinnan strateginen, operatiivinen ja taktinen taso ovat sulautuneet yhteen. Tämä on aiheuttanut hankaluuksia sekä suunnittelussa että toteutuksessa, ja joskus operaatioita on jouduttu toteuttamaan vaarallisissa paikoissa, kun strategisen tason esikunnan tuen olisi pitänyt olla ennakoivampaa. Nämä kysymykset pyritään ratkaisemaan neuvoston päätelmien pohjalta seuraavasti: Uusi MPCC perustetaan EUSEn alaisuuteen kustannustehokkuuden takia, sillä resursseja, kuten henkilökuntaa ja infrastruktuuria, on saatavilla rajoitetusti. MPCC voi myös kääntyä EUSEn muiden osastojen puoleen tarvitessaan käytännön asiantuntemusta. 6881/17 joh/ht/pt 7

MPCC on vastuussa niiden sotilasoperaatioiden strategisen tason operatiivisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, joihin ei sisälly suoraa täytäntöönpanoa. EUSEn pääjohtaja (DGEUMS) toimii MPCC:n johtajana ja huolehtii siinä ominaisuudessa niiden operaatioiden komentajan tehtävistä, joihin ei sisälly suoraa täytäntöönpanoa, liitteessä 1 olevan tehtävänkuvauksen mukaisesti. Hän on vastuussa operaatioista, mutta hänellä on myös valtuudet delegoida tehtäviä tarvittaessa. MPCC:n johtajalle olisi annettava sama komentovalta ja samat tehtävät kuin sotilasoperaatioiden komentajalle (OpCdr), kuten asiakirjassa 5008/15 (EU Concept for Military Command and Control) esitetään. Niihin kuuluisi kaikkien niiden operaatioiden operatiivinen valvonta, jotka eivät sisällä suoraa täytäntöönpanoa, ja muun muassa operaatioiden keskitetty varainhoito tai valvonta budjetoinnin, kirjanpidon, hankintojen, omaisuudenhoidon, raportoimisen ja tilintarkastuksen osalta. Hän raportoi PTK:lle ja informoi säännöllisesti EUSEa. MPCC:n johtajan olisi huolehdittava Athene-järjestelmään liittyvistä velvollisuuksista, joista huolehtii nyt operaation komentaja, myös tulojen ja menojen hyväksyjänä erikoistuneen henkilökunnan avustuksella. Operatiivisella tasolla kutakin operaatiota johtaa paikan päällä operaation komentaja (Mission Force Commander), joka toimii MPCC:n johtajan komennossa. Jotta voitaisiin lieventää tulevan MPCC:n joidenkin toimintojen mahdollisen yhteensopimattomuuden vaikutuksia, jotka johtuisivat joidenkin henkilöstöön kuuluvien kaksoisroolista, heidän roolinsa MPCC:n komentotehtävissä olisi asetettava etusijalle, kuitenkin niin, ettei se vaikuta haitallisesti heidän muihin rooleihinsa ja velvollisuuksiinsa EUSEssa. Jos henkilökunnan asettamisesta tällaisiin kaksoisrooleihin koituu ongelmia, ne on annettava EUSEn pääjohtajan ratkaistavaksi. MPCC käyttää suunnittelu- ja toteutustoiminnoissa yhden roolin omaavaa, entisessä EU:n aktivoidussa operaatiokeskuksessa työskennellyttä lisähenkilöstöä sekä lisäksi jäsenvaltioiden lähettämää henkilöstöä sellaisilla aloilla, joilla EUH:ssa ei tällä hetkellä ole riittävästi asiantuntemusta, ja tarvittaessa myös lisävoimia. 6881/17 joh/ht/pt 8

Nykyiset komentajan nimittämistä ja poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta huolehtimista koskevat menettelyt pysyvät SEU 38 artiklan 4 mukaisina, edellyttäen, että MPCC:n johtaja toimii kaikkien muiden kuin suoraa täytäntöönpanoa sisältävien EU:n sotilasoperaatioiden komentajana. Euroopan unionin sotilaskomitean (EUSK) puheenjohtaja olisi ensisijainen yhteyshenkilö, kuten muissakin sotilasoperaatioissa. Yksityiskohtaisempi ehdotus MPCC:n (johtajan) tehtävänkuvaukseksi on liitteessä 1. Henkilöresurssien osalta arvioidaan, että MPCC:llä olisi aluksi käytössään seuraava ydinhenkilöstö (asiaa on vielä tarkasteltava): 10 15 henkilöä EUSEsta, sisäiset siirrot mukaan lukien (edellyttäen, että heidät lähettäneiltä jäsenvaltioilta ja/tai EUSKilta saadaan asianmukainen vahvistus) koko EUSEsta (myös kaksoistehtäviä, jos toteutuskelpoinen ja kestävä ratkaisu); 8 10 virkamiestä entisestä operaatiokeskuksesta (A) (riippuen heidän asiantuntemuksestaan ja saatavuudestaan jäsenvaltioista): ei kaksoisrooleja, ainoastaan MPCC:tä varten. 5 7 EU:n jäsenvaltioiden lisäksi käyttöön antamaa henkilöä aloilta, joilla EUH:ssa ei ole tällä hetkellä riittävästi asiantuntemusta. Tämä ydinhenkilöstö saa tukea EUSEn muilta osastoilta eri toimintoihin (tiedustelu, viestintä- ja tietojärjestelmä sekä kyberasiat, logistiikka ym.). Lisäksi joitakin nykyisten operaatioesikuntien omia tukitoimintoja voitaisiin ehkä keskittää, jolloin saataisiin mittakaavaetua, jonka ansiosta taas saataisiin lisää suunnittelu- ja toteutusvoimavaroja. 4 SEU 38 artikla: "(...) Tätä lukua sovellettaessa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea huolehtii neuvoston ja korkean edustajan johdolla 43 artiklassa tarkoitettujen kriisinhallintaoperaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta. (...)" Ks. myös ehdotukset YTPP:n kriisinhallintaoperaatioiden kriisinhallintamenettelyiksi "Suggestions for crisis management procedures for CSDP crisis management operations", kohta 44. PTK:n suosituksen perusteella neuvosto tekee operaation perustamisesta päätöksen, jossa se: a. vahvistaa operaation tavoitteet ja toimeksiannon; b. nimittää sotilas/siviilioperaation komentajan ja nimeää operaatioesikunnan. 6881/17 joh/ht/pt 9

EU:n jäsenvaltioiden lisävoimien järjestelmästä voitaisiin myös antaa käyttöön voimavaroja, tarkemmin sanoen MPCC:lle joko pysyvää henkilöstöä (keskeinen henkilöstö) tai väliaikaista täydennystä rajoitetuksi ajaksi (esim. suunnitteluvaiheiden kasvaneisiin tarpeisiin). On syytä korostaa, että MPCC:n saatavilla olevien resurssien riittävyys annettuihin tehtäviin nähden on varmistettava (ks. tehtävänkuvaus liitteessä 1 eli 24/7 -tehtävät). Alkuvaiheessa saatavat kokemukset MPCC:n perustamisesta EUSEen tuottavat arvokasta tietoa jatkotoimia varten. Tuen yhteinen koordinointiyksikkö Sekä MPCC että CPCC antavat henkilöstöä tuen yhteisen koordinointiyksikön käyttöön, jotta siviili/sotilassynergioiden maksimaalinen koordinointi ja asiantuntemuksen jakaminen voidaan varmistaa. Yksikössä kootaan päivittäin yhteen operaatioiden keskeisten tukialojen siviili- ja sotilasasiantuntemus tehokkaan siviili- ja sotilaskoordinoinnin ja -yhteistyön mahdollistamiseksi ja lujittamiseksi YTPP-operaatioiden operatiivisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Nykyisen operaatioiden tukifoorumin tehtäviin vaikuttamatta koordinointiyksikköön koottaisiin muun muassa seuraavat toiminnot (tarkennetaan saatujen kokemusten pohjalta): EUSEn keskeytymättömät (24/7) valvontatoiminnot oikeudellinen neuvonta (EUH:n oikeudellisten asioiden jaoston kanssa koordinoiden) YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325 (ja myöhempiä päätöslauselmia) koskeva asiantuntemus STRATCOM logistiikka viestintä- ja tietojärjestelmä lääkintä kenttäturvallisuus 6881/17 joh/ht/pt 10

MPCC:n ja CPCC:n esikuntapäälliköt koordinoivat tuen yhteiseen koordinointiyksikköön kuuluvien siviili/sotilasryhmien päivittäistä työtä. Ryhmät sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan yhteisiin tiloihin kaavailtujen synergioiden varmistamiseksi. Hallinnollisesti ryhmät jäisivät joko MPCC:n/EUSEn tai CPCC:n osiksi, ja siviili- ja sotilaskomentoketjut pysyisivät selvästi erillisinä. Näin siviili- ja sotilasoperaatioiden operatiivisen suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä voidaan saada hyvin konkreettista synergiaa, esimerkiksi seuraavissa asioissa: joukkojen omasuoja, toimitilat, lääkintätuki, viestintä- ja tietojärjestelmä ja kyberasiat sekä muu logistiikka. Rahoitusta koskevia ja muita asianmukaisia määräyksiä noudatetaan. Nykyään deaktivoidun EU:n operaatiokeskuksen kokemuksia ja saavutuksia hyödynnetään mahdollisimman pitkälti. Konkreettisia siviili/sotilassynergioita koskevat suuntaviivat, sekä poliittis-strategisella tasolla että operatiivisessa suunnittelussa ja toteutuksessa, esitetään liitteessä 2. Niiden kehittämistä jatketaan saatujen kokemusten pohjalta. Tarkastelu Neuvoston olisi tarkasteltava MPCC:n ja tuen yhteisen koordinointiyksikön perustamista vuoden kuluttua täyden toimintavalmiuden saavuttamisesta, mutta viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä, korkean edustajan raportin pohjalta. Tällaisessa saatuihin kokemuksiin ja faktojen analysointiin perustuvassa tarkastelussa olisi erityisesti keskityttävä MPCC:n toimintaan, tehokkuuteen, organisaatiorakenteeseen ja asemaan kriisinhallintarakenteissa sekä MPCC:n ja CPCC:n väliseen suhteeseen, tuen yhteinen koordinointiyksikkö mukaan lukien. Tarkastelu olisi laadittava jäsenvaltioita kattavasti kuullen eikä se saisi vaikuttaa poliittisten päätösten tekemiseen. 6881/17 joh/ht/pt 11

LIITTEEN LIITE 1 EHDOTUS MPCC:N (JOHTAJAN) TEHTÄVÄNKUVAUKSEKSI MPCC:n johtajalla on asianmukainen komentovalta (mukaan lukien operatiivinen johtosuhde (OPCON) johtovastuun siirryttyä hänelle operaatioon osallistuvilta jäsenvaltioilta ja joukkoja lähettäviltä kolmansilta mailta), jotta hän voi hoitaa EU:n kaikkien muiden kuin täytäntöönpanoa sisältävien sotilasoperaatioiden suunnittelua ja toteutusta varten tarvittavat sotilasstrategisen tason komento- ja valvontatoiminnot, -roolit ja -tehtävät, joihin kuuluu muun muassa: sotilasstrategisen tason operaatiosuunnittelu (kuten operaation toiminta-ajatuksen ja suunnitelman (CONOPS/OPLAN), voimankäyttösääntöjen (ROE) ja joukkoluettelon (SOR) laatiminen) ja hänelle kuuluvien tehtävien hoitaminen joukkojen muodostamisprosessissa; operaation toteuttaminen (täytäntöönpano) sotilasstrategisella komentotasolla ("käynnissä olevat operaatiot"), mukaan lukien: sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (MPCC) perustaminen ja toiminta; tuen yhteisen koordinointiyksikön perustaminen yhdessä CPCC:n kanssa siviilisotilassynergioiden tehostamiseksi; muiden kuin täytäntöönpanoa sisältävien operaatioiden perustamisen ja käynnistämisen, joukkojen toimintavalmiuteen saattamisen, operaatioiden lopettamisen ja joukkojen uudelleensijoittamisen koordinoiminen; suora vastuu neuvostolle siitä, että PTK:lle ja tarvittaessa osallistujien komitealle raportoidaan kaikista operaatioihin liittyvistä operatiivisista kysymyksistä. EUSK:n puheenjohtaja on ensisijainen yhteyshenkilö tarvittaessa; raportointi EUSK:lle säännöllisin väliajoin; riskinhallinta ja riskinvähentäminen, joka perustuu muun muassa nykyiseen jatkuvaan (24/7) uhka- ja riskiarviointiin ja tilannetietoisuuden voimavaroihin; strategisen johdon ja ohjeistuksen kehittäminen operaation komentajien (Mission Force Commanders) tukemiseksi tarvittaessa paikan päällä operatiivisella ja taktisella tasolla; 6881/17 joh/ht/pt 12 LIITTEEN LIITE 1 DGC 2B FI

vastuu budjetista ja hankinnoista (Athene-järjestelmän mukaiset operaation komentajan velvollisuudet) ja joukkojen muodostamisen toteutuksesta (kolmansien maiden kontribuutiot mukaan lukien); operaatioiden arviointi, jotta voidaan jatkuvasti varmistaa operaatioiden toimivan sotilasstrategian toivotun lopputuloksen ja tavoitteiden mukaisesti saaduista kokemuksista kootun tietokannan täydentäminen EU:n YTPPsotilasoperaatioita varten; operaatioalueiden (AOO) synergioiden koordinnoin/parantamisen tukeminen yhdessä muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa (aktivoidun EU:n operaatiokeskuksen sotilasstrategisen tason ja alempien tasojen suunnittelu- ja toteutustukea koskevien nykyisten tehtävien ja koordinointitoimintojen siirto); rajapinnan tarjoaminen koordinointia ja yhteyksiä varten kriisinhallintakysymyksissä operaatioalueiden ulkopuolisille merkittäville siviili- ja sotilassidosryhmille ja EU:n toimielinten toimijoille, joita ovat muun muassa: jäsenvaltiot ja joukkoja lähettävät kolmannet maat siviilioperaatioiden komentajat / CPCC tarvittaessa EU:n erityisedustaja ja EUH EU Satcen kansainväliset järjestöt Euroopan komissio; tarvittaessa toimeksiannon mukaisesti EU:n ja kolmansien maiden sidosryhmien avainhenkilöihin vaikuttaminen (KLE) strategisella tasolla käytettävissä olevien keinojen ja voimavarojen puitteissa; tarvittaessa nykyisten menettelyjen mukaisesti tiedustelutuen pyytäminen tiedusteluosastolta (EUMS INT) (saatavilla olevat SIAC-tuotteet, yhteydet jäsenvaltioiden puolustusalan tiedusteluorganisaatioihin, tiedustelutietopyyntöjen kulun sujuvoittaminen, "Tiedustelutiedot"-yksikön asiantuntemus). 6881/17 joh/ht/pt 13 LIITTEEN LIITE 1 DGC 2B FI

LIITTEEN LIITE 2 SIVIILI/SOTILASSYNERGIAT Samalla operaatioalueella toimivien siviili- ja sotilasoperaatioiden välisen johdonmukaisuuden ja keskinäisen tuen varmistamiseksi tehdään kaikki mahdollinen, samoin kyseisen alueen muiden YTPP-operaatioiden osalta, jos ne voivat vaikuttaa ensiksi mainittujen operaatioiden toimeksiannon toteuttamiseen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä operaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tässä yhteydessä MPCC:n perustamista ajatellen CMPD:n ja EUSEn poliittis-strategisella tasolla sekä siviilioperaatioiden komentajan ja MPCC:n johtajan olisi seurattava jäljempänä esitettävä suuntaviivoja, tuen yhteisen koordinointiyksikön tukemana. Myös tämä yksikkö on tärkeä varmistettaessa strategisen tason operatiivista suunnittelua ja toteutusta osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa. 1. SUUNNITTELUVAIHEESSA a) Kun siviili- ja sotilasoperaatioiden toimeksiantoja ja operatiivista suunnittelua kehitetään samanaikaisesti, on varauduttava tehostamaan koordinointia. Tätä varten CMPD, EUSE/MPCC ja CPCC pohtivat, miten eri operaatioiden toimeksiannot/tehtävät voivat tukea ja täydentää toisiaan, pitäen mielessä muun muassa nykyiset turvallisuusalan uudistuskehykset tai tarpeen edistää niiden kehittämistä yhdessä muiden EUH:n (maantieteelliset osastot ja PRISM mukaan lukien) ja komission toimivaltaisten yksiköiden kanssa. harkitsevat voimavarojen/toimintaedellytysten (kuten joukkojen omasuoja, lääkintätoimet, tietotekniikka, tiedustelutieto, toimitilat ym.) koordinoinnin jakamista tai varmistamista tuen yhteisen koordinointiyksikön avulla. Näiden toimien helpottamiseksi on tarkasteltava asianmukaisia rahoitusjärjestelyjä oikeudellisten kehysten ja sovellettavien määräysten puitteissa. 6881/17 joh/ht/pt 14 LIITTEEN LIITE 2 DGC 2B FI

b) Kun siviilioperaatio seuraa jo käynnistettyä sotilasoperaatiota, tai päinvastoin, uuden operaation toimeksianto laaditaan ottaen huomioon jo käynnistetyn operaation toimeksianto ja tehtävät ja tähdäten tarpeen mukaan synergiaan, keskinäiseen tukeen ja täydentävyyteen. Käynnissä olevasta operaatiosta saadut kokemukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Turvallisuus, logistiikka ja muut aineellisen tuen alat kuten joukkojen omasuoja, lääkintätoimi, viestintä tutkitaan sekä uuden että jo käynnistetyn operaation osalta, myös tuen yhteisen koordinointiyksikön toimesta, olemassa olevat varainhoitomenettelyt asianmukaisesti huomioon ottaen. Jo käynnistetyn operaation toimeksiantoa mukautetaan tarvittaessa tätä yhteistyötä vastaavaksi. Edellä esitetyn toteuttamiseksi CMPD yhdistää systemaattisesti MPCC:n ja CPCC:n poliittisstrategisen tason suunnitteluun. Operatiivisessa suunnittelussa MPCC ja CPCC perustavat tarvittaessa yhteisiä suunnitteluryhmiä tuen yhteisen koordinointiyksikön avulla. Kyseisten toimeksiantojen, suunnittelutoimien ja järjestelyjen olisi tarvittaessa viitattava toisiinsa. 2. TOTEUTUSVAIHEESSA Kentällä sotilasoperaation komentaja ja siviilioperaation johtaja kuulevat toisiaan säännöllisesti toimiensa tehokkuuden maksimoimiseksi. Tarvittaessa ne toteuttavat yhteisiä yhteydenottoja paikallisiin viranomaisiin. Tämän lisäksi siviilioperaation komentaja ja MPCC:n johtaja neuvottelevat säännöllisesti Brysselissä, myös CMPD:n kanssa. He tekevät koordinoituja vierailuja operaatioalueille, jos siitä katsotaan olevan hyötyä. CMPD laatii systemaattisesti yhteisiä tai kokonaisvaltaisia strategisia tarkasteluja samalla alueella käynnissä olevista operaatioista yhteistyössä MPCC:n ja CPCC:n kanssa. 6881/17 joh/ht/pt 15 LIITTEEN LIITE 2 DGC 2B FI

Mikäli mahdollista, MPCC:n johtaja ja siviilioperaation komentaja raportoivat yhdessä PTK:lle samalla operaatioalueella käynnissä olevista operaatioista. Raportointiaikataulut olisi tarvittaessa yhdenmukaistettava. Muita käytäntöjä, jotka edistävät siviili- ja sotilasoperaatioiden parempaa koordinointia ja tehostamista käyttäen kaikkia tuen yhteisen koordinointiyksikön tarjoamia mahdollisuuksia, kehitetään edelleen ja sisällytetään näihin suuntaviivoihin saatuja kokemuksia hyödyntävän prosessin avulla. 6881/17 joh/ht/pt 16 LIITTEEN LIITE 2 DGC 2B FI