Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto

Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto 2007-2009 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 207/2010

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 207/2010 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto 2007-2009 Ralf Holmberg, Marja Valtonen Lohja 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 207/2010 Valokuvat: Ralf Holmberg Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2010 ISBN 978-952-250-034-2 (nid.) ISBN 978-952-250-035-9 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Sisältö 1 johdanto...5 2 TAUSTATIEDOT...6 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus...6 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet...9 3 PISTEMÄINEN JÄTEVESIKUORMITUS JAKSOLLA. 1990-2009...12 3.1 Yleistä...12 3.2 Vesistökuormitus 1990-2009...12 4 TUTKIMUKSEN SUORITUS...16 5 TUTKIMUSTULOKSET...17 5.1 Veden laatu...17 5.1.1 Mustionjoki... 17 5.1.2 Fiskarsinjoki... 22 5.1.3 Pohjanpitäjänlahti... 23 5.1.4 Tammisaaren lähivedet... 29 5.1.5 Tammisaaren merialue... 31 5.2 Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys...32 5.3 Kasviplankton...36 5.4 Vesikasvillisuus...36 5.5 Pohjaeläimistö...37 5.6 Pohjasedimentin raskasmetalli- ja mineraaliöljypitoisuudet...40 5.7 Koverharin edustan sedimenttitutkimukset...44 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...45 7 SAMMANFATTNING...50 Kirjallisuuslähteet...54 LIITTEET...55 Yhteistarkkailualueen kartat...57 Alueen pistekuormitus...61 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009...65 Kasviplanktonraportti...86 Vesikasvillisuusraportti...115 Pohjasedimenttien analyysitulokset...175 Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet...185 Kuvailulehti... 191

1 johdanto Tämä raportti koskee Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen ja tarkkailussa ovat mukana taulukossa 1 esitetyt toimijat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut vuosien 2007-2008 yhteistarkkailun 14.5.2001 laatimansa tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2009 vuorossa oli ns. laaja vuosi ja silloin noudatettiin pääosin 14.3.2009 päivättyä uutta tarkkailuohjelmaluonnosta. Ohjelmaluonnos oli pääpiirteeltään sama kuin hyväksytty ohjelma, mutta Mustionjoen alajuoksun ja Pohjanpitäjänlahden sisäosan muuttuneesta kuormitustilanteesta johtuen eräitä näytepisteitä on muutettu vastaamaan paremmin muuttunutta kuormitustilannetta. Lisäksi todettakoon, että Karjaan kaupunki, Tammisaaren kaupunki sekä Pohjan kunta yhdistyivät Raaseporin kaupungiksi vuoden 2009 alusta. Tarkkailu perustuu tarkkailuun osallistuvien osalta taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Yhteistarkkailun perusteet. Tabell 1. Samkontrollens grunder. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös Päivämäärä Karjaa-Pohja jvp,( otettiin käyttöön touko-kesäkuussa 2007) LSY-2004-Y-109 18.2.2005 Karjaa-Pinjaisten jvp (poistui käytöstä touko-kesäkuussa 2007) LSY-2003-Y-00 7.7.2004 Mustion jvp UUS-2004-Y-509 14.12.2005 Gumnäsin jvp (poistui käytöstä touko-kesäkuussa 2007) LSY-2003-Y-52 7.7.2004 Skeppsholmenin jvp LSY-2002-Y-357 7.7.2004 Hangon Lappohjan jvp No 6/2000/4 10.2.2000 IDO Kylpyhuone Oy Ab UUS-2006-Y 607-111 25.9.2007 Oy Tenala Marina Ab L-S VO 73/1979C 4.10.1979 (KHO 10.8.1981) Ovako Wire, Koverhar LSY-2002-Y-365 23.11.2006 Tvärminnen eläint. asema YS-679 24.6.2003 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 5

2 TAUSTATIEDOT 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailualue ulottuu Lohjanjärven luusuasta aina Tvärminnen Storfjärdenille asti. Lisäksi tarkkailualueeseen kuuluu Fiskarsinjoen alajuoksu. Alue on varsin vaihteleva käsittäen osia Mustionjoen ja Fiskarsinjoen vesistöistä, suolattoman ja meriveden vaihtumisalueen Pohjanpitäjänlahdessa ja saaristoisen Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailualueen kartat löytyvät liitteestä 1. Pohjanpitäjänlahteen laskevista vesistöistä ylivoimaisesti tärkein on Mustionjoki. Sen valumaalue on 2039 km 2 ja järvisyys on 12,2 %. Vesistön suurin järvi on Lohjanjärvi, johon johdetaan mm. Lohjan kaupungin sekä paperiteollisuuden jätevedet. Mustionjoen virtaama on seuraava (Ala-Heikkilä 1997): keskivirtaama 19 m 3 /s keskiylivirtaama 43 m 3 /s keskialivirtaama 9 m 3 /s Mustionjoen veden laatuun vaikuttavat metsistä ja soilta tuleva luonnon huuhtouma sekä maaja metsätalouden, asutuksen ja teollisuuden kuormitus. Mustionjoen varrella ovat Mustion, Karjaan, Pinjaisten ja Åminneforsin taajamat ja suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 2007 asti Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo. Karjaan ja Pohjan yhteinen uusi puhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 2007, jolloin myös jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoelta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Kullaanjärven vesistöalueelta (pinta-ala 56,4 km 2 ) vedet laskevat Pohjanpitäjänlahden länsi-rannalla Thomasbölevikeniin. Vesistölle kohdistuu haja-asutuksen ja maanviljelyksen kuormitusta. Österbyn suljettu kaatopaikka oli mukana tarkkailussa vuoteen 2006 asti, mutta kaatopaikan kunnostushankeen käynnistyttyä kaatopaikan tarkkailua on hoidettu erillisen tarkkailuohjelman ja toisen konsultin toimesta, joten kaatopaikan kuormitustilannetta ei tarkastella tämän yhteenvetoraportin yhteydessä. Österbyn kaatopaikka sijaitsee noin 2 km Österbyn keskustasta pohjoiseen suoperäisessä maastossa. Kaatopaikka-alueen vaikutukset kohdistuvat Kvarnbackabäcken-nimiseen puroon sekä Österbybäckeniin, jotka laskevat Pohjanpitäjänlahteen. Pohjan kunnan Gumnäsin puhdistamolla puhdistetut jätevedet johdettiin alkukesään 2007 asti Pohjanpitäjänlahden sisimpään osaan. Pohjanpitäjänlahden pituus Tammisaaresta Pohjankuruun on 14,5 km ja suurin leveys on 4,5 km. Pohjanpitäjänlahden syvänne erottuu selvästi Tammisaaren eteläpuoleisesta merialueesta, sillä Tammisaaren keskustan kohdalla on matala kynnys, jossa syvyys on laiva-väylän kohdalla noin 6 m ja muualla selvästi pienempi. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Pohjanpitäjänlahti on hyvin arvokas ja monessa kansallisessa ja kansainvälisessä suojeluohjelmassa mukana oleva vesistö. Lahti muistuttaa vuonoa ja tämä onkin syy miksi alue on hyvin kuormitusherkkä. Lahti on pysyvästi suolaisuuskerrostunut ja alusveden happivarat täyttyvät ainoastaan silloin, kun uutta vettä virtaa Tammisaaren edustan saaristoalueelta lahden syvänteeseen. Tämä tapahtuu yleensä syksyisin ja talvisin sisään virtaavan veden ollessa tarpeeksi raskasta (suolaista ja kylmää) syrjäyttääkseen Pohjanpitäjänlahden vanhan syväveden. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on useana vuotena ollut hyvinkin huono ja vuosina 1995-1996 alueella kokeiltiin alusveden keinotekoista hapetusta. Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka. Pohjanpitäjänlahden valuma-alue on Tammisaaren rautatiesillan kohdalla noin 2350 km2. Valuma-alueelta Stadsfjärdenille purkautuvan veden virtaamalle voidaan esittää seuraavia suuruusluokkaa edustavia tunnuslukuja: HQ MGQ MQ MNQ NQ 88 m 3 /s 53 m 3 /s 22 m 3 /s 6 m 3 /s 4 m 3 /s Meriveden pinnankorkeuden vaihteluista voidaan esittää seuraava suuntaa-antava arvio, joka pohjautuu Hangon ja Helsingin mareografien tuloksiin: Ylin vedenkorkeus HW +1.04 m Keskiylivedenkorkeus MHW +0.65 m Keskivedenkorkeus MW -0.07 m Keskialivedenkorkeus MNW -0.58 m Alin vedenkorkeus NW -0,89 m Tammisaaren merialueen erottavat Suomenlahden ulapasta useat isot saaret, joista läntisimmät ovat Odensö ja Gullö. Vesi tulee alueelle Hankoniemen ja näiden saarien välistä Vitsandin salmesta. Odensöstä etelään saaria on edelleen runsaasti. Lounais-koillinen suunnassa kulkeva syvänne jatkuu Tvärminneä kohti. Syvyyssuhteet alueella ovat seuraavat: Tammisaari, Stadsfjärden Skogbyn kohdalla Lappohjan kohdalla Tvärminne Storfjärden n. 7 m n. 20 m n. 30 m n. 40 m Tätä merialuetta kuormittavat lähinnä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistetut jätevedet sekä Lappohjan ja Koverharin jätevedet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 7

Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärden-nimisen vesialueen itäosassa ja Båssafjärden sijaitsee Tammisaaren eteläpuolella. Vesialue on varsin matala ja rehevä. Veden syvyys on laajoilla alueilla noin 2 m ja vesikasvillisuus on hyvin kehittynyttä. Kesäaikaan makrokasvillisuus ulottuu paikoin vesipintaan saakka. Alue on aika eristynyt ulkopuolisilta vesialueilta. Alueelle ei laske ojia suurempia vesistöjä. Alueen itäosassa Båssafjärdeniä rajaa Baggön tiepenger, jonka aukon kautta alue on yhteydessä hyvin rehevään Dragsviksfjärdeniin. Dragsviksfjärden on yhteydessä ulkoiseen saaristoalueeseen ainoastaan pitkän ja paikoin melkein umpeenkasvaneen vesiväylän kautta. Suurin Dragsviksfjärdeniin laskeva vesistö on Storängsbäcken, jonka vedet laskevat Dragsviksfjärdeniin sen itäisimpään osaan. Storängsbäckenin varrella on paljon peltoalueita, joten voidaan olettaa, että alueelle kohdistuva ravinnekuormitus on merkittävä. Toinen Båssafjärdenin kapea yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on Jomalvikin kanava alueen eteläosassa. Kanava on kuitenkin kapea ja matala, joten sen kautta virtaavat vesimassat ovat varsin pienet. Båssafjärdenin tärkein yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on alueen länsiosan salmet, joista Söukan-saaren ja Högholmenin välinen melko syvä salmi on tärkein. Sitä kautta vesi liikkuu Stadsfjärdenin ja Båssafjärdenin välillä. Pääasiallinen veden vaihtumiseen vaikuttava tekijä on meriveden pinnan vaihtelu. Veden pinnan noustessa vesi työntyy kohti Båssafjärdeniä ja vastaavasti veden laskiessa vesi virtaa ulos Båssafjärdenin alueelta. Virtauksen ollessa kohti alueen ulko-osia Dragsviksfjärdeniltäkin virtaa ravinnerikasta vettä Båssafjärdenin alueelle. Veden vaihtuminen purkualueella on varsin monimutkainen tapahtuma, varsinkin jos otetaan se tosiasia huomioon, että Stadsfjärdenin alueen veden laatu vaihtelee suuresti. Stadsfjärden on hyvin matala (n. 2 m) jatke Pohjanpitäjänlahdelle. Ainoastaan laivaväylän kohdalla veden syvyys on noin 6 m. Riippuen siitä, onko meriveden pinta nousussa vai laskussa ja riippuen siitä, miten suuri Mustionjoen kautta tuleva virtaama on, Stadsfjärdenin alueella saattaa olla joko pääosin Mustionjoelta peräisin olevaa vettä tai ulkopuolisen saaristoalueen vettä. Etenkin talvisin ja hyvin runsassateisina jaksoina Mustionjoen veden vaikutus Stadsfjärdenin veden laatuun saattaa olla merkittävä. Syksyisin ja talvisin syysmyrskyjen yhteydessä meriveden pinta saattaa nousta rajustikin. Tällaisissa tilanteissa Stadsfjärdenin kautta virtaa Båssafjärdenille, mutta etenkin Pohjanpitäjänlahdelle runsaasti vettä alueen ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa Tammisaaren lähialueen kuormitus saattaa vaikuttaa myös Pohjanpitäjänlahden tilanteeseen. Myös silloin, kun vesi virtaa pinnan tuntumassa Pohjanpitäjänlahdelta ulos, pohjan tuntumassa tapahtuu vastavirtausta sisäänpäin (Malve & al. 2000). Oy Tenala-Marina Ab:n venesatama sijaitsee Lappohjan ja Skogbyn välisellä alueella Järnön nimisen saaren vieressä. Ovako Koverharin rauta- ja terästehtaan purkupaikka sijaitsee Tvärminne Storfjärdenin länsilaidalla noin 2 km Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta pohjoiseen. Storfjärden on avoin selkä, jossa tehtaan edustalla on vain yksi huomattava saari, Syndalsholmen. Veden vaihtuminen 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

avonaisella Storfjärdenillä on hyvä, koska virtauksia estäviä kynnyksiä ei ole ja pohja viettää tasaisesti kohti ulkomerta. Maalta tuleva vähäsuolainen vesi virtaa alueen kautta ulkomerelle vesirungon pintaosissa ja pohjaa myöten alueelle tunkeutuu ajoittain Suomenlahden suun syvänveden alueelta suolaisempaa ravinnerikasta vettä. Matalan veden alueella (<15 m) hiekka ja löysä saviaines ovat vallitsevia pohjamateriaaleja. Syvemmällä tavataan pehmeitä sedimenttipohjia. Pohjanpitäjänlahti ja sen edustan merialue on otettu mukaan kansainväliseen vesiensuojeluohjelmaan Projekt Aquaan, jolla pyritään suojelemaan kansainvälisesti tärkeitä tutkimusalueita. Suurin osa tarkkailualueesta kuuluu lisäksi Suomen ehdotukseen Natura-2000 alueeksi. 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Tarkkailualueen säätila vaihtelee vuosittain varsin paljon. Tarkkailujakson 2007-2009 aikana säätila on kuitenkin ollut suhteellisen samankaltainen. Talvet ovat olleet tavanomaista leudompia, jonka vuoksi tarkkailualueella on ollut heikosti jäitä. Vuonna 2007 Pohjanpitäjänlahti jäätyi tammikuun lopussa, mutta ulompana saaristossa jääpeitteinen kausi oli hyvin lyhyt ja jäät olivat heikkoja. Vuonna 2008 talvisää oli edellisvuotta vielä lämpimämpi ja jäätä esiintyi vain sisälahdissa. Kaikki lopputalven näytteet otettiinkin avovedestä. Talvi 2009 oli hieman edellisiä kylmempi, mutta jääpeitteinen kausi oli silloinkin hyvin lyhyt. Tarkastelujakson kesät ovat olleet epävakaita ja loppukesällä ja syksyllä 2008 satoi tavanomaista enemmän. Tämä näkyi myös Mustionjoen virtaamissa. Mustionjoen vuoden 2008 keskivirtaama oli suurin kahteenkymmeneen vuoteen (kuva 4 s. 11). Vuosina, jolloin sateita saadaan runsaasti, maalta tulevan valuman tuoma ravinnekuormitus kasvaa. Tämä näkyy yleensä selvästi Mustionjoessa ja Pohjanpitäjänlahdella, koska Mustionjokea reunustavat laajat maatalousalueet. Runsaat sateet saattavat myös lisätä jätevesien kuormitusta vesistöön laitosten jäteveden puhdistustehokkuuden heiketessä suuren hulevesien määrän myötä. Ulospäin mentäessä kohti Tvärminneä Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren yleistilan merkitys kasvaa. Tarkkailuvuosien kuukauden keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvissa 1 ja 2. Vuosien 2007-2009 viileät kesät ja epävakainen sää näkyvät myös keskimääräistä vähäisempänä auringon säteilyn määränä. Valonmäärä vaikuttaa yhdessä muiden tekijöiden kanssa kasvituotannon suuruuteen. Vuoden 2007 kesällä auringon säteilyä oli keskikesällä runsaammin ja vuosina 2008-2009 vähemmän verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Helsinki-Vantaan sääasemalla mitatut globaalisäteilyarvot on esitetty kuvassa 3. (Ilmatieteenlaitos 2007-2009). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 9

20 Lämpötila, hanko tvärminne C 15 10 5 0-5 1971-2000 2007 2008 2009-10 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuosina 2007-2009. Figur 1. Månadsmedeltemperaturerna vid Tvärminne väderstation i Hangö under åren 2007-2009. mm 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Sademäärä, hanko tvärminne I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi 1971-2000 2007 2008 2009 Kuva 2. Kuukauden sademäärä Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuosina 2007-2009. Figur 2. Månadsnederbörden vid Tvärminne väderstation i Hangö under åren 2007-2009. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

700 Globaalisäteily helsinki-vantaa 600 500 Mj/m² 400 300 200 2007 2008 2009 71-00 100 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 3. Globaalisäteilyarvot Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina 2007-2009. Figur 3. Den globala strålningen vid Helsingfors-Vanda flygstation åren 2007-2009. 25 Mustionjoen keskivirtaama 1990-2006 20 15 10 5 0-90 -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09 Kuva 4. Mustionjoen keskivirtaama vuosina 1990-2009. (m 3 /s). Figur 4. Svartåns medelflöde under perioden 1990-2009. (m 3 /s). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 11

3 PISTEMÄINEN JÄTEVESIKUORMITUS JAKSOLLA 1990-2009 3.1 Yleistä Puhdistamoiden toiminnan tärkein tehtävä on vesistöön kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen minimiin. Puhdistamoiden fosforin- ja typenpoiston toimiessa puhdistamoilla vakaasti saavutetaan samalla paras kokonaistulos jätevesien puhdistuksessa. Yhdyskuntien jätevesienkäsittelyn ratkaisuksi on muotoutunut jätevesien käsittelyn keskittäminen isoihin yksiköihin. Keskusyksikkönä Tammisaaressa toimii Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Skeppsholmenin keskuspuhdistamolla käsitellään Tammisaaren kaupunkialueen- Tenholan suunnan jätevedet. Laajat keskittämistoimet saatiin päätökseen kesäkuussa 2002, jolloin aikaisemmin Rögrundin puhdistamolla käsitellyt jätevedet yhdistettiin Skeppsholmenille. Toisena keskusyksikkönä toimii Pohjanpitäjänlahden perukkaan v. 2007 valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Karjaa-Pohjan puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Mustion, Lappohjan ja Tvärminnen puhdistamot sekä Koverharin terästehtaan saniteettijätevedenpuhdistamo lukeutuvat paikallisesti tärkeiden puhdistamoiden ryhmään. Mustion puhdistamolla nykyisin käsiteltävät jätevedet tultaneen lähivuosien aikana johtamaan Karjaa-Pohja puhdistamolle. Lappohjan puhdistamolle viemäröidyt jätevedet siirretään käsiteltäväksi Hangon Suursuon puhdistamolle siirtoviemärin rakennustyöt valmistuvat loppusyksystä 2010. Tvärminnen puhdistamolla nykyisin käsiteltävät jätevedet tullaan johtamaan Hangon Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi ja lähitulevaisuudessa myös Koverharin terästehtaan omalla saniteettijätevedenpuhdistamolla käsiteltävät jätevedet tullaan johtamaan Suursuon puhdistamolle. 3.2 Vesistökuormitus 1990-2009 Tarkasteltavan alueen pistemäisten jätevesien sisältämä kuormitus muodostuu valtaosin yhdyskunnissa. Kuvasta 5 nähdään kuormituksen jakautuminen prosentuaalisesti alueen pistekuormittajien kesken vuonna 2009. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Pistekuormituksen % - jakautuminen puhdistamoiden kesken v. 2009 100 80 osuus % 60 40 20 Muut yht. Skeppsholmen Karjaa-Pohja 0 VESI BHK7 FOSFORI TYPPI Kuva 5. Pistekuormituksen % -jakautuminen puhdistamoiden kesken vuonna 2009. Figur 5. Punktbelastningens %-fördelning i de olika reningsverken år 2009. Alueen tärkeimmät puhdistamot ovat nykyisin Skeppsholmen ja v. 2007 valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Niissä yhteensä käsiteltävä jätevesimäärä oli vuonna 2009 n. 80 % kaikesta alueen puhdistamoissa käsiteltävästä jätevesimäärästä. Puhdistamoilta vesistöön johdettavan kuormituksen kehitys jaksolla 1990-2009 käy ilmi kuvista 6, 7 ja 8. Vastaavat lukuarvot käyvät ilmi liitteistä 2. Yksityiskohtaisempaa tietoa puhdistamoiden toimivuudesta ja lupaehtojen täyttymisestä on saatavissa puhdistamokohtaisista jätevesiraporteista. Pääkohdittain alueen pistemäisestä vesistökuormituksesta todetaan seuraavaa: Fosforimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 11 kg/d vuonna 1990 nykytasolle n. 1,2 kg/d vuonna 2009 (Kuva 6). Väheneminen on tulosta Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamon tehostamisesta ja puhdistamoiden käytön edelleen kehittämisestä. Vuonna 2007 touko-kesäkuussa käyttöönotettu Karjaa-Pohja puhdistamo on vähentänyt vesistöön johdettua fosforikuormitusta. Karjaa-Pohjan puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Esimerkiksi vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli yhteensä keskimäärin n. 2,2 kg/d ja vuonna 2009 Karjaa-Pohja puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli keskimäärin 0,7 kg/d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 13

12 Mereen johdetun fosforin jakaantuminen puhdistamoiden kesken v. 1990-2009 10 Fosfori kg P/d 8 6 4 2 0 Muut yhteensä Rögrund Skeppsholmen Karjaa-Pohja Gumnäs Karjaa-Pinjainen 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 6. Mereen johdetun fosforin jakaantuminen pistekuormittajien kesken v. 1990-2009. Figur 6. Fördelningen av den fosforbelastning, som letts till havet under perioden 1990-2009. Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 290 kg/d vuonna 1990 nykytasolle 84 kg/d vuonna 2009, kuva 7. Skeppsholmenin typenpoiston tehostaminen on tuonut suurimman vähenemisen ennen vuotta 2007. Tammisaaren yhteenlaskettu (Skeppsholmen+Rögrund) typpikuormitus on laskenut 1990-luvun alkupuolen suuruusluokasta 120-140 kg/d nykytasolle n. 50 kg/d Karjaa-Pohja puhdistamon käyttöönotto vuonna 2007 on jatkanut typpikuormituksen vähentämistä. Vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoilta vesistöön yhteensä keskimäärin johdettu typpikuorma oli 154 kg/d ja Karjaa-Pohja puhdistamolta vuonna 2009 vesistöön johdettu typpikuorma oli 24 kg/d. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

350 Mereen johdetun typen jakaantuminen puhdistamoiden kesken v. 1990-2009 300 typpi kg n/d 250 200 150 100 Muut yhteensä Rögrund Skeppsholmen Karjaa-Pohja Gumnäs Karjaa-Pinjainen 50 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 7. Mereen johdetun typen jakaantuminen pistekuormittajien kesken vuonna 1990-2009. Figur 7. Fördelningen av den kvävebelastning som letts till havet under perioden 1990-2009. BHK7-määrä on vähentynyt 1990-luvun alun tasolta 140-320 kg/d nykytasolle alle 20 kg/d vuonna 2009 (kuva 8). Vuonna 2007 käyttöönotettu Karjaa-Pohja puhdistamo on edelleen vähentänyt BHK7-kuormitusta. Vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamolta vesistöön yhteensä johdettu BHK7-kuorma oli n. 68 kg/d ja vuonna 2009 Karjaa-Pohja puhdistamolta vesistöön keskimäärin johdettu BHK7-kuorma oli 9,5 kg/d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 15

350 Mereen johdetun BhK7-määrän jakaantuminen puhdistamoiden kesken v. 1990-2009 300 250 BhK7-määrä kg o2/d 200 150 100 Muut yhteensä Rögrund Skeppsholmen Karjaa-Pohja 50 Gumnäs Karjaa-Pinjainen 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Kuva 8. Mereen johdetun BHK7-määrän jakaantuminen pistekuormittajien kesken v. 1990-2009. Figur 8. Fördelningen av den BHK7-belastning som letts till havet under perioden 1990-2009. Yleisesti voidaan todeta että pistemäinen jätevesikuormitus on vähentynyt merkittävästi uuden Karjaa-Pohja puhdistamon käyttöönoton jälkeen. 4 TUTKIMUKSEN SUORITUS Veden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin ohjelman mukaisesti näytepisteestä riippuen vuodessa 3-5 kertaa. Merialueella mitattiin lisäksi veden klorofylli-a pitoisuutta kuudesti kasvukauden aikana. Vuonna 2009 oli vuorossa joka neljäs vuosi suoritettavat laajemmat biologiset tutkimukset. Laajennettuun tarkkailuun kuuluivat jokavuotisen veden laadun seurannan lisäksi myös pohjaeläin-, vesikasvillisuus-, kasviplankton- sekä pohjasedimenttitutkimukset. Tarkkailun vastuuhenkilönä on toiminut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on tehnyt tämän raportin. Kuormitustiedoista vastaa puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, vesikasvillisuustutkimuksen on tehnyt vesistötutkija Eeva Ranta ja pohjaeläintutkimuksesta vastasivat pohjaeläintutkija Aki Mettinen ja apulaistutkija Anu Suonpää. Kasviplanktonmäärityksistä vastasi FM Arja Palomäki. Näytteenotosta ovat vastanneet sertifioidut kenttämestarimme Arto Muttilainen ja Seppo Sundström. Valtaosa analyyseistä on analysoitu Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T1 47, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 17025. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

5 TUTKIMUSTULOKSET 5.1 Veden laatu 5.1.1 Mustionjoki Mustionjoki on melko ravinteikas joki, joka suurimmaksi osaksi halkoo kulttuurimaisemia. Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toukokuuhun 2007 asti joen selvästi suurin yksittäinen pistekuormittaja. Karjaa-Pohja uusi jätevedenpuhdistamo valmistui alkukesästä 2007 ja sinne johdetaan myös entisen Pohjan Gumnäsin jätevedenpuhdistamon jätevedet. Uusien puhdistusjärjestelyjen seurauksena puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan (liite 1). Mustionjoen varrella on paljon maatalousalueita ja Lohjanjärven eteläosaan kohdistuu kuormitusta sekä Lohjan kaupungista että paperiteollisuudesta. Virtaamaolosuhteista riippuen joen kuljettama kuormitus vaihtelee. Yleensä joen Pohjanpitäjänlahteen kuljettama kuormitus on suurimmillaan keväällä ja syksyllä, mutta 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin useimmat talvet ovat olleet melko leutoja, virtaamat ovat olleet suuria läpi talven. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden keskimääräinen kokonaisravinteiden kuormitus on esitetty kuvassa 9. Kuvasta näkee, että vuosien välillä esiintyy suurta vaihtelua. Vuosi 2003 oli poikkeuksellisen kuiva ja se näkyy joen selvästi pienempänä ravinnekuormana. Vuosi 2008 ja etenkin sen loppukesä ja syksy olivat hyvin runsassateisia ja se näkyy tavanomaista suurempina kuormituslukuina Mustionjoen Peltokosken havaintopisteellä. kg P/d 70 60 50 40 30 20 10 0 Mustionjoen kokonaisravinnevirtaama 1990-2009 -90-91-92-93-94-95-96-97-98-99-00-01-02-03-04-05-06-07-08-09 kok-fosfori kok-typpi 2500 2000 1500 1000 500 0 kg n/d Kuva 9. Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuormitus vuosina 1990-2009. Luvut ovat Peltokosken havaintopisteeltä. Figur 9. Svartåns närsaltsflöde under perioden 1990-2009. Värdena gäller för Åkerforsens provpunkt. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 17

Joen huomattavasta hajakuormituksesta huolimatta näkyivät Karjaan-Pinjaisten jäteveden jätevesikuormituksen vaikutukset ajoittain selvästi veden laadun heikkenemisenä purkupaikan alapuolella. Kokonaisravinnepitoisuuksissa Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon vaikutukset eivät kuitenkaan ole olleet kovin selvästi havaittavissa veden laadun muutoksina. Lähinnä pitoisuuksissa on ajoittain ollut havaittavissa lievästi nouseva trendi kohti joen suualuetta. Kuvassa 10 on esitetty vuoden 2009 kokonaisravinnetilanne fosforin ja typen osalta ja kuvasta näkee, että pistekuormituksen loputtua veden ravinnetaso pysyi varsin samanlaisena koko jokiosuudella. Kokonaistyppipitoisuus 2009 1200 µg/l 1000 800 600 400 200 20.2 5.4 1.7 22.9 26.10 0 36 38 41 1 2 3 Kokonaisfosforipitoisuus 2009 µg/l 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 36 38 41 1 2 3 20.2 5.4 1.7 22.9 26.10 Kuva 10. Mustionjoen alajuoksun kokonaisravinnepitoisuudet vuonna 2009. Figur 10. Halterna av totalnärsalter i vattnet i Svartåns nedre lopp år 2009. Tarkastelemalla vuoden 2007 tuloksia tarkemmin näkee, että veden laatu parani selvästi Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon alapuolella puhdistamon sulkemisen jälkeen (kuva 11). Vedessä esiintyvien fekaalisten bakteerien määrät indikoivat ammoniumtypen kanssa hyvin jätevesien leviämistä joen alajuoksulle. Voimakkaammin ammoniumtyppipitoisuudet nousivat huhtikuussa ja bakteerien osalta selviä kuormitusvaikutuksia oli havaittavissa sekä helmi- että huhtikuussa 2007. Kesällä ja alkusyksyllä veden laadussa ei enää ollut havaittavissa kuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia Karjaan keskustan alapuolella ja tämän jälkeen kuormi- 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

tusta indikoivien vedenlaatuparametrien luvut ovat olleet selvästi paremmat kuin ennen jätevedenpuhdistamon sulkemista. Ainut poikkeus oli lokakuussa 2007, jolloin mitattiin korkeita bakteerimääriä Mustionjoen alajuoksulla. Bakteerimäärät nousivat tosin jo ennen Karjaan taajamaa, joten syytä tähän tilanteeseen on vaikea löytää. ammoniumtyppipitoisuus 2007 ammoniumtyppi pitoisuus 2009 120 120 µg/l 100 80 60 40 20 0 36 38 41 1 2 3 12.2 12.4 17.7 17.9 16.10 µg/l 100 80 60 40 20 0 36 38 41 1 2 3 20.2 5.4 1.7 22.9 26.10 Fekaaliset kolibakteerit 2007 Fekaaliset kolibakteerit 2009 pmy/100 ml 800 700 600 500 400 300 200 100 0 36 38 41 1 2 3 12.2 12.4 17.7 17.9 16.10 pmy/100 ml 800 700 600 500 400 300 200 100 0 36 38 41 1 2 3 20.2 5.4 1.7 22.9 26.10 Kuva 11. Mustionjoen alajuoksun ammoniumtyppitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät vuonna 2007 ja 2009. Havaintopiste 41 sijaitsee Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon yläpuolella ja piste 1 sen alapuolella. Figur 11. Halterna ammoniumkväve och mängderna fekala kolibakterier i vattnet i Svartåns nedre lopp år 2007 och 2009. Provtagningspunkt 41 befinner sig ovanför Karis-Billnäs reningsverk och punkt 1 ligger nedanför. Tarkastelemalla mitattuja pitoisuuksia pidemmältä aikaväliltä saadaan kuva kuormitustilanteen kehityksestä. Kuvassa 12 on esitetty jakson 2000 2009 pitoisuudet Mustionjoella kokonaisfosforin osalta. Kuvasta näkee että Karjaan-Pinjaisten fosforikuormitus on vain silloin tällöin ollut havaittavissa jokiveden pitoisuuksien muutoksena purkupaikan alapuolella. Yleisesti ottaen pitoisuudet ovat pysyneet melko samansuuruisina tai nousseet hieman 2000 luvulla (kuva 13). Osasyynä tähän saattaa olla leudot talvet, jotka aiheuttavat sen, että huuhtoutuminen maalta on ollut normaalia suurempi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 19

80 Kokonaisfosfori 2000-2009 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 µg/l 2007 2008 2009 Karjaan yläpuoli Karjaan alapuoli Kuva 12. Mustionjoen veden kokonaisfosforipitoisuudet Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon purkupaikan ylä- ja alapuolella jaksolla 2000-2009. Figur 12. Svartåns totalfosforhalter såväl ovanför som nedanför Karis-Billnäs reningsverkets utsläppsplast under perioden 2000-2009. 80 Mustionjoen kokonaisfosfori 2000-2009 Karjaan alapuoli 70 60 50 µg/l 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 13. Mustionjoen veden kokonaisfosforipitoisuus pisteellä 1 Karjaan alapuolella. Jakson yleistä kehitystä kuvaa mittaustulosten perusteella laskettu lineaarinen trendiviiva. Figur 13. Totalfosforhalternas utveckling vid provpunkt 1 nedanför Karis. Den allmänna utvecklingen illustreras av det på basen av mätresultaten beräknade lineära trendlinjen. Ammoniummuotoisen typen osalta tilanne on aivan toinen. Melkein joka näytteenoton yhteydessä pitoisuudet ovat olleet korkeampia purkupaikan alapuolella. Pitoisuudet ovat laskeneet hieman 1980-luvun loppupuoliskon tasosta, mutta sen jälkeen selvää kehitystä ei ole havaittavissa paitsi vuonna 2007, jolloin ammoniumtyppipitoisuudet ovat laskeneet selvästi Karjaan alapuolella. Ammoniumtyppipitoisuuksille on ollut tyypillistä melko suuret vaihtelut eri näytteenottokertojen välillä. Jakson 2000-2009 tilanne on kuvattu kuvassa 14. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

500 ammoniumtyppi 2000-2009 400 300 µg/l 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Karjaan yläpuoli Karjaan alapuoli Kuva 14. Mustionjoen veden ammoniumtyppipitoisuus Karjaan ylä- ja alapuolella jaksolla 2000-2009. Alin määritystaso on 10 µg/l. Figur 14. Ammoniumhalten ovan- och nedanför Karis under perioden 2000-2009. Den lägsta mätbara halten är 10 µg/l. Pistemäisen kuormituksen selvin vaikutus on yleensä ollut havaittavissa veden hygieenisen laadun heikkenemisenä. Karjaan-Pinjaisten puhdistamon veden hygieenistä laatua heikentävä vaikutus on ollut hyvin selvä. Fekaalisten kolibakteerien määrät ovat lähes poikkeuksetta olleet selvästi korkeampia kuin päästöalueen yläpuolella. Jakson 2000 2009 kehitys on esitetty kuvassa 15. Vuoteen 2007 asti selvää kehitystä ei ole ollut havaittavissa ja bakteerimäärissä on esiintynyt suurta vaihtelua. Uuden puhdistamon myötä tilanne on parantunut merkittävästi. Edellä mainittujen joen ravinnepitoisuuksien ja bakteerimäärien lisäksi ihmistoiminnan vaikutuksia on joskus myös havaittavissa haitallisten aineiden kuten mineraaliöljyn esiintymisenä jokivedessä. Veden mineraaliöljypitoisuutta on pitkään seurattu joen alajuoksulla ja suualueella. Joen alajuoksun teollisuustoiminnan väheneminen näkyy mitattujen öljypitoisuuksien vähenemisenä. 1970- ja vielä 1980-luvulla mitattiin ajoittain melko korkeita mineraaliöljypitoisuuksia vedestä, mutta pitoisuudet ovat sen jälkeen vähentyneet selvästi 1990-luvulla ja viime vuosina pitoisuudet ovat vain harvoin ylittäneet alimman määritettävissä olevan pitoisuuden (100 µg/l). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 21

pmy/100 ml 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Fekaaliset kolibakteerit 2000-2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Karjaan yläpuoli Karjaan alapuoli Kuva 15. Mustionjoen veden fekaalisten bakteerien määrät Karjaan ylä- ja alapuolella jaksolla 2000-2009. Figur 15. Mängderna fekala koliforma bakterier i Svartån såväl ovan- som nedanför Karis under perioden 2000-2009. 5.1.2 Fiskarsinjoki Fiskarsinjoen virtaama on huomattavasti pienempi kuin Mustionjoen. Yleisesti ottaen Mustionjoen virtaama on noin 20-kertainen Fiskarsinjokeen nähden. Fiskarsinjoessa ei enää esiinny varsinaista pistekuormitusta, mutta haja-asutuksen kuormitusta esiintyy jossain määrin. Lisäksi jokea kuormittaa ympäröiviltä mailta tuleva hajakuormitus. Joen tilannetta seurataan ainoastaan pisteellä 6, joka sijaitsee joen alajuoksulla. Eri vuosina veden laadussa on esiintynyt melko suurta vaihtelua ja ajoittain hajakuormituksen vaikutuksia on ollut selvästi havaittavissa. Hajakuormituksesta oli lähinnä merkkinä vedessä esiintyvät fekaaliset kolibakteerit. Pitoisuudet ovat ajoittain olleet hyvin korkeita, mutta yleisesti ottaen bakteerimäärät ovat aivan viime vuosina olleet aikaisempaa selvästi alhaisemmat (kuva 16). Suurimmat bakteerimäärät on yleensä mitattu aikoina, jolloin joen virtaama on vähäinen ja laimeneminen sen myötä pieni. Tämä koskee myös ammoniumtyppipitoisuutta, joka bakteerien tavalla indikoi jätevesikuormitusta. Jokiveden fosforikuormitus vaihtelee eri vuodenaikojen ja virtaamaolosuhteiden mukaan. Melko usein korkeimmat pitoisuudet on tavattu syksyisin syyssateiden aikaan. Kokonaisfosforin osalta Fiskarsin alajuoksulla ei ole pitkäaikaisvertailussa havaittavissa selvää muutosta. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fiskarsinjoen kokonaisforipitoisuudet 120 100 80 60 40 20 0 Fiskarsinjoen ammoniumtyppi 250 200 150 100 50 0 Fiskarsinjoen bakteerimäärät 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kuva 16. Fiskarsinjoen alajuoksun indikaattoribakteerien määrät sekä ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet jaksolla 2000-2009. Kehitystä kuvaa mittaustulosten perusteella laskettu lineaarinen trendiviiva. Figur 16. Bakterimängderna samt ammoniumkväve- och totalfosforhalterna i Fiskarsåns nedre del under perioden 2000-2009. Den allmänna utvecklingen illustreras av den på basen av mätresultaten beräknade lineära trendlinjen. 5.1.3 Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden sisimmän osan yleistilaan vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti Mustionjoen kautta tuleva kuormitus. Pohjan kunnan Gumnäsin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vai- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 23

kutusten erottaminen joen kautta tulevasta kuormituksesta on ollut hyvin vaikeata. Lisäksi alueelle laskee Fiskarsinjoen vedet, jotka nekin ovat ajoittain selvästi hajakuormitettuja. Uuden Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon myötä Karjaan ja Pohjan taajamien puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä 2007. Samalla alettiin seurata purkualueen veden laatua kolmella näytteenottopisteellä aivan uuden purkupaikan läheisyydessä. Tarkkailussa on seurattu lähinnä jätevesikuormitusta parhaiten indikoivan veden fekaalisten bakteerien määrän sekä ammoniumtyppipitoisuutta. Tulokset on esitetty kuvassa 17. µg/l 60 50 40 30 20 10 Uuden purkualueen ammoniumtyppi 2007-2009 7a 7b 7c 6/07 7/07 8/07 9/07 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 5/09 6/09 7/09 8/09 1000 Uuden purkualueen bakteerit 2007-2009 fek. Koli pmy/100 ml 800 600 400 200 0 7a 7b 7c 6/07 7/07 8/07 9/07 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 5/09 6/09 7/09 8/09 Kuva 17. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon purkualueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät. Laitos aloitti toimintansa kesäkuun alussa vuonna 2007. Figur 17. Ammoniumkvävehalterna samt mängderna fekala koliforma bakterier i Karis-Pojo reningsverks utsläppsområde. Reningsverket inledde verksamheten i början av juni år 2007. Pohjanpitäjänlahden sisin osa on yleisesti ottaen selvästi kuormittunut ja se on aikaisemminkin osoittanut rehevöitymisen merkkejä. Kuormitusvaikutus näkyy esim. siinä, että vedessä esiintyy ajoittain fekaalisia kolibakteereita. Jätevesiä hyvin indikoivan ammoniumtypen osalta tilanne vaihtelee ja ajoittain jätevesikuormituksen vaikutus on ollut ilmeinen. Yleensä kuormitusta indikoivien aineiden pitoisuudet ovat korkeampia pisteellä P 7 aivan lahden perukassa verrattu- 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

na tilanteeseen hieman ulompana Pohjanpitäjänlahdessa. Tilanne keskeisimpien parametrien osalta jaksolla 2000-2009 on esitetty kuvissa 18 ja 19. Vaikuttaa melko selvältä, että sekä ammoniumtyppipitoisuudet että bakteerimäärät ovat laskeneet kesästä 2007 lähtien. Tämä saattaa johtua siitä, että Karjaan Pinjaisten jätevedenpuhdistamon päästöt Mustionjokeen loppuivat. Vaikka uusi purkupiste sijaitsee lähempänä havaintopistettä P7, parantunut jätevedenpuhdistus merkitsee sitä että pisteelle P7 kohdistuva kuormitus on vähentynyt. Tulevien vuosien seuranta osoittaa, onko parantunut tilanne pysyvä. Jos näin on, voidaan todeta, että parantunut jätevedenpuhdistus myös näkyy Pohjanpitäjänlahden sisäosan parantuneena vedenlaatuna. Tämä olisi vesistön kannalta hyvä asia. Pohjanpitäjänlahden sisäosa kokonaisfosfori 2002-2009 µg/l 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 P8 P7 Kuva 18. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) kokonaisfosforipitoisuudet 1 m:n syvyydellä 2002-2009. Punainen viiva esittää tilannetta lahden perukassa (p. 7). Figur 18. Totalfosforhalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden 2002-2009. Den röda linjen anger halterna i vikens innersta del (p.7). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 25

Pohjanpitäjänlahden perukka ammoniumtyppi 2002-2009 250 200 µg/l 150 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 P8 P7 pmy/100 ml 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Pohjanpitäjänlahden sisäosa bakteerit 2002-2009 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 P8 P7 Kuva 19. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät 1 m syvyydellä 2002-2009. Piste P7 esittää tilannetta lahden perukassa. Figur 19. Ammoniumkvävehalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden 2002-2009. Punkt P7 representerar vikens innersta. Pohjanpitäjänlahden keskiosaan maalta tulevan kuormituksen suorat vaikutukset veden laatuun ovat vain harvoin havaittavissa kohonneina pitoisuuksina. Lähinnä talvisin, jolloin Mustionjoelta tulevat vedet pysyvät sekoittumattomana, jään alla saattaa ajoittain esiintyä korkeita ravinnepitoisuuksia. Pohjanpitäjänlahti on hyvin herkkä kuormitukselle. Lahti on pysyvästi kerrostunut johtuen siitä, että Mustionjoelta tuleva vesi muodostaa vähäsuolaisen päällysveden, jonka alla on suolaisempi ja samalla tiheämpi vesikerros. Syväveden vaihtuminen on täysin lahden ulkopuoliselta merialueelta työntyvän uuden hapekkaan veden varassa. Tämä tapahtuu yleensä loppusyksyisin ja talvisin, kun sisään virtaava vesi on tarpeeksi suolaista ja kylmää syrjäyttääkseen kevyemmän ja yleensä vähähappisen alusveden. Tämä tapahtuma on monen eri tekijän säätelemä. Sisään työntyvän veden suolaisuuden ja lämpötilan ohella tilanteeseen vaikuttaa Pohjanpitäjänlahdelta ulospäin tapahtuvan pintavirtauksen voimakkuus samoin kuin vähäsuolaisen pintavesikerroksen paksuus. Mitä enemmän vettä virtaa Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen, 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

sitä paksumpi tämä vähäsuolaisempi pintakerros on. Sisään virtauksen päätekijä ovat kuitenkin meripinnan korkeusvaihtelut, jotka taas ovat riippuvaisia niin ilmanpaineesta kuin tuuliolosuhteista. Pohjanpitäjänlahden syvänteen happitilanne on useina vuosina kehittynyt hyvin heikoksi ja tämä oli tilanne myös vuosina 2008 ja 2009 ja loppusyksyllä 2008 mitatut happiminimit olivat noin 1 mg/l. Tilanne on kuvattu kuvassa 20. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on ollut 1990-luvusta alkaen tihennetyn seurannan kohteena ja happitilanteen kehitystä on seurattu syksyisen alusveden vaihtumiseen asti. 1990-luvun alussa tilanne oli hyvin hälyttävä ja syvänteen alusveden happipitoisuus oli hyvin lähellä nollaa. Tämä olikin syy, miksi vuosina 1995 ja -96 kokeiltiin syväveden keinotekoista hapettamista pumppaamalla happipitoista pintavettä syvänteeseen. Vesistön kannalta heikko happitilanne saattaa merkitä sisäisen rehevöitymisen kiihtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että happipitoisuuden laskiessa pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Vesistössä prosessi alkaa usein jo siinä vaiheessa kun happipitoisuus laskee alle 2-3 mg/l. Pohjanpitäjänlahden osalta voimakasta ravinnepitoisuuksien nousua ei toistaiseksi ole havaittu, vaikka happipitoisuus on välillä ollut todella alhainen. Lievää ravinnepitoisuuksien nousua on yleensä ollut havaittavissa happipitoisuuden laskiessa alle 1 mg/l. Pohjanpitäjänlahden keskiosan happitilannetta jaksolla 2000-2009 on kuvattu kuvassa 21. Pitkän ajan happiminimit on kuvattu kuvassa 22. Sällvikin happitilanne 2008-2009 mg/l 16 14 12 10 8 6 4 2 0 3/08 5/08 7/08 8/08 9/08 10/08 11/08 12/08 3/09 5/09 7/09 8/09 9/09 10/09 1 5 10 20 30 40 Kuva 20. Pohjanpitäjänlahden syvänteen (Sällvik) happitilanteen kehitys vuosina 2008 ja 2009. Figur 20. Syrelägets utveckling i Sällviksdjupet under åren 2008 och 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 27

O2 mg/l 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Sällvikin alusveden happipitoisuudet 2000-2009 Kuva 21. Pohjanpitäjänlahden syvänteen pohjanläheisen veden happipitoisuudet jaksolla 2000-2009. Huomioikaa että eri vuosien näytteenottotiheys on happitilanteen kehityksen mukaan vaihdellut. Figur 21. De bottennära syrehalterna i Sällviksdjupet under perioden 2000-2009. Observera, att beroende på syreläget, har antalet provtagningar varierat under åren. 6 Pohjanpitäjänlahden happiminimit 1972-2009 5 4 3 2 1 0 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Kuva 22. Pohjanpitäjänlahden happiminimit pohjanläheisessä vedessä 1972-2009. Figur 22. De lägsta uppmätta syrehalterna i Pojoviken 1972-2009. Pohjanpitäjänlahden eteläosan veden laatu vaihtelee jonkin verran. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että virtaako vesi Tammisaaren siltojen alta ulospäin vai sisäänpäin. Alueen pistekuormituksen (IDO Kylpyhuone Oy) vaikutuksia ei pystytä erottamaan muista veden laadun vaihteluista veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

5.1.4 Tammisaaren lähivedet Stadsfjärdenin kuten Pohjanpitäjänlahden eteläisimmänkin osan veden laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, mitkä ovat alueen virtausolosuhteet. Aikoina, jolloin maalta tuleva valuma on suuri, Stadsfjärdenin veden laatu on pääosin sama kuin Pohjanpitäjänlahden eteläosassa. Toisaalta silloin, kun valumat ovat pienet, Stadsfjärdenin veden laatuun vaikuttaa hyvin voimakkaasti Tammisaaren ulkopuolisilta alueilta työntyvä runsaampisuolainen vesi. Tämän lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa ajoittain selvästi alueen veden laatuun. Suoria jätevesipäästöjen vaikutuksia ei yleensä ole havaittu Stadsfjärdenin pisteellä (P. 12) ja veden laatu on yleensä ollut selvästi parempi kuin Tammisaaren eteläpuoleisilla alueilla. Happiongelmia ei alueen mataluudesta johtuen esiinny ja tähän vaikuttaa myös alueen voimakkaat veden virtaukset. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkualueen, Båssafjärdenin (piste 12 A) veden laatu vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Alueen mataluudesta johtuen pisteellä 12 A ei ole esiintynyt happiongelmia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alueen ravinnetaso on varsin korkea jo luonnostaan ja korkeimmat ravinnepitoisuudet mitataan yleensä talvella jään alta. Tämä johtuu siitä, että alueen ollessa jään peitossa veden sekoittumisolosuhteet ovat huonompia kuin avovesikaudella. Talvella maalta tuleva jätevesi sekä luonnonhuuhtouma näkyy suolaisuuden lievänä alenemisena Båssafjärdenillä. Keväällä vesimassa pääsee taas sekoittumaan samalla kun kasvituotanto käynnistyy ja ravinnevarat vähenevät. Kuvassa 23 tarkastellaan Båssafjärdenin kokonaisravinnepitoisuuksien kehitystä jaksolla 2000-2009. Kuvasta näkee, että veden kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina. Kokonaistyppi 2000-2009 Kokonaisfosfori 2000-2009 µg/l 1500 1200 900 600 300 0 µg/l 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 23. Båssafjärdenin havaintopisteen (12 A) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 2000-2009. Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 23. Totalnärsaltshalterna vid Båssafjärdens (12 A) provpunkt under perioden 2000-2009. Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. Tarkastelemalla jätevesipäästöjä hyvin indikoivien ammoniummuotoisen typen ja fekaalisten kolibakteerien esiintymistä vedessä voidaan todeta, että näiden perusteella jätevesipäästöjen suorat vaikutukset Båssafjärdenin veden hygieeniseen laatuun laskivat selvästi 2000-luvun alussa, mutta aivan viime vuosina on jälleen ajoittain mitattu hieman korkeampia bakteerimääriä Båssafjärdenin alueella. Korkein mitattu määrä 160 pmy/100 ml on kuitenkin selvästi alle EU:n hyvälle uimavedelle asetetun raja-arvon (500 pmy/100 ml). Ammoniumpitoisuudet ovat ylei- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 29

sesti ottaen pienentyneet selvästi 2000-luvulla, mutta välillä esiintyy kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin jään alla. Kuvassa 24 on esitetty kehitys jaksolla 2000-2009 ja kuvasta näkee, että pitoisuusvaihtelua esiintyy, mutta pääsääntöisesti ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärät ovat alhaisella tasolla ammoniumtyppi 2000-2009 Fek. kolibakt. 2000-2009 µg/l 400 300 200 100 0 pmy/ 100ml 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 24. Båssafjärdenin havaintopisteen ammoniumtyppipitoisuus sekä fekaalisten kolibakteerien määrät jaksolla 2000-2009. Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 24. Ammoniumkvävehalten samt mängden fekala kolibakterier vid Båssafjärdens provpunkt under perioden 2000-2009. Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. Dragsviksfjärden on Tammisaaren lähivesistä selvästi rehevin, vaikka suoria jätevesipäästöjä ei alueella esiinny. Alue on kuitenkin varsin voimakkaasti hajakuormitettu ottaen huomioon, että veden syvyys on vähäinen ja veden sekoittumisolosuhteet heikot. Dragsvikenin ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen tutkimusalueen korkeimmat. Ainoastaan Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan joskus yhtä korkeita ravinnepitoisuuksia. Jakson 2000-2009 kokonaisravinnepitoisuudet on esitetty kuvassa 25 ja siitä ilmenee, että kokonaistyppipitoisuudet ovat keskimäärin olleet noin 900 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet 40-50 µg/l. Kokonaisfosforin osalta tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan, mutta typen osalta on viime vuosina havaittavissa lievästi laskeva trendi. Kokonaisfosfori 2000-2009 Kokonaistyppi 2000-2009 1800 120 1600 1400 1200 µg/l 80 40 µg/l 1000 800 600 400 200 0 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 25. Dragsviksfjärdenin (12 C) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 2000-2009. Alueen kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 25. Totalnärsaltshalterna vid Dragsviksfjärdens (12C) provpunkt under perioden2000-2009. Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

5.1.5 Tammisaaren merialue Tammisaaren merialueen, johon tässä vertailussa lasketaan Tammisaaren ulkopuoliset vedet Källvikenistä ulospäin, olosuhteet muuttuvat melko nopeasti siten, että ravinnetaso laskee ja vesi kirkastuu ulospäin mentäessä. Yleisesti ottaen Tvärminne Storfjärdenin keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat noin puolet Dragsviksfjärdenin pitoisuuksista. Vaihtelut alueen ulko-osissa ovat kuitenkin melko suuret, koska ajoittain jopa Mustionjoelta tuleva valuma näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina pinnanläheisessä vedessä aina Tvärminnen edustalle asti. Tämä tapahtuu yleensä talvisin meren ollessa jään peitossa. Ajoittain taas Storfjärdenin syväveden laatuun vaikuttaa ulkomereltä työntyvä suolaisempi pohjanläheinen vesi. Suorien jätevesipäästöjen vaikutukset ovat yleensä olleet hyvin lieviä ja ne ovat lähinnä olleet havaittavissa vedessä esiintyvinä fekaalisina bakteereina. Tämä koskee lähinnä Lappohjan sekä Koverharin edustoja. Bakteerimäärät ovat suurimmillaan olleet suuruusluokkaa 10-20 pmy/100 ml, joten veden hygieeninen laatu on bakteeriesiintymistä huolimatta ollut hyvä. Koverharin sekä Oy Tenala-Marina Ab:n edustoilla on aikaisemmin esiintynyt jossain määrin mineraaliöljyä vedessä, mutta koko 2000-luvulla öljynpitoisuus on ollut alle alimman määritystason (50-100 µg/l). Rannikkovesien suurimpia uhkia rehevöitymisen ohella on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen loppukesäisin ja ajoittain myös lopputalvisin. Kuvassa 26 on esitetty Tammisaaren edustan näytepisteiden pohjanläheisen veden hapenkyllästysarvot. Kuvasta näkee että happitilanne on ollut hyvä lopputalvisin kaikilla mittauspisteillä. Loppukesäisin (heinäkuun loppu) sitä vastoin on havaittavissa happipitoisuuksien alenemista eräillä näytepisteillä. Koverharin edustalla (P17) happitilanne on ollut hyvä myös loppukesäisin, mutta muilla pistellä alusveden hapenkyllästys on yleisesti ollut tasolla 50-60 %. Etenkin Skogbyn, Tvärminne Storfjärdenin ja Lappohjan edusta syvemmillä pisteillä (P14,P16 ja P19) on viime vuosina ollut havaittavissa lievästi negatiivinen trendi ja heinäkuun lopussa 2009 hapenkyllästysarvot olivat alimmillaan 41 %. Varsinaisesta hapenpuutteesta ei voida vielä puhua, mutta tilanne on selvästi normaalia huonompi. Happitilanteen heiketessä edelleen on mahdollista että ravinteet alkavat liueta pohjasedimenteistä. Tämä on tapahtunut monin paikoin etelärannikon alueella ja tilanne on vesistön kannalta vakava, koska se edistää rehevöitymistä ilman ulkopuolista kuormitusta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 31

120 Pohjanläheinen happi 2000-2009 100 kyllästys-% 80 60 40 20 P14 P17 P18 P19 P16 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 26. Pohjanläheisen veden (1 m pohjasta) hapenkyllästys Tammisaaren edustan merialueella 2000-2009. Figur 26. Det bottennära (botten 1m) vattnets syremättnad i området utanför Ekenäs under perioden 2000-2009. 5.2 Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melkoisesti eri vuodenaikoina ja vesistöön kohdistuvan pistemäisen jätevesikuormituksen ohella veden ravinnetasoon vaikuttaa suuresti myös ns. hajakuormitus. Hajakuormituksen merkitys veden rehevöittävänä tekijänä on kasvamassa sen myötä, kun jätevesien puhdistus tehostuu ja jätevesipuhdistamoiden kautta tuleva kuormitus vähenee. Mittaamalla veden klorofylli-a pitoisuutta saadaan välillisesti käsitys veden kasviplanktonmääristä eli rehevyydestä. Klorofylli-a mittauksia on alueella tehty vuodesta 1993 alkaen. Tarkkailualueen ylivoimaisesti korkeimmat klorofylliarvot on siitä lähtien mitattu Tammisaaren lähellä Dragsviksfjärdenin ja Båssafjärdenin havaintopisteillä. Myös Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan ajoittain muuta Pohjanpitäjänlahtea korkeampia pitoisuuksia. Tarkkailualueen ulko-osissa klorofyllimäärät ovat yleensä selvästi muuta tarkkailualuetta pienemmät ja alimmat pitoisuudet mitataan yleensä Tvärminne-Storfjärdenillä. Loppukesäisin paikalliset sinileväesiintymät saattavat tosin aiheuttaa suuria pitoisuuksien vaihteluita. Vuoden 2009 tilanne on kuvattu kuvassa 27. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

70 60 50 40 30 20 10 0 Merialueen klorofylli-a vuonna 2009 8 10 11 12 12A 12C 13 14 19 16 13.5. 4.6. 25.6. 22.7. 20.8. 9.9. Kuva 27. Merialueen klorofylli-a pitoisuudet vuonna 2009. Figur 27. Klorofyll-a halterna i havsområdet år 2009. Tutkimuskauden ensimmäiset näytteet otetaan toukokuun loppupuolella. Tässä tarkkailussa ollaan luopumassa toukokuun näytteiden tutkimisesta, sillä mikäli kevät on myöhäinen hankaloittavat mahdolliset hyvinkin korkeat toukokuuarvot tulosten tarkastelua. Normaalitilanteessa klorofyllipitoisuudet laskevat kevään huipun jälkeen kesän aikana, koska kasvien tarvitsemat ravinteet on kevään maksimin aikana kulutettu loppuun. Keskikesän aikana tapahtuva jatkuva leväkasvu kuvaa sitä vastoin varsin hyvin vesistössä vallitsevaa ravinnetasoa. Tammisaaren lähivesien korkeat klorofylliarvot kesällä ovat selviä merkkejä alueen rehevöitymisestä. Loppukesällä ja alkusyksyllä runsaat sinileväesiintymät saattavat nostaa klorofylliarvoja merkittävästi. Keväällä 2009 tarkkailualueen sisäosissa oli selvästi meneillään kevään levähuippu ja tämä näkyi selvästi kohonneina klorofylli-a pitoisuuksina. Kesää kohti Pohjanpitäjänlahden ja ulkoisen merialueen pitoisuudet laskivat, mutta Tammisaaren lähivesien arvot nousivat ja pisteiden väliset pitoisuuserot olivat suurimmillaan. Loppukesällä ja alkusyksyllä sinileväesiintymät aiheuttivat paikallisia klorofyllimäärissä etenkin uloimmilla tarkkailupisteillä. Koko tarkkailuvuoden selvästi rehevin alue oli Dragsviksfjärden (piste 12C). Vertailemalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä voidaan saada käsitystä pidemmän ajan mahdollisesta kehityksestä. Kuvassa 28 on esitetty Pohjanpitäjänlahden sisä- ja keskiosan kehitystä jaksolla 2000-2009. Kuvasta näkee, että alueelle on tyypillistä melko suuret vaihtelut. Korkeimmat pitoisuudet on yleensä mitattu keväällä ja alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä. Jaksolla 2000-2009 tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana. Kevään 2009 korkeat klorofyllimäärät olivat edellisvuosia selvästi suuremmat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 33

µg/l 70 60 50 40 30 20 10 0 Pohjanpitäjänlahden klorofylli-a 2000-2009 P8 P10 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 28. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (P 8) ja Sällvikin (P 10) alueen klorofylli-a pitoisuudet jaksolla 2000-2009. Punainen viiva on pisteen P8 lineaarinen trendiviiva Figur 28. Klorofyll-a halterna i Pojovikens inre del (P 8) samt vid Sällvik (P 10) under perioden 20002-2009. Den röda linjen är den lineära trendlinjen för punkt P8. Tammisaaren etelänpuoleiset lähivedet ovat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Båssa- ja Dragsviksfjärdenin alueella mitatut klorofylli-a pitoisuudet ovat selvästi Stadsfjärdenin pitoisuuksia korkeampia (kuva 29). Tarkastelemalla eri osa-alueiden mahdollista rehevöitymiskehitystä 10-vuoden perspektiivillä voidaan todeta, että Stadsfjärdenin alueella tilanne on pysynyt muuttumattomana koko tarkkailujakson ajan. Tietynlaista vaihtelua mm. sääolosuhteista johtuen esiintyy, mutta yleisvaikutelma on se, että klorofylli-a pitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Båssafjärdenin alueella rehevyystaso on selvästi korkeampi kuin Stadsfjärdenillä, mutta tälläkin alueella klorofylli-a pitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla tai jopa laskeneet hieman. Dragsviksfjärden on alueen selvästi rehevin osa-alue. Dragsviksfjärdenin klorofyllia-arvoissa on kuitenkin aivan viime vuosina ollut havaittavissa lievästi laskeva trendi. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

80 Stadsfjärden klorofylli-a 2000-2009 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Båssafjärden klorofylli -a 2000-2009 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 dragsviksfjärden klorofylli-a 2000-2009 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 29. Tammisaaren lähivesien klorofylli-a pitoisuudet (µg/l) jaksolla 2000-2009 sekä kehitystä kuvaavat trendiviivat. Figur 29. Klorofyll-a halterna(µg/l) vattenområdena intill Ekenäs under perioden 2000-2009 samt trenlinjerna, som belyser de olika delområdenas utveckling. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminneä veden rehevyystaso laskee selvästi ja Tvärminne Storfjärdenin pisteellä (P 16) mitattiin pääsääntöisesti koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylli-a pitoisuudet. Tämä alueen pitkän ajan kehitys on kuvattu kuvassa 30. Kuvasta ilmenee että 2000-luvun alusta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Tulosten hajonta on sitä vastoin kasvanut hieman tarkastelujakson loppupuoliskolla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 35

Tvärminne 2000-2009 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 µg/l Kuva 30. Tvärminne Storfjärdenin klorofylli-a pitoisuudet jaksolla 2000-2009 sekä kehitystä kuvaava trendiviiva. Figur 30. Klorofyll-a halterna på Tvärminne Storfjärden under perioden 2000-2009 samt trendlinjen som visar långtidsutvecklingen. 5.3 Kasviplankton Kasviplanktonlajistoa tutkittiin neljällä näytepisteellä heinä- ja elokuussa 2009. Tutkimuspisteet olivat P 10 (Sällvik), P 12 A (Båssafjärden), P 12 C (Dragsviksfjärden) ja P 14 (Skogby). Piste P 10 Pohjanpitäjänlahden keskiosassa kuvaa lähinnä Pohjanpitäjänlahden yleistilaa. Tällä havaintoasemalla makean veden lajien biomassaan osuus oli suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Planktonkasvillisuuden perusteella lajistossa ei ollut nähtävissä rehevöitymisen merkkejä, mutta biomassa lienee jonkin verran luonnontilaista korkeampi. Havaintoasemilla 12 A ja 12 C biomassa oli sen sijaan suuri ja lajistossa oli runsaasti rehevöitymisestä hyötyviä lajeja. Molemmilla näyteasemilla sinileviä oli lähes puolet biomassasta. Lajiston ja biomassan perusteella sekä Båssaettä Dragsviksfjärden ovat selvästi rehevöityneitä. Havaintoasemalla P 14 biomassa oli samaa luokkaa kuin asemalla P 10, mutta lajisto oli koostumukseltaan erilainen, enemmän murtoveden lajeja sisältävä. Kasviplanktontutkimuksen raportti on liitteenä 4. 5.4 Vesikasvillisuus Vesikasvillisuustutkimuksen on tehnyt Eeva Ranta (Tutkimusraportti 228/2010) ja raportti löytyy kokonaisuudessaan liitteestä 5. Seuraavassa tulokset on esitetty tiivistetysti. Pohjanpitäjänlahden, Dragsvikenin sekä Tammisaaren ja Tvärminnen välisen saariston vesikasvillisuustutkimus kuuluu osana Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailuun, jota toteutetaan alueen pistekuormittajien jätevesilupaehtojen velvoitteena. Vesikasvillisuustutkimus toistetaan 5 vuoden välein. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Pistekuormituksen vaikutuksia vesikasvillisuuteen on tutkimuksen alusta 1970-luvulta lähtien arvioitu määrittämällä näytealojen saprobia- eli likaisuusaste indikaattorilajien ja niiden peittävyyden avulla. Vuoden 2009 tutkimukseen otettiin mukaan myös lajien yleisyyden ja ravinteisuuden määritteleminen. Maastossa tutkimus tehtiin linjaprofiilimenetelmällä siten, että tutkittujen linjojen lukumääräksi Tvärminnestä Pohjanpitäjänlahden perukkaan tuli yhteensä 31 kpl. Makroskooppisen vesikasvillisuuden vuoden 2009 aineistosta lasketun saprobiaindeksin ja maastossa tehdyn silmämääräisen havainnoinnin mukaan suurin osa tutkitusta alueesta Tvärminnen saaristosta Pohjanpitäjänlahden perukkaan voidaan luokitella lievästi rehevöityneeksi. Selvimmät likaantuneisuuden merkit havaittiin Tammisaaren lähivesillä ja Pohjanpitäjänlahden perukassa. Puhtaimmat tutkimuslinjat olivat ulomman saaristovyöhykkeen Hermansön linja ja mannervyöhykkeen linjat Gullön Granudden ja Tammisaaren Västerby. Saprobiaindekseistä laaditun käyrän suunta on kokonaisuutena hiljalleen laskeva, eli suunta on puhtaampaan päin. Vuosien 2005 ja 2009 välillä tapahtui kuitenkin pieni liikahdus rehevämpään suuntaan. Saman suuntaiseen tulokseen päädyttiin vesikasvilajiston indikoiman ravinteisuuden ja lajien yleisyyden perusteella. Ravinteisimmat kasvupaikat löytyivät Dragsviksfjärdeniltä, Tammisaaren Snäcksundista, Tammisaaren Skeppsholmenilta ja Pohjanpitäjänlahden perukasta. Vähäravinteisimmiksi arvioidut kasvupaikat löytyivät saaristovyöhykkeen linjoilta ja yllättäen myös Pohjanpitäjänlahden rehevältä vaikuttavalta Rosvikenin linjalta 5.5 Pohjaeläimistö Pohjaeläintutkimuksen ovat tehneet Aki Mettinen ja Anu Suonpää ja tulokset raportoidaan erillisessä julkaisussa. Seuraavassa tutkimuksen tulokset on esitetty tiivistetysti. Taksonit ja yksilömäärä Laajana tutkimusvuonna 2009 makroskooppisten eli paljain silmin havaittavien pohjaeläinten kokonaisyksilömäärä näytteissä oli 3345. Tutkimusalueilla havaittiin 51 makroskooppista lajia tai korkeampaa eläintaksonia, mikä on enemmän kuin edellisinä laajoina tutkimusvuosina (vuonna 2005 34 taksonia ja vuonna 2001 41 taksonia). Suurin osa taksoneista kuului kaksisiipisiin hyönteisiin (Diptera), jotka olivat kaikki surviaissääsken toukkia (Chironomidae 10 taksonia). Seuraavaksi eniten oli äyriäisiä (Crustacea 9 taksonia) ja harvasukamatoja (Oligochaeta 8 taksonia). Kotiloita (Gastropoda) oli 5 taksonia ja simpukoita (Bivalvia) sekä monisukamatoja (Polychaeta) oli 4 taksonia. Tammisaaren alueella tavattiin 34 taksonia, Pohjanpitäjänlahdella 33 taksonia ja Koverharin alueella 14 taksonia. Ovako Koverharin alueen näytteissä ei esiintynyt harvasukamatoja eikä surviaissääskiä. Ovako Koveharin edustalla ei ole alle 10 metrin havaintopaikkoja, joten lajisto on siellä luontaisestikin köyhempi. Lisäksi alue on mereisempi, joka selittää surviaissääskien puuttumisen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 37

Amerikanmonisukamato (Marenzelleria viridis) oli yleisin tavattu laji. Se esiintyi 88 % havaintopaikoista. Myös sen suhteellinen osuus tavatuista yksilömääristä näytepaikkaa kohti oli paikoitellen hyvin suuri. Edellisinä laajoina tutkimusvuosina 2001 ja 2005 havaittu muiden monisukamatolajien väheneminen jatkui edelleen. Liejusimpukka (Macoma baltica) oli toiseksi yleisin laji. Liejusimpukoista määritettiin kuoren kunto ja ruosteisuusaste, joiden avulla arvioitiin pohjan eliöstön tilaa erityisesti Ovako Koverharin edustalla. Yksittäisistä lajeista valkokatkaa (Monoporeia affinis), jota pidetään puhtaan veden indikaattorilajina, tavattiin ainoastaan Pohjanpitäjänlahdelta Sällvikistä 10-40 metrin syvyydestä ja Tammisaaren merialueelta Storfjärdenin syvänteestä 35 metristä. Valkokatkan vähäinen esiintyminen voi viitata jo aiemmin todettuun pohjan olojen heikkenemiseen (Saarikari ja Mettinen 2008). Myös kilpailu elintilasta ja Marenzelleria viridis - monisukamadon runsas esiintyminen voi vaikuttaa valkokatkan vähenemiseen. Valkokatkalla esiintyy lisäksi osittain selittämätöntä syklistä kannan vaihtelua (Saarikari ja Mettinen 2008). Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden perukan matalimmassa 8 metrin näytepisteessä pohja oli edellisvuosien tapaan tummaa öljymäistä liejua, jonka lajisto oli köyhä ja se sisälsi runsaasti harvasukamatoja. Harvasukamadot sietävät, jotka Leppäkosken (1975) luokituksen mukaan likaantumista ja ne sietävät myös pohjan vähähappisuutta (Fredriksen et al. 2010). Myös muilla Pohjanpitäjänlahden sisäosan havaintopaikoilla pohjan laatu oli enimmäkseen liejua ja eliöstö koostui pääosin harvasukamadoista ja myös likaantumista sietävistä surviaissääsken toukista. Syvemmällä P 9 havaintopaikalla pohjasedimentti oli tummaa ja haisi rikkivedyltä, mikä viittaa ajoittaiseen pohjan hapettomuuteen. Lajisto olikin erittäin köyhä. Pohjanpitäjänlahden keskivaiheilla (P 10) olosuhteet olivat myös syvemmällä heikot. Matalammilla havaintopaikoilla lajisto oli pääosin yleisinä esiintyviä kestäviä lajeja, amerikanmonisukamatoja (Marenzelleria viridis) ja petosurviaissääsken toukkia (Procladius spp.), mutta myös puhtaan veden indikaattorilajia valkokatkaa tavattiin ylemmissä vesikerroksissa (10 ja 20m). Pohjan tila huononi syvemmälle mentäessä. Vielä 20 m syvyydessä tavattiin melko runsaasti valkokatkaa (Monoporeia affinis), mutta syvemmällä se esiintyi enää harvakseltaan. Valkokatka vähenee happitilanteen huonotessa. Hapenkyllästys oli syyskuussa 10 metrin syvyydessä vielä 50 % mutta oli syvänteessä (40 m) vain 10 %. Tammisaaren alue Tammisaaren edustan merialueen uloimmilla havaintopaikoilla (P 14-P 19) ei tavattu surviaissääskiä. Sitä vastoin mereisempiä lajeja kuten Macoma baltica liejusimpukkaa tavattiin runsaasti. Lajisto koostui pääosin Leppäkosken (1975) luokituksen mukaan likaantumista sietävistä ja rehevyyttä indikoivista lajeista. Näytteessä esiintyi kuitenkin harvakseltaan myös likaantumista karttavia lajeja, kuten kilkkiä (Saduria entomon) ja viherlimamatoa (Cyanopthalma obscura). Pohjan laatu oli tummaa liejua. Storfjärdenin syvänteessä tavattiin harvakseltaan puhtaan veden indikaattorilajeja valkokatkaa (M. affinis) ja liejusukajalkaista (Bylgides sarsi). Pohjasedimentti oli kuitenkin tummaa rikin hajuista liejua, joka viittaa ajoittaiseen hapettomuuteen. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Ovako Koverhar Liejusimpukoiden määrä kasvoi nelinkertaisesti siirryttäessä kauemmas Ovako Koverharin edustalta. Ovako Koverharin edustan lähimmällä näyteasemalla (A 4) tavattiin 47 simpukkaa ja kauempana (E 10) 236 simpukkaa. Lisäksi nuorten simpukoiden määrä näytteissä kasvoi samassa suhteessa. Mikäli nuoria simpukoita on yli 75 % populaatiosta, se on uusiutuva. Mikäli nuorten simpukoiden osuus on 25-75 % populaatiosta, populaatio on välimuotoinen ja epävakaa, mutta uusiutuva. Populaatiot, joissa on alle 25 % nuoria simpukoita, ovat väheneviä ja ne voivat sen vuoksi hävitä nopeasti epäsuotuisissa olosuhteissa (Häkkilä ym. 1978, soveltaen mm. Mettinen 1998). Tämän luokituksen mukaan Ovako Koverharin edustan A 4 ja D 7 näyteasemien populaatiot olivat väheneviä ja B 8 ja E 10 populaatiot välimuotoisia. Ovako Koverharin edustan P 17 näytteissä simpukoita esiintyi vain muutamia nuoria yksilöitä. Myös kuoren kuluneisuus ja ruostuneisuus kertovat simpukoiden kunnosta. Näissä ei kuitenkaan havaittu merkittäviä eroja eri havaintopaikkojen välillä. Pohjan ekologinen tila BBI indeksin mukaan Tutkimusalueen näytekohtaisten tulosten perusteella laskettiin ekologinen luokitus Brackish Water Benthic Indeksi (BBI) (Suomen Suomen ympäristökeskus 2009). Indeksi on tarkoitettu kuvaamaan erityisesti Itämeren rannikoiden pehmeiden pohjien tilaa pohjaeläinlajistoon perustuen. Se ottaa huomioon lajien vaatimukset ympäristönsä suhteen, lajien kuormituksen sietokyvyn, lajilukumäärän, tiheyden sekä havaintopaikan sijainnin ja syvyyden (Perus ym. 2007). Pohjanpitäjänlahden sisäosien tila oli BBI luokituksen mukaan huono tai tyydyttävä, keskiosissa pohjan ekologinen tila oli selvästi parempi, mutta huononi syvemmälle mentäessä. Sällvikin syvimmällä havaintopaikalla (40 m) pohjan ekologinen tila oli BBI indeksin mukaan välttävä. Tammisaaren edustalla pohjan tila oli luokituksen mukaan heikompi, mutta parani ulospäin mentäessä. Ovako Koverharin edustalla on tapahtunut parannusta ja lajisto on runsastunut edelliseen laajaan tutkimusvuoteen 2005 verrattuna. BBI indeksi luokitteli Koverharin edustan alueen pohjan tilan hyväksi tai erinomaiseksi. Taulukossa 2 on esitetty BBI indeksin lounaisen saariston luokkarajat 0-10 metristä ja yli 10 metristä otetuille näytteille. BBI indeksin saamat arvot ja luokitukset Pohjanpitäjänlahden, Tammisaaren ja Ovako Koverharin merialueen havaintopaikoilta vuonna 2009 on kuvattu taulukossa 3. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 39

Taulukko 2. Pohjaeläinten BBI indeksin luokkarajat lounaissaaristossa (Suomen ympäristökeskus 2009). BBI-ELS kuvaa indeksiarvojen poikkeavuutta luonnontilaisista arvoista. E= erinomainen, H= hyvä, T= tyydyttävä, V= välttävä ja H= huono. Tabell 2. Klassgränserna för bottendjurens BBI index. BBI-ELS visar avvikelsen från naturliga värden E=utmärkt, H=god, T=tillfredsställande, V=försvarligt och H=dålig. Depth 0-10 m Vertailuarvo E H T V Hu BBI 0,65 0,58 0,35 0,23 0,12 < 0,12 BBI-ELS 0,89 0,53 0,35 0,18 < 0,18 Depth 10+m Vertailuarvo E H T V Hu BBI 0,59 0,56 0,34 0,22 0,11 < 0,11 BBI-ELS 0,95 0,57 0,38 0,19 < 0,19 Taulukko 3. Pohjanpitäjänlahden, Tammisaaren merialueen ja Ovako Koverharin edustan havaintopaikkojen vuoden 2009 BBI- indeksiluokituksen tulokset. Tabell 3. BBI-indexklassernas resultat år 2009 för Pojoviken, Ekenäs havsområde och området utanför Koverhar. Pohjanpitäjänlahti P 7 6,5 m P 8 13m P 9 9m P 9 21m P 10 10m P 10 20m P BBI 0,11 0,09 0,28 0,23 0,59 0,54 BBI-ELS 0,17 0,15 0,43 0,39 0,91 0,92 BBI Luokka Hu Hu T T E H BBI-ELS Luokka Hu Hu T T E H tammisaaren merialue P 12 6,5m P 12c 3m P 16 35m P 18 7m P 18 9m P 19 10m P BBI 0,40 0,15 0,26 0,65 0,72 0,57 BBI-ELS 0,62 0,23 0,44 1 1,11 0,88 BBI Luokka H V T E E H BBI-ELS Luokka H V T E E H ovako Koverhar P 17 15m A 4 14m B 8 15m D 7 15 m E 10 20m BBI 0,36 0,61 0,54 0,37 0,39 BBI-ELS 0,61 1,03 0,92 0,63 0,66 BBI Luokka H E H H H BBI-ELS Luokka H E H H H 5.6 Pohjasedimentin raskasmetalli- ja mineraaliöljypitoisuudet Ihmistoiminnan vaikutuksesta monien raskasmetallien määrät ovat lisääntyneet elinympäristössämme. Teollisen toiminnan aiheuttamien jätevesipäästöjen kuormittavaa vaikutusta on mahdollista seurata pohjakerrostumia tutkimalla. Raskasmetallien ohella sedimenttien mineraaliöljypitoisuus ilmaisee ihmistoiminnan vesistövaikutuksia. Raskasmetalleista poiketen mineraaliöljy on ympäristölle täysin vieras aine, kun taas monet metallit esiintyvät luonnossa pieninä pitoisuuksina. Tutkimus tehtiin samalla menetelmällä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa ja tutkittiin sedimentin ylin 5 cm:n kerros. Tutkimuksen näytepisteiden sijainti ilmenee liitteestä 1 ja täydelliset analyysitulokset on esitetty liitteessä 6. 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Tulokset perustuvat yhteen sedimenttinäytteeseen pistettä kohti, joten ottaen huomioon pohjan laadun paikallinen vaihtelevuus, erot eri vuosien välillä eivät välttämättä tarkoita sitä, että pohjasedimenttien tilassa olisi tapahtunut selvää muutosta. Koska käytettävissä on melko pitkä samoin menetelmin otettu näytesarja, voidaan kuitenkin todeta, että eräiden metallien osalta on tapahtunut muutoksia verrattuna 1980-luvun alkuun jolloin sedimenttejä alettiin tutkia yhteistarkkailun yhteydessä. Tulokset keskeisimpien raskasmetallien osalta on esitetty taulukossa 4 ja kuvassa 31. Taulukko 4. Pohjasedimenttien kadmium sekä elohopeapitoisuudet (µg/kg ka) jaksolla 1982-2009. Tabell 4. Kadmium och kvicksilverhalterna (µg/kg tv) i bottensedimenten under perioden 1982-2009. Kadmium Näytepiste -82-85 -89-93 -97-01 -05-09 III Lappohja 1,6 0,75 0,47 < 0,2 < 0,2 0,03 1,2 <0,1 IV Skogby 0,9 1,5 0,76 0,31 0,48 0,11 0,15 <0,1 V Båssafjärden 1,8 2,5 1,9 0,32 0,65 1,2 0,84 0,35 VI Rögrund 0,6 0,34 0,28 - <0,2 0,12 0,15 0,17 VII Björknäs 0,9 0,49 2,6 1,1 0,46 0,88 0,58 0,79 VIII Pohjankuru 0,9 1,1 1,1 0,22 0,81 0,63 0,45 0,74 X Tenala-Marina 0,7 0,55 0,48 0,38 <0,3 0,25 0,11 <0,1 Bi Billnäs 0,3 0,43 0,32 <0,2 0,2 0,11 0,2 0,15 Sv Svartå 0,7 0,54 0,85 0,89 0,3 0,48 0,69 0,26 Bo Borgbyträsket 2,2 2,2 3,6 1,9 1,8 1,9 1,5 2,2 Elohopea Näytepiste -82-85 -89-93 -97-01 -05-09 III Lappohja 0,12 0,05 0.03 0,05 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 IV Skogby 0,06 0,11 0,03 0,09 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 V Båssafjärden 0,15 0,18 0,06 0,1 0,13 0,19 0,16 <0,1 VI Rögrund 0,05 0,04 <0,02 - <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 VII Björknäs 0,03 0,02 0,09 0,13 0,46 0,12 <0,1 <0,1 VIII Pohjankuru 0,14 0,11 0,09 0,22 0,81 0,13 <0,01 0,12 X Tenala-Marina 0,07 0,05 0,02 0,08 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bi Billnäs 0,05 0,05 0,03 0,07 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Sv Svartå 0,72 0,39 1,9 2,3 0,16 0,94 0,11 <0,1 Bo Borgbyträsket 0,12 0,11 0,08 0,22 0,14 0,15 0,16 0,16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 41

mg/kg 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kadmium -89-93 -97-01 -05-09 III Lappohja IV Skogby V Båssafjärden VI Rögrund VII Björknäs VIII Pohjankuru X Tenala-Marina Bi Billnäs Sv Svartå Bo Borgbyträsket 2,5 Elohopea III Lappohja IV Skogby mg/kg 2 1,5 1 0,5 V Båssafjärden VI Rögrund VII Björknäs VIII Pohjankuru X Tenala-Marina Bi Billnäs 0-89 -93-97 -01-05 -09 Sv Svartå Bo Borgbyträsket Kuva 31. Pohjasedimenttien kadmium- sekä elohopeapitoisuudet jaksolla 1989-2009. Figur 31. Bottensedimentens kadmium- och kvicksilverhalter under perioden 1989-2009. Mustion havaintopisteellä (Svartå) erityisesti elohopeapitoisuus, mutta myös kadmium- ja lyijypitoisuus on laskenut hieman 1980-luvulta, mutta muiden metallien osalta tilanne on pysynyt melko muuttumattomana. Billnäsin pisteellä (Billnäs) kadmium- ja lyijypitoisuuden osalta on tapahtunut lievästi laskeva kehitys, mutta muiden metallien osalta selvää kehitystä ei voida osoittaa Fiskarsinjoen pisteellä (Borgbyträsk) mitattiin koko alueen korkein kadmiumpitoisuus. Siitä huolimatta pitoisuus on pienentynyt 1980-luvun tasosta. Muiden metallien osalta selvää kehitystä pitoisuuksissa ei ole havaittavissa. Pohjankurussa (VIII) kadmium- ja lyijypitoisuus näyttää laskeneen, mutta muuten tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan. 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Björknäsin pisteellä (VII) Pohjanpitäjänlahden eteläosassa kadmium- ja elohopeapitoisuus on laskenut, mutta muuten tilanne näyttää pysyneen lähes ennallaan. Stadsfjärdenin pisteellä (VI) selvää kehitystä metallipitoisuuksien osalta voida osoittaa mutta pitoisuudet ovat olleet aika alhaiset jo pitkään. Båssafjärdenillä (V) metallipitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa, mutta verrattuna Stadsfjärdenin pitoisuuksiin Båssafjärdenin pitoisuudet olivat yleisesti ottaen korkeampia. Skogbyn edustalla (IV) sekä elohopea- että kadmiumpitoisuus oli alle määritystarkkuuden ja yleisesti ottaen raskasmetallipitoisuudet ovat alueella laskeneet hieman. Lappohjan edustalla (III) yleinen kehitys on ollut laskeva ja sekä kadmium- että elohopeapitoisuus oli alle määritystarkkuuden. Tenala-Marina Oy:n (X) pienvenesatamassa metallipitoisuudet osoittivat yleisesti ottaen lievästi laskevaa kehitystä ja elohopeapitoisuus ei ole 1990-luvun alun jälkeen ylittänyt alinta määritystasoa (0,1 µg/kg). Yleisesti ottaen raskasmetallipitoisuudet olivat korkeampia sekä Pohjankurussa että Båssafjärdenillä verrattuna Mustionjoen tilanteeseen. Osittain tämä johtunee siitä, että joen sedimenttinäytteissä orgaanisen aineen osuus oli huomattavasti pienempi kuin merinäytteissä. Lisäksi voidaan todeta, että Pohjanpitäjänlahden perukka toimii sedimentaatioalueena joen tuomalle kuormitukselle. Mustionjoen alueella on ollut metalliteollisuutta usean vuosisadan aikana, joten nykyisten pistekuormittajien osuutta sedimentteihin hautautuneiden raskasmetallien määrästä on vaikeata arvioida. Båssafjärdenin kadmium- ja sinkkipitoisuudet olivat Pohjankurun pitoisuuksia hieman korkeammat. Tämä on ollut tilanne myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Osasyynä tähän on jätevesien mukana tulevat raskasmetallit, jotka laskeutuvat Båssafjärdenin alueelle. Skeppsholmenin puhdistamon kautta tulee myös metalliteollisuudesta peräisin olevia jätevesiä, jotka saattavat aiheuttaa joidenkin metallien kerääntymistä pohjasedimentteihin. Elohopeapitoisuudet ovat yleisesti ottaen vähentyneet kaikilla tutkimuspisteillä ja vuonna 2009 elohopeaa esiintyi mitattavissa määrin vain Fiskarsinjoen alajuoksulla sekä Pohjanpitäjänlahden perukassa. Mineraaliöljypitoisuudet olivat valtaosalla pisteistä alle alimman määritysrajan (10 mg/kg). Korkein pitoisuus (70 mg/kg) mitattiin Billnäsin pisteellä. Tilanne oli parempi kuin vuonna 2005 ja verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin tilanne on parantunut selvästi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 43

5.7 Koverharin edustan sedimenttitutkimukset Koverharin edustan sedimenttitutkimus tehtiin neljällä havaintopisteellä siten, että sedimenttiä tutkittiin yhden senttimetrin siivuista viiteen senttimetriin asti sekä yhdestä siivusta syvyydestä 9-10 cm. Vuoden 2009 tulokset on esitetty taulukossa 5 ja liitteessä 7. Tuloksista ilmenee, että korkeimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin pisteellä B8 tehtaan kaakkoispuolella. Selvästi korkeimmat pitoisuudet havaittiin kuitenkin syvemmällä sedimentissä. Kauempana laitoksesta (piste E10) erot sedimentin eri osien välillä olivat selvästi pienemmät. Taulukko 5. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet (mg/kg ka) Koverharin edustalla vuonna 2009. Tabell 5. Tungmetallhalterna (mg/kg tv) i bottensedimenten utanför Koverhar år 2009. Piste A4 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm 0,72 170 56 26000 1-2 cm 0,46 110 33 15000 2-3 cm 0,16 43 11 10000 3-4 cm 0,13 47 9,7 15000 4-5 cm 0,14 63 12 20000 9-10 cm <0,1 67 12 21000 Piste B8 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm 1,1 260 68 26000 1-2 cm 1,1 280 84 26000 2-3 cm 1,8 440 160 30000 3-4 cm 3 800 260 37000 4-5 cm 3,6 1100 280 42000 9-10 cm 1,4 370 94 40000 Piste D7 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm 0,11 58 8,3 21000 1-2 cm 0,15 81 11 30000 2-3 cm 0,13 88 12 31000 3-4 cm 0,14 82 11 27000 4-5 cm 0,14 87 10 30000 9-10 cm <0,1 67 7,9 22000 Piste E 10 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm <0,1 30 7,4 7000 1-2 cm <0,1 27 5,9 7700 2-3 cm <0,1 27 6,2 10000 3-4 cm <0,1 33 6,6 13000 4-5 cm 0,13 66 10 27000 9-10 cm <0,1 29 4,4 11000 Vertailemalla vanhempiin tutkimustuloksiin voidaan nähdä, että voimakkaammin kuormitetulla pisteellä B8 on havaittavissa varsin selvä raskasmetallipitoisuuksien väheneminen vuoteen 2009 asti. Vuonna 2009 mitatut pitoisuudet olivat yleisesti korkeampia kuin vuonna 2005. On 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

kuitenkin muistettava, että sedimenttitulokset perustuvat vain yhteen näytteeseen pistettä kohti, mikä mahdollistaa sen, että vaihtelua esiintyy mm. pohjan laadun vaihtelusta johtuen. Kauempana tehtaasta (piste E10) selvää kehitystä ei voida havaita, mutta uloimmalla pisteellä pitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä kuin lähempänä tehdasta. Kehityksen havainnollistamiseksi vuosien 1997-2009 kadmium- ja sinkkipitoisuudet on esitetty kuvassa 32. Kadmium B8 Sinkki B8 4 1200 3 1000 800 2 600 1 400 200 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 9-10 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 9-10 -97-02 -05-09 -97-02 -05-09 Kadmium E10 Sinkki E10 4 1200 3 1000 800 2 600 1 400 200 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 9-10 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 9-10 -97-02 -05-09 -97-02 -05-09 Kuva 32. Kadmium- ja sinkkipitoisuuksien kehitys Koverharin edustan (pisteet B8 ja E10) pohjasedimenteissä jaksolla 1997-2009. Figur 32. Kadmium- och sinkhalternas utveckling vid provpunkterna B8 och E10 utanför Koverhar under perioden 1997-2009. Raskasmetallipitoisuuksien ohella tutkittiin myös sedimentin ylimmän ja alimman kerroksen mineraaliöljypitoisuutta. Analyysitulokset osoittavat (liite 5), että kaikilla pisteillä paitsi pisteellä B8 (20 mg/kg), pitoisuudet alittivat alimman määritettävissä olevan määritysrajan (10 mg/kg). Tilanne on öljykuormituksen osalta parantunut selvästi. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vuoden 2009 tarkkailu käsitti joka vuosi suoritettavien fysikaalis-kemiallisten tutkimusten lisäksi myös neljän vuoden välein suoritettavat laajat biologiset tutkimukset. Vuoden 2009 laajaan tutkimukseen kuuluivat kasviplankton, vesikasvillisuus, pohjaeläimistö sekä pohjasedimenttien raskasmetallit ja mineraaliöljy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 45

Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostivat alkukesään 2007 asti kolme suurinta jätevedenpuhdistamoa. Ne olivat Karjaan-Pinjaisten puhdistamo, Tammisaaren Skeppsholmen sekä Pohjan Gumnäsin jätevedenpuhdistamo. Alkukesällä 2007 valmistui Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Samalla poistuivat Karjaa-Pinjaisten sekä Gumnäsin puhdistamot käytöstä ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Mustionjokeen loppui. Käytöstä otetutkin jätevedenpuhdistamot täyttivät pääosin niille asetetut päästövaatimukset ja yleisenä kehityksenä voidaan todeta, että Tammisaaren Skeppsholmenin laitoksen kuormitus on parannustoimenpiteiden myötä vähentynyt edelleen. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä myönteinen kehitys näkyi niin happeakuluttavien aineiden kuin fosforinkin osalta, mutta erityisen suurta kuormituksen väheneminen on ollut typen osalta. Tämä on erittäin positiivista Pohjanpitäjänlahtea sekä ulkopuolista merialuetta ajatellen. Alueella toimi nykyään kaksi erinomaisesti toimivaa jätevedenpuhdistamoa; Tammisaaren Skeppsholmen sekä Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo. Mustionjoen kuormitustilanne on pysynyt melko muuttumattomana alkukesään 2007 asti ja tämä on näkynyt veden laadun heikkenemisenä Karjaan alapuolella. Puhdistamon aiheuttama fosforikuormitus on tarkkailujakson lopussa pysynyt melko samalla tasolla, mutta toisen tärkeän kasviravinteen, typen osalta tapahtui jopa lievä nousu laitoksen toimintakauden lopussa. Mustionjoen kautta on valunut huomattavia kuormitusmääriä kohti Pohjanpitäjänlahtea ja jokivesistölle on tyypillistä varsin suuret ravinnepitoisuusvaihtelut. Puhdistamon purkupaikan alapuolella jätevesikuormitus on näkynyt varsin selvästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina. Myös veden fekaalisten kolibakteerien määrät ovat nousseet selvästi Karjaan alapuolella ja ajoittain veden hygieeninen laatu on ollut heikko. Tarkastelemalla joen ravinnepitoisuuksia pidemmältä aikajaksolta selvää kehitystä on vaikeaa havaita, koska vuodenaikaisvaihtelut ovat melkoisia. Fosforin osalta näyttää kuitenkin siltä, että pitoisuudet ovat viimeisten 20 vuoden aikana ehkä hieman pienentyneet, mutta typen osalta kehitys näyttää olevan lievästi päinvastainen. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä tilanne Mustionjoen alajuoksulla parani selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen näkyi joen parantuneena hygieenisenä laatuna joen alajuoksulla. Myös veden ammoniumtyppipitoisuudet laskivat tarkastelujakson lopussa. Mineraaliöljypäästöjen osalta on havaittavissa selvää vähenemistä. Lähinnä teollisuudesta peräisin olleet öljypäästöt ovat vähentyneet selvästi ja öljyä esiintyy nykyään jokivedessä hyvin harvoin verrattuna tilanteeseen 1990-alkupuoliskolla. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudetkin ovat yleisesti ottaen pienentyneet hieman. Mustionjoen veden laadun kannalta pistekuormituksella on ollut selvä veden laatua heikentävä vaikutus, vaikka suurin osa joen kuljettamasta kuormituksesta on peräisin ympäröiviltä maa-alueilta tulevasta hajakuormituksesta. Ottaen huomioon alapuolisen Pohjanpitäjänlahden ajoittain heikon happitilanteen, kuormituksen väheneminen kaikilla tasoilla on hyvinkin tärkeää. 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fiskarsinjokea tutkitaan vain yhdellä pisteellä joen alajuoksulla ja sen perusteella veden laatu on parantunut hieman 1980-luvun jälkeen, kun Fiskarsin taajaman jätevesikuormitus loppui. Kuormitus on tänä päivänä lähinnä hajakuormitusta ympäröiviltä mailta sekä haja-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Selvimmin kuormitusvaikutukset näkyvät aikoina, jolloin joen virtaama on pieni. Veden hygieeninen laatu on ajoittain ollut erittäinkin heikko. Aivan viime vuosina on kuitenkin ollut havaittavissa hieman alenevia bakteerimääriä joen alajuoksulla. Kuormitusta vastaanottavan Pohjanpitäjänlahden kannalta on muistettava, että Fiskarsinjoen virtaama on vain noin 1/20 Mustionjoen virtaamasta. Joki on ollut pitkään mm. metalliteollisuuden kuormittama ja tämä näkyy edelleen selvästi Borgbyträsketin pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuuksissa. Pitoisuudet olivat koko tutkimusalueen korkeimmat. Pitoisuudet ovat kuitenkin viime vuosina laskeneet hieman. Pohjanpitäjänlahti on 1990-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Tilanne oli erittäin huolestuttava 1990-luvun alussa, jolloin syväveden happitilanne oli kriittinen. Vaikka tilanne on viime vuosina ollut hieman parempi, se on edelleen hyvin vakava. Loppukesäisin ja syksyisin harppauskerroksen alapuolinen vesikerros on erittäin vähähappinen, mikä näkyy mm. voimakkaasti köyhtyneenä pohjaeläimistönä. Lahden syvimmässä osassa pysyvää pohjaeläimistöä ei esiinny lainkaan. Koko lahden tilannetta tarkastelemalla voidaan todeta, että sen rehevin osa on lahden perukka. Pohjan Gumnäsin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdettiin alkukesään 2007 asti Pohjanpitäjänlahden perukkaan ja alueella on esiintynyt varsin usein fekaalisia bakteereita indikoiden jätevesikuormituksen vaikutuksia. Uuden jätevedenpuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi joesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Siitä huolimatta näyttää siltä, että vaikutukset suoraan veden laatuun ovat vähentyneet hieman aivan viime vuosina. Alue on kuitenkin edelleen varsin rehevä ja tätä käsitystä tukevat sekä vesikasvillisuus- että pohjaeläimistötutkimukset. Jokilaaksojen jo vuosisatoja jatkuneen teollisuustoiminnan vaikutukset aiheuttavat sen, että pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen hieman normaalia korkeammat. Lahden keskiosa on suhteellisen puhdas, eikä kuormitusta osoittavia biologisia muutoksia voida osoittaa. Tämä koskee kuitenkin lähinnä lahden matalia rantavesiä. Syvemmällä vuosittain esiintyvä heikko happitilanne on selvä osoitus lahteen kohdistuvasta liian suuresta kuormituksesta. Tämä on myös johtanut siihen, että lahden pohjaeläimistö on hyvin köyhtynyt tai se puuttuu kokonaan 10 m alapuolella. Tilanne on huolestuttava myös siitä syystä, että pohjanläheisen veden täydellinen happikato saattaa johtaa siihen, että pohjasedimentteihin sitoutuneita ravinteita alkaa liueta veteen. Tällaisen tilanteen kehittyminen olisi erittäin kohtalokas Pohjanpitäjänlahden herkälle ekosysteemille ja siksi täydellisen happikadon vaara tulisi kaikin keinoin estää. Pohjanpitäjänlahden kaakkoiskulmassa vesikasvillisuus osoitti edelleen selviä rehevöitymisen merkkejä. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjan-pitä- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 47

jänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on viime vuosina parantunut tasaisesti ja sen myötä vesistökuormitus on pienentynyt. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa sekä alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a tutkimukset, että neljän vuoden välein tehdyt vesikasvillisuus- ja pohjaeläintutkimukset. Rehevöitymistä indikoivia lajeja on runsaasti. Skeppsholmenin pienentynyt kuormitus näkyy jossain määrin veden laadussa. Selvimmin puhdistustehon nousu näkyy veden hygieenisessä laadussa. Fekaalisten indikaattoribakteerien määrät ovat 1990-luvulta laskeneet selvästi, vaikka aivan viime vuosina taas on ollut havaittavissa hieman kohonneita bakteerimääriä. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin. Kokonaistypen ja fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se on edelleen pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet, jotka olivat selvästi korkeampia kuin esim. Stadsfjärdenin alueella, ovat osoituksena Båssafjärdeniin pitkään kohdistuneesta jätevesikuormituksesta. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät läpi kesän hyvin korkeina ja planktonlajisto osoittaa selvää rehevöitymistä. Sinileviä esiintyy runsaasti. Myös pohjaan kiinnittyneen kasvillisuuden perusteella alue on rehevä ja pohjaeläimistö koostuu lähinnä rehevöitymistä hyvin kestävistä lajeista. Alueen rehevyystaso on klorofylli-a mittausten perusteella kuitenkin laskenut hivenen aivan viime vuosina. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet laskevat selvästi ulospäin mentäessä. Tenala-Marinan pienvenesataman ympäristövaikutuksia on hankala erottaa alueen muusta hajakuormituksesta, mutta vaikuttaa siltä, että satamatoiminnan vaikutukset ovat olleet vähäiset. Mm. pohjaan kertyneiden aineiden pitoisuudet olivat alhaiset. Ainoastaan vedestä joskus mitatut kohonneet mineraaliöljypitoisuudet osoittavat pienvenesataman toiminnan vaikutuksia. Koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylliarvot mitattiin Tvärminne-Storfjärdenin havaintopisteellä. Selvää muutosta aikaisempiin tutkimuksiin ei tällä pisteellä voitu havaita. Vesikasvillisuustutkimuksen perusteella rehevöityminen on hieman voimistunut tarkkailualueen uloimmissa osissa. 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Ovako Koverharin edustalla on sekä pohjaeläimistöä, että sedimentin raskasmetallipitoisuuksia seurattu pitkään ja tulosten valossa vaikuttaa ilmeiseltä, että kuormitusvaikutukset ovat vähitellen vähentyneet. Voimakkaammin tehtaan kuormitus näkyy tehtaan kaakkoispuolella tehdasta lähimpänä olevalla pisteellä. Pohjaeläimistö on kuitenkin vähitellen toipumassa. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen selvästi korkeampia kuin kauempana tehtaasta, mutta kuormituksen väheneminen alkaa vähitellen näkyä pohjasedimentin pintakerroksen puhdistumisena. Syvemmällä sedimentissä raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen kohonneita. Kokonaisuutena voidaan todeta, että koko tutkimusalueen suurin ongelma tänä päivänä on edelleen rehevöityminen, jonka syy on yksinkertaisesti liian suuri ravinnekuormitus. Tämä näkyy vesistössä runsastuneena kasvillisuutena, runsaan planktonkasvillisuuden vuoksi sameampana vetenä sekä pahimmassa tapauksessa hapenpuutteena vesistön syvimmissä osissa. Tarkastelemalla kuormituksessa tapahtuneita muutoksia pidemmältä ajanjaksolta voidaan todeta, että pistekuormitus on aivan viime vuosina vähentynyt Karjaa-Pohjan uuden jätevedenpuhdistamon myötä. Mustionjoen kautta tulevat suuret ravinnemäärät, jotka ovat peräisin mm. maatalouden hajakuormituksesta, on kuitenkin edelleen suuri ongelma. Pohjanpitäjänlahti toimii suurena sedimentaatioaltaana ja lahteen kohdistuva liian suuri kuormitus näkyy lahden toistuvana happiongelmana. Pohjanpitäjänlahti ei sinällään ole erityisen rehevä, joten syytä toistuviin happiongelmiin on etsittävä lahden ulkopuolelta. Mustionjoen kautta tuleva kuormitus on luonnollisesti avainasemassa, mutta myös Tammisaaren lähivesien tilanne heijastuu Pohjanpitäjänlahden tilaan. Pohjanpitäjänlahdessa fosfori on pääsääntöisesti se kasvinravinne, joka rajoittaa leväkasvua, mutta Tammisaaren ulkosaaristossa minimiravinne on typpi, joten typpikuormitusta olisi tarpeen saada myös vähennettyä. Nykytilanteessa ylimääräinen typpi virtaa Pohjanpitäjänlahden kautta saaristoon ja vaikka se ei lisääkään leväkasvua Pohjanpitäjänlahdella, niin saavuttuaan ulkosaaristoon se toimii leväkasvua edistävänä ravinteena voimistaen vesialueen rehevöitymistä. Myönteisenä ilmiönä koko tutkimusalueella on pidettävä mineraaliöljykuormituksen vähenemistä. Vedestä mitatut pitoisuudet ovat selvästi vähentyneet ja nyt tämä on alkanut näkyä myös pohjasedimenttien öljypitoisuuksissa. Lievä myönteinen kehitys on myös havaittavissa eräiden raskasmetallien osalta. Parannus johtuu sekä tehdyistä ympäristönsuojelutoimenpiteistä että joissain tapauksissa myös teollisuustoiminnan loppumisesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 49

7 SAMMANFATTNING Vattendragskontrollen år 2009 omfattade utöver de årliga vattenkvalitetsmätningarna även de vart fjärde år återkommande mera utförliga biologiska undersökningarna. I de omfattande undersökningarna ingår undersökningar av vattenvegetation, bottenfauna, växtplankton samt analys av förekomsten av tungmetaller och mineraloljor i bottensedimenten. Om den punktvisa avloppsvattenbelastningen kan man konstatera, att fram till försommaren 2007 kom huvuddelen från områdets tre största reningsverk. Dessa var Karis-Billnäs reningsverk, Skeppsholmen i Ekenäs samt Gumnäs reningsverk i Pojo. Under försommaren 2007 blev Karis-Pojo nya reningsverk färdigt och dess renade avloppsvatten började ledas ut i Pojovikens innersta del. Samtidigt upphörde punktbelastningen i Svartån. Även de gamla reningsverken uppfyllde i huvuddrag de uppställda reningskraven och allmänt kan man säga, att belastningen från Skeppsholmen minskade, som en följd av de förbättringsåtgärder som där gjorts. Till följd av i bruk tagandet av det nya Karis-Pojo reningsverket har totalbelastningen minskat betydligt. Den positiva utvecklingen märks beträffande såväl fosforbelastningen som belastningen av syreförbrukande ämnen, men i all synnerhet då det gäller kvävebelastningen. Detta är synnerligen positivt med tanke på Pojoviken och det utanför liggande havsområdet. I området verkar nu två utmärkt fungerande reningsverk, Ekenäs Skeppsholmen och Karis-Pojo nya reningsverk. I Svartån har belastningssituationen hållits rätt oförändrad fram till försommaren 2007 och detta har märkts som en försämring av vattenkvaliteten nedanför Karis. Under det gamla reningsverkets sista år hölls fosforbelastningen på en rätt konstant nivå medan kvävebelastningen rentav ökade något. Mängden belastning, som strömmar via Svartån i riktning mot Pojoviken, är betydande och typiskt för belastningen via ån är de rätt stora variationerna i närsaltsbelastningen. Speciellt stigande ammoniumkvävehalter har kunnat konstateras nedanför Karis, men ibland har även stora mängder fekala bakterier i åvattnet konstaterats och vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit dålig. Genom att granska närsaltshalterna under en längre tidsperiod är det svårt att observera någon klar trend, eftersom årstidsvariationerna är betydande. Beträffande fosfor verkar det emellertid, som om halterna sjunkit en aning under senaste 20 åren, men beträffande kvävet förefaller utvecklingen att ha varit den motsatta. Efter det att det nya reningsverket togs i bruk kan en klar förbättring märkas. Speciellt tydlig är förbättringen av vattnets hygieniska kvalitet i åns nedre lopp. Även vattnets ammoniumkvävehalt har minskat under granskningsperiodens sista år. En klar förbättring kan även skönjas beträffande utsläppen av mineraloljor. Dessa, som huvudsakligen härstammade från industrin, har minskat klart jämfört med situationen ännu i början av 1990-talet. Även tungmetallhalterna i bottensedimenten verkar, att ha minskat i någon mån. Med tanke på vattenkvaliteten i Svartån har punktbelastningen en klar betydelse trots att största delen av de närsalter, som ån transportera, härstammar från den diffusa belastningen från de omkring liggande markerna. Med tanke på den mottagande Pojovikens tidvis dåliga syresituation är en minskning av all slags belastning av nöden. 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fiskarsån undersöks endast vid en provpunkt i åns nedre del. Utgående från resultaten har vattenkvaliteten förbättrats något sedan 1980-talet, efter det, att punktbelastningen från Fiskars samhälle upphörde. Belastningen idag utgörs främst av diffus belastning från de omkring liggande markerna samt glesbebyggelsen. Tydligast märks belastningen under tider då vattenflödet är litet. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit mycket dålig, men läget ha varit något bättre under de senaste åren. Med tanke på den mottagande Pojoviken bör man dock komma ihåg, att vattenflödet i Fiskarsån endast är ungefär 1/20 av flödet i Svartån. Ån har under en lång tid belastats av områdets metallindustri och detta ses ännu klart i tungmetallhalterna i Borgbyträskets bottensediment. Halterna var de klart högsta i hela undersökningsområdet. Halterna har emellertid sjunkit något under de senaste åren. Pojoviken har varit föremål för ett speciellt intresse under de senaste åren, som en följd av de syreproblem, som förekommit i vikens djupare delar. Läget var mycket bekymmersamt i början av 1990-talet då syreläget var kritiskt. Trots att syreläget under de senaste åren varit något bättre, är situationen fortsättningsvis mycket allvarlig. Under sensommaren och hösten är syrehalten i det vatten, som ligger under språngskiktet mycket låg, vilket medfört, att bl. a. bottenfaunan är mycket utarmad. I vikens djupaste delar förekommer inte stationär bottenfauna överhuvudtaget. Avloppsvattnet från Gumnäs reningsverk leddes ända fram till försommaren 2007 ut i vikens innersta del och det förekom rätt ofta betydande mängder fekala bakterier, som indikerar belastning. I och med det nya reningsverket flyttades även utsläppsplatsen från ån till vikens innersta del. Trots det verkar det som om de direkta belastningseffekterna på vattnets kvalitet har minskat i området. Området är emellertid fortfarande rätt frodigt, vilket även stöds av resultaten från såväl bottendjur- som vattenvegetationsundersökningarna. Den industriella verksamhet, som fortgått i ådalarna i flere hundra år, har dessutom satt sina spår i form av något förhöjda tungmetallhalter i bottensedimenten. Pojovikens mellersta del är förhållandevis ren och några biologiska förändringar, som skulle indikera belastning, kunde inte skönjas. Detta gäller huvudsakligen vikens grunda strandnära vatten. I de djupare vattenskikten är de årligen återkommande syreproblemen ett klart tecken på, att belastningen på viken överstiger dess toleransgräns. Detta har lett till att vikens bottenfauna är mycket utarmad eller saknas helt på större djup än 10 m. Situationen är oroväckande även därför, att en total syrebrist kan leda till att närsalter från bottensedimenten börjar lösas med en inre gödsling av viken som följd. I den sydöstra delen av viken visar vattenvegetationen klara tecken på övergödning. Området intill Ekenäs avviker fullständigt från det övriga området. Med undantag av Stadsfjärden är området mycket frodigt. Tillståndet i Stadsfjärden påverkas i huvudsak av läget i södra delen av Pojoviken samt i skärgårdsområdet utanför Ekenäs. Dessutom påverkar vattnen, som strömmar ut från Båssafjärden, tidvis läget i Stadsfjärden. Det renade avloppsvattnet från Skeppsholmens reningsverk leds ut i Båssafjärden. Reningsverkets effekt har fortsättningsvis förbättrats under de senaste åren och den direkta belastningen på vattendraget har ytterligare minskat något. Det mottagande vattendraget, Båssafjärden, är mycket frodigt och det ses som Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 51

mycket höga klorofyll-a halter i vattnet, men även som förändringar i såväl bottenfaunans som vattenvegetationens artsammansättning. Det förekommer rikligt med övergödningsindikerande arter i området. Den förbättrade vattenreningen vid Skeppsholmen kan i någon mån skönjas, som en viss förbättring i vattenkvaliteten. Bäst syns den förbättrade reningen i vattnets hygieniska kvalitet. Mängderna fekala indikatorbakterier har sjunkit klart sedan 1990-talet trots att man under de senaste åren tidvis påträffat en aning förhöjda bakteriemängder. Även då det gäller vattnets ammoniumkvävehalt har man kunnat en svag förhöjning av halterna under de senaste åren vintertid. Då det gäller totalnärsaltshalterna kan man inte se någon klar förändring. Allmänt taget kan man konstatera, att Båssafjärden är en rätt fungerande recipient för högklassigt renade avloppsvatten. Områdets självreningsförmåga är rätt god till följd av den rikliga vegetationen. Avloppsvattenbelastningens andel av den totala belastningen har minskat i takt med att reningseffekten stigit. En indikation på att Båssafjärden under en lång tid belastats med avloppsvattenutsläpp är bottensedimentets tungmetallhalter, vilka var klart högre än motsvarande halter i Stadsfjärden. Dragsviksfjärden är hela undersökningsområdets frodigaste delområde. Vattnets klorofyll-a halter hålls på en mycket hög nivå under hela sommaren artsammansättningen hos planktonalgerna tyder på klar övergödning och blågröna alger förekommer rikligt. Även den fastsittande vegetationen är riklig och bottenfaunan domineras av arter som klarar eutrofiering. Områdets övergödningsgrad har på basen av klorofyll-a mätningarna däremot sjunkit en aning under de allra senaste åren. Skärgårdsområdet utanför Ekenäs uppvisar en betydligt lägre eutrofieringsnivå. Redan vid Källviken är läget klart bättre än närmare Ekenäs och läget har redan länge varit ungefär detsamma. Bottensedimentens tungmetallhalter minskar klart i riktning utåt mot yttre skärgården. Effekterna av Tenala-Marina Ab:s verksamhet är svåra att särskilja från den övriga diffusa belastningen, men man kan anta att dess inverkan är rätt liten. T.ex. metallhalterna i bottensedimenten var låga. Endast den tidvisa förekomsten av olja i vattnet indikerar en viss inverkan från hamnverksamheten. De allra lägsta klorofyll-a halterna inom hela undersökningsområdet och den mest mångformiga bottenfaunan påträffades i Tvärminne Storfjärden. På basen av vattenvegetationen föreföll dock en viss ökning av frodigheten att ha inträffat i det yttersta havsområdet. Utanför Fundia Koverhar har såväl bottenfaunan som bottensedimenten undersökts under en lång tid. Det förefaller uppenbart att belastningseffekterna har avtagit så småningom. Kraftigast är belastningseffekten sydost om anläggningen vid provpunkten, som ligger närmast fabriken. Bottenfaunan visar vissa tecken på återhämtning. Bottensedimentens tungmetallhalter är ännu klart högre än längre bort från fabriken, men den minskade belastningen börjar märkas genom att sedimentens ytskikt har blivit renare. Längre ner i bottensedimenten är halterna ännu förhöjda. 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Allmänt kan man konstatera, att det centrala problemet inom hela området fortfarande är övergödningen, vars orsaker är en alltför stor närsaltsbelastning. Det kan ses i vattendraget, som en tilltagande vattenvegetation, en grumling av vattnet till följd av en tilltagande planktonvegetation samt i värsta fall som syrebrist i de djupare delarna av vattendraget. Genom att granska de förändringar, som skett på belastningssidan, kan man konstatera, att punktbelastningen har minskat till följd av det nya Karis-Pojo reningsverketet. De stora närsaltsmängder, som kommer via Svartån och som härrör sig från bl. a. lantbrukets diffusa belastning, är emellertid fortsättningsvis ett stort problem. Pojoviken fungerar som en stor sedimenteringsbassäng, och den för stora belastning, som når viken, förorsakar årligen återkommande syreproblem. Pojoviken i sig är inte speciellt frodig, vilket betyder, att orsakerna till de återkommande syreproblemen skall sökas utanför den egentliga viken. Belastningen, som kommer via Svartån, är givetvis i nyckelposition, men även situationen i vattnen nära Ekenäs återspeglas i situationen i Pojoviken. I Pojoviken är fosfor i huvudsak det näringsämne, som begränsar algtillväxten, men i Ekenäs yttre skärgård är det kväve som fungerar som miniminäringsämne. Detta betyder, att även kvävebelastningen borde fås ner. I den nu rådande situationen strömmar överskottskvävet via Pojoviken ut i skärgården och trots att det inte förorsakar ökad algproduktion i Pojoviken, ökar det eutrofieringen i skärgården, då det väl nått dit. En positiv trend inom hela undersökningsområdet är minskningen av mineraloljebelastningen. De uppmätta halterna i vattnet har klart minskat under de senaste åren och nu märktes detta även i bottensedimentens oljehalter. En svagt positiv trend kan även skönjas beträffande vissa tungmetaller. Dels har man gjort förbättringar för att minska utsläppen, men ställvis har även nedläggningen av industriverksamheten påverkat resultaten. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 53

Kirjallisuuslähteet Ala-Heikkilä, Y. 1997: Maisemanhoito, vesiensuojelu ja maatalouden ympäristötuet Mustionjokilaaksossa. Uudenmaan ympäristökeskus. Julkaisuja 10. 89 s. Fredriksen, S, ym. 2010. Infauna from Zostera marina L. meadows in Norway. Differences in vegetated and unvegetated areas. Marine Biology Research. 6: 189-200. Holmberg, R., Jokinen, O., Ranta, E. ja Palomäki, A., 2008: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2002-2006. Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 171. 93 s. Ilmatieteen laitos 2007-2009: Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 2007-2009. Häkkilä, K, ym. 1978. Vuorikemian titaanitehtaiden jätevesien vaikutuksista Porin edustan merialueen pohjaeläimistöön. Vesihallitus. Tiedotus 144. 100 s + liitteet. Leppäkoski, E. 1975. Assesment of degree of pollution on the basis of macrozoobenthos in marine and brackish water environments. Acta Acad. Aboensis. ser. B. 35: 1-90. Mettinen, A. 1998. Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset vuodelta 1997. Pohjaeläimistön muuttuminen vuodesta 1985. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 19 s+ liitteet. Perus, J, ym. 2007. Zoobenthos as indicators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio, 36: 250-256. Saarikari, V. ja Mettinen, A. 2008. Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailu. Merialueen pohjaeläintarkkailun tulokset vuosilta 2002-2005. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 19 s+ liitteet. Suomen ympäristökeskus 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3, 123 s. Suonpää, A. ja Holmberg, R. 2010: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuosista 2007-2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 202. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 55

Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Yhteistarkkailualueen kartat Alueen pistekuormitus Liite 3. Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Kasviplanktonraportti (Arja Palomäki) Vesikasvillisuusraportti (Eeva Ranta) Pohjasedimenttien analyysitulokset Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1 (1/4) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 57

Liite 1. (2/4) Yhteistarkkailualueen kartat 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1. (3/4) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 59

Liite 1. (4/4) Yhteistarkkailualueen kartat 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Alueen pistekuormitus Liite 2. (1/4) JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m3/d Dat. 9.3.2010 V.2009 VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Osuus % Karjaa-Pinjainen 5780 5653 6341 5594 5971 5998 6422 6006 6736 6150 6375 5860 5350 4370 5700 5790 4920 0 0 0 Gumnäs 1668 1512 1028 1116 1311 1357 1357 1459 1447 1328 1565 1270 1090 973 1050 955 938 0 0 0 Karjaa-Pohja 5885 5160 3680 44,02 Skeppsholmen 4306 3676 3653 3513 3641 3635 3305 2878 2938 2879 2676 2770 2780 2650 3610 3540 3100 3780 4140 3130 37,44 Rögrund 970 952 1093 851 959 852 922 837 1218 1305 1149 1030 596 0 0 0 0 0 0 0 Mustio 117 138 160 126 223 144 137 144 189 156 164 158 146 134 172 163 167 188 194 152 1,82 Lappohja 405 310 338 289 292 274 293 222 287 273 272 311 216 181 236 231 222 257 299 200 2,39 Tvärminne 10 10 10 9 11 9 9 9,5 9,5 10,3 10,9 12,1 12,1 14,3 12 10,7 10,3 10 9,24 11,9 0,14 Åminnefors 273 217 217 152 164 182-0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 IDO 338 326 270 238 232 211 270 307 320 303 291 275 322 291 310 306 309 308 217 129 1,54 Koverhar 6495 6596 6118 4673 4932 4272 5150 5155 4679 3708 3596 2880 4599 3402 2466 2158 2132 2168 2115 1057 12,64 1..4 suurinta yh 12724 11793 12115 11074 11882 11842 12006 11180 12339 11662 11765 10930 9816 7993 10360 10285 8958 9665 9300 6810 81,46 Osuus % 62,5 60,8 63,0 66,9 67,0 69,9 67,2 65,7 69,2 72,4 73,1 75,0 65,0 66,5 76,4 78,2 75,9 76,7 76,6 81,5 81,46 Muut yht 7638 7597 7113 5487 5854 5092 5859 5837,5 5484,5 4450,3 4333,9 3636,1 5295,1 4022,3 3196 2868,7 2840,3 2931 2834,2 1549,9 18,54 Osuus % 37,5 39,2 37,0 33,1 33,0 30,1 32,8 34,3 30,8 27,6 26,9 25,0 35,0 33,5 23,6 21,8 24,1 23,3 23,4 18,5 18,54 Asjv Yht 13256 12251 12623 11498 12408 12269 12445 11556 12825 12101 12212 11411 10190 8322 10780 10690 9357 10120 9802 7174 85,81 Osuus % 65,1 63,2 65,6 69,4 70,0 72,5 69,7 67,9 72,0 75,1 75,9 78,3 67,4 69,3 79,5 81,3 79,3 80,3 80,8 85,8 85,81 TeollYht 7106 7139 6605 5063 5328 4665 5420 5462 4999 4011 3887 3155 4921 3693 2776 2464 2441 2476 2332 1186 14,19 Osuus % 34,9 36,8 34,4 30,6 30,0 27,5 30,3 32,1 28,0 24,9 24,1 21,7 32,6 30,7 20,5 18,7 20,7 19,7 19,2 14,2 14,19 TOT SUM 20362 19390 19228 16561 17736 16934 17865 17018 17824 16112 16099 14566 15111 12015 13556 13154 11798 12596 12134 8360 100,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 61

Liite 2. (2/4) Alueen pistekuormitus BHK 7 -KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat 9.3.2010 V.2009 VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Osuus % Karjaa-Pinjainen 112 66 81,7 65 74,3 61,4 66,2 61,5 78,5 77 86,9 50 59 46 60 74 61 0 0 0 Gumnäs 18 13 4,8 7,8 9,5 7,7 9,9 7,8 7,4 11,3 9,2 8,3 8,8 5,5 7,5 4,7 6,9 0 0 0 Karjaa-Pohja 55 16 9,5 49,68 Skeppsholmen 183 57 72,3 65 74,1 22 15,7 12,2 16,1 17,6 8 9,2 9,1 9,7 12 11 11 13 14 6,2 32,42 Rögrund 2,7 2,3 7,6 1,9 3,7 3,7 3 1,8 7,1 11,4 9,2 4,3 3,6 0 0 0 0 0 0 0 Mustio 1,5 1,6 2,2 2,2 2,6 1,7 2,9 1,7 2,2 1,9 2 3,4 3,1 1,6 2,7 1,7 2,4 2,6 2,6 2,1 10,98 Lappohja 5,8 1 1,0 0,83 0,95 2,1 0,75 1,4 1,2 1,6 4,5 1,1 1,1 0,55 0,78 4,2 1,5 0,8 1,9 1,1 5,75 Tvärminne 0,14 0,09 0,1 0,05 0,05 0,07 0,04 0,08 0,04 0,043 0,033 0,08 0,13 0,17 0,06 0,05 0,07 0,1 0,028 0,084 0,44 Åminnefors - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 IDO - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Koverhar 1,6 1,1 0,8 1,5 0,73 1,1 1,4 2,2 0,3 0,4 0,22 0,27 0,27 0,55 0,27 0,33 0,38 0,19 0,14 0,73 1..4 suurinta yht 315,7 138,3 166,4 139,7 161,6 94,8 94,8 83,3 109,1 117,3 113,3 71,8 80,5 61,2 79,5 89,7 78,9 68 30 15,7 82,10 Osuus % 97,2 97,3 98,1 97,3 96,9 95,4 95,2 94,8 95,1 96,8 94,2 93,7 94,6 95,9 95,1 93,5 94,8 94,6 86,4 82,1 82,10 Muut yht 9,04 3,79 3,23 3,88 5,1 4,6 4,79 4,58 5,64 3,843 6,933 4,8 4,6 2,59 4,09 6,22 4,3 3,88 4,718 3,424 17,90 Osuus % 2,8 2,7 1,9 2,7 3,1 4,6 4,8 5,2 4,9 3,2 5,8 6,3 5,4 4,1 4,9 6,5 5,2 5,4 13,6 17,9 17,90 Asjv Yht 323 141 170 143 165 99 98 86 113 121 120 76 85 64 83 96 83 72 35 19 99,27 Osuus % 99,5 99,2 100,0 99,4 99,1 99,3 98,9 98,4 98,1 99,8 99,7 99,7 99,7 99,6 99,3 99,7 99,6 99,5 99,5 99,3 99,27 TeollYht 1,6 1,1 0 0,8 1,5 0,73 1,1 1,4 2,2 0,3 0,4 0,2 0,3 0,3 0,6 0,3 0,3 0,4 0,2 0,1 0,73 Osuus % 0,5 0,8 0,0 0,6 0,9 0,7 1,1 1,6 1,9 0,2 0,3 0,3 0,3 0,4 0,7 0,3 0,4 0,5 0,5 0,7 0,73 TOT SUM 324,74 142,09 169,63 143,58 166,7 99,4 99,6 87,9 114,7 121,1 120,2 76,6 85,1 63,8 83,6 95,9 83,2 71,9 34,7 19,1 100,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Alueen pistekuormitus Liite 2. (3/4) TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat 9.3.2010 V. 2009 VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Osuus % Karjaa-Pininjainen 89 89 107 114 107 108 109 112 121 113 114 120 120 130 130 130 120 0 0 0 Gumnäs 39 42 24 35 39 43 39 48 39,4 48,6 47,9 38 33 50 33 30 34 0 0 0 Karjaa-Pohja 105 40 24 28,41 Skeppsholmen 127 102 100 97 78 65 54 76,2 87,5 58,4 48,6 36 42 72 74 69 62 57 53 46 54,44 Rögrund 15 18 24 21 13 15 23 17,7 27,5 26,8 26,2 24 15,9 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5,9 5 5 6,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 9,23 Lappohja 11,0 8,0 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7,0 4,6 5,6 6,63 Tvärminne 0,4 0,5 0,3 0,5 0,4 0,22 0,22 0,35 0,37 0,36 0,29 0,58 0,4 0,54 0,49 0,34 0,32 0,32 0,27 0,37 0,44 Åminnefors - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 IDO - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6 0,98 0,99 0,6 0,91 0,66 0,85 1,07 0,86 0,72 0,85 1..4 suurinta yht 270 251 256 267 237 231 225 254 275 247 237 218 211 252 237 229 216 162 93 70 82,85 Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94,0 91,4 86,7 82,9 82,85 Muut yht 22 15 16 15 20 17 13 16 17 14 13 15 13 14 14 15 14 15 14 14 17,15 Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6,0 8,6 13,3 17,1 17,15 Asjv yht 286 264 270 280 253 245 236 266 289 259 249 232 223 265 250 243 229 176 106 84 99,15 Osuus % 98,0 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,15 Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2,0 4,1 3,2 1,5 1,6 1,0 1,0 0,6 0,9 0,7 0,85 1,07 0,86 0,72 0,85 Osuus % 2,0 0,8 0,7 0,7 1,3 1,4 0,8 1,5 1,1 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,4 0,3 0,37 0,60 0,80 0,85 0,85 TOT SUM 292 266 272 282 257 248 238 270 292 261 250 233 224 266 251 244 230 177 107 84 100,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 63

Liite 2. (4/4) Alueen pistekuormitus TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat 9.3.2010 V. 2009 VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Osuus % Karjaa-Pininjainen 89 89 107 114 107 108 109 112 121 113 114 120 120 130 130 130 120 0 0 0 Gumnäs 39 42 24 35 39 43 39 48 39,4 48,6 47,9 38 33 50 33 30 34 0 0 0 Karjaa-Pohja 105 40 24 28,41 Skeppsholmen 127 102 100 97 78 65 54 76,2 87,5 58,4 48,6 36 42 72 74 69 62 57 53 46 54,44 Rögrund 15 18 24 21 13 15 23 17,7 27,5 26,8 26,2 24 15,9 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5,9 5 5 6,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 9,23 Lappohja 11,0 8,0 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7,0 4,6 5,6 6,63 Tvärminne 0,4 0,5 0,3 0,5 0,4 0,22 0,22 0,35 0,37 0,36 0,29 0,58 0,4 0,54 0,49 0,34 0,32 0,32 0,27 0,37 0,44 Åminnefors - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 IDO - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6 0,98 0,99 0,6 0,91 0,66 0,85 1,07 0,86 0,72 0,85 1..4 suurinta yht 270 251 256 267 237 231 225 254 275 247 237 218 211 252 237 229 216 162 93 70 82,85 Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94,0 91,4 86,7 82,9 82,85 Muut yht 22 15 16 15 20 17 13 16 17 14 13 15 13 14 14 15 14 15 14 14 17,15 Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6,0 8,6 13,3 17,1 17,15 Asjv yht 286 264 270 280 253 245 236 266 289 259 249 232 223 265 250 243 229 176 106 84 99,15 Osuus % 98,0 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,15 Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2,0 4,1 3,2 1,5 1,6 1,0 1,0 0,6 0,9 0,7 0,85 1,07 0,86 0,72 0,85 Osuus % 2,0 0,8 0,7 0,7 1,3 1,4 0,8 1,5 1,1 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,4 0,3 0,37 0,60 0,80 0,85 0,85 TOT SUM 292 266 272 282 257 248 238 270 292 261 250 233 224 266 251 244 230 177 107 84 100,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (1/21) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l 9.2.2009 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 1,3 11,8 84 9,1 2,6 11,5 7,3 8,4 <1,5 1000 4,3 37 92 500 9.2.2009 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 1,4 12,0 86 9,2 3,0 11,7 7,3 8,1 <1,5 1000 5,4 36 170 520 9.2.2009 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 1,0 11,8 83 9,7 3,2 11,7 7,3 8,3 <1,5 1000 7,2 35 110 530 9.2.2009 MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,8 11,9 83 9,3 3,0 11,7 7,3 8,4 <1,5 1000 6,9 36 46 520 9.2.2009 MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,7 11,7 82 9,5 3,1 11,7 7,3 8,4 <1,5 1000 9,2 37 120 530 <50 9.2.2009 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,7 12,1 84 9,5 3,2 11,7 7,3 8,2 <1,5 1000 8,7 37 130 540 <50 9.2.2009 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,7 12,6 88 3,8 2,2 6,5 6,9 6,6 <1,5 530 20 20 16 400 22.4.2009 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0,3 4,5 12,1 94 9,5 3,4 11,1 7,3 8,2 1,8 1100 6,0 39 220 620 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 65

Liite 3. (2/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l 22.4.2009 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 4,4 12,8 99 9,9 4,1 11,3 7,1 8,5 <1,5 1100 11 39 160 630 22.4.2009 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 4,9 12,1 94 12 6,2 11,4 7,2 8,9 <1,5 1100 9,6 42 1 750 22.4.2009 MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 5,6 12,3 98 12 5,0 11,4 7,2 8,7 <1,5 1100 11 41 0 730 22.4.2009 MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 5,2 12,0 94 12 4,9 11,5 7,2 8,9 <1,5 1100 12 39 4 720 22.4.2009 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 5,2 11,6 91 12 5,3 11,5 7,2 8,8 <1,5 1100 15 40 8 730 22.4.2009 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 4,1 12,4 95 5,3 6,5 5,5 6,8 7,5 <1,5 510 17 31 16 600 1.7.2009 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0,3 21,3 8,3 93 2,5 4,5 14,5 7,7 8,8 <1,5 800 58 26 15 220 1.7.2009 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0,3 21,3 8,0 90 3,8 6,0 14,8 7,6 8,8 <1,5 830 70 28 6 310 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (3/21) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l 1.7.2009 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 21,9 7,9 90 3,1 6,6 14,9 7,6 9,2 <1,5 750 41 31 8 320 1.7.2009 MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 22,0 7,5 85 2,5 5,1 14,9 7,5 9,2 <1,5 780 55 30 8 300 1.7.2009 MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1,0 21,7 7,3 83 2,4 5,0 15,0 7,5 8,5 <1,5 790 52 28 8 280 <50 1.7.2009 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1,0 21,6 7,2 81 2,7 4,9 15,0 7,5 9,1 <1,5 750 52 28 28 280 <50 1.7.2009 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,3 20,7 6,8 76 2,7 10 6,2 7,0 7,5 <1,5 440 27 39 78 700 22.9.2009 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.3 15,3 8,8 88 3,1 3,9 14,8 7,6 8,1 <1,5 600 17 21 2 180 22.9.2009 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.3 14,9 8,8 87 3,2 4,1 14,8 7,6 8,2 <1,5 540 14 22 12 190 22.9.2009 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 14,9 8,4 84 3,2 4,9 14,6 7,5 8,3 <1,5 500 19 26 6 240 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 67

Liite 3. (4/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l 22.9.2009 MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 15,1 8,4 84 2,9 5,1 14,7 7,5 8,2 <1,5 490 18 27 19 260 22.9.2009 MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 15,0 8,0 80 3,0 3,8 14,7 7,4 8,1 <1,5 480 22 25 10 210 22.9.2009 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 15,0 8,2 81 3,2 3,8 14,7 7,4 8,1 <1,5 520 24 26 11 210 22.9.2009 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 14,2 6,8 66 1,6 2,2 7,3 6,8 5,0 <1,5 350 34 20 6 230 26.10.2009 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,2 11,1 87 3,9 2,0 15,5 7,6 7,9 <1,5 720 22 21 66 210 26.10.2009 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,2 11,0 86 5,3 4,0 15,7 7,6 7,6 <1,5 770 36 24 38 330 26.10.2009 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,6 10,6 84 4,9 2,6 16,0 7,5 7,8 <1,5 720 30 22 36 280 26.10.2009 MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,6 10,3 82 4,7 1,9 16,1 7,4 7,7 <1,5 710 27 21 28 270 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (5/21) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l 26.10.2009 MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,6 10,3 82 4,6 2,2 16,1 7,4 8,0 <1,5 730 27 22 34 270 26.10.2009 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,6 10,3 82 4,3 2,1 16,1 7,4 7,8 <1,5 730 27 21 34 270 26.10.2009 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,1 10,0 78 5,0 3,2 7,4 6,9 7,6 <1,5 460 20 28 120 530 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 69

Liite 3. (6/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 11.3.2009 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Näk.syv. 1,1 m; Lumi 2 cm; Jää 8 cm; Klo 10:21; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,8 12,3 86 8,4 28,4 7,3 960 21 35 430 <0,1 <50 6.0 4,0 7,9 61 6,0 304 7,3 790 13 44 1,5 11.3.2009 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 0,9 m; Lumi 15 cm; Jää 34 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 11,4 79 8,7 33,6 7,3 1000 14 37 160 <0,1 5.0 5,3 6,1 49 2,4 581 7,3 660 <4 47 3,2 12.0 3,8 8,6 67 2,1 740 7,5 590 <4 54 4,2 11.3.2009 POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Näk.syv. 10 m; Lumi 15 cm; Jää 40 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 11,9 83 8,1 18,9 7,3 1000 12 34 <0,1 5.0 3,9 9,4 73 3,3 562 7,5 660 <4 37 3,1 10.0 4,2 7,4 58 1,7 707 7,5 640 <4 55 4,0 20.0 2,7 9,9 75 1,9 815 7,6 590 <4 48 4,6 11.3.2009 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 15 cm; Jää 41 cm; Klo 10:52; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,0 12,0 84 8,2 29,4 7,3 1000 <2 620 7,1 630 35 17 <0,1 5,0 3,3 9,7 74 3,2 582 7,5 660 <2 340 <4 340 37 26 3,2 10.0 3,4 8,7 67 2,1 712 7,5 580 <2 300 <4 300 56 37 4,0 20.0 1,6 11,1 82 2,4 925 7,7 520 7 240 <4 250 39 28 5,3 30.0 1,6 10,9 80 2,3 856 7,7 540 7 230 <4 240 41 30 4,9 40,0 1,4 11,0 81 2,4 868 7,7 510 8 220 4,3 230 41 30 5,0 12.3.2009 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 1,1 m; Lumi 13 cm; Jää 29 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,5 12,1 E E E E 1100 12 32 E 5,0 2,3 10,2 E E E E 650 6,7 38 E 12.3.2009 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Näk.syv. 1,2 m; Lumi 2 cm; Jää 10 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,7 10,8 E E E E 860 E E 12 510 33 19 28 E 5,0 1,6 10,5 E E E E 680 E E 7,5 370 36 22 E 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (7/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 12.3.2009 POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 0,9 m; Lumi 13 cm; Jää 41 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 9,0 E E E E 1000 E E 54 530 41 17 1 E 12.3.2009 POJO / 12B Båssafjärden 96 Näk.syv. 1,0 m; Lumi 13 cm; Jää 41 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,0 9,1 E E E E 1000 67 36 E 3.0 2,7 4,7 E E E E 630 84 78 E 12.3.2009 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv. 0,9 m; Lumi 15 cm; Jää 41 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,4 6,2 E E E E 1100 E E 120 580 38 19 E 12.3.2009 POJO / 13 Kälviken 100 Näk.syv. 1,3 m; Lumi 10 cm; Jää 9 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,8 10,9 E E E E 860 17 34 E 5.0 0,5 12,0 E E E E 450 4,0 38 E 13.0 0,7 11,6 E E E E 440 <4 40 E 11.3.2009 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 5 cm; Jää 14 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,5 11,7 82 5,5 381 7,5 780 3 430 10 430 35 20 2,0 5.0 1,1 12,0 88 0,58 962 7,9 410 5 140 <4 150 37 27 5,5 10.0 0,1 12,3 88 0,54 974 7,9 400 5 140 <4 150 36 27 5,6 16.0 0,2 12,8 91 0,65 979 7,9 420 6 150 <4 150 35 28 5,6 16.4.2009 POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 3,9 14,2 111 2,2 744 8,2 530 4,4 43 0 4,2 <50 5.0 3,9 14,3 112 2,0 771 8,2 440 <4 30 4,4 9.0 1,5 13,8 102 0,82 917 8,0 380 5,1 29 5,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 71

Liite 3. (8/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 11.3.2009 POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 9 cm; Jää 19 cm; Klo 12:38; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,5 11,8 83 4,1 553 7,6 690 9,7 35 5 3,0 <50 5.0 0,4 12,1 87 0,91 965 7,8 450 <4 37 5,5 8.0 0,3 12,3 88 0,74 977 7,8 490 <4 36 5,6 11.3.2009 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 12 cm; Jää 29 cm; Klo 12:16; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 11,8 84 4,4 523 7,6 750 13 39 7 2,8 5.0 0,2 12,9 92 0,90 948 7,9 440 <4 39 5,4 10.0 0,1 13,2 94 0,70 964 7,9 450 <4 38 5,5 20.0 0,3 12,8 91 0,67 976 7,9 400 <4 38 5,6 16.4.2009 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 3,2 14,5 111 2,1 806 8,1 460 <4 39 4,6 5.0 3,1 14,8 114 2,0 841 8,2 400 <4 33 4,8 10.0 1,7 14,4 107 1,1 918 8,1 320 5,7 25 5,3 20.0 1,5 14,2 105 0,82 933 8,1 330 5,8 26 5,4 30.0 1,1 13,3 97 0,79 938 7,9 380 6,2 32 5,4 33.0 1,2 13,2 97 0,82 942 7,9 390 7,8 32 5,4 13.5.2009 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4 9,9 8,7 64 13.5.2009 POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 9,8 442 19 56 13.5.2009 POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 10,0 405 15 54 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (9/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 13.5.2009 POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 11,1 285 16 6 13.5.2009 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 11,3 13,3 123 2,9 421 8,8 460 <2 <10 8,1 <10 35 <3 5 2,2 5.0 11,2 13,4 124 3,0 432 8,8 440 <2 <10 6,3 <10 33 5 2,3 10.0 6,5 10,7 89 4,2 666 8,0 510 2 100 12 100 44 4 3,7 20.0 2,7 10,0 76 1,9 811 7,7 510 <2 240 <4 240 50 33 4,6 30.0 2,4 9,4 71 2,1 811 7,7 510 <2 220 4,3 220 52 38 4,6 40.0 2,5 9,4 71 1,5 830 7,7 520 <2 230 <4 230 53 40 4,7 0-4 11,3 9,0 57 13.5.2009 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4 11,3 8,9 60 13.5.2009 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 10,2 12,7 116 4,9 676 8,4 390 <2 <10 6,3 <10 35 <3 7 0 3,8 0-4.0 8,0 8,8 24 5.0 6,0 12,0 100 2,0 903 8,2 310 <2 <10 <4 <10 25 4 5,2 13.5.2009 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 11,9 10,4 98 3,2 561 7,8 470 <2 <10 4,7 <10 42 5 4 3,1 0-1.5 11,9 8,1 20 13.5.2009 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 12,8 9,6 92 6,8 396 7,5 520 <2 <10 4,4 <10 51 7 2,1 0-1.5 12,8 7,7 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 73

Liite 3. (10/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 13.5.2009 POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4.0 10,4 8,6 29 13.5.2009 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 8,5 12,7 112 2,6 827 8,3 330 <2 <10 <4 <10 26 <3 3 4,7 5.0 5,5 12,7 105 0,69 955 8,2 280 <2 <10 4,6 <10 21 5 5,5 10.0 2,9 11,2 86 0,41 1084 7,9 280 <2 32 5,4 34 33 22 6,3 16.0 2,8 10,2 79 0,61 1125 7,8 330 3 62 10 65 39 30 6,5 0-4.0 7,8 8,5 11 13.5.2009 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4.0 7,9 8,4 5,7 13.5.2009 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4 7,1 8,2 3,1 4.6.2009 POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 13,2 388 12 26 4.6.2009 POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 14,2 328 28 72 4.6.2009 POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 13,4 431 21 22 4.6.2009 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 2,3 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4,0 12,8 8,0 4,0 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (11/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 4.6.2009 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Näk.syv. 2,7 m; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4,0 16,1 8,3 4,8 4.6.2009 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4 15,7 8,1 5,2 4.6.2009 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4.0 9,5 7,9 4,6 4.6.2009 POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-1.5 14,9 8,0 8,7 4.6.2009 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-1.5 16,6 7,7 22 4.6.2009 POJO / 13 Kälviken 100 Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4.0 13,8 8,0 4,6 4.6.2009 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4.0 10,5 8,1 3,6 4.6.2009 POJO / 19 Lappohja 153 Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4.0 11,5 8,2 3,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 75

Liite 3. (12/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 4.6.2009 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4 11,2 8,1 2,9 25.6.2009 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 5.0 12.0 0-4,0 15,1 7,9 11 25.6.2009 POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 1,1 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 18,2 68,5 44 100 25.6.2009 POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 17,5 123 62 14 25.6.2009 POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 17,8 119 64 10 25.6.2009 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 08:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 5.0 10.0 20.0 30.0 40,0 0-4,0 19,0 8,3 8,9 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (13/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 25.6.2009 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 0-4,0 17,8 8,3 4,8 25.6.2009 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4.0 18,3 8,1 4,4 25.6.2009 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0-1,5 20,0 8,5 13 25.6.2009 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0-1,5 20,3 8,1 17 25.6.2009 POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 13.0 0-4.0 19,1 8,2 6,2 25.6.2009 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 16.0 0-4,0 17,8 8,2 4,7 0-näkösyvyys x 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 77

Liite 3. (14/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 25.6.2009 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 20.0 0-4,0 18,3 8,3 7,0 25.6.2009 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 20.0 30.0 33.0 0-4,0 16,8 8,4 4,4 22.7.2009 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 20,2 6,7 75 3,6 86,1 7,5 670 29 28 7 0,2 <50 6.0 19,8 8,1 90 2,6 346 7,9 480 31 31 1,7 22.7.2009 POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:42; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 20,2 55,4 8,1 26 22.7.2009 POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 20,2 113 26 11 22.7.2009 POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 20,2 92,1 33 10 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (15/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 22.7.2009 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 20,0 7,8 86 2,3 211 7,6 650 36 52 10 0,9 5.0 19,8 8,0 88 1,2 354 7,9 460 26 23 1,8 12.0 8,2 4,1 36 2,5 720 7,3 600 140 32 4,0 0-4,0 20,0 7,7 6,2 22.7.2009 POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 19,4 8,5 93 1,1 401 7,9 430 29 31 2,1 5.0 19,3 8,4 92 0,86 415 7,9 430 13 22 2,2 10.0 13,2 5,7 55 1,0 641 7,4 430 55 16 3,6 20.0 4,5 4,6 37 1,6 808 7,3 760 140 53 4,6 22.7.2009 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 19,0 8,4 92 1,2 490 7,9 390 <2 <10 5,1 <10 17 <3 <3 2,6 5.0 18,6 8,2 89 0,83 487 7,9 380 <2 <10 5,3 <10 17 <3 2,6 10.0 15,3 6,3 64 0,70 579 7,4 390 <2 30 34 32 14 <3 3,2 20.0 5,1 5,0 40 1,2 798 7,3 610 <2 210 110 210 27 16 4,5 30.0 4,3 4,8 38 1,2 812 7,3 650 <2 210 130 210 46 30 4,6 40,0 3,6 4,3 34 1,0 825 7,3 760 <2 220 170 220 66 42 4,7 0-4,0 P 18,9 7,9 4,9 22.7.2009 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 17,9 8,0 86 0,99 517 7,8 450 <4 21 2,8 5,0 17,2 7,8 83 1,3 606 7,7 380 <4 18 3,3 0-4,0 17,8 7,7 5,5 22.7.2009 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 18,3 8,3 90 2,6 648 8,0 400 <2 <10 <4 <10 25 <3 <3 4 3,6 5,0 18,3 7,1 78 4,3 779 7,9 370 <2 <10 <4 <10 37 12 4,4 0-4.0 18,3 7,9 8,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 79

Liite 3. (16/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 22.7.2009 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 19,7 8,9 99 2,3 681 8,3 520 <2 <10 <4 <10 34 <3 25 3,8 0-1,5 P 19,7 8,1 13 22.7.2009 POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 20,1 8,6 97 1,2 699 8,3 430 <4 29 3,9 3.0 20,0 8,1 91 1,0 698 8,3 440 <4 24 3,9 22.7.2009 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 20,9 8,2 94 4,3 617 8,0 640 <2 <10 5,5 <10 48 3 3,4 0-1,5 P 20,9 7,8 21 22.7.2009 POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 18,5 8,5 93 2,4 655 8,1 470 <4 36 3,6 5.0 18,3 7,5 81 2,7 794 8,0 420 4,6 39 4,5 13.0 15,5 4,9 51 7,4 920 7,6 380 56 63 5,3 0-4,0 18,5 7,9 8,5 22.7.2009 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 18,5 8,2 90 2,6 853 8,2 360 <2 <10 <4 <10 35 5 8 4,9 5.0 18,3 7,8 86 2,1 872 8,2 360 <2 <10 5,6 <10 29 8 5,0 10.0 17,3 7,3 79 2,2 912 8,2 310 <2 <10 5,9 <10 28 11 5,2 16.0 9,1 4,6 41 2,5 1040 7,4 360 <2 <10 62 <10 72 55 6,0 0-4,0 P 18,4 8,1 6,2 22.7.2009 POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 18,2 8,0 88 1,6 886 8,2 370 9,2 39 2 5,1 <50 5.0 18,0 7,5 82 2,9 896 8,2 330 14 29 5,1 8.0 17,6 7,3 79 4,2 900 8,0 390 19 39 5,1 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (17/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 22.7.2009 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 18,1 8,2 89 3,3 919 8,3 320 <4 32 2 5,3 5.0 17,9 8,1 88 2,9 916 8,3 320 8,0 30 5,2 10.0 12,7 5,4 52 3,2 985 7,6 300 18 43 5,7 19,0 6,7 6,0 51 2,5 1106 7,5 280 7,8 49 6,4 0-4,0 18,0 8,3 4,2 22.7.2009 POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 17,6 8,7 94 1,4 933 8,3 320 <4 36 1 5,4 <50 5.0 17,3 8,3 90 1,3 933 8,3 320 <4 24 5,4 9.0 16,8 7,9 84 1,3 947 8,1 310 <4 25 5,4 22.7.2009 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 17,8 9,3 101 1,3 933 8,5 350 <4 31 5,4 5.0 16,6 8,1 86 1,0 942 8,3 310 <4 23 5,4 10.0 12,8 6,5 63 1,2 986 7,8 310 <4 18 5,7 20.0 6,4 7,5 63 0,67 1118 7,6 300 <4 28 6,5 30.0 5,2 6,3 52 1,1 1192 7,5 280 <4 52 6,9 33.0 5,2 6,2 51 1,0 1201 7,5 260 <4 55 7,0 0-4,0 17,0 8,3 9,1 20.8.2009 POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 17,3 127 <4 38 20.8.2009 POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:58; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 18,3 236 <4 16 20.8.2009 POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 18,4 217 <4 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 81

Liite 3. (18/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 20.8.2009 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 13 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0-4 18,3 7,8 8,3 20.8.2009 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 42,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja jva; Ilman T 13 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 18,6 8,5 92 1,4 407 7,9 390 <2 <10 <4 <10 26 <3 <3 2,1 5.0 18,6 8,7 94 1,4 407 7,9 400 <2 <10 <4 <10 21 <3 2,1 10.0 15,3 4,7 48 2,3 660 7,4 380 <2 40 6,0 41 22 <3 3,7 20.0 5,8 3,2 26 1,5 796 7,2 620 <2 320 32 320 36 24 4,5 30.0 4,3 2,6 21 1,6 812 7,2 660 5 350 48 360 53 40 4,6 40.0 4,3 2,5 20 1,6 814 7,2 720 20 340 67 360 70 54 4,6 0-4 P 18,6 7,9 7,8 20.8.2009 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4 18,4 7,9 6,4 20.8.2009 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45; 1.0 17,5 8,7 93 2,0 521 7,9 430 <2 <10 <4 <10 24 <3 <3 2,8 5,0 12,3 4,6 44 3,4 1011 7,5 350 2 14 52 17 51 30 5,8 0-4.0 17,5 7,8 6,0 20.8.2009 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 18,2 9,2 99 2,9 616 8,1 510 <2 <10 <4 <10 39 <3 3,4 0-1.5 P 18,2 8,0 16 20.8.2009 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 18,7 9,2 101 5,0 610 8,0 590 <2 <10 4,8 <10 44 4 3,4 0-1.5 P 18,7 7,9 23 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (19/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 20.8.2009 POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45; 0-4.0 17,2 7,9 5,7 20.8.2009 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 15,9 8,4 87 1,6 803 7,9 330 <2 <10 <4 <10 24 <3 4 4,6 5.0 11,6 5,1 48 2,5 1030 7,5 280 <2 <10 12 <10 36 18 5,9 10.0 9,3 5,2 47 1,6 1071 7,5 250 <2 <10 5,8 <10 33 17 6,2 16.0 8,4 5,3 47 1,1 1098 7,5 250 <2 <10 6,3 <10 33 21 6,4 0-4.0 P 15,7 7,8 2,6 20.8.2009 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0-4.0 15,0 7,8 3,9 20.8.2009 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 5,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0-4 14,3 7,9 2,7 9.9.2009 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 17,4 7,8 8,5 9.9.2009 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 42,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 16,9 8,5 89 0,81 488 7,8 370 <2 <10 <4 <10 18 <3 <3 2,6 5.0 16,9 8,5 90 0,84 489 7,8 390 <2 <10 4,4 <10 18 <3 2,6 10.0 15,1 5,0 50 1,1 632 7,4 360 <2 36 6,3 38 17 <3 3,5 20.0 5,8 2,1 17 0,57 789 7,2 640 <2 380 6,2 380 39 29 4,5 30.0 5,1 1,9 15 0,54 794 7,2 680 <2 390 14 400 51 37 4,5 40.0 4,4 1,3 10 0,58 808 7,2 750 <2 420 24 420 58 43 4,6 0-4 P 16,9 7,8 6,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 83

Liite 3. (20/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 9.9.2009 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 16,4 7,6 5,9 9.9.2009 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 16,7 8,5 89 1,7 640 7,9 390 <2 <10 7,3 <10 28 <3 5 3,6 5,0 16,7 8,5 89 2,6 638 7,9 410 <2 <10 6,7 <10 27 4 3,5 0-4.0 16,7 7,8 6,7 9.9.2009 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 17,1 8,5 90 3,7 636 7,9 510 <2 <10 <4 <10 39 5 3,5 0-1.5 P 17,1 7,8 13 9.9.2009 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 17,1 8,5 90 4,4 609 7,9 610 <2 <10 6,3 <10 51 6 3,4 0-1.5 P 17,1 7,8 23 9.9.2009 POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4.0 16,3 7,8 4,3 9.9.2009 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 15,8 8,8 92 1,1 965 8,0 310 <2 <10 5,5 <10 28 7 9 5,5 5.0 15,8 8,7 91 1,1 967 8,0 310 <2 <10 5,9 <10 28 9 5,6 10.0 15,8 8,7 91 1,0 968 8,0 320 <2 <10 7,3 <10 26 9 5,6 16.0 11,9 4,5 43 3,0 1034 7,6 350 <2 <10 49 12 64 42 6,0 0-4.0 P 15,8 7,9 3,0 9.9.2009 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4.0 15,3 7,9 3,1 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (21/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l 9.9.2009 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 14,2 7,9 3,7 6.10.2009 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 11,8 9,1 85 0,79 481 7,8 380 <2 <10 4,9 <10 17 <3 2,6 5.0 11,8 8,9 84 0,76 481 7,8 380 <2 <10 4,6 <10 18 <3 2,6 10.0 11,6 7,4 69 1,4 605 7,6 390 <2 <10 6,9 <10 19 <3 3,3 20.0 7,2 1,9 16 1,4 781 7,3 620 <2 360 <4 360 35 25 4,4 30.0 6,1 1,8 15 1,3 796 7,3 650 <2 370 23 370 48 38 4,5 40.0 4,8 1,0 8 0,83 804 7,3 670 <2 410 35 410 53 40 4,6 6.10.2009 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 10,3 9,2 84 1,4 622 7,8 370 <2 <10 6,0 <10 21 <3 5 3,4 5.0 10,8 8,2 76 1,1 919 7,7 310 <2 17 15 19 32 16 5,3 6.10.2009 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 9,4 9,7 86 2,6 660 7,8 450 <2 12 17 12 35 4 160 3,7 6.10.2009 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 9,1 9,9 87 3,9 604 7,8 580 <2 <10 13 <10 44 3 3,3 6.10.2009 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 10,0 9,1 83 0,77 942 7,9 300 <2 <10 4,4 <10 29 12 5,4 5.0 10,8 8,8 82 0,51 1021 7,9 300 <2 <10 5,1 <10 29 14 5,9 10.0 10,8 8,4 79 1,2 1041 7,8 280 <2 14 5,5 15 32 17 6,0 16.0 10,5 7,5 70 1,5 1062 7,7 340 <2 29 10 31 40 27 6,1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 85

Liite 4. (1/29) Kasviplanktonraportti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Pohjanpitäjänlahden kasviplanktonanalyysit vuonna 2009 1. Menetelmät Näytepullosta mitattiin 15-50 ml osanäyte 50 ml kyvettiin, joka täytettiin tislatulla vedellä. Näytettä laskeutettiin noin vuorokausi. Näyte analysoitiin käänteismikroskoopilla faasikontrastia käyttäen. Kyvetin halkaisijoilta valituilta satunnaisilta näkökentiltä laskettiin 600-kertaisella suurennoksella vähintään 500 laskentayksikköä vähintään 50 näkökentältä. Suuret lajit, rihmamaiset levät ja isot koloniat laskettiin 150-kertaisella suurennuksella vähintään 50 näkökentältä. Jos lajin laskentayksiköitä oli erittäin runsaasti, nekin laskettiin 600-kertaisella suurennuksella. Kyvetin pohjan alalta laskettiin aiemmin havaitsemattomat lajit 150-kertaisella suurennuksella. Yksilömäärän ja biomassan laskennassa käytettiin Phyto-laskentaohjelmaa, joka käyttää Suomen ympäristökeskuksen laji- ja tilavuustietokantaa. 2. Tulokset ja tarkastelu Näytteet olivat neljältä havaintoasemalta, 10, 12A, 12C ja 14 kahdelta havaintokerralta, heinä- ja elokuulta. Havaintoasemat erosivat toisistaan sekä lajiston että biomassan osalta (kuva 1). Havaintoasemalla 14 biomassa oli muihin verrattuna pienehkö erityisesti elokuussa. Lajistossa vallitsivat Plagioselmis- ja Teleaulax-nielulevät sekä heinäkuussa Aphanizomenon-suvun sinilevät ja elokuussa Heterocapsapanssarisiimalevät sekä Prasinophyceae-ryhmän Pyramimonas-suku. Viherlevälajisto oli suhteellisen niukka, ja silmäleviä oli vähän. Havaintoaseman lajistossa ei ollut nähtävissä rehevöitymisen merkkejä, mutta biomassa lienee jonkin verran luonnontilaista korkeampi. Havaintoaseman 10 biomassa oli jonkin verran suurempi kuin asemalla 14. Nielulevät oli vallitseva ryhmä ja Cryptomonas spp. niistä runsaimpana esiintynyt suku. Heinäkuussa tavattiin myös melko runsaasti Mesodinium rubrumia. Elokuussa runsastuivat piilevät (Chaetoceros wighamii) ja viherlevät (Oocystis lacustris). Havaintoasemalla 10 makean veden lajien biomassan osuus oli suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Havaintoasemilla 12A ja 12C biomassa oli suurempi kuin muilla havaintoasemilla ja lajistossa oli runsaammin rehevöitymisestä hyötyviä lajeja. Molemmilla asemilla sinileviä oli noin kolmannes biomassasta. Runsaimmat sinilevälajit olivat Snowella septentrionalis, Aphanizomenon-lajit, Limnothrix planctonica sekä Pseudanabaena-lajit. Lajistossa oli useita orgaanista kuormitusta ilmentäviä silmälevälajeja, ja silmälevien biomassa oli asemalla 12C heinäkuussa melko suuri. Viherlevälajien lukumäärä ja biomassa oli suurempi kuin havaintoasemilla 10 ja 14. Lajiston ja biomassan perusteella havaintoasemat 12A ja 12C ovat selvästi rehevöityneitä. Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica PL 35 (YAD), 40014 Jyväskylän yliopisto D-rakennus, Ylistönrinne Puh. (014) 260 3830, fax. (014) 260 3831 www.ambiotica.fi 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (2/29) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 87

Liite 4. (3/29) Kasviplanktonraportti pojo10_220709 SAMPLE: PLACE: Pojoviken, P 10 N E DATE: 22.7.2009 DEPTH: 0.00-6.00 m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON 30.9.2010 CHAMBER VOLUME=30ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 513 units in 51 Kenttiä at 600x 384 units in 50 Kenttiä at 150x 116 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 3 327 4 417 1668 0.04 0.55 0.05 2 25 APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) 2 2374 40 33 1320 0.03 3.13 0.28 4 0 CRYPTOMONAS SP. 2 754 7 6534 45738 1.19 34.49 3.13 4 0 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 37 6534 241758 6.29 427.67 38.85 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 15 6534 98010 2.55 9.02 0.82 4 0 PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER 85 63 6534 411642 10.70 34.99 3.18 4 0 TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL 255 31 6534 202554 5.27 51.65 4.69 5 0 DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA 14130 1 417 417 0.01 5.89 0.54 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 1 132 16 6534 104544 2.72 13.80 1.25 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 2 275 7 6534 45738 1.19 12.58 1.14 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 40 6534 261360 6.80 4.44 0.40 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 3 25 156 6534 1019304 26.50 25.48 2.31 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 5 63 1 6534 6534 0.17 0.41 0.04 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 1 6534 6534 0.17 0.14 0.01 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 3 6534 19602 0.51 2.22 0.20 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 1 6534 6534 0.17 3.42 0.31 6 63 DINOBRYON DIVERGENS IMH. 153 6 417 2502 0.07 0.38 0.03 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 17 6534 111078 2.89 2.33 0.21 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 5 6534 32670 0.85 2.12 0.19 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 2 6534 13068 0.34 1.72 0.16 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 200 7 6534 45738 1.19 9.15 0.83 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 2 6534 13068 0.34 6.16 0.56 6 65 CHAETOCEROS MINIMUS (LEVANDER 3 276 75 417 31275 0.81 8.63 0.78 6 65 CHAETOCEROS WIGHAMII BRIGHTW. 2 226 140 2315 324100 8.43 73.25 6.65 9 fields 6 65 EUPODISCALES 3 49 1 6534 6534 0.17 0.32 0.03 Sivu 1 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (4/29) pojo10_220709 7 71 EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON 553 1 6534 6534 0.17 3.61 0.33 7 73 PYRAMIMONAS SP. 2 79 62 6534 405108 10.53 32.00 2.91 7 73 PYRAMIMONAS SP. 3 132 30 6534 196020 5.10 25.87 2.35 7 73 PYRAMIMONAS SP. 4 236 2 6534 13068 0.34 3.08 0.28 7 74 ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT 71 1 6534 6534 0.17 0.46 0.04 7 74 COELASTRUM MICROPORUM NÄG. 3215 2 417 834 0.02 2.68 0.24 7 74 COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) 2 3231 1 33 33 0.00 0.11 0.01 7 74 ELAKATOTHRIX GELATINOSA WILLE 242 46 33 1518 0.04 0.37 0.03 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 2 92 1 6534 6534 0.17 0.60 0.05 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 2 6534 13068 0.34 0.77 0.07 7 74 PEDIASTRUM BORYANUM (TURP.) ME 20096 2 33 66 0.00 1.33 0.12 7 74 SPHAEROCYSTIS SCHROETERI CHOD 1 998 24 33 792 0.02 0.79 0.07 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 1 417 417 0.01 0.16 0.01 7 75 STAURASTRUM ANATINUM COOKE&WI 9074 2 33 66 0.00 0.60 0.05 7 75 STAURASTRUM SP. 3 3157 1 33 33 0.00 0.10 0.01 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC UNIFLAG 3 523 1 6534 6534 0.17 3.42 0.31 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 6 180 1 6534 6534 0.17 1.18 0.11 9 93 MESODINIUM RUBRUM LOHM. 2 2244 155 833 129115 3.36 289.73 26.32 25 fields 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 44 2988 0.08 3.68 0.33 2 21 CHROOCOCCALES 4 1668 0.04 0.55 0.05 2 25 NOSTOCALES 40 1320 0.03 3.13 0.28 4 CRYPTOPHYTA 153 999702 25.99 557.81 50.67 5 DINOPHYTA 24 150699 3.92 32.27 2.93 6 CHRYSOPHYTA 457 1899901 49.40 140.18 12.73 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 197 1287198 33.47 30.34 2.76 6 63 CHRYSOPHYCEAE 44 250794 6.52 27.64 2.51 6 65 DIATOMOPHYCEAE 216 361909 9.41 82.20 7.47 7 CHLOROPHYTA 178 650625 16.92 72.54 6.59 7 71 EUGLENOPHYCEAE 1 6534 0.17 3.61 0.33 7 73 PRASINOPHYCEAE 94 614196 15.97 60.96 5.54 7 74 CHLOROPHYCEAE 79 29379 0.76 7.11 0.65 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 4 516 0.01 0.86 0.08 9 OTHER PHYTOPLANKTON 157 142183 3.70 294.33 26.74 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 2 13068 0.34 4.59 0.42 Sivu 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 89

Liite 4. (5/29) Kasviplanktonraportti pojo10_220709 9 93 CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE 155 129115 3.36 289.73 26.32 Total counted: 1013 3846098 1100.81 Total autotrophs: 998 3748088 97.45 1091.80 99.18 Total heterotrophs: 15 98010 2.55 9.02 0.82 Sivu 3 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (6/29) pojo10_200809 SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 10 N E DATE: 20.8.2009 DEPTH: 0.00-6.20 m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON 4.10.2010 CHAMBER VOLUME=40ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 719 units in 50 Kenttiä at 600x 107 units in 50 Kenttiä at 150x 21 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 1 126 12 4999 59988 1.31 7.56 0.57 2 25 ANABAENA SP. 'TWISTED' 3 837 2 312 624 0.01 0.52 0.04 4 0 CRYPTOMONAS SP. 2 754 18 4999 89982 1.96 67.85 5.13 4 0 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 28 4999 139972 3.05 247.61 18.72 4 0 HEMISELMIS VIRESCENS DROOP 15 2 4999 9998 0.22 0.15 0.01 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 3 4999 14997 0.33 1.38 0.10 4 0 PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER 85 76 4999 379924 8.29 32.29 2.44 4 0 TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL 255 14 4999 69986 1.53 17.85 1.35 5 0 DINOPHYCEAE 3 528 2 4999 9998 0.22 5.28 0.40 5 0 DINOPHYCEAE 5 2010 1 312 312 0.01 0.63 0.05 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 1 132 5 4999 24995 0.55 3.30 0.25 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 2 275 1 4999 4999 0.11 1.37 0.10 5 0 PERIDINIUM SP. 4 6062 20 25 500 0.01 3.03 0.23 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 3 25 54 9613 519102 11.32 12.98 0.98 26 fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 5 63 5 4999 24995 0.55 1.57 0.12 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 6 4999 29994 0.65 0.66 0.05 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 3 4999 14997 0.33 1.69 0.13 6 63 DINOBRYON DIVERGENS IMH. 153 1 312 312 0.01 0.05 0.00 6 63 MALLOMONAS SP. 4 837 1 4999 4999 0.11 4.18 0.32 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 12 4999 59988 1.31 1.26 0.10 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 11 4999 54989 1.20 3.57 0.27 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 8 4999 39992 0.87 5.28 0.40 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 200 3 4999 14997 0.33 3.00 0.23 6 65 CHAETOCEROS WIGHAMII BRIGHTW. 5 650 120 4999 599880 13.09 389.92 29.48 6 65 EUPODISCALES 3 49 1 4999 4999 0.11 0.24 0.02 Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 91

Liite 4. (7/29) Kasviplanktonraportti pojo10_200809 6 65 NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W 2 100 3 4999 14997 0.33 1.50 0.11 7 71 EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON 553 1 4999 4999 0.11 2.76 0.21 7 73 PYRAMIMONAS SP. 1 42 4 4999 19996 0.44 0.84 0.06 7 73 PYRAMIMONAS SP. 2 79 118 9613 1134334 24.74 89.61 6.78 26 fields 7 73 PYRAMIMONAS SP. 3 132 53 8062 427286 9.32 56.40 4.26 31 fields 7 73 PYRAMIMONAS SP. 4 236 1 4999 4999 0.11 1.18 0.09 7 74 ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT 71 17 4999 84983 1.85 6.03 0.46 7 74 COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) 2 3231 1 4999 4999 0.11 16.15 1.22 7 74 OOCYSTIS LACUSTRIS CHOD. 1 214 53 4999 264947 5.78 56.70 4.29 7 74 OOCYSTIS LACUSTRIS CHOD. 2 567 73 4999 364927 7.96 206.91 15.64 7 74 SCENEDESMUS ARMATUS CHOD. 4 1206 1 4999 4999 0.11 6.03 0.46 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 29 312 9048 0.20 3.41 0.26 7 75 CLOSTERIUM GRACILE V. ELONGATU 2199 1 25 25 0.00 0.05 0.00 7 75 STAURASTRUM SP. 3 3157 3 312 936 0.02 2.95 0.22 8 0 EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET 4019 1 312 312 0.01 1.25 0.09 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 4 231 2 4999 9998 0.22 2.31 0.17 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 6 180 7 4999 34993 0.76 6.30 0.48 9 93 MESODINIUM RUBRUM LOHM. 2 2244 70 312 21840 0.48 49.01 3.71 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 14 60612 1.32 8.08 0.61 2 21 CHROOCOCCALES 12 59988 1.31 7.56 0.57 2 25 NOSTOCALES 2 624 0.01 0.52 0.04 4 CRYPTOPHYTA 141 704859 15.38 367.13 27.76 5 DINOPHYTA 29 40804 0.89 13.61 1.03 6 CHRYSOPHYTA 228 1384241 30.20 425.92 32.20 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 59 544097 11.87 14.55 1.10 6 63 CHRYSOPHYCEAE 45 220268 4.81 19.70 1.49 6 65 DIATOMOPHYCEAE 124 619876 13.52 391.67 29.61 7 CHLOROPHYTA 355 2326478 50.75 449.05 33.95 7 71 EUGLENOPHYCEAE 1 4999 0.11 2.76 0.21 7 73 PRASINOPHYCEAE 176 1586615 34.61 148.03 11.19 7 74 CHLOROPHYCEAE 145 724855 15.81 291.83 22.06 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 33 10009 0.22 6.42 0.49 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA 1 312 0.01 1.25 0.09 9 OTHER PHYTOPLANKTON 79 66831 1.46 57.62 4.36 Sivu 2 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (8/29) pojo10_200809 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 9 44991 0.98 8.61 0.65 9 93 CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE 70 21840 0.48 49.01 3.71 Total counted: 847 4584137 1322.65 Total autotrophs: 843 4568828 99.67 1320.02 99.80 Total heterotrophs: 4 15309 0.33 2.63 0.20 Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 93

Liite 4. (9/29) Kasviplanktonraportti pojo12a_220709 SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 12A N E DATE: 22.7.2009 DEPTH: 0.00-2.00 m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON 4.10.2010 CHAMBER VOLUME=15ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 992 units in 50 Kenttiä at 600x 318 units in 50 Kenttiä at 150x 9 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 4 13330 53320 0.25 1.12 0.06 2 21 MERISMOPEDIA WARMINGIANA LAGE 9 58 13330 773140 3.61 6.96 0.35 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 1 126 34 13330 453220 2.12 57.11 2.85 2 24 LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ 490 140 833 116620 0.54 57.14 2.85 2 24 PLANKTOLYNGBYA LIMNETICA (LEMM 314 5 833 4165 0.02 1.31 0.07 2 24 PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA 177 61 19043 1161623 5.43 205.61 10.25 35 fields 2 25 ANABAENA CYLINDRICA LEMM. 4 962 22 833 18326 0.09 17.63 0.88 2 25 ANABAENA SP. 'TWISTED' 3 837 4 833 3332 0.02 2.79 0.14 2 25 ANABAENOPSIS CIRCULARIS (G.S.W 1922 1 13330 13330 0.06 25.62 1.28 2 25 APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG 3 314 134 833 111622 0.52 35.05 1.75 4 0 CRYPTOMONADALES 2 24 4 13330 53320 0.25 1.28 0.06 4 0 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 1 13330 13330 0.06 23.58 1.18 4 0 HEMISELMIS VIRESCENS DROOP 15 50 15869 793450 3.71 11.90 0.59 42 fields 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 4 13330 53320 0.25 4.91 0.24 4 0 KATABLEPHARIS SP. 2 HET 593 11 13330 146630 0.68 86.95 4.34 4 0 PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER 85 31 13330 413230 1.93 35.12 1.75 4 0 TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL 255 16 13330 213280 1.00 54.39 2.71 4 0 TELEAULAX AMPHIOXEIA (CONRAD) 124 1 13330 13330 0.06 1.65 0.08 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 1 132 12 13330 159960 0.75 21.11 1.05 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 2 275 3 13330 39990 0.19 11.00 0.55 5 0 HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S 1156 2 13330 26660 0.12 30.82 1.54 5 0 OBLEA ROTUNDA (LEB.) BALECH HET 4187 6 67 402 0.00 1.68 0.08 5 0 PROTOPERIDINIUM PELLUCIDUM BE HET 41213 3 67 201 0.00 8.28 0.41 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 54 15869 856926 4.00 14.57 0.73 42 fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 3 25 60 33325 1999500 9.34 49.99 2.49 20 fields Sivu 1 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (10/29) pojo12a_220709 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 5 63 14 13330 186620 0.87 11.76 0.59 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 502 10 13330 133300 0.62 66.92 3.34 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 30 13330 399900 1.87 8.80 0.44 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 16 13330 213280 1.00 24.10 1.20 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 5 13330 66650 0.31 34.86 1.74 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 19 13330 253270 1.18 5.32 0.27 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 40 13330 533200 2.49 34.66 1.73 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 11 13330 146630 0.68 19.36 0.97 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 200 5 13330 66650 0.31 13.33 0.66 6 63 UROGLENA SP. 1 105 2 13330 26660 0.12 2.80 0.14 6 65 EUPODISCALES 3 49 5 13330 66650 0.31 3.27 0.16 6 65 EUPODISCALES 4 135 4 13330 53320 0.25 7.20 0.36 6 65 EUPODISCALES 5 393 1 13330 13330 0.06 5.24 0.26 6 65 NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W 2 100 3 13330 39990 0.19 4.00 0.20 7 71 EUGLENA ACUS EHR. 5652 2 833 1666 0.01 9.42 0.47 7 71 EUGLENA SP. 1 3224 3 833 2499 0.01 8.06 0.40 7 73 PYRAMIMONAS SP. 1 42 19 13330 253270 1.18 10.64 0.53 7 73 PYRAMIMONAS SP. 2 79 160 44433 7109280 33.21 561.63 28.01 15 fields 7 73 PYRAMIMONAS SP. 3 132 58 28978 1680724 7.85 221.86 11.06 23 fields 7 73 PYRAMIMONAS SP. 4 236 5 13330 66650 0.31 15.73 0.78 7 74 CHORICYSTIS SP. 13 9 13330 119970 0.56 1.56 0.08 7 74 CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN. 260 1 13330 13330 0.06 3.47 0.17 7 74 DICTYOSPHAERIUM SP. 1 18 1 13330 13330 0.06 0.24 0.01 7 74 DICTYOSPHAERIUM SP. 2 619 7 13330 93310 0.44 57.76 2.88 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 8 13330 106640 0.50 2.67 0.13 7 74 KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID 23 2 13330 26660 0.12 0.61 0.03 7 74 KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE 1 4 52 15500 806000 3.76 3.22 0.16 43 fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 2 24 51 15500 790500 3.69 18.97 0.95 43 fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONVOLUTUM (CORD 107 1 13330 13330 0.06 1.43 0.07 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 2 92 15 13330 199950 0.93 18.40 0.92 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 10 13330 133300 0.62 7.86 0.39 7 74 RAPHIDOCELIS SP. 1 4 10 13330 133300 0.62 0.53 0.03 7 74 SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR 217 4 13330 53320 0.25 11.57 0.58 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 1 151 2 13330 26660 0.12 4.03 0.20 7 74 SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH 19 2 13330 Sivu 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 95

Liite 4. (11/29) Kasviplanktonraportti pojo12a_220709 26660 0.12 0.51 0.03 7 74 TETRAEDRON CAUDATUM (CORDA) HA 2 500 1 13330 13330 0.06 6.67 0.33 7 74 TETRAEDRON MINIMUM (A.BRAUN) H 256 1 13330 13330 0.06 3.41 0.17 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 1 833 833 0.00 0.31 0.02 7 75 COSMARIUM BIOCULATUM (BREB.) R 925 1 13330 13330 0.06 12.33 0.61 9 93 MESODINIUM RUBRUM LOHM. 2 2244 7 833 5831 0.03 13.08 0.65 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 463 2708698 12.65 410.33 20.46 2 21 CHROOCOCCALES 96 1279680 5.98 65.18 3.25 2 24 OSCILLATORIALES 206 1282408 5.99 264.06 13.17 2 25 NOSTOCALES 161 146610 0.68 81.09 4.04 4 CRYPTOPHYTA 118 1699890 7.94 219.78 10.96 5 DINOPHYTA 26 227213 1.06 72.90 3.64 6 CHRYSOPHYTA 279 5055876 23.62 306.15 15.27 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 128 3043046 14.21 76.31 3.81 6 63 CHRYSOPHYCEAE 138 1839540 8.59 210.13 10.48 6 65 DIATOMOPHYCEAE 13 173290 0.81 19.70 0.98 7 CHLOROPHYTA 426 11711172 54.70 982.87 49.02 7 71 EUGLENOPHYCEAE 5 4165 0.02 17.47 0.87 7 73 PRASINOPHYCEAE 242 9109924 42.55 809.86 40.39 7 74 CHLOROPHYCEAE 177 2582920 12.06 142.90 7.13 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 2 14163 0.07 12.64 0.63 9 OTHER PHYTOPLANKTON 7 5831 0.03 13.08 0.65 9 93 CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE 7 5831 0.03 13.08 0.65 Total counted: 1319 21408680 2005.12 Total autotrophs: 1295 21208127 99.06 1903.29 94.92 Total heterotrophs: 24 200553 0.94 101.82 5.08 Sivu 3 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (12/29) pojo12a_200809 SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 12C N E DATE: 20.8.2009 DEPTH: 0.00-1.50 m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON 6.10.2010 CHAMBER VOLUME=15ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 899 units in 50 Kenttiä at 600x 352 units in 50 Kenttiä at 150x 5 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 4 13330 53320 0.31 1.12 0.06 2 21 MERISMOPEDIA WARMINGIANA LAGE 9 64 13330 853120 4.94 7.68 0.44 2 21 SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN 1 13 6 13330 79980 0.46 1.04 0.06 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 1 126 16 13330 213280 1.24 26.87 1.56 2 21 SYNECHOCOCCUS SP. 5 25 77 13330 1026410 5.95 25.66 1.49 2 24 LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ 490 104 1667 173368 1.00 84.95 4.92 25 fields 2 24 PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA 177 18 13330 239940 1.39 42.47 2.46 2 24 PSEUDANABAENA LIMNETICA (LEMM. 169 42 13330 559860 3.24 94.62 5.48 2 25 ANABAENA CYLINDRICA LEMM. 6 1417 46 833 38318 0.22 54.30 3.15 2 25 ANABAENA SP. 'TWISTED' 3 837 5 833 4165 0.02 3.49 0.20 2 25 ANABAENOPSIS ELENKINII V.MILL 1700 1 13330 13330 0.08 22.66 1.31 2 25 APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) 3 707 59 1667 98353 0.57 69.54 4.03 25 fields 2 25 APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG 3 314 124 1667 206708 1.20 64.91 3.76 25 fields 2 25 APHANIZOMENON YEZOENSE WATANA 1256 4 833 3332 0.02 4.18 0.24 4 0 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 2 13330 26660 0.15 47.16 2.73 4 0 HEMISELMIS VIRESCENS DROOP 15 7 13330 93310 0.54 1.40 0.08 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 18 13330 239940 1.39 22.07 1.28 4 0 KATABLEPHARIS SP. 2 HET 593 6 13330 79980 0.46 47.43 2.75 4 0 PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER 85 43 13330 573190 3.32 48.72 2.82 4 0 TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL 255 2 13330 26660 0.15 6.80 0.39 4 0 TELEAULAX AMPHIOXEIA (CONRAD) 124 2 13330 26660 0.15 3.31 0.19 5 0 DINOPHYCEAE 3 528 2 13330 26660 0.15 14.08 0.82 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 1 132 10 13330 133300 0.77 17.60 1.02 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 2 275 15 13330 199950 1.16 54.99 3.19 5 0 HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S 1156 2 13330 26660 0.15 30.82 1.79 Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 97

Liite 4. (13/29) Kasviplanktonraportti pojo12a_200809 5 0 PERIDINIUM SP. 4 6062 1 67 67 0.00 0.41 0.02 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 51 51269 2614719 15.15 44.45 2.58 13 fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 3 25 52 51269 2665988 15.45 66.65 3.86 13 fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 5 63 7 13330 93310 0.54 5.88 0.34 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 502 4 13330 53320 0.31 26.77 1.55 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 8 13330 106640 0.62 2.35 0.14 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 5 13330 66650 0.39 7.53 0.44 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 3 13330 39990 0.23 20.91 1.21 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 40 13330 533200 3.09 11.20 0.65 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 42 13330 559860 3.24 36.39 2.11 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 11 13330 146630 0.85 19.36 1.12 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 200 4 13330 53320 0.31 10.66 0.62 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 5 13330 66650 0.39 31.39 1.82 6 65 NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W 2 100 3 13330 39990 0.23 4.00 0.23 6 66 GONIOCHLORIS MUTICA 262 2 13330 26660 0.15 6.98 0.40 7 71 EUGLENA ACUS EHR. 5652 3 67 201 0.00 1.14 0.07 7 71 EUGLENA CHARKOWIENSIS SVIR. 19076 1 833 833 0.00 15.89 0.92 7 71 EUGLENA PROXIMA DANG. 10550 1 833 833 0.00 8.79 0.51 7 71 EUGLENA SP. 1 3224 1 833 833 0.00 2.69 0.16 7 71 EUGLENA SPIROGYRA EHR. 2177 1 67 67 0.00 0.15 0.01 7 71 EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON 553 1 13330 13330 0.08 7.37 0.43 7 71 PHACUS CURVICAUDA SVIR. 4875 1 833 833 0.00 4.06 0.24 7 71 PHACUS PYRUM (EHR.) STEIN 5495 2 833 1666 0.01 9.15 0.53 7 71 PHACUS SP. 2 3266 2 833 1666 0.01 5.44 0.32 7 73 PYRAMIMONAS SP. 1 42 5 13330 66650 0.39 2.80 0.16 7 73 PYRAMIMONAS SP. 2 79 58 24685 1431730 8.30 113.11 6.55 27 fields 7 73 PYRAMIMONAS SP. 3 132 53 16662 883086 5.12 116.57 6.75 40 fields 7 73 PYRAMIMONAS SP. 4 236 17 13330 226610 1.31 53.48 3.10 7 74 CHORICYSTIS SP. 13 28 13330 373240 2.16 4.85 0.28 7 74 CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN. 260 3 13330 39990 0.23 10.40 0.60 7 74 DICTYOSPHAERIUM SP. 1 18 26 13330 346580 2.01 6.24 0.36 7 74 DICTYOSPHAERIUM SP. 2 619 9 13330 119970 0.70 74.26 4.30 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 9 13330 119970 0.70 3.00 0.17 7 74 KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID 23 4 13330 53320 0.31 1.23 0.07 7 74 KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE 1 4 17 13330 Sivu 2 98 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (14/29) pojo12a_200809 226610 1.31 0.91 0.05 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 1 9 28 13330 373240 2.16 3.36 0.19 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 2 92 2 13330 26660 0.15 2.45 0.14 7 74 OOCYSTIS BORGEI SNOW 1415 2 13330 26660 0.15 37.72 2.19 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 33 13330 439890 2.55 25.95 1.50 7 74 RAPHIDOCELIS SP. 1 4 4 13330 53320 0.31 0.21 0.01 7 74 SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR 217 2 13330 26660 0.15 5.79 0.34 7 74 SCENEDESMUS ARMATUS CHOD. 1 170 6 13330 79980 0.46 13.60 0.79 7 74 SCENEDESMUS ARMATUS CHOD. 2 201 1 13330 13330 0.08 2.68 0.16 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 1 151 1 13330 13330 0.08 2.01 0.12 7 74 SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH 19 1 13330 13330 0.08 0.25 0.01 7 74 TETRAEDRON MINIMUM (A.BRAUN) H 256 6 13330 79980 0.46 20.47 1.19 7 74 TETRASTRUM KOMAREKII HIND. 100 3 13330 39990 0.23 4.00 0.23 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 1 833 833 0.00 0.31 0.02 7 75 COSMARIUM BIOCULATUM (BREB.) R 925 5 13330 66650 0.39 61.65 3.57 7 75 COSMARIUM REGNELLII WILLE 714 1 13330 13330 0.08 9.52 0.55 9 93 MESODINIUM RUBRUM LOHM. 2 2244 1 833 833 0.00 1.87 0.11 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 570 3563484 20.65 503.48 29.17 2 21 CHROOCOCCALES 167 2226110 12.90 62.37 3.61 2 24 OSCILLATORIALES 164 973168 5.64 222.04 12.86 2 25 NOSTOCALES 239 364206 2.11 219.07 12.69 4 CRYPTOPHYTA 80 1066400 6.18 176.89 10.25 5 DINOPHYTA 30 386637 2.24 117.88 6.83 6 CHRYSOPHYTA 237 7066927 40.95 294.52 17.06 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 110 5374017 31.14 116.98 6.78 6 63 CHRYSOPHYCEAE 122 1626260 9.42 166.56 9.65 6 65 DIATOMOPHYCEAE 3 39990 0.23 4.00 0.23 6 66 TRIBOPHYCEAE 2 26660 0.15 6.98 0.40 7 CHLOROPHYTA 338 5175201 29.98 631.50 36.58 7 71 EUGLENOPHYCEAE 13 20262 0.12 54.67 3.17 7 73 PRASINOPHYCEAE 133 2608076 15.11 285.95 16.57 7 74 CHLOROPHYCEAE 185 2466050 14.29 219.39 12.71 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 7 80813 0.47 71.48 4.14 9 OTHER PHYTOPLANKTON 1 833 0.00 1.87 0.11 9 93 CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE 1 Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 99

Liite 4. (15/29) Kasviplanktonraportti 833 0.00 1.87 0.11 pojo12a_200809 Total counted: 1256 17259482 1726.14 Total autotrophs: 1232 16939562 98.15 1656.63 95.97 Total heterotrophs: 24 319920 1.85 69.50 4.03 Sivu 4 100 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (16/29) pojo12c_220709 SAMPLE: PLACE: Pojoviken, P 12C N E DATE: 22.7.2009 DEPTH: 0.00-2.00 m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON 29.9.2010 CHAMBER VOLUME=20ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 1135 units in 50 Kenttiä at 600x 538 units in 50 Kenttiä at 150x 5 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 10 9997 99970 0.53 2.10 0.07 2 21 MERISMOPEDIA WARMINGIANA LAGE 9 67 9997 669799 3.56 6.03 0.20 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 1 126 51 17853 910503 4.84 114.72 3.84 28 fields 2 24 LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ 490 408 625 255000 1.36 124.95 4.18 2 24 PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA 177 51 16662 849762 4.52 150.41 5.04 30 fields 2 24 PSEUDANABAENA LIMNETICA (LEMM. 169 58 9997 579826 3.08 97.99 3.28 2 25 ANABAENA INAEQUALIS (KÜTZ.) BO 1 837 78 625 48750 0.26 40.80 1.37 2 25 ANABAENA SP. 'TWISTED' 9 3215 5 50 250 0.00 0.80 0.03 2 25 ANABAENOPSIS CIRCULARIS (G.S.W 1922 6 9997 59982 0.32 115.29 3.86 2 25 APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) 2 471 6 9997 59982 0.32 28.25 0.95 2 25 APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG 3 314 41 9997 409877 2.18 128.70 4.31 4 0 CRYPTOMONADALES 1 6 1 9997 9997 0.05 0.06 0.00 4 0 CRYPTOMONADALES 2 24 11 9997 109967 0.58 2.64 0.09 4 0 CRYPTOMONADALES 3 94 1 9997 9997 0.05 0.94 0.03 4 0 CRYPTOMONAS SP. 1 452 2 9997 19994 0.11 9.04 0.30 4 0 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 4 9997 39988 0.21 70.74 2.37 4 0 HEMISELMIS VIRESCENS DROOP 15 17 9997 169949 0.90 2.55 0.09 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 10 9997 99970 0.53 9.20 0.31 4 0 KATABLEPHARIS SP. 2 HET 593 13 9997 129961 0.69 77.07 2.58 4 0 PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER 85 9 9997 89973 0.48 7.65 0.26 4 0 TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL 255 5 9997 49985 0.27 12.75 0.43 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 2 275 3 9997 29991 0.16 8.25 0.28 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 50 18514 925700 4.92 15.74 0.53 27 fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 3 25 54 27771 1499634 7.97 37.49 1.26 18 fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 5 63 9 9997 89973 0.48 5.67 0.19 Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 101

Liite 4. (17/29) Kasviplanktonraportti pojo12c_220709 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 502 23 9997 229931 1.22 115.43 3.86 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 31 9997 309907 1.65 6.82 0.23 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 41 9997 409877 2.18 46.32 1.55 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 21 9997 209937 1.12 109.80 3.68 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 3 9997 29991 0.16 0.63 0.02 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 17 9997 169949 0.90 11.05 0.37 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 4 9997 39988 0.21 5.28 0.18 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 200 4 9997 39988 0.21 8.00 0.27 6 63 UROGLENA SP. 1 105 3 9997 29991 0.16 3.15 0.11 6 65 ACHNANTHES TAENIATA GRUN. 2 540 1 9997 9997 0.05 5.40 0.18 6 65 CYCLOTELLA SP. 2 71 3 9997 29991 0.16 2.13 0.07 6 65 EUPODISCALES 3 49 25 9997 249925 1.33 12.25 0.41 6 65 EUPODISCALES 4 135 11 9997 109967 0.58 14.85 0.50 7 71 EUGLENA ACUS EHR. 5652 18 625 11250 0.06 63.59 2.13 7 71 EUGLENA CHARKOWIENSIS SVIR. 19076 3 625 1875 0.01 35.77 1.20 7 71 EUGLENA PROXIMA DANG. 10550 5 625 3125 0.02 32.97 1.10 7 71 EUGLENA SP. 1 3224 16 625 10000 0.05 32.24 1.08 7 71 EUGLENA SPIROGYRA EHR. 2177 3 625 1875 0.01 4.08 0.14 7 71 EUGLENA TRIPTERIS (DUJ.) KLEBS 2 4689 1 625 625 0.00 2.93 0.10 7 71 PHACUS CURVICAUDA SVIR. 4875 3 9997 29991 0.16 146.21 4.90 7 71 PHACUS PLEURONECTES (O.F.MÜLL. 11304 3 625 1875 0.01 21.20 0.71 7 71 PHACUS PYRUM (EHR.) STEIN 5495 7 9997 69979 0.37 384.53 12.88 7 73 PYRAMIMONAS SP. 1 42 1 9997 9997 0.05 0.42 0.01 7 73 PYRAMIMONAS SP. 2 79 57 83312 4748784 25.24 375.15 12.56 6 fields 7 73 PYRAMIMONAS SP. 3 132 51 17853 910503 4.84 120.19 4.02 28 fields 7 73 PYRAMIMONAS SP. 4 236 3 9997 29991 0.16 7.08 0.24 7 74 CHORICYSTIS SP. 13 9 9997 89973 0.48 1.17 0.04 7 74 CLOSTERIOPSIS LONGISSIMA (LEMM 1 654 1 625 625 0.00 0.41 0.01 7 74 CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN. 260 14 9997 139958 0.74 36.39 1.22 7 74 DICTYOSPHAERIUM SP. 1 18 2 9997 19994 0.11 0.36 0.01 7 74 DICTYOSPHAERIUM SUBSOLITARIUM 33 15 9997 149955 0.80 4.95 0.17 7 74 DICTYOSPHAERIUM TETRACHOTOMUM 490 14 9997 139958 0.74 68.58 2.30 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 23 9997 229931 1.22 5.75 0.19 7 74 ELAKATOTHRIX GENEVENSIS HIND. 1 7 4 9997 39988 0.21 0.28 0.01 7 74 KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID 23 14 9997 Sivu 2 102 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (18/29) pojo12c_220709 139958 0.74 3.22 0.11 7 74 KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE 1 4 50 18514 925700 4.92 3.70 0.12 27 fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 1 9 50 9997 499850 2.66 4.50 0.15 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 2 92 26 9997 259922 1.38 23.91 0.80 7 74 MONORAPHIDIUM MIRABILE (W.&G.S 1 63 5 9997 49985 0.27 3.15 0.11 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 41 9997 409877 2.18 24.18 0.81 7 74 OOCYSTIS SP. 2 196 5 9997 49985 0.27 9.80 0.33 7 74 QUADRICOCCUS ELLIPTICUS HORTO 234 4 9997 39988 0.21 9.36 0.31 7 74 RAPHIDOCELIS SP. 1 4 15 9997 149955 0.80 0.60 0.02 7 74 SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR 217 8 9997 79976 0.43 17.35 0.58 7 74 SCENEDESMUS SP. 2 50 3 9997 29991 0.16 1.50 0.05 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 2 301 17 9997 169949 0.90 51.15 1.71 7 74 SIDEROCOELIS ORNATA (FOTT) FOT 707 1 9997 9997 0.05 7.07 0.24 7 74 SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH 19 2 9997 19994 0.11 0.38 0.01 7 74 TETRAEDRON CAUDATUM (CORDA) HA 2 500 2 9997 19994 0.11 10.00 0.33 7 74 TETRAEDRON MINIMUM (A.BRAUN) H 256 18 9997 179946 0.96 46.07 1.54 7 74 TETRASTRUM KOMAREKII HIND. 100 1 9997 9997 0.05 1.00 0.03 7 74 TETRASTRUM STAUROGENIAEFORME ( 247 1 9997 9997 0.05 2.47 0.08 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 2 625 1250 0.01 0.47 0.02 7 75 COSMARIUM BIOCULATUM (BREB.) R 925 1 9997 9997 0.05 9.25 0.31 9 92 FLAGELLATE HETEROTROPHIC BIFLA 5 HET 113 2 9997 19994 0.11 2.26 0.08 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 781 3943701 20.96 810.05 27.12 2 21 CHROOCOCCALES 128 1680272 8.93 122.85 4.11 2 24 OSCILLATORIALES 517 1684588 8.95 373.35 12.50 2 25 NOSTOCALES 136 578841 3.08 313.85 10.51 4 CRYPTOPHYTA 73 729781 3.88 192.62 6.45 5 DINOPHYTA 3 29991 0.16 8.25 0.28 6 CHRYSOPHYTA 300 4384746 23.30 399.97 13.39 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 113 2515307 13.37 58.90 1.97 6 63 CHRYSOPHYCEAE 147 1469559 7.81 306.46 10.26 6 65 DIATOMOPHYCEAE 40 399880 2.13 34.62 1.16 7 CHLOROPHYTA 519 9706560 51.59 1573.36 52.68 7 71 EUGLENOPHYCEAE 59 130595 0.69 723.51 24.23 7 73 PRASINOPHYCEAE 112 5699275 30.29 502.84 16.84 7 74 CHLOROPHYCEAE 345 Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 103

Liite 4. (19/29) Kasviplanktonraportti pojo12c_220709 3865443 20.54 337.29 11.29 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 3 11247 0.06 9.72 0.33 9 OTHER PHYTOPLANKTON 2 19994 0.11 2.26 0.08 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 2 19994 0.11 2.26 0.08 Total counted: 1678 18814773 2986.51 Total autotrophs: 1653 18564848 98.67 2897.98 97.04 Total heterotrophs: 25 249925 1.33 88.52 2.96 Sivu 4 104 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (20/29) pojo12c_200809 SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 12C N E DATE: 20.8.2009 DEPTH: 0.00-1.50 m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON 5.10.2010 CHAMBER VOLUME=15ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 1591 units in 50 Kenttiä at 600x 450 units in 50 Kenttiä at 150x 2 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 12 13330 159960 0.46 3.36 0.10 2 21 MERISMOPEDIA WARMINGIANA LAGE 9 169 16256 2747264 7.97 24.73 0.73 41 fields 2 21 MICROCYSTIS BOTRYS TEIL. 1 8707 2 67 134 0.00 1.17 0.03 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 1 126 39 13330 519870 1.51 65.50 1.93 2 21 SYNECHOCOCCUS SP. 5 25 146 16256 2373376 6.89 59.33 1.75 41 fields 2 24 LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ 490 380 833 316540 0.92 155.10 4.58 2 24 PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA 177 52 13330 693160 2.01 122.69 3.62 2 24 PSEUDANABAENA LIMNETICA (LEMM. 169 53 22983 1218099 3.54 205.86 6.08 29 fields 2 25 ANABAENA CYLINDRICA LEMM. 4 962 14 13330 186620 0.54 179.53 5.30 2 25 ANABAENA SP. 'TWISTED' 3 837 9 833 7497 0.02 6.27 0.19 2 25 ANABAENOPSIS ELENKINII V.MILL 1700 3 13330 39990 0.12 67.98 2.01 2 25 APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) 3 707 23 13330 306590 0.89 216.76 6.40 2 25 APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG 3 314 29 13330 386570 1.12 121.38 3.58 2 25 APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG 4 707 8 13330 106640 0.31 75.39 2.23 4 0 CRYPTOMONAS SP. 2 754 4 13330 53320 0.15 40.20 1.19 4 0 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 4 13330 53320 0.15 94.32 2.79 4 0 HEMISELMIS VIRESCENS DROOP 15 12 13330 159960 0.46 2.40 0.07 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 52 13330 693160 2.01 63.77 1.88 4 0 KATABLEPHARIS SP. 2 HET 593 1 13330 13330 0.04 7.90 0.23 4 0 PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER 85 17 13330 226610 0.66 19.26 0.57 4 0 TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL 255 5 13330 66650 0.19 17.00 0.50 5 0 GYMNODINIUM SP. 4 412 10 13330 133300 0.39 54.92 1.62 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 2 275 1 13330 13330 0.04 3.67 0.11 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 69 83312 5748528 16.69 97.72 2.89 8 fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 3 25 54 83312 4498848 13.06 112.47 3.32 8 fields Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 105

Liite 4. (21/29) Kasviplanktonraportti pojo12c_200809 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 5 63 16 13330 213280 0.62 13.44 0.40 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 502 20 13330 266600 0.77 133.83 3.95 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 17 13330 226610 0.66 4.99 0.15 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 17 13330 226610 0.66 25.61 0.76 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 4 13330 53320 0.15 27.89 0.82 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 50 13330 666500 1.93 14.00 0.41 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 55 22983 1264065 3.67 82.16 2.43 29 fields 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 25 13330 333250 0.97 43.99 1.30 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 200 9 13330 119970 0.35 23.99 0.71 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 2 13330 26660 0.08 12.56 0.37 6 65 EUPODISCALES 3 49 1 13330 13330 0.04 0.65 0.02 6 65 EUPODISCALES 4 135 1 13330 13330 0.04 1.80 0.05 6 65 NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W 2 100 19 13330 253270 0.74 25.33 0.75 6 66 GONIOCHLORIS MUTICA 262 8 13330 106640 0.31 27.94 0.83 7 71 EUGLENA ACUS EHR. 5652 12 833 9996 0.03 56.50 1.67 7 71 EUGLENA CHARKOWIENSIS SVIR. 19076 2 833 1666 0.00 31.78 0.94 7 71 EUGLENA PROXIMA DANG. 10550 9 833 7497 0.02 79.09 2.34 7 71 EUGLENA SP. 1 3224 12 833 9996 0.03 32.23 0.95 7 71 EUGLENA SPIROGYRA EHR. 2177 4 833 3332 0.01 7.25 0.21 7 71 EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON 553 4 13330 53320 0.15 29.49 0.87 7 71 PHACUS CURVICAUDA SVIR. 4875 1 833 833 0.00 4.06 0.12 7 71 PHACUS PYRUM (EHR.) STEIN 5495 2 833 1666 0.00 9.15 0.27 7 71 PHACUS SP. 2 3266 14 833 11662 0.03 38.09 1.12 7 73 PYRAMIMONAS SP. 1 42 2 13330 26660 0.08 1.12 0.03 7 73 PYRAMIMONAS SP. 2 79 54 22983 1241082 3.60 98.05 2.90 29 fields 7 73 PYRAMIMONAS SP. 3 132 46 13330 613180 1.78 80.94 2.39 7 73 PYRAMIMONAS SP. 4 236 4 13330 53320 0.15 12.58 0.37 7 74 ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT 71 2 13330 26660 0.08 1.89 0.06 7 74 CATENA VIRIDIS CHOD. 35 1 13330 13330 0.04 0.47 0.01 7 74 CHORICYSTIS SP. 13 51 13330 679830 1.97 8.84 0.26 7 74 COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) 1 577 4 833 3332 0.01 1.92 0.06 7 74 CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN. 260 21 13330 279930 0.81 72.78 2.15 7 74 DICTYOSPHAERIUM SP. 1 18 53 18013 954689 2.77 17.18 0.51 37 fields 7 74 DICTYOSPHAERIUM SP. 2 619 23 13330 306590 0.89 189.78 5.60 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 42 13330 Sivu 2 106 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (22/29) pojo12c_200809 559860 1.62 14.00 0.41 7 74 KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID 23 16 13330 213280 0.62 4.91 0.14 7 74 KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE 1 4 51 22983 1172133 3.40 4.69 0.14 29 fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 1 9 50 30295 1514750 4.40 13.63 0.40 22 fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONVOLUTUM (CORD 107 2 13330 26660 0.08 2.85 0.08 7 74 MONORAPHIDIUM DYBOWSKII (WOLOS 2 84 10 13330 133300 0.39 11.20 0.33 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 2 92 18 13330 239940 0.70 22.07 0.65 7 74 OOCYSTIS LACUSTRIS CHOD. 1 214 1 13330 13330 0.04 2.85 0.08 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 50 17090 854500 2.48 50.42 1.49 39 fields 7 74 RAPHIDOCELIS SP. 1 4 16 13330 213280 0.62 0.85 0.03 7 74 SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR 217 4 13330 53320 0.15 11.57 0.34 7 74 SCENEDESMUS ARMATUS CHOD. 2 201 7 13330 93310 0.27 18.76 0.55 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 1 151 4 13330 53320 0.15 8.05 0.24 7 74 SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH 19 11 13330 146630 0.43 2.79 0.08 7 74 TETRACHLORELLA ALTERNANS (G.M. 904 8 13330 106640 0.31 96.40 2.85 7 74 TETRAEDRON MINIMUM (A.BRAUN) H 256 15 13330 199950 0.58 51.19 1.51 7 74 TETRASTRUM KOMAREKII HIND. 100 1 13330 13330 0.04 1.33 0.04 7 75 COSMARIUM BIOCULATUM (BREB.) R 925 3 13330 39990 0.12 36.99 1.09 9 93 MESODINIUM RUBRUM LOHM. 2 2244 1 833 833 0.00 1.87 0.06 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 939 9062310 26.30 1305.06 38.54 2 21 CHROOCOCCALES 368 5800604 16.84 154.09 4.55 2 24 OSCILLATORIALES 485 2227799 6.47 483.65 14.28 2 25 NOSTOCALES 86 1033907 3.00 667.32 19.71 4 CRYPTOPHYTA 95 1266350 3.68 244.86 7.23 5 DINOPHYTA 11 146630 0.43 58.59 1.73 6 CHRYSOPHYTA 367 14030811 40.72 648.36 19.15 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 139 10460656 30.36 223.63 6.60 6 63 CHRYSOPHYCEAE 199 3183585 9.24 369.01 10.90 6 65 DIATOMOPHYCEAE 21 279930 0.81 27.78 0.82 6 66 TRIBOPHYCEAE 8 106640 0.31 27.94 0.83 7 CHLOROPHYTA 630 9946094 28.87 1127.74 33.30 7 71 EUGLENOPHYCEAE 60 99968 0.29 287.64 8.49 7 73 PRASINOPHYCEAE 106 1934242 5.61 192.69 5.69 7 74 CHLOROPHYCEAE 461 7871894 22.85 610.42 18.03 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 3 Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 107

Liite 4. (23/29) Kasviplanktonraportti pojo12c_200809 39990 0.12 36.99 1.09 9 OTHER PHYTOPLANKTON 1 833 0.00 1.87 0.06 9 93 CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE 1 833 0.00 1.87 0.06 Total counted: 2043 34453028 3386.48 Total autotrophs: 1990 33746538 97.95 3314.81 97.88 Total heterotrophs: 53 706490 2.05 71.68 2.12 Sivu 4 108 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (24/29) pojo14_220709 SAMPLE: PLACE: Pojoviken, P14 N E DATE: 22.7.2009 DEPTH: 0.00-3.60 m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON 1.10.2010 CHAMBER VOLUME=20ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 574 units in 50 Kenttiä at 600x 295 units in 50 Kenttiä at 150x 8 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 24 PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA 177 3 9997 29991 0.37 5.31 0.45 2 25 ANABAENA FLOS-AQUAE (LYNGB.) B 5 1809 1 625 625 0.01 1.13 0.10 2 25 APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) 2 2374 236 625 147500 1.82 350.17 29.54 2 25 APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) 3 707 7 625 4375 0.05 3.09 0.26 2 25 APHANIZOMENON YEZOENSE WATANA 1256 41 625 25625 0.32 32.19 2.71 4 0 HEMISELMIS VIRESCENS DROOP 15 64 15148 969472 11.98 14.54 1.23 33 fields 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 2 9997 19994 0.25 1.84 0.16 4 0 PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER 85 113 24994 2824322 34.90 240.07 20.25 20 fields 4 0 TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL 255 8 9997 79976 0.99 20.39 1.72 4 0 TELEAULAX AMPHIOXEIA (CONRAD) 124 12 9997 119964 1.48 14.88 1.25 5 0 DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA 14130 6 50 300 0.00 4.24 0.36 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 1 132 13 9997 129961 1.61 17.15 1.45 5 0 HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S 1156 11 9997 109967 1.36 127.12 10.72 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 14 9997 139958 1.73 2.38 0.20 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 3 25 58 12497 724826 8.96 18.12 1.53 40 fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 5 63 12 9997 119964 1.48 7.56 0.64 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 502 1 9997 9997 0.12 5.02 0.42 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 1 9997 9997 0.12 0.22 0.02 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 8 9997 79976 0.99 9.04 0.76 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 23 9997 229931 2.84 4.83 0.41 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 10 9997 99970 1.24 6.50 0.55 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 4 9997 39988 0.49 5.28 0.45 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 200 1 9997 9997 0.12 2.00 0.17 6 65 COSCINODISCUS GRANII GOUGH 2 265267 1 50 50 0.00 13.26 1.12 6 65 EUPODISCALES 4 135 1 9997 9997 0.12 1.35 0.11 Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 109

Liite 4. (25/29) Kasviplanktonraportti pojo14_220709 6 65 MELOSIRA MONILIFORMIS (O.F.MÜL 2 32556 4 625 2500 0.03 81.39 6.86 6 65 THALASSIOSIRA BALTICA (GRUN.) 3 35767 1 50 50 0.00 1.79 0.15 7 71 EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON 553 2 9997 19994 0.25 11.06 0.93 7 73 PYRAMIMONAS SP. 1 42 59 9997 589823 7.29 24.77 2.09 7 73 PYRAMIMONAS SP. 2 79 97 9997 969709 11.98 76.61 6.46 7 73 PYRAMIMONAS SP. 3 132 45 9997 449865 5.56 59.38 5.01 7 73 PYRAMIMONAS SP. 4 236 5 9997 49985 0.62 11.80 0.99 7 74 CHORICYSTIS SP. 13 1 9997 9997 0.12 0.13 0.01 7 74 KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE 1 4 1 9997 9997 0.12 0.04 0.00 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 1 9 2 9997 19994 0.25 0.18 0.02 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 2 92 1 9997 9997 0.12 0.92 0.08 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 1 9997 9997 0.12 0.59 0.05 7 74 RAPHIDOCELIS SP. 1 4 1 9997 9997 0.12 0.04 0.00 8 0 EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET 4019 2 625 1250 0.02 5.02 0.42 9 93 MESODINIUM RUBRUM LOHM. 2 2244 3 625 1875 0.02 4.21 0.35 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 288 208116 2.57 391.88 33.05 2 24 OSCILLATORIALES 3 29991 0.37 5.31 0.45 2 25 NOSTOCALES 285 178125 2.20 386.57 32.61 4 CRYPTOPHYTA 199 4013728 49.60 291.72 24.61 5 DINOPHYTA 30 240228 2.97 148.52 12.53 6 CHRYSOPHYTA 139 1477201 18.26 158.73 13.39 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 84 984748 12.17 28.06 2.37 6 63 CHRYSOPHYCEAE 48 479856 5.93 32.88 2.77 6 65 DIATOMOPHYCEAE 7 12597 0.16 97.79 8.25 7 CHLOROPHYTA 215 2149355 26.56 185.51 15.65 7 71 EUGLENOPHYCEAE 2 19994 0.25 11.06 0.93 7 73 PRASINOPHYCEAE 206 2059382 25.45 172.56 14.55 7 74 CHLOROPHYCEAE 7 69979 0.86 1.90 0.16 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA 2 1250 0.02 5.02 0.42 9 OTHER PHYTOPLANKTON 3 1875 0.02 4.21 0.35 9 93 CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE 3 1875 0.02 4.21 0.35 Total counted: 876 8091753 1185.59 Total autotrophs: 872 8070509 99.74 1178.73 99.42 Sivu 2 110 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (26/29) pojo14_220709 Total heterotrophs: 4 21244 0.26 6.86 0.58 Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 111

Liite 4. (27/29) Kasviplanktonraportti pojo14_200809 SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 14 N E DATE: 20.8.2009 DEPTH: 0.00-4.00 m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON 6.10.2010 CHAMBER VOLUME=50ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 505 units in 57 Kenttiä at 600x 174 units in 50 Kenttiä at 150x 0 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 1 126 1 3508 3508 0.19 0.44 0.12 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 3 327 2 250 500 0.03 0.16 0.05 2 24 LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ 490 8 250 2000 0.11 0.98 0.28 2 24 PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA 177 3 250 750 0.04 0.13 0.04 2 25 ANABAENA CYLINDRICA LEMM. 6 1417 1 250 250 0.01 0.35 0.10 2 25 ANABAENA SP. 'TWISTED' 3 837 7 250 1750 0.10 1.46 0.41 2 25 APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) 2 2374 18 250 4500 0.25 10.68 3.01 2 25 APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) 3 707 11 250 2750 0.15 1.94 0.55 2 25 APHANIZOMENON YEZOENSE WATANA 1256 6 250 1500 0.08 1.88 0.53 4 0 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 3 3508 10524 0.58 18.62 5.25 4 0 HEMISELMIS VIRESCENS DROOP 15 9 3508 31572 1.74 0.47 0.13 4 0 KATABLEPHARIS SP. 2 HET 593 2 3508 7016 0.39 4.16 1.17 4 0 PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER 85 52 3508 182416 10.05 15.51 4.37 4 0 TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL 255 44 3508 154352 8.50 39.36 11.10 4 0 TELEAULAX AMPHIOXEIA (CONRAD) 124 8 3508 28064 1.55 3.48 0.98 5 0 DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA 14130 6 250 1500 0.08 21.20 5.98 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 1 132 13 3508 45604 2.51 6.02 1.70 5 0 HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN 2 275 12 3508 42096 2.32 11.58 3.26 5 0 HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S 1156 8 3508 28064 1.55 32.44 9.15 5 0 KATODINIUM SP. 480 6 250 1500 0.08 0.72 0.20 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 25 3508 87700 4.83 1.49 0.42 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 3 25 66 3508 231528 12.76 5.79 1.63 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 5 63 1 3508 3508 0.19 0.22 0.06 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 2 3508 7016 0.39 0.15 0.04 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 1 3508 3508 0.19 0.40 0.11 Sivu 1 112 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kasviplanktonraportti Liite 4. (28/29) pojo14_200809 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 23 3508 80684 4.45 1.69 0.48 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 21 3508 73668 4.06 4.79 1.35 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 7 3508 24556 1.35 3.24 0.91 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 200 3 3508 10524 0.58 2.10 0.59 6 65 ACHNANTHES TAENIATA GRUN. 2 540 1 3508 3508 0.19 1.89 0.53 6 65 CHAETOCEROS WIGHAMII BRIGHTW. 5 650 7 250 1750 0.10 1.14 0.32 6 65 EUPODISCALES 3 49 3 3508 10524 0.58 0.52 0.15 6 65 EUPODISCALES 4 135 1 3508 3508 0.19 0.47 0.13 6 65 NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W 2 100 1 3508 3508 0.19 0.35 0.10 7 71 EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON 553 2 3508 7016 0.39 3.88 1.09 7 73 PYRAMIMONAS SP. 1 42 4 3508 14032 0.77 0.59 0.17 7 73 PYRAMIMONAS SP. 2 79 38 3508 133304 7.34 10.53 2.97 7 73 PYRAMIMONAS SP. 3 132 98 3508 343784 18.94 45.38 12.80 7 73 PYRAMIMONAS SP. 4 236 44 3508 154352 8.50 36.43 10.27 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 4 3508 14032 0.77 0.35 0.10 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 1 9 2 3508 7016 0.39 0.06 0.02 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 1 3508 3508 0.19 0.21 0.06 7 74 OOCYSTIS SP. 2 196 4 3508 14032 0.77 2.75 0.78 7 74 RAPHIDOCELIS SP. 1 4 1 3508 3508 0.19 0.01 0.00 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 1 250 250 0.01 0.09 0.03 8 0 EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET 4019 5 250 1250 0.07 5.02 1.42 9 93 MESODINIUM RUBRUM LOHM. 2 2244 91 250 22750 1.25 51.05 14.40 9 93 MESODINIUM RUBRUM LOHM. 4 4769 2 250 500 0.03 2.38 0.67 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 57 17508 0.96 18.05 5.09 2 21 CHROOCOCCALES 3 4008 0.22 0.61 0.17 2 24 OSCILLATORIALES 11 2750 0.15 1.11 0.31 2 25 NOSTOCALES 43 10750 0.59 16.33 4.61 4 CRYPTOPHYTA 118 413944 22.81 81.60 23.01 5 DINOPHYTA 45 118764 6.54 71.95 20.29 6 CHRYSOPHYTA 162 545490 30.05 24.25 6.84 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 92 322736 17.78 7.50 2.12 6 63 CHRYSOPHYCEAE 57 199956 11.02 12.38 3.49 6 65 DIATOMOPHYCEAE 13 22798 1.26 4.37 1.23 7 CHLOROPHYTA 199 694834 38.28 100.29 28.28 Sivu 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 113

Liite 4. (29/29) Kasviplanktonraportti pojo14_200809 7 71 EUGLENOPHYCEAE 2 7016 0.39 3.88 1.09 7 73 PRASINOPHYCEAE 184 645472 35.56 92.93 26.21 7 74 CHLOROPHYCEAE 12 42096 2.32 3.39 0.95 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 1 250 0.01 0.09 0.03 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA 5 1250 0.07 5.02 1.42 9 OTHER PHYTOPLANKTON 93 23250 1.28 53.44 15.07 9 93 CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE 93 23250 1.28 53.44 15.07 Total counted: 679 1815040 354.59 Total autotrophs: 672 1806774 99.54 345.41 97.41 Total heterotrophs: 7 8266 0.46 9.18 2.59 114 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (1/60) POHJANPITÄJÄNLAHDEN, DRAGSVIKENIN SEKÄ TAMMISAAREN JA TVÄRMINNEN VÄLISEN SAARISTON VESIKASVILLISUUSTUTKIMUS VUONNA 2009 Eeva Ranta Tutkimusraportti 228/2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 115

Liite 5. (2/60) Vesikasvillisuusraportti LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, TUTKIMUSRAPORTTI 228/2010 Valokuva: Eeva Ranta 116 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (3/60) Sisältö 1 JOHDANTO... 118 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA TUTKIMUSALUE...119 3 TULOKSET... 121 3.1 Ulompi saaristovyöhyke (tutkimuslinjat 41B, 42B ja 2)...121 3.2 Ulompi mannervyöhyke (linjat 5B, 7 ja 9)...122 3.3 Sisempi saaristovyöhyke (linjat 11A, 11C ja 2C)...124 3.4 Mannervyöhyke (linjat 12A, 13B, 15A, 15B, 16, 18B, 19 ja 21)...127 3.4.1 Tammisaaren Stadsfjärden... 127 3.4.2 Båssafjärden... 129 3.4.3 Dragsviken... 131 3.5 Pohjanpitäjänlahden eteläosa (linjat 22B, 24A, 25 ja 26A)...132 3.6 Pohjanpitäjänlahden keskiosa (linjat 29, 34, 36B, 38A, 38B, 39A, 39B ja 40)...136 3.7 Pohjanpitäjänlahden pohjoisosa (linjat 31, 32 ja 33)...141 4 TULOSTEN TARKASTELU...145 4.1 Yleistä...145 4.2 Saprobia...146 4.3 Ravinteisuus...148 5 YHTEENVETO... 150 6 VESIKASVILLISUUSTUTKIMUKSEN JATKAMINEN POHJANPITÄJÄNLAHDEN, DRAGSVIKENIN SEKÄ TAMMISAAREN JA TVÄRMINNEN VÄLISEN SAARISTON ALUEELLA... 151 KIRJALLISUUSLÄHTEET...152 LIITTEET... 153 Kartta yhteistarkkailualueesta...155 Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen...156 saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009...156 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 117

Liite 5. (4/60) Vesikasvillisuusraportti 1 JOHDANTO Pohjanpitäjänlahden, Dragsvikenin sekä Tammisaaren ja Tvärminnen välisen saariston vesikasvillisuustutkimus kuuluu osana Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailuun, jota toteutetaan alueen pistekuormittajien jätevesilupaehtojen velvoitteena. Tutkimus tehtiin elokuussa 2009 yhteistarkkailulle laaditun, vesiviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman mukaan vesikasvillisuustutkimus, samoin kuin alueen muut biologiset tutkimukset toistetaan joka neljäs vuosi. Vesikasvillisuuden osalta tutkimus aloitettiin vuonna 1976 ja tehtiin edellisen kerran kesällä 2005. Työn tarkoituksena on tutkimuslinjojen tilan ja rehevyystason määritteleminen vesikasvillisuuden avulla. Menetelmänä on alusta asti käytetty näytealojen likaantumisasteen eli saprobia-asteen määrittämistä linja-analyysiä käyttäen. Kasvilajiston osalta tutkimuksessa tapahtui muutos alkaen vuodesta 1989. Tuolloin tutkimus rajattiin koskemaan makroskooppista, paljain silmin näkyvää vesikasvillisuutta kun aikaisemmin mukana oli myös makrokasvillisuuden päällys- eli epifyyttilevästö. Tämä vaikutti myös linjojen likaantuneisuusindekseihin, joten vuosien 1976-1985 tutkimustulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 1989-2009 tuloksiin. Saprobia on veden biologinen tila suhteessa veden likaisuuteen. Vesissä, jotka ovat saprobiaasteeltaan ja siten kasvuolosuhteiltaan erilaiset, kehittyy toisistaan poikkeavat eliöyhteisöt. Saprobiajärjestelmän mukaan voidaan luokittaa puhtaat vedet ja jätevesikuormituksen muuttamat vesistöt käyttämällä indikaattorilajeja. Kesän 2009 tutkimuksen teki vesistötutkija FL Eeva Ranta apunaan sertifioitu näytteenottaja Jorma Valjus tai Seppo Sundström. 118 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (5/60) 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA TUTKIMUSALUE Kuvaus tutkimusalueesta vedenlaatu- ja kuormitustietoineen esitetään vuosittain Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenvetoraporteissa. Vesikasvillisuustutkimuksen kenttätytöt tehtiin 29.7. 6.8.2009. Työskentelymenetelmät ovat olleet kutakuinkin samat tutkimuksen alusta saakka. Munsterhjelm (1980, 1983 ja 1986) hioi menetelmät nykyiseen muotoonsa. Myös kasvien nimistö perustuu Munsterhjelmin käyttämiin lähteisiin. Näytteenottolinjojen alkuperäinen ryhmittely perustuu Lutherin (1951a, 1951b) käyttämään vyöhykejakoon, jossa alue jaetaan ulompaan ja sisempään saaristovyöhykkeeseen, ulompaan mannervyöhykkeeseen ja mannervyöhykkeeseen. Maastossa tutkimus tehtiin linjaprofiilimenetelmällä siten, että tutkittujen linjojen lukumääräksi Tvärminnestä Pohjanpitäjänlahden perukkaan tuli yhteensä 31 kpl (kartta liitteessä 1). Kullakin linjalla määriteltiin tietyiltä syvyyksiltä putkilokasvien, makrolevien ja sammalien lajisto ja niiden peittävyys ja yleisyys prosentteina. Saprobia-arvojen laskemista varten tutkimuslinjojen peittävyysprosentit muunnettiin ns. Norrlinin seitsenportaisen runsausasteikon mukaisiksi ja linjojen saprobiaindeksit laskettiin Pantlen ja Buckin (1955) esittämällä laskukaavalla (Taulukko 1). Taulukko 1. Linjojen peittävyysprosenttien muuntaminen vastaamaan Norrlinin 7-portaista asteikkoa ja saprobiaindeksin laskukaava. Peittävyys Vastaava luku % Norrlinin asteikolla <1,5 1 erittäin niukasti 1,5-3 2 niukasti 3-6 3 kohtalaisen niukasti 6-12 4 kohtalaisesti 12-25 5 kohtalaisen runsaasti 25-50 6 tunsaasti 50-100 7 erittäin runsaasti Σ (h x s) saprobiain Σ h missä: h= lajin runsaus näytealalla (asteikolla 1-7) s= lajikohtainen saprobia-arvo Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 119

Liite 5. (6/60) Vesikasvillisuusraportti Saprobiavyöhykkeet vastaavat likaisuudeltaan eriasteisia vesialueita seuraavalla tavalla (Taulukko 2): Taulukko 2. Saprobiaindeksin numeroarvoa vastaava likaantuneisuuden kuvaus. Saprobia-indeksi Lajin/tutkimuslinjan saprobisuus Alueen likaantuminen 4 polysaprobinen erittäin voimakkaasti likaantunut 3 α-mesosaprobinen voimakkaasti likaantunut 2 β-mesosaprobinen likaantunut 1 oligosaprobinen heikosti likaantunut 0 indifferentti tai tiedot lajien ekologiasta puuttuvat -1 eutrofiaa suosiva/eutrofoitunut lievästi rehevöitynyt -2 katarobinen puhdas Plusmerkkiset luvut edustavat likaantuneisuutta ja miinusmerkkiset korkeintaan hyvin lievää rehevyyttä tai puhdasta vettä. Tutkimuslinjan 0-tilanne voi siis edustaa neutraalia ei puhdasta eikä likaista tilannetta tai tilannetta, jolloin linjalla kasvaville vesikasvilajeille ei ole indikaattorilajien puuttuessa määritelty likaantuneisuusindeksiä lainkaan. Saprobian indikaattorilajeina käytettiin samoja lajeja (liite 2), joita myös Munsterhjelm (1980, 1983, 1986) on tutkimuksissaan käyttänyt, jotta saprobia-asteen vertailtavuus vuosien välillä säilyisi. Vuonna 2009 tutkimukseen otettiin mukaan myös kasvilajien yleisyyden arvioiminen sekä kasvupaikan ravinteisuuden arvioiminen indikaattorilajien perusteella (Taulukko 3) Näin päästään lähemmäksi vuonna 2000 voimaan astuneen vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY) vesikasvillisuuden seurannalle ja tutkimukselle asettamia tavoitteita, joiden mukaisia tutkimustapoja myös Suomen ympäristöhallinnossa enenevässä määrin sovelletaan. Taulukko 3. Ravinteisuusryhmät. e m-e m o-m o i eutrofit (ravinteiset kasvupaikat) meso-eutrofit (keskiravinteise-ravinteiset kasvupaikat) mesotrofit (keskiravinteiset kasvupaikat) oligo-mesotrofit (karut-keskiravinteiset kasvupaikat) ologotrofit (karut kasvupaikat) indifferentit (esiintyvät ravinteisuudeltaan erilaisissa kasvupaikoissa) 120 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (7/60) 3 tulokset Tutkimusalueen linja-analyyseissä kesällä 2009 havaittu lajisto, saprobia-arvot, lajien ravinteisuus sekä kasvillisuuslinjojen vesikasvit syvyyksittäin on esitetty liitteessä 2. Seuraavissa luvuissa tuloksen kuvadiagrammeissa on esitetty indeksiluvut vuodesta 1976 lähtien, vaikka tutkimusjaksojen 1976-1985 ja 1989-2009 tulokset eivät ole lajiston määritystasomuutoksen (vrt. johdantokappale) vuoksi täysin vertailukelpoisia keskenään. 3.1 Ulompi saaristovyöhyke (tutkimuslinjat 41B, 42B ja 2) Ulomman saaristovyöhykkeen alueella vain linjat 41B ja 42B tutkittiin. Kalvön saaren rannassa oleva linja 2 on mökkiranta, jonka tutkiminen on ollut kautta vuosien ongelmallista. Nyt maanomistaja kielsi kasvitutkimuksen tekemisen rannassaan. Korvaavalle linjalle ei löytynyt sopivaa paikkaa runsaasti mökitetyltä alueelta, joten uusi linja jouduttiin perustamaan Björnholmin saaren rantaan sisemmän saaristovyöhykkeen alueelle. Ulomman saaristovyöhykkeen tutkimuslinjoilla tilanne on pysynyt lievää rehevyyttä, lähes puhdasta vettä ilmentävänä. Tutkimuslinjalla 41B tilanne oli vuodesta 2005 muuttunut hieman rehevämpään suuntaan, linjalla 42B taso oli pysynyt entisellään (Kuva 1). Linjat 42B, 41B ja 2 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 Saprobia-aste 2005 2009 2 41B 42B Kuva 1. Ulomman saaristovyöhykkeen kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksit vuosina 1976-2009. Linjan 2 tutkiminen loppui vuonna 2005. Ravinteisuudeltaan ulomman saaristovyöhykkeen tutkimuslinjojen vesikasvit olivat suurelta osin indifferenttejä eli monenlaisissa ravinteisuusoloissa viihtyviä lajeja. Molemmilla linjoilla rakkolevä (Fucus vesiculosus) oli laji, joka ilmensi niukkaravinteisia karuja kasvuolosuhteita (Kuva 2). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 121

Liite 5. (8/60) Vesikasvillisuusraportti 41B Sundholmen ravinteisuus o 23 % m-e 3 % i 49 % 42B Brännskär ravinteisuus m-e 28 % i 34 % m 9 % e 16 % o 10 % m 18 % e 10 % Kuva 2. Linjojen 41B ja 42B ilmentämät ravinteisuustasot. Sundholmenin saaren (41B) kasvillisuuslinja sijaitsee kauniissa poukamassa saaren pohjoispuolella. Vedessä oli tällä tutkimuskerralla jonkin verran sinilevähiukkasia. Rannan tila oli kuitenkin silminnähden parempi kuin vuonna 2005, jolloin rantavedessä kellui paksuina lauttoina mätänevää rihmalevää. Suuria muutoksia kasvillisuudessa ei ollut tapahtunut. Putkilokasveista sekä peittävyydeltään että yleisyydeltään runsain laji oli ahvenvita (Potamogeton perfoliatus), makrolevistä runsain oli ahdinparta (Cladophora glomerata). Lajistoon oli parin tutkimuskerran tauon jälkeen taas ilmestynyt puhtaan veden indikaattorina pidetty pikkuhaura (Zannichellia palustris), jota kasvoi nyt runsaan metrin syvyyteen saakka. Sen sijaan ruskoleviin kuuluvaa lettiruskolevää (Pilayella littoralis) tai punaleviin kuuluvaa punahelmilevää (Ceramium tenuicorne) ei tällä kertaa löytynyt. Lähellä olevan Brännskärin (42B) pohjoisrannalla olevaan tutkimuslinjaan meren aallokko pääsee vaikuttamaan edellistä tutkimuslinjaa selvemmin. Myös tämä ranta oli puhtaan näköinen ja vesi oli kirkasta. Linjalle oli ilmestynyt uusina putkilokasvilajeina tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum) ja merihapsikka (Ruppia maritimia). Edellisen kerran vuonna 1997 tavattu näkinpartaisleviin kuuluvaa merisykeröpartaa (Tolypella nidifica) löytyi vähän 4-5 metrin syvyydestä. 3.2 Ulompi mannervyöhyke (linjat 5B, 7 ja 9) Ulomman mannervyöhykkeen tutkimuslinjoista 5B ja 7 ilmensivät lievää rehevyyttä, rehevyyttä ilmentävä lajisto oli suhteessa muuhun kasvillisuuteen lisääntynyt. Linjan 9 vesikasvillisuus indikoi lähes puhdasta vettä; tilanne on muuttunut parempaan suuntaan 2000-luvulla (Kuva 3). 122 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (9/60) Linjat 5B, 7 ja 9 Saprobia-aste 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 5B 7 9 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Kuva 3. Ulomman mannervyöhykkeen kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksit vuosina 1976-2009. Ulomman mannervyöhykkeen tutkimuslinjoista Koverharin rannan harvalukuinen kasvilajisto ilmensi suurimmaksi osaksi rehevää kasvupaikkaa, Lappohjassa olosuhteet olivat monipuolisemmat, mutta ainoastaan Hermansön tutkimuslinjalla tavattiin karua kasvupaikkaa kuvaavaa rakkolevää (Kuva 4). 5B Koverharin ranta ravinteisuus 7 Lappohja, Strömudden ravinteisuus m-e 56 % i 44 % m 3 % e 16 % m-e 16 % i 65 % 9 hermansö ravinteisuus m-e 5 % o 39 % i 53 % m 1 % e 2 % Kuva 4. Linjojen 5B, 7 ja 9 ilmentämät ravinteisuustasot. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 123

Liite 5. (10/60) Vesikasvillisuusraportti Koverharin rannan (5B) kasvilajien lukumäärä oli pudonnut vuoden 2005 yhdeksästä lajista neljään. Niukat hapsivita- (Potamogeton pectinatus) ja haurayksilöt (Zannichellia sp.) olivat huonokuntoisen näköisiä paksun rihmalevän peitossa. Linjalla tähän asti tavattua otanäkinpartaa (Chara aspera) ei nyt löytynyt. Rannan ilme oli muutenkin muuttunut: ruovikko oli levittäytynyt jonkin verran ulospäin ja Koverharin tehtaan edustalle oli rakennettu uusi korkea hiekkavalli (Kuva 5). Kuva 5. Koverharin tehtaan rantaan on rakennettu uusi hiekkavalli lähelle vesikasvitutkimuslinjaa 5B. Lappohjan Strömuddenin (7) vesikasvilajisto oli täsmälleen sama kuin vuonna 2005. Puhdasta vettä ilmentävien lajien runsaussuhteet olivat kuitenkin muuttuneet niin, että saprobiakäytän suunta kääntyi rehevämpään suuntaan. Vesikasvilajistossa oli mereisiä putkilokasvilajeja. Peittävin ja yleisin laji oli kuitenkin sekä pohjalla että päällyslevänä esiintynyt ahdinparta (Cladophora glomerata). Hermansön luoteisrannan (9) tutkimuslinjalla erityisesti suuri rakkolevän (Fucus vesiculosus) määrä aiheutti sen, että koko linjan saprobia-aste muuttui vuoteen 2005 verratuna selvästi puhtaampaan suuntaan. Muita puhtaan veden indikaattorilajeja olivat tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum), merisätkin (Ranunculus baudotii), jouhilevä (Chorda filum) ja lettiruskolevä (Pilayella littoralis). Myös tämän rannan ilme oli muuttunut: rannalle oli rakennettu kolme uutta mökkiä ja aikaisemmin tutkimuksessa mukana olleen kalliorannan päälle oli ilmestynyt kiinteä laituri. 3.3 Sisempi saaristovyöhyke (linjat 11A, 11C ja 2C) Kaikki sisemmän saaristovyöhykkeen kolme tutkimuslinjaa olivat rehevyysasteeltaan hyvin lähellä toisiaan ilmentäen vain hyvin lievää rehevyyttä (Kuva 6). Björnholmenin uusi linja (2C) 124 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (11/60) perustettiin pois jääneen Kalvön tutkimuslinjan 2 tilalle. Linjat 11A, 11C ja 2C Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 11A 11C 2C 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Kuva 6. Sisemmän saaristovyöhykkeen kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksti vuosina 1976-2009. Tutkimuslinjoista vähiten rehevä oli merenkäynnille altis Björnholmenin uusi linja 2C, jossa kasvoi runsaasti rakkolevää (Kuva 7). 11a Skogbyn saha ravinteisuus 11C Myrholmen ravinteisuus m 9 % m-e 25 % i 54 % m 5 % o 15 % m-e 13 % i 55 % e 12 % e 12 % 2C Björnholmen ravinteisuus o 28 % m-e 3 % e 1 % i 68 % Kuva 7. Linjojen 11A, 11C ja 2C ilmentämät ravinteisuustasot. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 125

Liite 5. (12/60) Vesikasvillisuusraportti Skogsbyn sahan kasvilinja 11a on sijoitettu vanhan sahan eteläpuolelle hiekkapohjaiselle ranta-alueelle. Enää pohjalta ei löytynyt sahan toiminnasta aikoinaan veteen joutunutta puun kuorijätettä, jota vielä vuonna 2005 havaittiin. Linjan saprobia-aste on pysynyt kuta kuinkin samalla tasolla vuodesta 2001. Lajisto oli sama kuin vuonna 2005 lukuun ottamatta likaantuneisuutta ilmentävää karvalehteä (Ceratophyllum demersum), jota löytyi vähän puolentoista metrin syvyydeltä. Runsaimmat lajit olivat pikkuhaura (Zannicellia palustris. vr. repens) ja ahdinparta (Cladophora glomerata). Myrholmenin linja 11C sijaitsee saaren kallioisella luoteisrannalla pikku lahdelmassa. Vesi oli tutkimuksen aikaan kirkasta, joten tuuheat hyväkuntoisen näköiset rakkoleväkasvustot erottuivat selvästi paljain silminkin (Kuva 8). Kuva 8. Myrholmenin (linja 11C) rannan komeat rakkoleväkasvustot erottuivat hyvin tyynessä säässä. Linjan vesikasvilajit olivat suunnilleen samat kuin edellisellä tutkimuskerralla 2005 lukuun ottamatta tähkä-ärviää (Myriophyllum spicatum), jota löytyi melko runsaana kasvuston kahden metrin syvyydestä. Björnholmenin lounaisrannan uusi kasvilinja 2C on olosuhteiltaan tuulelle altis ja mereinen (Kuva 9). Pohja on erikokoista kivikkoa ja syvenee jyrkän rinnemäisesti vajaan metrin syvyyden jälkeen. Putkilokasveja oli niukasti, makrolevistä hyväkuntoisen näköistä ahdinpartaa (Cladophora glomerata) ja rakkolevää (Fucus vesiculosus) oli runsaasti. 126 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (13/60) Kuva 9. Björnholmenin lounaisrannan uusi kasvitutkimuslinja 2C on tyrskyille altis ja mereinen. 3.4 Mannervyöhyke (linjat 12a, 13B, 15a, 15B, 16, 18B, 19 ja 21) 3.4.1 Tammisaaren Stadsfjärden Tammisaaren Stadsfjärdenin tutkimuslinjoille on ollut tyypillistä voimakas saprobia-arvojen vaihtelu tutkimusvuosien välillä. Tällä kerralla linjojen 12A ja 19 indeksit muuttuivat selvästi puhtaampaan suuntaan vuoden 2005 tilanteesta, linjan 19 käyrässä tapahtui pieni liikahdus likaisempaan suuntaan (Kuva 10). Linjat 12A, 19 ja 21 Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00-2,50 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 12A 19 21 Kuva 10. Tammisaaren Stadsfjärdenin kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksit vuodesta 1976. Kasvilajien ravinteisuusvaatimukset ilmensivät alueella pääasiassa indifferenttiä tai keskiravinteista-ravinteista kasvuympäristöä. Västerbyn tutkimuslinjan 21 lajistossa vähiten ravinteisuutta ilmensivät pohjan laajat hapsiluikkakasvustot (Kuva 11). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 127

Liite 5. (14/60) Vesikasvillisuusraportti 12a Gullön Granudden ravinteisuus m 23 % 19 Leksvall ravinteisuus i 23 % e 15 % i 62 % m-e 43 % e 11 % m 23 % 21 Ekenäs, Västerby ravinteisuus o-m 17 % m-e 19 % i 47 % m 2 % e 15 % Kuva 11. Linjojen 12A, 19 ja 21 ilmentämät ravinteisuustasot. Gullön Granuddenin linja 12a on melko ongelmallinen. Tutkimussyvyyksiä on vain yksi ruovikon reunasta veneväylän suuntaan. Linjan perustamisen aikaan paikalla oli aukko ruovikossa, joka nyt on kasvanut umpeen jo useita vuosia sitten. Linjalla oli tällä kertaa puhtaan veden ilmentäjinä tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum), merihaura (Zannichellia palustris) ja näkinpartaislevä (Chara sp.). Nämä yhdessä laskivat linjan saprobiaindeksin puhdasta vettä ilmentäväksi, vaikka linjalla tavattiin myös likaantuneisuuden ilmentäjälajina karvalehti (Ceratophyllum demersum). Myös Leksvallin kohdalla oleva linja 19 lähtee ruovikon reunasta ulospäin. Savi- ja liejupohjaisella alueella kasvaa runsaasti näkinpartaisiin kuuluvia järvisilopartaa (Nitella flexilis) ja merisykeröpartaa (Tolypella nidifica). Näistä jälkimmäinen on puhtaan veden ilmentäjälaji. Myös merihauraa (Zannichellia palustris) oli tällä kertaa linjalla runsaasti. tammisaaren siltojen lähellä olevalla Västerbyn linjalla 21 pohjan laatu on liejua ja hiekkaa, ranta syvenee hiljalleen ulospäin mentäessä. Puhtaan veden ilmentäjälajien runsastuminen on pikkuhiljaa laskenut linjan saprobia-astetta vuodesta 1993 lähtien. Tyypillisimpinä esimerkiksi kaksi ärviälajia (Myriophyllum sibiricum ja M. spicatum) ja vuoden 1989 jälkeen linjalle uudelleen ilmestynyt merinäkinruoho (Najas marina). Nyt alueen vesikasvillisuus ilmensi enää vain vähäistä rehevyyttä. 128 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (15/60) 3.4.2 Båssafjärden Båssafjärdenin linjoista linja 16 ilmensi lievää likaantuneisuutta, linja 18B lievää rehevyyttä. Linjojen 15A ja 15B tilanne oli lähellä neutraalia nollaa, puhtaan ja likaisen välillä (Kuva 12). Linjat 18B ja 16 Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 18B 16 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Linjat 15A ja 15B Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 15A 15B 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Kuva 12. Tammisaaren Båssafjärdenin kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksi vuosina 1976-2009. Vesikasvilajien ilmentävä kasvupaikan ravinteisuus lisääntyy tultaessa lähemmäs Tammisaaren kaupunkia. Båssafjärdenillä jo selvästi rehevyyttä ilmentävien kasvilajien osuus tutkimuslinjojen lajistosta oli 31-64 % (Kuva 13). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 129

Liite 5. (16/60) Vesikasvillisuusraportti 15a Skeppsholmen ravinteisuus e 64 % i 36 % m 10 % o-m 15 % 15B ormnäs, laituriranta ravinteisuus m-e 5 % e 35 % i 35 % 16 Ekenäs, Snäcksund ravinteisuus i 4 % 18B Båssafjärden, Gullö ravinteisuus m-e 34 % m-e 25 % i 44 % e 62 % e 31 % Kuva 13. Linjojen 15A, 15B, 16 ja 18B ravinteisuus. Gullön pohjoiskärjessä oleva linja 18B on ruovikossa olevassa aukossa ja jatkuu ruovikon ulkoreunasta ulospäin. Linjan tila on veden puhtautta ilmentävien indikaattorilajien perusteella vaihdellut voimakkaasti; nyt suunta oli vuoden 2005 lailla kohti puhtaampaa. Selvästi ravinteikasta vettä sietäviä lajeja tällä linjalla ovat olleet karvalehti (Ceratophyllum demersum) ja ristilimaska (Lemna trisulca). Molemmat lajit tavattiin myös nyt. Vastapainona oli kuitenkin myös puhtaampia olosuhteita suosivia vesikasveja, esimerkiksi otanäkinparta (Chara aspera), joka kasvoi ruovikon aukon savi-hiekkapohjalla yllättävän runsaana. Levä tavattiin viimeksi tällä linjalla vuonna 1993. tammisaaren Snäcksundin linja 16 on suojaisessa lahdelmassa ruovikon aukossa ja jatkuu aukon suulta ulospäin. Alue on Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamon lähivaikutusalueella. Saprobiaindeksi on kuvannut jonkin asteista likaantumista vuodesta 1993. Nyt käyrässä tapahtui aikaisempaa selvempi hyppäys likaantuneisuuden suuntaan. Selityksenä on ravinteikasta vettä hyvin sietävien karvalehden (Ceratophyllum demersum) ja näkinpartaisleviin kuuluvan tähtimukulaparran (Nitellopsis obtusa) runsas esiintyminen alueella. Tähtimukulaparta on uhanalaiseksi luokiteltu laji. Myös linjat 15a ja 15B ovat Skeppsholmenin puhdistamon lähialueella. Linjojen sijainnit ja rantatyypit poikkeavat kuitenkin edellisestä, joten ravinteita suosivat lajit eivät muodosta niin mer- 130 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (17/60) kittävää osaa kokonaislajistosta. ormnäsin laiturinrannan 15B osalta tilanne on kehittynyt puhtaampaan suuntaan vuodesta 1993. Skeppsholmenin saaren rannan linjalla 15a likaisuusaste on vaihdellut voimakkaasti; nyt oltiin saprobia-asteen kannalta neutraalissa tilanteessa, jossa vesikasvilajisto ei indikoinut puhtautta eikä likaisuutta. 3.4.3 dragsviken Dragsviksfjärdenin ainoa kasvillisuuslinja 13B vaikuttaa jokaisen tutkimuksen yhteydessä entistä heikkokuntoisemmalta. Kuitenkin linjan saprobiaindeksi on useina tutkimusvuosina ilmentänyt neutraalia tai vain lievästi rehevää vettä (kuva 14). Linja 13B Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 13B 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Kuva 14. Tammisaaren Dragsviksfjärdenin kasvillisuuslinjan saprobiaindeksit vuodesta 1976. Ravinteikasta kasvuympäristöä ilmentävien lajien osuus tutkimuslinjan 13B lajistosta oli koko tutkimusalueen suurin (Kuva 15). 13B dragsviksfjärden ravinteisuus m 2 % m-e 2 % i 23 % e 73 % Kuva 15. Linjan 13B ravinteisuus. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 131

Liite 5. (18/60) Vesikasvillisuusraportti Linja on kauttaaltaan matalaa aluetta, syvyyttä on alle kaksi metriä vastapäätä olevan Storholmenin saaren rantaan saakka. Matala ravinteikas alue antaa puitteet tiheälle rehevälle vesikasvillisuudelle. Myös kesän 2009 saprobiaindeksi oli neutraali 0, vaikka hallitseva kasvilaji oli ravinteisuutta suosiva karvalehti (Ceratophyllum demersum). Karvalehti peitti vedenpinnan mattomaisena rantamatalasta runsaan metrin syvyydelle (Kuva 16). Kasvuston alla pohja oli pehmeää ja haisi voimakkaasti rikkivedylle. Linjan syvimmissä syvyyksissä runsaina esiintyneet, indeksiarvoltaan vain lievää rehevyyttä ilmentävät, lajit tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum) ja pyörösätkin (Ranunculus circinatus) kuitenkin vaikuttivat koko linjan saprobiaindeksiin niin ettei luku noussut likaantuneisuutta kuvaavaksi. Kuva 16. Tammisaaren Dragsviksfjärdenin kasvilinjan 13B matalimmat alueet olivat kauttaaltaan karvalehtimassojen peitossa. 3.5 Pohjanpitäjänlahden eteläosa (linjat 22B, 24a, 25 ja 26a) Tammisaaren siltojen toisella puolella, Pohjanpitäjänlahden eteläosassa linjat 25 ja 24A ilmensivät saprobia-asteeltaan lievää likaantuneisuutta ja linjat 22B ja 26A lievää rehevyyttä (kuva 17). 132 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (19/60) Linjat 22B ja 24A Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 22B 24A 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Linjat 25 ja 26A Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 25 26A 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Kuva 17. Pohjanpitäjänlahden eteläosan kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksit vuosina 1976-2009. Alueen tutkimuslinjojen ravinteisuus oli Prästvikenin lahdelmaa lukuun ottamatta hyvin monimuotoinen (kuva 18). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 133

Liite 5. (20/60) Vesikasvillisuusraportti m 13 % o-m 7 % 22B Sjöviken ravinteisuus m-e 6 % i 48 % m-e 23 % 24a Prästviken ravinteisuus i 37 % e 26 % e 40 % o-m 2 % 25 Björknäs, Idon ranta ravinteisuus m-e 21 % i 28 % e 3 % o-m 3 % o 20 % 26a Rosviken ravinteisuus m-e 11 % i 35 % m 46 % Kuva 18. Linjojen 22B, 24A, 25 ja 26A ravinteisuus. m 23 % e 8 % Sjövikenin rannan linjan 22B saprobiaindeksi on vaihdellut lähes holtittomasti; nyt saprobiaarvo ilmensi vain lievää rehevyyttä, vaikka tämäkin alue näytti silmin nähden likaantuneelta. Tilannetta selittää ranta- ja laiturialueen käsittely: vuosien 2001-2005 tutkimuskertojen välillä vanha laituri oli purettu ja rantaa oli ruopattu, vuosien 2005-2009 välillä ranta-alueesta oli rakennettu yleinen venelaituri veneen laskupaikkoineen ja rantaa oli ruopattu lisää. Tämä on varmasti lisännyt alueella tapahtuvaa veneliikennettä ja ilman muuta vaikuttanut myös vesikasvillisuuteen. Linja tulisi korvata uudella. Rehevyyskuvaaja oli kuitenkin monimuotoinen, karua-keskiravinteista kasvupaikkaa kuvasi hento pohjalehtisiin kuuluva hapsiluikka (Eleocharis acicularis). Runsaimmat vesikasvilajit olivat tällä tutkimuskerralla karvalehti (Ceratophyllum demersum), merinäkinruoho (Najas marina), merihaura (Zannichellia palustris) ja ahdinparta (Cladophora glomerata). Näistä merihauraa ei ole aikaisemmin tavattu tällä linjalla. Prästvikenin linja 24a sijaitsee osittain lahden pohjukassa ruovikossa olevassa aukossa, osittain ruovikon rajan ulkopuolella. Linjan saprobiaindeksi oli likaantuneisuutta osoittava. Myös silmin nähden alue vaikuttaa likaantuneelta ja lajisto kuvaa pääasiassa ravinteisuutta. Tyyppilajeja tälle alueelle ovat olleet tutkimuksen alusta saakka pohjamateriaalin pinnalla kelluva pieni ristilimaska (Lemna trisulca), kiehkuraärviä (Myriophyllum verticillatum), pyörösätkin (Ranunculus circinatus) ja levistä sammalmainen palloahdinparta (Cladophora aegagrophila). 134 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (21/60) Aukon pohjoisosassa 0,5-1 metrin syvyydessä ja ruovikon ulkopuolella aallonmurtajan edustalla 2 metrin syvyydessä tavattiin myös uhanalaiseksi luokiteltua tähtimukulapartaa (Nitellopsis obtusa), joka nosti linjan saprobia-astetta selvästi positiiviseksi. Henricsonin ja Oulasvirran (2007) mukaan kysymyksessä on lajin arvokkain yksittäinen esiintymä Tammisaaren-Pohjanpitäjänlahden alueella. Tutkimuksessaan Pohjankurun ruoppaushankkeen vesikasvillisuusvaikutuksista Henricson ja Oulasvirta totesivat väylän mahdollisen ruoppauksen ja ruoppausmassojen läjityksen vaarantavan tähtimukulaparran ja muiden näkinpartaislevien esiintymistä Pohjanpitäjänlahdella ja Tammisaaren Stadsfjärdenillä. Idon rannan tutkimuslinja 25 on pysynyt saprobiaindeksiltään jonkinasteista likaantuneisuutta osoittavana vuodesta 1997. Tämän tutkimuskerran runsaimmat lajit olivat neutraaleja olosuhteita kuvaavat ahdinparta (Cladophora glomerata) ja ahvenvita (Potamogeton perfoliatus). Uutena lajina myös tällä linjalla tavattiin parin metrin syvällä melko runsaanakin esiintynyt haura (Zannichellia sp). Myös tällä tutkimuslinjalla kasvoi runsaan kahden metrin syvyydessä uhanalaista tähtimukulapartaa (Nitellopsis obtusa). Kasvilajiston kirjo kuvasi monimuotoista ravinteisuutta, kuitenkin niin että selvästi ravinteisten kasvupaikkojen lajisto oli vähemmistönä (kuva 18). Myös Rosvikenin linjalla 26A saprobiaindeksi on vaihdellut voimakkaasti. Syynä tälläkin tutkimuslinjalla on ranta-alueen käsittely. Tutkijoihin ystävällisesti suhtautuneet mökkiasukkaat kertoivat ruopanneensa venerantaansa ja niittävänsä ruovikkoa vuosittain. Rosvikenin linja on ollut perinteisesti koko tutkimuksen monilajisin. Nyt lajien lukumäärä oli pudonnut, mutta lajeja kirjattiin kuitenkin keskimääräistä enemmän, 13 kpl. Runsaimpina esiintyivät lumme (Nymphaea alba ssp. candida), ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) ja ahdinparta (Cladophora glomerata). Lajistossa tavattu palpakkolaji oli marto, mutta määritettiin lehden leveyden perusteella karua kasvipaikkaa vaativaksi kaitapalpakoksi. Laji esiintyi alueella melko runsaana reilun metrin syvyyteen saakka. Mahdollista on myös, että kysymyksessä on palpakkoristeytymä. Munsterhjelm (1986) löysi alueelta vuonna 1985 pikkupalpakkoa, jonka ravinteisuusvaatimus olisi myös melko niukka; laji suosii karuja-keskiravinteisia (o-m) kasvupaikkoja. Peuraniemi (2005) nimesi lähialueelta löytämänsä palpakon sukutasolle (Sparganium sp.). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 135

Liite 5. (22/60) Vesikasvillisuusraportti 3.6 Pohjanpitäjänlahden keskiosa (linjat 29, 34, 36B, 38a, 38B, 39a, 39B ja 40) Lähes kaikki Pohjanpitäjänlahden keskiosan tutkimuslinjat indikoivat saprobia-asteeltaan nollaa eli puhtaan ja likaisen veden välimaastoa. Ainoastaan Sällvikenin alueen kaksi linjaa ilmensivät nollaviivan alapuolella olevaa puhtaampaa vettä. Kesäsiirtolan rannassa olevan kasvillisuuslinjan 29 saprobiaindeksi on osoittanut vuodesta 1997 nollaa, koska saprobiaan liittyvän indeksiarvon omaavia lajeja ei alueella ole tavattu (kuva 19). Indifferenteiksi luokiteltuja putkilokasvilajeja oli tällä kerralla viisi ja levälajeja kaksi. Runsaimmat lajit olivat ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) ja ahdinparta (Cladophora glomerata). Linjat 29, 34 ja 36B 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Saprobia-aste 29 34 36B Kuva 19. Pohjanpitäjänlahden keskiosan kasvillisuuslinjojen 29, 34 ja 36 saprobiaindeksit vuosina 1976-2009. Linjan harva vesikasvilajisto ilmensi pääasiassa keskinkertaista ravinteisuutta (kuva 20). 136 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (23/60) 29 Kesäsiirtolan ranta ravinteisuus m-e 17 % i 45 % 34 Stacknäsin eteläpuoleinen lahti ravinteisuus i 17 % e 12 % m 38 % m-e 65 % m 6 % o-m 4 % 36B Barnholm ravinteisuus m-e 15 % m 24 % i 57 % Kuva 20. Linjojen 29, 34 ja 36B ravinteisuus. Silmämääräisesti tilanne on rannalla pysynyt entisellään: vesikasvit ovat melko huonokuntoisen näköisiä, runsaan epifyyttikasvuston peittämiä. Myös tämä ranta on ongelmallinen tutkimuskohde, koska kesäsiirtolatoiminta aiheuttaa rannan vesikasvillisuuden kulumista. Stacknäsin eteläpuoleisen lahden linja 34 alkaa ruovikosta. Ruokokasvuston lisänä tavattiin kaksi- pientä ulpukka- (Nuphar luteum) ja ahvenvitaesiintymää (Potamogeton perfoliatus). Makroleviä oli linjalla kolme lajia, niistä ahdinparta (Cladophora glomerata) ruokojen ja pohjassa olevien kasvien ja puunkappaleiden epifyyttinä. Lajiston kasvupaikkavaatimus on vähintään keskinkertaiseen ravinteisuuteen painottuva (kuva 20). Myös Barnholmenin linjalla 36B saprobiaindeksi oli neutraali nolla. Ranta-alueen runsaskivisen pohjan yleisin kasvilaji oli ahdinparta (Cladophora glomerata), jonka terveenvihreät kasvustot näkyivät elokuun tyynen aamun olosuhteissa silmälläkin erinomaisesti. Ahdinparta vaikutti myös siihen, että lajiston kasvupaikkavaatimus oli pääasiassa indifferentti (kuva 21). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 137

Liite 5. (24/60) Vesikasvillisuusraportti Kuva 21. Barnholmenin tutkimuslinjan ahdinpartakasvustoa 6.8.2009. Kattrumpuddenin-Huluvikenin alueen kolmesta tutkimuslinjasta kaksi sijaitsee Pojovikenin länsirannalla aallokolle alttiilla paikoilla ja yksi Huluvikenin perukassa. Kattrumpuddenin linja 39A on edellisillä tutkimuskerroilla 2001 ja 2005 ilmentänyt vesikasvilajistollaan puhdasta vettä (kuva 22). Nyt myös tätä rantaa oli käsitelty lähellä olevan mökin virkistystarpeisiin niittämällä ruovikko linjan kohdalta. Ennen puhtaalta vaikuttavan rannan pohja haisi kahlatessa rikkivedylle ja vesikasvillisuus oli rihmalevien peitossa. Kasvilajiston kasvupaikkavaatimukset olivat kuitenkin korkeintaan keskinkertaista ravinteisuutta vaativia (kuva 23). Linjat 39A, 39B ja 40 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 Saprobia-aste 2001 2005 2009 39A 39B 40 Kuva 22. Pohjanpitäjänlahden keskiosan kasvillisuus linjojen 39A, 39B ja 40 saprobiaindeksit vuosina 1976-2009. 138 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (25/60) 39A Kattrumpudden ravinteisuus o-m m-e 3 % 4 % 39B Huluviken ravinteisuus m 30 % i 63 % m-e 36 % i 36 % e 28 % o-m 6 % 40 Kursand ravinteisuus m-e 12 % i 53 % m 27 % e 2 % Kuva 23. Linjojen 39A, 39B ja 40 ravinteisuus. Sen sijaan Huluvikenin lahden kasvilinjan 39B tilanne on silmämääräisesti parantunut 2000-luvulla: aikaisempien tutkimusvuosien runsaat, ravinteita suosivat kiehkuraärviäkasvustot (Myriophyllum verticillatum) ovat kadonneet ja tilalle on tullut puhtaamman veden lajeja kuten tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum) ja merinäkinruoho (Najas marina). Silti lajiston ilmentämät kasvupaikkavaatimukset painottuvat keskinkertaiseen tai selvään ravinteisuuteen (kuva 23). Kursandin linja 40 oli muuttunut samalla tavoin kuin linja 39A, vaikka ruovikkoa ei ollutkaan niitetty tällä kohdalla. Tyynen sään vuoksi tutkimusolosuhteet olivat erinomaiset, joten rannan tilannetta voitiin tarkastella häiriöttä. Vesi oli kirkasta, mutta rihmalevää oli pohjalla ja vesikasveihin kiinnittyneenä enemmän kuin koskaan aikaisemmin (kuva 24) ja pohja haisi kahlatessa ja haratessa pahalle. Linjan lajistoon oli lisäksi ilmestynyt ravinteisuutta suosiva karvalehti (Ceratopyllum demersum). Silti linjan lajisto edusti korkeintaan keskinkertaista ravinnetasoa (kuva 23). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 139

Liite 5. (26/60) Vesikasvillisuusraportti Kuva 24. Kursandin linjan nro 40 pohjan tila oli muuttunut selvästi viimeisten 4 vuoden aikana. Rihmalevä peitti nyt sekä pohjan että vesikasvit. Myös Sällvikenin Fällbyholmenin linjan 38A normaalisti aallokon vuoksi haastavat tutkimusolosuhteet olivat tällä kertaa edulliset poikkeuksellisen tyynen sään vuoksi (kuva 25). Kuva 25. Pohjanpitäjänlahti oli tyyni aamupäivällä 5.8.2009 kun tutkimusta tehtiin Sällvikenin alueella. Vesikiikarikin pysyi kiinnittämättä paikallaan sillä aikaa kun tutkija poimi näytteitä pohjalta. Saprobialtaan lievästi rehevää vettä ilmentävät niemennokan ja lahden kasvilinjat ovat olleet asteikon nollarajalla tai sen alapuolella, puhtaan veden puolella, koko tutkimuksen ajan (kuva 26). Puhtaan veden lajeja edustivat tällä kerralla tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum), merinäkinruoho (Najas marina) ja levistä otanäkinparta (Chara aspera). Molemmilla linjoilla oli myös pieni esiintymä ravinteisuutta ilmentävää suolilevää (Enteromorpha sp.). 140 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (27/60) Linjat 38A ja 38B Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 38A 38B 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Kuva 26. Pohjanpitäjänlahden keskiosan kasvillisuuslinjojen39 ja 39B saprobiaindeksit vuosina 1976-2009. Sällvikenin lahdelman linjan 38B kasvilajisto ilmensi odotetusti selvemmin ravinteista kasvupaikkaa, kuin lajisto aallokolle alttiissa niemenkärjessä linjalla 38A (kuva 27). Karua oligotrofista kasvupaikkaa vaativa laji oli syvyydellä puolesta metristä metriin kasvanut tummalahnaruoho. 38a Fällbyholmen, Sällviken ravinteisuus 38B Fjällbyholmen, Sällviken ravinteisuus o 4 % o-m 1 % m-e 15 % m 4 % m-e 14 % m 5 % e 5 % i 70 % e 21 % i 61 % Kuva 27. Linjojen 38A ja 38B ravinteisuus. 3.7 Pohjanpitäjänlahden pohjoisosa (linjat 31, 32 ja 33) Pohjanpitäjänlahden perukassa olevista vesikasvilinjoista kaksi ilmentää lajistollaan saprobiaasteeltaan nollaa eli puhtaan ja likaisen veden välimaastoa, yksi lievää likaantuneisuutta (kuva 28). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 141

Liite 5. (28/60) Vesikasvillisuusraportti Linjat 31, 32 ja 33 2,00 1,50 Saprobia-aste 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 31 32 33 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Kuva 28. Pohjanpitäjänlahden keskiosan kasvillisuuslinjojen 39A, 39B ja 40 saprobiaindeksit vuosina 1976-2009. Tutkimuslinjoista silmämääräisesti ja myös kasvilajien ravinteisuusvaatimusten perusteella rehevin oli Gumnäsin linja 31, Klockaruddenissa (32) tutkimuslinjan ravinteisuus oli monimuotoinen ja Råbackan (33) linjan lajistossa oli indifferenttien lajien lisäksi keskiravinteisuutta vaativia lajeja (kuva 29). 31 Gumnäs ravinteisuus m-e 5 % o-m 7 % 32 Klockarudden ravinteisuus m-e 11 % e 44 % i 51 % m 8 % e 8 % i 66 % 33 Råbacka ravinteisuus m 25 % i 75 % Kuva 29. Linjojen 31, 32 ja 33 ravinteisuus. 142 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (29/60) Näistä kolmesta kartalla eteläisimpänä sijaitseva Råbackan linja 33 lähtee ruovikosta, joten ensimmäinen tutkimussyvyys on 2 m. Lajisto koostui saprobialtaan neutraaliksi luokitelluista putkilokasvi-, levä- ja sammallajeista. Eniten löytyi ahvenvitaa (Potamogeton perfoliatus) ja makrolevistä kahta ahdinpartalajia. Klockaruddenin linjan 32 ympäristö oli muuttunut vuodesta 2005: vanha pitkä puulaituri oli purettu eikä tilalle ollut rakennettu uutta. Ruovikko oli vallannut ranta-aluetta ja pohja haisi kahlatessa voimakkaasti rikkivedylle. Yleisvaikutelma oli rehevä (kuva 30). Kuva 30. Yleisvaikutelma Pohjanpitäjänlahden perukan Klockaruddenin tutkimuslinjasta oli rehevä. Kuitenkin vesikasvilajiston rakenne ja lajiston peittävyyden runsaussuhteet ilmensivät kuta kuinkin neutraalia tilaa. Ruovikon lisäksi hallitsevia lajeja olivat ulpukka (Nuphar lutea) ja lumme (Nymphaea candida). Runsasta ravinteisuutta ilmensivät pieninä määrinä esiintyneet karvalehti (Ceratophyllum demersum), kiehkuraärviä (Myriophyllum verticillatum), tylppälehtivita (Potamogeton obtusifolius) ja levistä suolilevä (Enteromorpha sp.). Koko tutkimuksen pohjoisin kasvilinja 31 sijaitsee Pohjanpitäjänlahden perukassa Gumnäsissä. Linja alkaa ruovikon sisällä olevasta aukosta ja jatkuu syvyysvyöhykkeittäin ruovikon reunasta ulospäin. Alue näyttää rehevältä ja on lähes kaikilla tutkituilla kerroilla myös saprobia-arvoltaan ilmentänyt likaantuneisuuden vaikutusta. Erityisesti suojainen aukko ruovikon sisällä luo sopivat olosuhteet pehmeällä pohjalla tyynessä vedessä viihtyville ravinteisuutta suosiville vesikasveille. Tällä kertaa aukon vedenpintaa peittivät suurelta osin pohjasta nousseet mätänevät ja kuplivat ahdinpartamassat (kuva 31). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 143

Liite 5. (30/60) Vesikasvillisuusraportti Kuva 31. Pohjanpitäjänlahden perukan Gumnäsin tutkimuslinjalla oli pinnalla kelluvaa mätänevää ahdinpartaa. Runsasta ravinteisuutta ilmensivät karvalehti (Ceratophyllum demersum), kiehkuraärviä (Myriophyllum verticillatum) ja tylppälehtivita (Potamogeton obtusifolius). Puhtaampaa vettä ilmensi pyörösätkin (Ranunculus circinatus). 144 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (31/60) 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Yleistä Vuoden 2009 vesikasvillisuustutkimuksessa mukana olleilla 31 vesikasvilinjalla tavattiin yhteensä 35 putkilokasvilajia, 11 makrolevälajia ja 3 vesisammallajia. Putkilokasvien ryhmässä osa hauroista (Zannichellia), makrolevissä osa näkinpartaisista (Chara), siloparroista (Nitella) ja viherlevistä (keltalevistä) (Vaucheria) ja vesisammalissa osa sirppisammalista (Drepanocladus) tunnistettiin vain sukutasolle. Tutkimusalueella useimmin tavattu makrolevä oli ahdinparta (Cladophora glomerata), jota kasvoi kaikilla tutkituilla linjoilla lukuun ottamatta Huluvikenin (39B) lahdelmaa. Siellä haravaan ja kasviharaan tarttunut pitkärihmainen levä oli tummanvihreää keltaleviin kuuluvaa Vaucheriaa. Tutkitun alueen useimmin tavatut putkilokasvilajit olivat ahvenvita (Potamogeton perfoliatus), järviruoko (Phrahgmites australis), hapsivita (Potamogeton pectinatus) ja karvalehti (Ceratophyllum demersum) (kuva 32). Putkilokasvien esiintyminen tutkimuslinjoilla Alisma plantago-aquatica Callitriche hermafroditica Ceratophyllum demersum Cicuta virosa Elatine hydropiper Eleocharis acicularis Elodea canadensis Hydrocharis morsus-ranae Isoetes lacustris Lemna minor Lemna trisulca Myriophyllum sibiricum Myriophyllum spicatum Myriophyllum verticillatum Najas marina Nuphar luteum Nymphaea candida Phragmites australis Potamogeton filiformis Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Potamogeton obtusifolius Rannunculus baudotii Ranunculus circinatus Ranunculus reptans Ruppia maritima Sagittaria sagittifolia Schoenoplectus lacustris Sparganium angustifolium Sparganium sp. Typha angustifolia Utricularia ausralis Utricularia vulgaris Zannichellia palustris Zannichellia sp. Makrolevien esiintyminen tutkimuslinjoilla Chara aspera Chara sp. Chorda filum Cladophora aegagrophila Cladophora glomerata Enteromorpha sp. Fucus vesiculosus Nitella flexilis Nitella sp. Nitellopsis obtusa Pilayella littoralis Tolypella nidifica Vaucheria sp. Zostera marina Drepanocladus sp. Drepanocladus aduncus Fontinalis antipyretica Leptodictym riparium 0 5 10 15 20 25 30 Linjojen lukumäärä Vesisammalten esiintyminen tutkimuslinjoilla 0 5 10 15 20 25 30 Linjojen lukumäärä 0 5 10 15 20 25 30 Linjojen lukumäärä Kuva 32. Putkilokasvien, makrolevien ja vesisammalten esiintyminen tutkimuslinjoilla vuonna 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 145

Liite 5. (32/60) Vesikasvillisuusraportti Lukumääräisesti eniten kasvilajeja oli Pohjanpitäjänlahden perukan tutkimuslinjoilla 31 ja 32 sekä Sällvikenllä Bysvikenin lahdelmassa (38B). Pienimmät kasvilukumäärät tavattiin Skeppsholmenin ruovikon reunassa olevalla linjalla 15A ja Koverharin rannalla linjalla 5B. Kaikkien tutkittujen linjojen keskimääräinen lajilukumäärä oli 10 (kuva 33). 41B 42B 5B97 Vesikasvilajien lukumäärä linjoittain 0 5 10 15 20 11A 11C 2C 12A 18B 13B 15A 15B 16 19 21 22B 24A 25 40 39A 39B 26A 38A 38B 36B 34 29 33 32 31 Kuva 33. Kasvilajien lukumäärät tutkimuslinjoilla vuonna 2009. 4.2 Saprobia Makroskooppisen vesikasvillisuuden vuoden 2009 aineistosta lasketun saprobiaindeksin ja maastossa tehdyn silmämääräisen havainnoinnin mukaan suurin osa tutkitusta alueesta Tvärminnen saaristosta Pohjanpitäjänlahden perukkaan voidaan luokitella lievästi rehevöityneeksi. Selvimmät likaantuneisuuden merkit havaittiin Tammisaaren lähivesillä ja Pohjanpitäjänlahden perukassa. Puhtaimmat tutkimuslinjat olivat mannervyöhykkeen linjat 12A ja 21 ja ulomman saaristovyöhykkeen linja 9 (kuva 34). 146 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (33/60) Kuva 34. Vuoden 2009 saprobiakäyrä verrattuna vuoden 2005 käyrään ja vuosien 1989-2005 tutkimuksista laskettuun keskiarvokäyrään. Kuvassa nollaviivan yläpuolinen keltainen alue ilmentää likaantuneisuutta ja viiva alapuolinen sininen alue lievää rehevyyttä tai puhdasta vettä. A= ulompi saaristovyöhyke ja ulompi mannervyöhyke, B= sisempisaaristovyöhyke, C= mannervyöhyke, D= Pohjanpitäjänlahden eteläosa, E= Pohjan pitäjänlahden keski- ja pohjoisosa. Kun tutkimusvuosien saprobiaindeksistä lasketaan keskiarvo, osoittaa se tutkitun alueen kokonaistilanteen pysyneen lievää rehevyyttä ilmentävänä (kuva 35). Käyrän suunta on kokonaisuutena hiljalleen laskeva, eli suunta on puhtaampaan päin. Vuosien 2005 ja 2009 välillä tapahtui kuitenkin pieni liikahdus rehevämpään suuntaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 147

Liite 5. (34/60) Vesikasvillisuusraportti 0,00-0,10 Saprobiaindeksin keskiarvo 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009-0,20-0,30-0,40-0,50-0,60 Kuva 35. Tutkimuslinjoilta lasketun saprobiaindeksin kehitys vuodesta 1976. Käyrän vihreällä merkityt vuodet on tehty täysin samalla tutkimusmenetelmällä (vrt. johdantokappale). 4.3 Ravinteisuus Vuoden 2009 tutkimukseen otettiin mukaan myös kasvupaikan ravinteisuuden arvioiminen kasvilajeille määriteltyjen ravinteisuusluokkien avulla (mm. Toivonen 1981, 1984). Tutkitun alueen vesikasvilinjojen lajistosta suurin osa luetaan kuuluviksi indifferentteihin lajeihin, jotka esiintyvät ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa kasvupaikoissa. Ravinteisten, keskiravinteisten-ravinteisten, ja karuakin kasvupaikkaa vaativien lajien osuus oli lajien esiintymisyleisyyden perusteella lähes tasan (kuva 36). Tutkimusalueen vesikasvien ravinteisuus 2009 m-e 15 % o-m 5 % i 36 % o 15 % m 12 % e 17 % Kuva 36. Tutkimusalueen vesikasvien jakaantuminen (kasvien yleisyys) kasvupaikan ravinteisuuden perusteella. 148 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (35/60) Lajiston koostumuksen ja lajien yleisyyden perusteella ravinteisimmat kasvupaikat löytyivät Dragsviksfjärdeniltä (13B), Tammisaaren Snäcksundista (16), Tammisaaren Skeppsholmenilta (15A, 15B) ja Pohjanpitäjänlahden perukasta (31) (kuva 37). Kasvupaikan eri ravinteisuusolosuhteita ilmentävien kasvilajien %-osuus tutkimuslinjoilla 41 B Sundholmen 42B Brännskär 5B Koverharin ranta 7 Lappohja, Strömudden 9 Hermansö 11A Skogbyn saha 11C Myrholmen 2C Björnholmen 12A Gullön Granudden 13B Dragsviksfjärden 15A Skeppsholmen 15B Ormnäs, laituriranta 16 Ekenäs, Snäcksund 18B Båssafjärden, Gullö 19 Leksvall 21 Ekenäs, Västerby 22B Sjöviken 24A Prästviken 25 Björknäs, Idon ranta 26A Rosviken 29 Kesäsiirtolan ranta 34 Stacknäsin eteläpuoleinen lahti 36B Barnholm 38A Fällbyholmen, Sällviken 38B Fällbyholmen, Sällviken 39A Kattrumpudden 39B Huluviken 40 Kursand 33 Råbacka 32 Klockarudden 31 Gumnäs 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % i e m o o-m m-e Kuva 37. Tutkimuslinjojen vesikasvilajien %-osuudet kasvupaikan ravinteisuuden mukaan vuonna 2009. Vähäravinteista kasvupaikkaa vaativia lajeja tavattiin eniten Saaristovyöhykkeen linjoilla 9, 41B, 42B, 2C ja yllättäen myös Pohjanpitäjänlahden rehevältä näyttävällä Rosvikenin linjalla 26A. Tällä tutkimuslinjalla kokonaisravinnetasoa siirsivät vähäravinteisempaan suuntaan runsaana esiintyneet hapsiluikka ja karua kasvupaikkaa vaativaksi kaitapalpakoksi määritetty palpakkolaji, jonka kohdalla on mahdollista on myös, että kysymys oli palpakkoristeymästä, jolloin sen indikoima ravinteisuustaso jäisi epäselväksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 149

Liite 5. (36/60) Vesikasvillisuusraportti 5 YHTEENVETO Pohjanpitäjänlahden, Dragsvikenin sekä Tammisaaren ja Tvärminnen välisen saariston vesikasvillisuustutkimus kuuluu osana Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailuun, jota toteutetaan alueen pistekuormittajien jätevesilupaehtojen velvoitteena. Vesikasvillisuustutkimus toistetaan 4 vuoden välein. Pistekuormituksen vaikutuksia vesikasvillisuuteen on tutkimuksen alusta 1970-luvulta lähtien arvioitu määrittämällä näytealojen saprobia- eli likaisuusaste indikaattorilajien ja niiden peittävyyden avulla. Vuoden 2009 tutkimukseen otettiin mukaan myös lajien yleisyyden ja ravinteisuuden määritteleminen. Maastossa tutkimus tehtiin linjaprofiilimenetelmällä siten, että tutkittujen linjojen lukumääräksi Tvärminnestä Pohjanpitäjänlahden perukkaan tuli yhteensä 31 kpl. Makroskooppisen vesikasvillisuuden vuoden 2009 aineistosta lasketun saprobiaindeksin ja maastossa tehdyn silmämääräisen havainnoinnin mukaan suurin osa tutkitusta alueesta Tvärminnen saaristosta Pohjanpitäjänlahden perukkaan voidaan luokitella lievästi rehevöityneeksi. Selvimmät likaantuneisuuden merkit havaittiin Tammisaaren lähivesillä ja Pohjanpitäjänlahden perukassa. Puhtaimmat tutkimuslinjat olivat ulomman saaristovyöhykkeen Hermansön linja ja mannervyöhykkeen linjat Gullön Granudden ja Tammisaaren Västerby. Saprobiaindekseistä laaditun käyrän suunta on kokonaisuutena hiljalleen laskeva, eli suunta on puhtaampaan päin. Vuosien 2005 ja 2009 välillä tapahtui kuitenkin pieni liikahdus rehevämpään suuntaan. Saman suuntaiseen tulokseen päädyttiin vesikasvilajiston indikoiman ravinteisuuden ja lajien yleisyyden perusteella. Ravinteisimmat kasvupaikat löytyivät Dragsviksfjärdeniltä, Tammisaaren Snäcksundista, Tammisaaren Skeppsholmenilta ja Pohjanpitäjänlahden perukasta. Vähäravinteisimmiksi arvioidut kasvupaikat löytyivät saaristovyöhykkeen linjoilta ja yllättäen myös Pohjanpitäjänlahden rehevältä näyttävältä Rosvikenin linjalta. 150 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (37/60) 6 VESIKASVILLISUUSTUTKIMUKSEN JATKAMINEN POHJANPITÄJÄNLAHDEN, DRAGSVIKENIN SEKÄ TAMMISAAREN JA TVÄRMINNEN VÄLISEN SAARISTON ALUEELLA Alueen pistekuormittajien velvoitetarkkailuna toteutetulla vesikasvillisuustutkimuksella on jo pitkät perinteet; tutkimus on toistettu yhdeksän kertaa jaksolla 1976-2009, joten kysymys on arvokkaasta aineistosta. Veden ravinnekuormituksen ja likaisuuden arviointiin käytetyn saprobialuokituksen käyttäminen vaikuttaa kuitenkin tänä päivänä vanhanaikaiselta ja epätarkaltakin menetelmältä. Menetelmän indeksilajisto vaatisi ehdottomasti päivittämistä ja täydentämistä. Vuonna 2000 voimaan astuneen vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti vesistöjen tilaa arvioidaan tulevaisuudessa enenevässä määrin biologisten laatutekijöiden ja niihin pohjautuvien mittareiden avulla. Ympäristöhallinnossa on viime vuosina kehitetty, testattu, vertailtu ja suositeltu erilaisia menetelmiä (Leka ym. 2003, 2008, Vallinkoski ym. 2004, Vuori ym. 2009), joista kasvilajien yleisyyteen ja peittävyyteen perustuva ns. päävyöhykemenetelmä on vakiintumassa käyttöön. Myös Pohjanpitäjänlahden-Tammisaaren vesikasvillisuustutkimus tulisi sovittaa edellä mainittuun tutkimusmenetelmään, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia ympäristöhallinnon tutkimusten kanssa. Koska päävyöhykemenetelmä on varsin työläs ja aikaa vievä, tarkoittaa se käytännössä kustannusten kurissa pitämiseksi tutkimuslinjojen vähentämistä alueella niin, että vain pistekuormituksen kannalta tärkeimmiksi katsotut linjat vertailualueineen valitaan mukaan vesikasvillisuustutkimukseen. Samalla olisi tilaisuus harkita kenttätutkimuksissa ongelmallisimmiksi todettujen tutkimuslinjojen (5B, 22B, 26A, 29, 32) pois jättämistä tai korvaamista uusilla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 151

Liite 5. (38/60) Vesikasvillisuusraportti Kirjallisuuslähteet Henricson, C. & Oulasvirta, P. 2007: Pohjankurun väylän ruoppaushankkeen vaikutukset vesikasvillisuuteen. Alleco Oy, raportti 66s. Luther, H. 1951a: Verbereitung und Ökologie der höheren Wasserpflanzen im Brackwasser der Ekenäs Gegend in Südfinnland. I Algemeiner Teil. Acta Bot. Fennica 49:1-231. Luther, H. 1951b: Verbereitung und Ökologie der höheren Wasserpflanzen im Brackwasser der Ekenäs Gegend in Südfinnland. II Spezieller Teil. Acta Bot. Fennica 50:1-370. Leka, J., Valta-Hulkkonen, K., Kanninen, A., Partanen, S., Hellsten, S., Ustinov, A., Iivonen, R. & Airaksinen, O. 2003: Vesimakrofyytit järvien tilan arvioinnissa ja seurannassa. Maastomenetelmien ja ilmakuvatulkinnan käyttökelpoisuuden arviointi Life Vuoksi projektissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 312. 96 s. Leka, J., Toivonen, H., Leikola, N. & Hellsten, S. 2008: Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen luokittelun kehittäminen. Suomen ympäristö 18/2008. 53 s. Munsterhjelm, R. 1980: Undersökning av vattenvegetationen i Pojoviken, Dragsviksfjärden och Ekenäs skärgård sommaren 1979. Julkaisussa: Lönnqvist, S. & Helminen O.: Karjaanjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 1979. Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Tutkimusjulkaisu 10. 17 s Munsterhjelm, R. 1983: Undersökning av vattenvegetationen i Pojoviken, Dragsviksfjärden och skärgården mellan Ekenäs och Tvärminne i augusti 1982. Julkaisussa: Lönnqvist, S., Helminen O & Holmberg, R.:Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 1982. Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Tutkimusjulkaisu 26. 30 s. Munsterhjelm, R. 1986: Undersökning av vattenvegetationen i Pojoviken, Dragsviksfjärden och skärgården mellan Ekenäs och Tvärminne i augusti 1985. Julkaisussa: Holmberg, R. & Helminen O.: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 1985. Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Tutkimusjulkaisu 52. 34 s. Liite 3. Pantle, R. & Buck, H. 1955: Die biologische Überwachung der Gewässer und die Darstellung der ergebnisse. Gas und Wasserwach 96:604. Peuraniemi, M. 2005: Vattenvegetation i Pojoviken jämförelse mellan åren 1959 och 2005. Yrkeshögskolan Sydväst, Institutionen för naturbruk, examensarbete 84s. Toivonen, H. 1981: Sisävesien suurkasvillisuus. Teoksessa: Meriläinen, J. (toim.): Suomen Luonto 4. Vedet. s. 209-225. Toivonen, H. 1984: Makrofyyttien käyttökelpoisuus vesien tilan seurannassa. Luonnon Tutkija 88:92-95. Vallinkoski, V.-M., Kanninen, A., Leka, J. & Iivonen, R. 2004: Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä Ilmakuvatulkintaan ja maastoseurantoihin perustuvat ekologisen tilan mittarit. Suomen ympäristö 725. 90 s. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. 120 s. 152 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (39/60) LIIttEEt Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 153

Liite 5. (40/60) Vesikasvillisuusraportti Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartta tutkimusalueesta Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 154 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Liite 1. Vesikasvillisuusraportti Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 5. (41/60) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 155

Liite 5. (42/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (1/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 VESIKASVILAJIT VUONNA 2009 PUTKILOKASVIT Saprobia-arvo Ravinteisuus Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio m-e Callitriche hermafroditica Uposvesitähti e Ceratophyllum demersum Karvalehti 1 e Cicuta virosa Myrkkykeiso m Elatine hydropiper Katkeravesirikko m-e Eleocharis acicularis Hapsiluikka o-m Elodea canadensis Vesirutto m-e Hydrocharis morsus-ranae Kilpukka e Isoetes lacustris Tummalahnaruoho o Lemna minor Pikkulimaska m-e Lemna trisulca Ristilimaska e Myriophyllum sibiricum Kalvasärviä -1 e Myriophyllum spicatum Tähkä-ärviä -1 e Myriophyllum verticillatum Kiehkuraärviä 1 e Najas marina Merinäkinruoho -1 Nuphar luteum Ulpukka i Nymphaea alba var. candida Pohjanlumme i Nymphaea candida Lumme i Phragmites australis Järviruoko i Potamogeton filiformis Merivita -1 m-e Potamogeton obtusifolius Tylppälehtivita 1 Potamogeton pectinatus Hapsivita m-e Potamogeton perfoliatus Ahvenvita m Potamogeton pusillus Pikkuvita e Ranunculus baudotii Merisätkin -2 Ranunculus circinatus Pyörösätkin -1 Ranunculus reptans Rantaleinikki o-m Ruppia maritima Merihapsikka Sagittaria sagittifolia Pystykeiholehti m-e Schoenoplectus lacustris Järvikaisla i Sparganium angustifolium Kaitapalpakko o Sparganium sp. Palpakko Typha angustifolia Kapeaosmankäämi e Utricularia ausralis Lännenvesiherne i Utricularia vulgaris Isovesiherne i Zannichellia palustris Merihaura -1 Zannichellia palustris var. repens Pikkuhaura -1 Zannichellia sp. Haura -1 Zostera marina Meriajokas -1 156 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (43/60) Liite 2. (2/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 LEVÄT Saprobia-arvo Ravinteisuus Chara aspera Otanäkinparta -2 e Chara sp. Näkinparta -2 Chorda filum Jouhilevä -1 Cladophora aegagrophila Palloahdinparta i Cladophora glomerata Viherahdinparta i Enteromorpha sp. Suolilevä 1 e Fucus vesiculosus Rakkolevä -2 o Nitella flexilis Järvisiloparta m-e Nitella sp. Siloparta m-e Nitellopsis obtusa Tähtimukulaparta 2 Pilayella littoralis Lettiruskolevä -2 Tolypella nidifica Merisykeröparta -2 Vaucheria sp. Letkulevä SAMMALET Drepanocladus aduncus Luhtasirppisammal m-e Fontinalis antipyretica Isonäkinsammal i Leptodictym riparium Rantasaukonsammal m-e Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 157

Liite 5. (44/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (3/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 KASVILINJOJEN SAPROBIA-ARVOT 1976 1979 1982 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2-1,18-1,24-1,24-1,12-0,93-0,91-1,43-1,33-1,41 5B -0,97-0,98-0,28-0,78-1,00-0,67-1,00-1,33-1,25-0,38 7-0,81-0,97-0,81-1,08-1,17-1,01-1,28-1,05-1,00-0,41 9-1,21-1,40-1,32-1,15-1,36-1,15-1,43-1,42-1,58-1,77 11A -1,37-0,92-0,64-1,44-1,44-1,47 11C -1,07-1,69-1,45-1,38-1,54-1,30-1,53 2C -1,16 12A -0,68-0,63-1,24-0,76-1,67-1,62-1,00-1,70-1,00-2,00 13B 0,07-0,48-0,97-0,67-0,26 0,04-0,01-0,64-0,50 0,00 15A -0,15-0,05 0,54 1,12 0,00 0,25 1,20 0,43 0,17 15B -0,72-0,40-0,42-0,47-1,00-0,60-0,52-0,05 0,00 16 0,02-0,45-0,66-0,12-0,10 0,11 0,38 0,38 0,35 1,11 18B 0,26 0,53-0,27-0,40-1,44-0,44-0,44 0,80-0,18-0,41 19-0,22-0,80-0,85-0,50 0,00 0,79-1,00 0,00-1,11-0,96 21-0,05-0,26-0,48-0,50 0,50-0,43-0,67-0,77-1,00-1,55 22B -0,16 0,56-0,55-0,28 0,22-1,00 0,00-1,67 0,33-0,67 24A 0,27-0,22 0,12-1,10 0,52-0,20 0,45 0,38 0,56 25-0,27-0,46 0,18-0,15-1,00-0,06 0,67 1,50 0,50 0,23 26A -0,15-1,26-0,65-0,37 0,50-1,12 0,00-1,43 0,58-0,36 29-0,05-0,14-0,26-0,37 0,00-0,33 0,00 0,00 0,00 0,00 31-1,08 0,31 0,40-0,12 0,45 0,68 0,67 0,22 0,38 0,20 32-0,11 0,49 0,36 0,38 0,79 0,43 0,33 0,54 0,26 0,00 33 0,50 1,00-0,25 0,00 34-0,43-0,03 0,36 0,14 1,00 1,00 0,00-0,60-0,07 36B -0,14 0,12-0,09-0,15 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 38A -0,07-1,23-1,30-0,33-0,71-1,62-2,00-1,23-1,00 38B -0,25-0,07-0,34 0,00-0,63-0,22-1,67-1,50-0,90 39A -0,46-0,22-0,83-0,43-0,06-1,00 0,00-2,00-2,00-0,10 39B 0,33 0,65-0,62 1,00 0,09-0,25 40-0,89-0,37-1,06-0,84-2,00-1,00-2,00-1,71-2,00-0,10 41B -0,78-1,45-1,67-1,35-1,00-1,48-1,20 42B -1,03-1,69-1,65-1,49-0,98-1,00-1,00 158 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (45/60) Liite 2. (4/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 VESIKASVILINJAT 2009: 41B Sundholmen Pieni poukama Sundholmenin pohjoispuolella. Linja poukamasta ulospäin. Yhtenäinen kallio mereltä katsottuna oikealla puolella. GPS-lukema (KKJ 27): 6642582 3290947 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2 0,5-0,6 0,6-1,5 4,0-5,0 Pohjan laatu soraa soraa, kiviä soraa, kiviä kiviä P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Potamogeton pectinatus 5 20 Potamogeton perfoliatus 15 40 5 10 Ranunculus baudotii 5 10 10 40 Zannichellia palustris 1 5 1 30 1 5 Chorda filum 3 10 3 40 15 70 10 20 Cladophora glomerata 80 100 80 100 70 80 Enteromorpha sp. 30 80 5 10 1* 5 Fucus vesiculosus 5 20 30 50 30 60 20 40 * = epifyyttinä Fucucsella Fucus, alaraja 6,5 m 42B Brännskär Kahden kallion reunustama poukama Brännskärin pohjoisrannalla. Linja poukamasta ulospäin. GPS-lukema (KKJ 27): 6643064 3291164 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m Pohjan laatu 0,2-0,5 0,5-0,8 0,8-1,0 1,5-1,7 2,0 4,0 hiekkaa, kiviä hienoa hiekkaa hienoa hiekkaa hiekkaa hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum spicatum 5 5 10 30 15 20 5 5 5 10 Potamogeton pectinatus 10 5 30 50 30 50 20 40 10 30 Potamogeton perfoliatus 40 30 10 20 10 40 5 10 Ranunculus baudotii 10 10 5 5 5 10 Ruppia maritima 3 5 Zannichellia sp. 3 15 10 10 10 20 Zannichellia palustris 10 15 30 50 10 10 10 15 10 10 Chorda filum 5 20 3 5 3 5 Cladophora aegagropila 15 20 15 20 Cladophora glomerata 60 100 50 30 50 80 40 70 30 50 20 50 Enteromorpha sp. 40 30 Fucus vesiculosus 15 20 20 30 10 10 10 5 Pilayella littoralis 1 5 Tolypella nidifica 1 5 Fucus, alaraja 1,7 m Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 159

Liite 5. (46/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (5/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 5B Koverharin ranta Hiekkaranta mereltä katsottuna tehtaan vasemmalla puolella. Pitkä matala syvenee yhtäkkiä (ruopattu). GPS-lukema (KKJ 27): 6646194 3288940 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,4-1,0 2,0-4,0 Pohjan laatu hiekkaa, kiviä hienoa hiekkaa P % Y % P % Y % Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta Potamogeton pectinatus 5 3 Ruppia maritima 1 5 Zannichellia sp. 5 3 Cladophora glomerata 5 5 7 Lappohja, Strömudden Lappohjasta kohti Ekön saarta pistävä pitkä hiekkaniemi, linja niemen länsipuolella. GPS-lukema (KKJ 27): 6648985 3291272 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3-0,4 0,6 0,95 2,0-4,0 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa hiekkaa hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum spicatum 2 30 15 20 10 5 Phragmites australis Ruovikko linjan länsireunassa, alaraja 95 cm Potamogeton filiformis 0,5 1 1 3 Potamogeton pectinatus 2 5 5 20 5 10 Potamogeton perfoliatus 5 5 Potamogeton pusillus 5 10 2 20 3 10 3 5 Rannunculus baudotii 1 10 2 15 3 5 Zannichellia palustris 1 5 Chara aspera 1 1 Cladophora glomerata 14 40 15 30 10 30 10 15 Tolypella nidifica 1 5 160 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (47/60) Liite 2. (6/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 9 Hermansö Pieni kallioinen rantalahdelma Hermansön luoteisrannalla. GPS-lukema (KKJ 27): 6647651 3292249 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2-0,4 0,4-0,5 0,8-1,0 1,5-2,0 3,0 4,0-5,0 Pohjan laatu kiviä kiviä kiviä, soraa kiviä, soraa kiviä, soraa kiviä, soraa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum spicatum 3 10 Potamogeton pectinatus 3 15 5 20 Potamogeton perfoliatus 2 10 Ranunculus baudotii 5 10 5 15 Chorda filum 2 20 5 20 5 20 10 50 5 30 Cladophora glomerata 70 100 60 80 30 50 10 50 Enteromorpha sp. 15 10 10 10 3 1 Fucus vesiculosus 15 15 40 60 70 70 50 50 20 40 10 30 Pilayella littoralis 10 5 10 10 Fucus, alaraja 5,15 m 11A Skogbyn saha Vanhan sahan laiturin eteläpuolella oleva kasvilinja. GPS-lukema (KKJ 27): 6650705 3293802 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3-0,4 0,4-0,7 0,8-1,1 1,6 Pohjan laatu hiekkaa, soraa hiekkaa hiekkaa hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 10 10 Myriophyllum spicatum 1 1 Phragmites australis Ruovikko linjan etelälaidassa Potamogeton pectinatus 10 20 3 40 30 60 Potamogeton perfoliatus 5 20 5 20 Potamogeton pusillus 20 60 20 40 3 10 Zannichellia palustris var. repens 30 50 30 40 10 30 10 10 Chara aspera 15 15 30 60 60 80 Cladophora glomerata 80 90 70 80 30 20 50 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 161

Liite 5. (48/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (7/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 11C Myrholmen Kivikkoinen linja Myrholmenin luoteisrannalla GPS-lukema (KKJ 27): 6650481 3294101 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m Pohjan laatu 0,3-0,4 0,5-1,0 2 hiekkaa hiekkaa hiekkaa, liejua P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum spicatum 30 30 Potamogeton pectinatus 50 50 20 20 Potamogeton perfoliatus 5 5 10 10 Potamogeton pusillus 3 5 3 15 Zannichellia palustris var. repens 5 50 5 30 Chara aspera 10 10 20 40 Chorda filum 1 1 Cladophora glomerata 80 90 70 90 3 5 Enteromorpha sp. 3 5 Fucus vesiculosus 50 50 Fucus, alaraja 3,5 m 2C Björnholmen Kivikkoinen linja Björnholmenin lounaisrannalla GPS-lukema (KKJ 27):6650414 3295263 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2 0,5 0,9 3,0 Pohjan laatu kiviä kiviä kiviä, soraa kiviä, soraa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Potamogeton filiformis 1 5 Potamogeton pusillus 3 10 3 5 1 1 Ranunculus baudotii 1 1 Zannichellia palustris 3 5 Cladophora glomerata 60 70 80 80 80 80 10 10 Chorda filum 1 1 Enteromorpha sp. 1 3 1 1 Fucus vesiculosus 15 20 50 70 10 10 Fucus, alaraja 3,0 m 162 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (49/60) Liite 2. (8/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 12A Gullön Granudden Ruovikon reuna (ennen pa ika ll a oll ut aukko on ka sva nut umpeen) GPS-lukema (KKJ 27): 6653257 3298360 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 2,0-4,0 Pohjan laatu savea, liejua P % Y % Ceratophyllum demersum 30 30 Myriophyllum spicatum 20 20 Potamogeton perfoliatus 30 30 Zannichellia palustris 30 30 Chara sp. 10 10 Cladophora glomerata 80 80 13B Dragsviksfjärden Dragsvikin varuskunnan alueella, mutainen pieni veneranta ruovikon keskellä. Laituri poistettu. GPS-lukema (KKJ 27): 6657621 3304671 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,4-0,7 0,7-0,12 1,2-1,8 1,8-2,0 Pohjan laatu liejua, mutaa liejua, mutaa liejua, mutaa liejua, mutaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 50 80 80 100 60 90 40 60 Lemna trisulca 1 1 1 1 Myriophyllum spicatum 3 5 40 50 60 100 Najas marina 1 1 Potamogeton perfoliaus 3 5 Ranunculus circinatus 1 1 20 30 10 10 Cladophora glomerata 20 50 1* 1 Nitella sp. 1 1 Vaucheria sp. 1 1 Drepanocladus aduncus 3 3 3 3 * = epifyyttinä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 163

Liite 5. (50/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (9/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 15A Skeppsholmen Ruovikon reuna GPS-lukema (KKJ 27): 6655669 3302296 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 2,5 Pohjan laatu savea P % Y % Ceratophyllum demersum 60 90 Zannichellia sp. 30 30 Cladophora glomerata 5* 50 Vaucheria sp. 70 70 * = epifyyttinä 15B Ormnäs, laituriranta Pieni veneranta ruovikon ja laiturin välissä GPS-lukema (KKJ 27): 6655729 3302040 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0-0,5 1,7-2,0 2,2 Pohjan laatu savea, mutaa savea, mutaa savea, mutaa P % Y % P % Y % P % Y % Phragmites australis Linjan eteläpuolella, alaraja 70 cm Ceratophyllum demersum 5 50 40 40 40 40 Eleocharis acicularis 10 30 Elodea canadensis 10 10 Najas marina 5 30 20 20 Potamogeton perfoliatus 5 20 Ranunculus circinatus 3 10 Zannichellia palustris var. repens 1 1 Chara aspera 3 10 Cladophora glomerata 30 70 30 30 20 20 164 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (51/60) Liite 2. (10/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 16 Ekenäs, Snäcksund Aukko ruovikossa GPS-lukema (KKJ 27): 6655600 3301073 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,75-0,95 1,3-1,7 2,25 Pohjan laatu savea, liejua savea, liejua savea, liejua P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 60 95 60 100 80 100 Myriophyllum sibiricum 10 20 10 20 Najas marina 20 50 Phragmites australis Linja ruovikon aukosta ulospäin Potamogeton pectinatus 10 10 50 20 Ranunculus circinatus 5 3 20 20 Cladophora glomerata 10* 10 Nitellopsis obtusa 30 40 80 90 80 90 Drepanocladus aduncus 40 20 10 5 * = epifyyttinä 18B Båssafjärden, Gullö Suuri aukko ruovikon keskellä. GPS-lukema (KKJ 27): 6654307 3300508 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,6-0,8 1,5 2,0 2,2-2,7 Pohjan laatu savea, hiekkaa savea, hiekkaa savea, hiekkaa savea, hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 70 90 50 50 50 50 50 50 Lemna trisulca 7 80 10 50 10 40 Myriophyllum sibiricum 5 10 Myriophyllum spicatum 5 10 40 40 Najas marina 15 30 10 10 20 20 Phragmites australis Linja ruovikon aukosta ulospäin Potamogeton pectinatus 10 10 30 30 Potamogeton pusillus 5 10 Ranunculus circinatus 10 10 Chara aspera 50 80 Cladophora glomerata 60 100 30 30 30 30 Nitella flexilis 20 20 Vaucheria sp. 20 20 40 40 Drepanocladus aduncus 30 80 40 40 30 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 165

Liite 5. (52/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (11/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 19 Leksvall Ruovikon reuna GPS-lukema (KKJ 27): 6654993 3298530 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 1,8-2,3 2,4 2,9 Pohjan laatu savea, liejua savea, liejua savea, liejua P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 10 10 10 10 10 10 Elatine hydropiper 15 30 10 20 20 40 Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta Potamogeton perfoliatus 40 40 20 20 Zannichellia palustris 30 30 40 40 30 30 Cladophora glomerata 20 20 20 20 20 20 Nitella flexilis 50 50 50 50 40 40 Tolypella nidifica 20 20 10 10 21 Ekenäs, Västerby Lahden pohjukka, rannall a betoni bunkkeri mereltä katsottuna n. 40 m:n päässä oikeall a. Li nja al kaa ruovik GPS-lukema (KKJ 27): 6657722 3300448 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,4-0,8 1,2 1,2-1,7 Pohjan laatu liejua, hiekkaa liejua, hiekkaa liejua, hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 1 1 Eleocharis acicularis 2 50 3 20 Myriophyllum sibiricum 20 20 Myriophyllum spicatum 30 30 Najas marina 10 10 Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta Potamogeton pectinatus 40 30 30 30 Potamogeton perfoliatus 10 10 Chara aspera 60 100 50 50 50 50 Cladophora glomerata 60 100 50 50 50 50 Nitella flexilis 50 50 50 50 166 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (53/60) Liite 2. (12/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 22B Sjöviken Ruovikkoranta, jossa uusi venelaituri. Aluetta ruopattu, linja puretun vanhan laiturin kohdalla, oikealla puolella uusi laituri. GPS-lukema (KKJ 27): 6658253 3301071 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,8-0,9 1,3 2,0 Pohjan laatu mutaa, hiekkaa mutaa, hiekkaa mutaa, hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 30 60 30 50 Eleocharis acicularis 5 10 10 10 Lemna trisulca 10 70 10 70 Myriophyllum sibiricum 10 40 Najas marina 30 60 20 50 3 10 Phragmites australis Linja on ruovikon pohjoispuolella Potamogeton perfoliatus 40 40 Potamogeton pusillus 10 10 Ranunculus circinatus 3 5 5 20 Zannichellia palustris 40 80 40 80 3 10 Chara sp. 5 30 Cladophora glomerata 40 60 30 50 40 40 Nitella flexilis 30 30 24A Prästviken Aukko ruovikon sisällä, ruovikon edusta ja aallonmurtajan edusta. GPS-lukema (KKJ 27): 6657836 3301977 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,4-0,5 aukon s-osa 0,6-1,0 aukon n-osa 1,5 aukosta ulospäin 2,0 aallonmurt. ed. Pohjan laatu liejua, mutaa liejua, mutaa savea savea, hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 80 100 10 10 50 50 Lemna trisulca 20 80 20 50 Myriophyllum verticillatum 25 40 10 5 20 20 Najas marina 15 20 10 20 Phragmites australis Linja aukossa ruovikon sisällä ja ruovikon reunasta ulospäin Potamogeton pectinatus 20 10 90 100 Ranunculus circinatus 3 3 10 10 Zannichellia palustris 30 80 30 80 Cladophora glomerata 40 100 40 100 10* 10 Cladophora aegagrophila 10 10 Nitellopsis obtusa 10 30 50 50 Drepanocladus aduncus 5 10 * = epifyyttinä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 167

Liite 5. (54/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (13/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 25 Björknäs, Idon ranta Tehtaan ranta, kunnostetu virkistysrannaksi: rakennettu laituri ja osittain ruopattu GPS-lukema (KKJ 27): 6658638 3302580 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3-0,6 1,9 2,0-2,5 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa, savea hiekkaa, savea P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 10 10 Eleocharis acicularis 10 30 Lemna trisulca 1 5 Phragmites australis 5 15 Potamogeton perfoliatus 3 20 50 50 40 40 Zannichellia sp. 20 20 30 30 Cladophora aegagrophila 15 30 Cladophora glomerata 60 80 30 40 30 30 Nitellopsis obtusa 50 50 Vaucheria sp. 5 20 26A Rosviken Kesämökin ranta-alue. Molemmilla puolilla tiheä ruovikko. GPS-lukema (KKJ 27): 6660439 3304122 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3-0,6 0,7-0,9 1,0-1,3 2,0-2,3 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa, mutaa hiekkaa, mutaa hiekkaa, savea P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis 3 10 2 5 Lemna trisulca 1 5 1 1 20 50 Myriophyllum spicatum 1 1 1 1 5 5 20 50 Najas marina 5 10 Nymphaea alba var. candida 40 90 40 90 30 40 Phragmites australis Ruovikko linjan molemmin puolin, niitetty Potamogeton perfoliatus 20 20 25 40 20 30 20 20 Sparganium angustifolium 5 5 10 40 20 50 Chara aspera 1 10 1 3 1 1 Cladophora aegagrophila 3 5 Cladophora glomerata 40 90 30 80 90 100 Enteromorpha sp. 5 20 Drepanocladus aduncus 50 50 168 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (55/60) Liite 2. (14/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 29 Kesäsiirtolan ranta Kesäsiirtolan ranta, linja rannan eteläpuolella olevan ruovikon reunassa. GPS-lukema (KKJ 27): 6666633 3307211 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2-0,3 0,3-0,4 0,8-0,9 2,0-2,5 Pohjan laatu hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Nuphar lutea 1 5 Phragmites australis Kasvusto laiturin eteläpuolella Potamogeton pectinatus 1 5 1 5 25 40 Potamogeton perfoliatus 3 10 10 20 10 20 1 10 Potamogeton pusillus 1 1 1 1 Cladophora aegagrophila 1 5 Cladophora glomerata 70 80 60 70 30 50 34 Stacknäsin eteläpuoleinen lahti Ruovikkolahti, linja alkaa ruovikon reunasta. GPS-lukema (KKJ 27): 6665339 3304978 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 2,0-3,0 4,0 Pohjan laatu hiekkaa, savea hiekkaa, savea P % Y % P % Y % Nuphar luteum 1 5 Phragmites australis Linja ruovikon reunasta ulospäin Potamogeton perfoliatus 1 5 Utricularia ausralis 1 1 Chara sp. 1 10 Cladophora aegagrophila 1 1 Cladophora glomerata 10* 50 Vaucheria sp. 1 5 Drepanocladus aduncus 1 5 50 50 * = epifyyttinä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 169

Liite 5. (56/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (15/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 36B Barnholm Pienen saaren kivikkoinen eteläranta, jossa harvaa järviruokokasvustoa. GPS-lukema (KKJ 27): 6664635 3304103 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2 0,5 0,5-1,0 1,5-2,0 Pohjan laatu hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Callitriche hermafroditica 1 1 Eleocharis acicularis 3 10 Phragmites australis 5 10 1 1 Potamogeton pectinatus 1 10 4 30 Potamogeton perfoliatus 10 20 1 15 3 30 Ranunculus reptans 3 10 Schoenoplectus lacustris 60 90 25 20 Zannichellia palustris var. Repens 1 1 Cladophora glomerata 70 90 75 90 90 100 50 50 Enteromorpha sp. 1 1 38A Fällbyholmen, Sällviken Linja niemen kärjestä ulapalle päin. GPS-lukema (KKJ 27): 6661768 3303254 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,25-0,5 0,55-1,05 1,15-1,75 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis 1 1 Isoetes lacustris 10 7 Lemna trisulca 1 1 Najas marina 10 10 Potamogeton perfoliatus 1 3 5 15 10 30 Potamogeton pusillus 1 5 1 1 Zostera marina 1 1 Chara aspera 3 5 1 3 10 20 Cladophora aegagrophila 5 20 Cladophora glomerata 98 100 90 100 50 50 Enteromorpha sp. 1 1 Nitella flexilis 5 10 170 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (57/60) Liite 2. (16/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 38B Fällbyholmen, Sällviken Bysviken GPS-lukema (KKJ 27): 6661753 3303108 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,95 1,3 3,0-4,0 Pohjan laatu hiekkaa, mutaa hiekkaa hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % Callitriche hermafroditica 3 5 Elodea canadensis 1 1 Lemna trisulca 1 1 1 3 Myriophyllum sibiricum 1 1 Najas marina 10 30 5 15 10 30 Nuphar luteum 5 5 Nymphaea candida 1 5 Phragmites australis Potamogeton pectinatus 15 25 10 20 Potamogeton perfoliatus 1 1 5 10 Potamogeton pusillus 1 5 Utricularia major 1 1 Chara aspera 40 60 30 50 Cladophora aegagrophila 1 1 10 50 Cladophora glomerata 30 80 95 100 50 50 Enteromorpha sp. 1 1 39A Kattrumpudden Kivikkopohjainen ranta, linjan pohjoispuolella laakea kallio. Linja harvan ruovikon sisällä. GPS-lukema (KKJ 27): 6660629 3302866 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,25-0,35 0,65-1,25 2,0 Pohjan laatu kiviä, hiekkaa kiviä, hiekkaa kiviä, hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis 3 10 Phragmites australis Ruovikko niitetty, linjan pohjoispuolella ruovikkoa on rannasta alkaen Potamogeton pectinatus 1 5 Potamogeton perfoliatus 4 30 3 30 30 50 Potamogeton pusillus 2 10 3 15 Chara aspera 1 1 Cladophora glomerata 95 100 90 100 30 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 171

Liite 5. (58/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (17/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 39B Huluviken Huluvikenin lahti. GPS-lukema (KKJ 27): 6660755 3302376 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,8 1,5-1,8 Pohjan laatu mutaa, liejua, savea mutaa, liejua, savea P % Y % P % Y % Lemna trisulca 5 30 5 30 Najas marina 10 10 Nymphaea candida 40 60 Myriophyllum spicatum 1 1 Potamogeton pectinatus 15 40 Utricularia australis 1 5 Vaucheria sp. 1 5 Drepanocladus aduncus 70 80 20 15 Drepanocladus sp. 70 100 40 Kursand Rannalla harvahkoa ruovikkoa. Linjan pohjoispuolella uudenaikainen punainen mö GPS-lukema (KKJ 27): 6660367 3302725 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2-1,5 1,95-2,15 Pohjan laatu hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 1 5 Eleocharis acicularis 3 10 Phragmites australis 30 60 Ruovikon alaraja Potamogeton perfoliatus 1 5 30 40 Potamogeton pusillus 3 20 Ranunculus reptans 5 15 Chara aspera 1 2 Cladophora glomerata 90 100 15 20 172 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (59/60) Liite 2. (18/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 33 Råbacka Linja ruovikon reunasta ulospäin. GPS-lukema (KKJ 27): 6668266 3307559 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 2,0 3,0 Pohjan laatu savea, hiekkaa savea, hiekkaa P % Y % P % Y % Nuphar luteum 0,5 1 Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta Potamogeton perfoliatus 20 20 Cladophora aegagrophila 20 50 10 40 Cladophora glomerata 50 50 40 40 Vaucheria sp. 10 50 10 50 32 Klockarudden Linja rannalla olevan kallion kohdalta ulapalle päin. Mereltä katsottuna oikealle jää veneenlaskuranta. GPS-lukema (KKJ 27): 6669423 3307106 P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3 1,8 1,8-2,2 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa, savea hiekkaa, savea P % Y % P % Y % P % Y % Alisma plantago-aquatica 0,5 1 Callitriche hermafroditica 3 5 Ceratophyllum demersum 3 10 Eleocharis acicularis 1 5 Elodea canadensis 0,5 1 Lemna trisulca 1 5 Myriophyllum spicatum 3 5 Nuphar luteum 3* 3 40 40 Nymphaea candida 50 50 Potamogeton obtusifolius 5 10 Potamogeton perfoliatus 2 5 Ranunculus circinatus 20 20 Sparganium sp. 3 7 30 30 Cladophora glomerata 20 40 Enteromorpha sp. 0,5 1 Nitella flexilis 10 20 Vaucheria sp. 20 40 Fontinalis antipyretica 30 40 *= pieniä pohjaversoja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 173

Liite 5. (60/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (19/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 31 Gumnäs Ruovikon sisällä oleva aukko ja ruovikon ulkoreunasta ulapalle päin. GPS-lukema (KKJ 27): 6669306 3308097 P= peittävyys, Y= yleisyys 2-osainen aukko ruovikossa Syvyys m 1,7 2,0 2,5 3,0 0,5-0,7 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa, savea hiekkaa, savea hiekkaa, savea hiekkaa, savea P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 30 40 10 10 10 15 Cicuta virosa Aukon reunoilla Elodea canadensis 0,5 1 Hydrocharis morsus-ranae 10 30 Lemna minor 2 10 Lemna trisulca 2 10 Myriophyllum verticillatum 40 50 30 30 30 40 Nuphar luteum 40 60 50 60 10 10 Nymphaea candida 40 60 15 20 Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta ja aukko ruovikon keskellä Potamogeton obtusifolius 0,5 1 Ranunculus circinatus 50 50 30 40 15 25 Sagittaria sagittifolia Aukon reunoilla Sparganium sp. 20 20 10 15 Typha angustifolia Aukon reunoilla Utricularia australis 1 1 Cladophora glomerata 15* 20 Fontinalis antipyretica 1 3 20 30 *= kuplivina lauttoina myös pinnalla 174 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (1/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 175

Liite 6. (2/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 176 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (3/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 177

Liite 6. (4/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 178 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (5/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 179

Liite 6. (6/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 180 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (7/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 181

Liite 6. (8/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 182 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (9/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 183

Liite 6. (10/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 184 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 7. (1/6) MENETELMÄLUETTELO 25.9.2009 ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064 Määritys Menetelmä *Arseeni SFS-EN ISO 15586:2004 *Alumiini; barium; *boori; *kalium; *kalsium; koboltti; *kromi; *kupari; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *sinkki; *vanadiini ISO 11885:1996 *Elohopea Sis.men.KVVY LA67,per. SFS 5229:1986 ja SFS-EN 1483:1997 *Kadmium; *Lyijy SFS-EN ISO 15586:2004 ja SFS-EN ISO 15587-2:2002 Kromi +6 Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed. 3500- Cr-D. *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058 Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:2004 *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; *boori;*kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *nikkeli; *rauta; *seleeni;*sinkki; *uraani; *vanadiini EN ISO 17294:2005 ICP-MS *Natrium SFS 3044:1980 AAS ja SFS-EN ISO 15886:2004 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 15061:2001 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 15680:2004 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä KV-PAH *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2000 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 185

Liite 7. (2/6) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet RAMBOLL ANALYTICS OY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T039 Määritys *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) *Fenoliset yhdisteet (sisältää myös kloorifenolit) *PAH *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Menetelmä Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN 12673:1999 mod. Sis.men. RA 4026, GC-MSD-menet. Sis.men. RA 4038, GC/MSD, per. ISO 10695:2000, mod. Sis.men. RA 4039, LC/MSD Sis.men. RA 4043, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. V03 SFS-EN ISO 10304 (1-2) *Elohopea Sis.men. RA 3000 (ICP-menet.) *Alumiini, *barium, *boori, *kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *molybdeeni, *natrium, *nikkeli, *sinkki, *uraani, *vanadiini Sis.men. RA 3000 ISO 17294-2:2003 tai sis.men.ra 3001, per. ISO 11885:1996, ICP-OES *Bromaatti Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 *Syanidi Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. S03 SFS 4996:1983 Silikaatti Sis.men. V39, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men., kumottu SFS 3012:1007 *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID Sis.men. RA 4019, per. SFS-EN ISO 9377-2:2001 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men., gravimetrinen *=akkreditoitu menetelmä MENETELMÄLUETTELO 25.9.2009 186 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 7. (3/6) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 24.9.2009 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus 0,02 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit.1971) SFS 3032:1976 4 ug/l 4 15 ug/l 15 50 ug/l 50 100 ug/l 100 500 ug/l > 500 ug/l SFS 5505:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 10 mg/l > 10 mg/l ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 0,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % SFS-EN 1899-1:1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l ± 1,4 mg/l 5 100 mg/l ± 27 % > 100 mg/l ± 20 % *COD Mn SFS 3036: 1981 1 mg/l 1,0 3,0 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l *COD Cr SFS 5504: 1988 20 mg/l 20 50 mg/l *COD Cr (GFA) 51 100 mg/l *COD Cr, liukoinen 101 500 mg/l *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18/24 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofinen pesäkeluku 22 C 68 h *Heterotrofinen pesäkeluku 36 C 44 h SFS 3016: 2001, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 4088: 2001, 4. painos SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 > 500 mg/l 0,2 mg/l 0,20 0,6 mg/l 0,6 1,0 mg/l > 1,0 mg/l 3 ug/l 3 10 ug/l 10 25 ug/l 25 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l 5 ug/l 5 20 ug/l 21 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l ± 0,40 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 30 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 10 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 187

Liite 7. (4/6) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 24.9.2009 *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 40 % ± 25 % ± 20 % *Kloridi SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981 4 mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Koliformisten bakteerien SFS 3016: 2001 kokonaismäärä *Koliformisten bakteerien SFS 3016: 2001 kokonaismäärä (alustava) *Koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Lämpökestoisten koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 4088: 2001 SFS 3033: 1976 5 ug/l 5 50 ug/l > 50 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 ug/l 10 20 ug/l 20 50 ug/l 50 100 ug/l > 100 ug/l ± 15 % ± 10 % 1,6 mg/l 12 % ± 20 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 20 % ± 16 % ± 10 % *Nitriittityppi SFS 3029: 1976 2 ug/l 2 5 ug/l 5 20 ug/l 20 100 ug/l > 100 mg/l ± 0,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 10 % *ph SFS 3021: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä *Pseudomonas SFS-EN ISO 16266: 2008 aeruginosa, alustava *Radon Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite 30 Bq/l > 30 Bq/l 30 % *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 3028: 1976 25 ug/l 25 50 ug/l 51 100 ug/l 101 200 ug/l 201 1000 ug/l > 1000 ug/l *Sameus SFS-EN ISO 7027:2000 0,2 FNU 0,2 0,5 FNU 0,5 1,0 FNU > 1,0 FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava.) SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN ISO 7899-2: 2000 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 10 ug/l ± 20 % ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,09 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % 188 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 7. (5/6) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 24.9.2009 *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5000 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO 11905-1:1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 ug/l 100 250 ug/l > 250 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 10 mg/l > 10 mg/l ± 30 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1,0 mg/l ± 14 % ± 10 % *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 0,1 mg/l 0,10 0,50 mg/l > 0,50 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (400 nm) Absorptiokerroin (750 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) Menetelmän määritysraja 0,1 ug/l Mittausepävarmuus 0,020 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % 10 ug/l Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 3008: 1990 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu 0,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: 1974 0,1 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l >0,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) 1,0 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 189

Liite 7. (6/6) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 24.9.2009 hehkutushäviö (GF/F) Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 40 % ± 25 % ± 20 % Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 0,10 mmol/l 0,10 0,40 mmol/l > 0,40 mmol/l Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetelmä MENE20 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Lumen paksuus Kenttämääritys Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) 4 mg/l ± 0,050 mmol/l ± 12 % Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 24.9.2009. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. 190 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 12/2010 Tekijä(t) Holmberg Ralf, Valtonen Marja Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto 2007-2009 Julkaisu 207/2010 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: www.luvy.fi/julkaisut Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alajuoksut, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen aina Tvärminneen asti. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, muutama teollisuus-laitos sekä yksi pienvenesatama. Veden laatua seurataan vuosittain ja neljän vuoden välein ohjelmaan kuuluu laajemmat biologiset tutkimukset. Alueen suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 2007 asti Karjaan-Pinjaisten vanha jätevedenpuhdistamo. Alkukesästä 2007 Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa ja sen myötä pistekuormitus väheni merkittävästi. Tammisaaren kunnostettu Skeppsholmenin puhdistamo toimi myös erittäin hyvin ja alueen pistemäistä kokonaiskuormitusta on saatu vähenemään. Koverharin rauta- ja terästehtaan jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin pienet. Jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laadun muutoksena näkyvät selvimmin Mustionjoen alajuoksulla. Takavuosien öljyesiintymät ovat kuitenkin vähentyneet selvästi viime vuosina. Mustionjoen alajuoksulla sekä Pohjanpitäjänlahden perukassa tehostunut jätevesikäsittely näkyy vesistön parantuneena veden laatuna. Pohjanpitäjänlahden alusveden happi-tilanne on edelleen hyvin heikko syksyisin ja erityisen heikoksi tilanne kehittyy vuosina jolloin Mustionjoelta tuleva valuma on suuri. Alueen rehevyystaso laskee selvästi Tammisaaresta ulospäin mentäessä, mutta vesikasvillisuus näyttää merkkejä lievästä rehevöitymisestä uloimmillakin tutkimus-pisteillä. Koverharin prosessipäästöjen väheneminen näkyy pohjasedimenttien pintakerroksen puhdistumisena. Asiasanat Toimeksiantaja Mustionjoki, Pohjanpitäjänlahti, Tammisaaren merialue, veden laatu, rehevöityminen, kuormitus Mustionjoen, pohjanpitäjänlahden sekä tammisaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN 978-952-250-034-2 (nid.) Sivuja 191 ISBN 978-952-250-035-9 (PDF) Kieli Suomi ISSN-L 0789-9084 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 08100 Lohja Puh. (019) 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2010 ISSN 0789-9084 (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 191

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 08101 Lohja Puh. (019) 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-250-034-2 (nid.) ISBN 978-952-250-035-9 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)