Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
Hankkeen tavoite ja toteutus Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkimuksellista tausta-aineistoa Parlamentaariselle energia- ja ilmastokomitealle, joka on muodostanut Suomelle vähähiilitiekartan Suomalaisille cleantech-teknologioiden ja palveluiden kehittäjille, innovaatiorahoittajille sekä suomalaisille yrityksille Platform: Hankkeessa on muodostettu vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja Suomelle vuoteen 25 asti, työhön on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita Visioiden ja skenaarioiden muodostus useissa työpajoissa ja asiantuntijakuulemisissa Laskennalliset vaikutusanalyysit (VTT, VATT, Metla GTK) Lisäksi teetetty laaja kuluttajakysely (1 vastaajaa) Ympäristötietoisuus/arvot, päästöjen hillinnän esteet, valinnat
www.lowcarbonplatform.fi VTT:n koordinoima VATT:n, Metlan ja GTK:n kanssa toteutettu yhteishanke, jota rahoittivat Tekesin Green Growth -ohjelma ja tutkimuslaitokset. Kokonaisbudjetti 99 euroa, hanke kesti 2,5 vuotta. Työtä ohjasi TEM (johtoryhmän pj.), YM, VM, MMM, LVM ja Tekes. Hankkeessa 1. arvioitiin strategisia luonnonvaroja ja niiden käyttöä (metsä- ja mineraalivarat) 2. tuotettiin skenaarioita vaihtoehtoisista kehityspoluista vähähiiliselle yhteiskunnalle 3. muodostettiin interaktiivinen yhteistoimintamalli eli platform
http://www.lowcarbonplatform.fi/ Vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja Suomelle Low Carbon Finland 25 -skenaariot perustuvat neljään erilaiseen näkökulmaan: 1. Jatkuva kasvu (Growth) 2. (Stagnation) 3. (Save) 4. (Change) Lisäksi muodostettu: 1. Perusura eli (noudattaa päivitetyn energia- ja ilmastostrategian perusskenaariota 225 asti) 2. -8 % (sama kuin, mutta EU toteuttaa -8 % päästövähennys-tavoitteen) www.lowcarbonplatform.fi 1.11.214 4
Low Carbon Finland 25 -skenaarioiden pääkohdat ja erot Kaikissa skenaarioissa EU ja Suomi toteuttavat - 8 % khk-päästövähennystavoitteen 25 mennessä (pl. ) Globaali ilmastosopimus toteutuu muissa, paitsi -skenaariossa Uuden teknologian kehitys ja käyttöönotto nopea (Jatkuva kasvu ja ) tai konservatiivinen ( ja ) Suomen teollinen rakenne nykyisen kaltainen (Base-8 %, ), voimakkaasti uudistuva (Jatkuva kasvu, ), supistuva () Yhdyskuntarakenne tiivistyvä (Jatkuva kasvu), hieman hajaantuva () tai nykyisen kaltainen 1.11.214 5
Kasvihuonekaasujen päästöt, Mt 8 7 6 5 4 3 2 1 Vähähiilitavoitteelle tunnistettavissa useita polkuja globaali kehitys ja panostukset uuden teknologian käyttöönottoon avaintekijät kehityksessä Mahdollinen EU 23- ei-pks*-tavoite 21 22 23 25 Muiden kaasujen päästöt Muut CO2- lähteet Liikenteen CO2 Teollisuussektoreiden CO2 Energiasektorin CO2 1.11.214 6 EPKS-sektoreiden päästöt, Mt(CO 2 -ekv.) 35 3 25 2 15 1 5 21 23 25 *ei-pks: maakohtainen taakanjako kohdistuu päästökauppasektorin ulkopuolisiin kasvihuonekaasupäästöoihin Muut Jätehuolto Maatalous Teollisuus ym. Liikenne Rakennukset
Päästöjen vähentämisen kustannuksissa korostuu uuden teknologian käyttöönoton ajoitus Päästöjen marginaalihinta, EUR/t(CO 2 ) 14 12 1 8 6 4 2 21 215 22 225 23 235 24 245 25 Base8 Jatkuva kasvu 1.11.214 7
Energian kysyntä voi kääntyä laskuun vuoden 22 jälkeen Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee merkittävästi, mutta niitä edelleen käytetään vuonna 25 Primaarienergia, TWh 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 21 22 23 1.11.214 8 35 % alle nykykulutuksen 25 Muut Hiili Turve Maakaasu Öljytuotteet Mustalipeä Puupolttoaineet Ydinenergia Vesi- ja tuulivoima Sähkön nettotuonti
Sähkön kysynnän kääntyminen laskuun pysyvästi näyttää epätodennäköiseltä Vähähiilitavoitteet johtavat energiajärjestelmän sähköistymiseen 21 22 23 25 11 Nettotuonti 9 Aurinko ym. Sähkön hankinta, TWh 7 5 3 1 Kaukolämpö- CHP Teollisuuden CHP Kaasu- / öljylauhde Hiili- / turvelauhde Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima -1 Sähkön nettovienti 1.11.214 9
Vähähiiliskenaarioissa uusiutuvan energian osuus kasvaa 4-6 %:in primäärienergiasta ja 55-65 % loppuenergiasta Merkittävin uusiutuvan energian lähde on puubiomassa, mutta myös tuuli- ja aurinkoenergian osuudet kasvavat merkittävästi Uusiutuva primaarienergia, TWh 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 21 22 23 1.11.214 1 25 Pumppulämpö Jäte Biojalost. tuonti Agrobio Mustalipeä Puupolttoaine Aurinko Tuulivoima Vesivoima
Huolimatta oletetusta teollisuuden rakennemuutoksesta sen osuus loppuenergiankulutuksesta kasvaa n. 5 %:in Korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistus on energiaintensiivistä 21 22 23 25 3 Liikenne Energian loppukulutus, TWh 25 2 15 1 5 Asuminen Palvelut ja maatalous Muu teollisuus Perusmetalli Massa ja paperi 1.11.214 11
Rakennuksissa siirrytään - ja jopa plus-energiaratkaisuihin vuoteen 25 mennessä Kotitalouksissa ja palvelusektorilla sähkön osuus kasvaa merkittävästi, öljylämmityksestä luovutaan kokonaan 21 22 23 25 Asumisen ja palveluiden loppuenergia, TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Muu Sähkö Lämpö Muu bio Puu Turve Kaasu Öljy Hiili 1.11.214 12
Liikenteen energiankulutus pienenee jopa puoleen nykytasosta, jos uudet teknologiat otetaan monipuolisesti käyttöön Liikenteen loppuenergia (ml. kv. ilmailu), TWh 6 5 4 3 2 1 21 22 23 25 Muut Vety Sähkö Lentopolttoöljyt Biojalosteet Bensiini Diesel ym. Biopolttonesteiden tuotanto / kulutus, PJ 12 1 8 6 4 2 21 Biojalosteet voivat olla Suomelle myös merkittävä vientituote 22 23 25 Kulutus Tuotanto 1.11.214 13
Herkkyystarkastelut kolmelle kriittiselle tekijälle 1. CCS ei toteudu 2. Osa bioenergiaraaka-aineista ei enää -päästöistä jatkossa 3. Ydinvoimainvestoinnit eivät toteudu (Suomi/EU) CCS:n poissulkeminen keinovalikoimasta kasvattaa päästöoikeuden hinnan yli kaksinkertaiseksi (l. noin 3 /t v. 25) Biomassan päästökerroin pienentäisi sen käyttöä ja nostaisi päästöoikeuden hintaa noin 2 % Ydinvoiman poissulkeminen heikentää Suomen energiaomavaraisuutta Talteenotettu hiilidioksidi, Mt CO2 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 22 23 25 Fossiilinen poltt.jalostus Teollisuus Bio-CCS Fossiilinen sähkö 1.11.214 14
Kuluttajakyselyn perusteella neljä viidestä (79 %) pitää tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tärkeänä 1.11.214 15
TEKNOLOGIASTA TULOSTA