Suomen Pörssisäätiö sari.lounasmeri@porssisaatio.fi Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi 28.3.2017 Pörssisäätiön lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista VM077:00/2016 Pörssisäätiö kiittää valtiovarainministeriötä saamastaan lausuntopyynnöstä. Pörssisäätiön säädekirjan mukainen tehtävä on edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita. Lausunnossaan Pörssisäätiö tuo esille huomioita erityisesti yksityissijoittajan sekä kotimaisen arvopaperimarkkinan näkökulmasta. Yleistä Työryhmälle oli annettu tärkeä tehtävä tarkastella yritysverotusta kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Hallitusohjelmassa korostetaan pyrkimystä talouskasvuun sekä omistajuuden ja yrittäjyyden edistämistä. Pörssisäätiö pitää näitä tavoitteita erittäin keskeisinä. Suomi tarvitsee omistajia. Yritysverotus Raportissa ei esitetä muutoksia yritysverotukseen. Pörssisäätiö yhtyy raportissa esitettyyn käsitykseen siitä, että yhteisöverokantamme on tällä hetkellä kilpailukykyinen. Kansainvälistä kehitystä on kuitenkin jatkuvasti tarkkailtava. Verrokkimaiden päätökset vaikuttavat yrityksiin ja siten Suomessakin yhteisöverokantaa on tarvittaessa oltava valmis laskemaan. Kannatettava käytäntö olisi asian avoin viestiminen ja tulevaan kehitykseen sitoutuminen. Hallituksen olisi hyvä tehdä pidemmän aikavälin suunnitelma yhteisöverokannan kilpailukykyisenä pitämisestä (alentamisesta), mikä viestittäisiin julkisesti. Koska yritysten verotukseen on viime vuosina jo tehty myönteisiä muutoksia eikä välitöntä muutospainetta ole, Pörssisäätiön näkemyksen mukaan nyt tulisi kiireellisemmin paneutua työntekijän ja omistajan verotukseen. Osinkoverotus Raportin mukaan hyvän osinkoverojärjestelmän tulee olla neutraali ja yksinkertainen. Pörssisäätiö on tavoitteesta samaa mieltä. Nykyinen osinkoverojärjestelmä ei kuitenkaan täytä näitä vaatimuksia. Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja ohjaa päätöksentekijöitä osin epätoivottavalla tavalla.
Pörssisäätiön näkemys on, että pitkällä tähtäimellä tulisi pyrkiä neutraaliin osinkoverojärjestelmään, jossa kaikkia osinkoja verotetaan samalla tavalla riippumatta siitä, onko niitä jakava yhtiö listattu vai listaamaton. Näin kaikki osingot olisivat myös (osin) pääomatuloveron alaisia. Mikäli osinkoverojärjestelmää ei lyhyellä tähtäimellä haluta muuttaa, tulisi pyrkiä pienentämään listattujen ja listaamattomien yritysten osinkoverotuksen välistä eroa keventämällä listattujen yritysten osinkojen pääomatuloveron alaista osuutta, tarkastelemalla uudelleen First North markkinapaikan yhtiöiden osinkoverokohtelua sekä helpottamalla pienten pörssiosinkojen verokohtelua. Raportissa todetaan (s. 87), että: Nykyisen osinkoverojärjestelmän ongelmat liittyvät erityisesti niin sanotun yrittäjähuojennuksen parametreihin sekä listaamattomien yhtiöiden ja listayhtiöiden osingonjaon verorasituksen epäsuhteisuuteen. Pörssisäätiö muistuttaa, että listaamattomien yritysten osinkoverokohtelun kutsuminen yrittäjähuojennukseksi antaa järjestelmän nykytilasta väärän käsityksen. Alkuperäinen tavoite on ollut luoda yrittäjille huojennus. Osingonsaajan verokohtelun määrääminen sen mukaan onko osinkoa jakava yritys listattu vai listaamaton ei kuitenkaan liity suoraan yrittäjyyteen ja yrittäjyyden edistämiseen. Joukkorahoituksen yleistyessä listaamattomilla yrityksillä on yhä suurempi määrä pieniä sijoittajia osakkeenomistajina. Osa pienistä sijoittajista pyrkii erityisesti sijoittamaan listaamattomiin yrityksiin osinkoverojärjestelmän takia. Listaamattomia yrityksiä myös tarjotaan sijoituskohteina käyttämällä markkinoinnissa avoimesti argumenttina edullista osinkoverotusta. Näin verotus ohjaa sijoittajan päätöksen tekoa. Sen sijaan että päätös perustuisi puhtaasti riskiin ja tuotto-odotukseen, sijoittaja tekee päätöksen verotuksen perusteella. Nykyinen osinkoverojärjestelmä voi ohjata sijoittajaa tekemään sijoittajansuojan näkökulmasta epäedullisia päätöksiä. Listaamattomien ja listayhtiöiden osingonjaon verotuksen erilaisuus aiheuttaa ohjausvaikutuksia ja kynnyksiä. Jaottelu listaamattomiin ja listattuihin ei jaa yrityksiä alunperin tarkoitetulla tavalla yrittäjien ja sijoittajien omistamiin yrityksiin. Usealla listatulla yhtiöllä on alkuperäinen yrittäjä edelleen suurena omistajana. Moni First North markkinapaikan yritys on liikevaihdoltaan ja markkina-arvoltaan hyvin pieni ja näiden yritysten omistajakunta koostuu tyypillisesti sadoista, korkeintaan muutamasta tuhannesta osakkaasta. Toisaalta Suomessa on hyvin suuria listaamattomia yrityksiä ja joillakin listaamattomilla yrityksillä on myös erittäin laaja omistajakunta. Pörssisäätiön näkökulmasta sekä alkuperäiset yrittäjät että myöhemmin mukaan tulleet sijoittajat ovat riskinottajia ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä omistajia. Mikäli yrittäjiä halutaan erityisesti kannustaa aloittamaan uutta liiketoimintaa ja ottamaan alkuvaiheen riskiä, tulee tähän löytää nykyistä osinkoverojärjestelmää parempi ratkaisu. Raportin mukaan:...luonnollisilta henkilöiltä saatavan suoran osakerahoituksen merkitystä investointien rahoituksen lähteenä voidaan listatuissa yhtiöissä pitää pienenä.... Pörssisäätiö on tästä näkemyksestä ja sen perusteluista eri mieltä. Vuonna 2016 Helsingin pörssin pörssilistan yritykset keräsivät rahoitusta osakeanneilla 11,3 miljardia euroa. Listautumisantien yhteydessä kerätyn pääoman osuus tästä summasta oli 210 miljoonaa euroa. Lisäksi listautumisten yhteydessä osakkeita myytiin 524 miljoonalla eurolla. Samana vuonna First North markkinapaikan yritykset keräsivät osakeanneilla 46 miljoonaa euroa, josta listautumisantien osuus oli 31 miljoonaa euroa. Lisäksi vanhat omistajat myivät osakkeita listautumisantien yhteydessä 5 miljoonalla eurolla. Yhteensä pörssilistan ja First North markkinapaikan yhtiöt keräsivät vuonna 2016 osakeanneilla (mukaan lukien listautumisannit, poislukien osakemyynnit) rahoitusta poikkeuksellisen suuren määrän, yhteensä lähes 12 miljardia euroa. Vuonna 2015 vastaava anneilla kerätty
rahoitus oli yhteensä 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2014 yhteensä 1,4 miljardia euroa. (luvut Nasdaq Helsingin tilastoista) Pörssi on merkittävä rahoituskanava ja luonnollisten henkilöiden merkitys pörssin toiminnalle on ratkaiseva. Voidaan jopa sanoa, että ilman yksityissijoittajia ei olisi toimivaa pörssiä. Vuoden 2016 lopussa Suomessa arvo-osuusjärjestelmän mukaan kaikkia sijoittajia (eri arvo-osuustilit) oli yhteensä 840 000, joista kotitalouksia oli 794 000 (lähde: Euroclear). Luonnolliset henkilöt osallistuvat pörssiyhtiöiden osakeanteihin. Listautumisanneissa kerättävä pääoma jaetaan tyypillisesti yleisöantiin (piensijoittajat) ja instituutioantiin. Yleisöantien osuudet ovat vuosina 2014-2016 vaihdelleet välillä 3-40 prosenttia koko annista. Pienten sijoittajien merkitys ei rajoitu vain kerättyyn pääomaan. Yhtiöt tavoittelevat lukumäärältään laajaa omistajakuntaa, koska näin taataan osakkeelle parempi likviditeetti. Eri omistajat ostavat ja myyvät eri aikaan, jokainen omistaja tekee päätöksensä itsenäisesti. Parempi likviditeetti johtaa parempaan arvonmuodostukseen. Näin kaikkien omistajien ja yhtiön yhteinen etu on saada monipuolinen omistajakunta. Käytännössä listautumisanneissa merkitsijät ovat pitkälti kotimaisia. Ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita kotimaisten sijoittajien käyttäytymisestä. Kotitalouksien mukaan saaminen on yksi signaali sijoituskohteen houkuttelevuudesta. Luonnollisilla henkilöillä on keskeinen merkitys sekä listautuneiden yhtiöiden rahoittajina että muiden rahoittajien kiinnostuksen herättäjinä. Raportin mukaan (s. 88): Listattujen osinkojen verorasitusta henkilöverotuksessa voidaan kuitenkin pitää kansainvälisesti vertaillen kireänä. Pörssisäätiö pitää tärkeänä, että tämä huomioidaan jatkossa osinkoverotusta kehitettäessä. Mikäli osinkoverotukseen ei tehdä rakenteellista uudistusta, tulisi listattujen yhtiöiden jakamien osinkojen veronalaista osuutta alentaa nykyisestä 85 prosentista takaisin aikaisempaan 70 prosenttiin. Osinkoverotuksen kiristyksen jälkeen osakkeita omistavien luonnollisten henkilöiden lukumäärä on laski vuodessa (31.12.2013-31.12.2014) 833 000 omistajasta 809 000 omistajaan (lähde: Euroclear / arvoosuustilit). Samalla rahastosäästäjien ja kapitalisaatiosopimusten lukumäärä lisääntyi. Omistajien lukumäärän lasku on jatkunut ja oli vuoden 2016 lopussa 794 000. Osakkeita omistavien luonnollisten henkilöiden lukumäärä on näin ollen vähentynyt kolmessa vuodessa viidellä prosentilla. Selkeimpänä syynä määrän laskuun ja siirtymään rahastoihin ja vakuutuskuoriin on osinkoverotuksen kiristyminen. Pörssiosinkojen veronalaisen osuuden nostaminen 85 prosenttiin on lisännyt kotimaisten omistajien vaatimuksia pörssiyhtiöille ostaa omia osakkeita osingonjaon sijaan. Hankintameno-olettamalla vähennetyn luovutusvoittoveron katsotaan tuovan osinkoveroa edullisemman verokohtelun. Historiallisesti voidaan kuitenkin todeta, että omien osakkeiden ostoja on tehty usein jälkikäteen katsoen vääriin aikoihin osakekurssien ollessa korkealla ja näin sekä osakkeenomistajat että verottaja ovat menettäneet tuloja. Osingonjako on tasapuolisin ja pääoman uudelleen allokoitumisenkin kannalta paras tapa jakaa kertyneitä voittovaroja. Omien osakkeiden takaisinostaminen vääristää kursseja, vaikuttaa mahdollisesti johdon kannustusjärjestelmiin vääristävästi ja kohtelee passiivisia (pieniä) omistajia epäedullisesti. Veronalaisen osuuden laskeminen takaisin 70 prosenttiin poistaisi tämän epätoivotun ohjausvaikutuksen. First North yhtiöiden osinkoverotus / hallitusohjelmassa mainittu selvityskohde Raportissa todetaan seuraavasti (s. 106): Listayhtiöstä ja toisaalta listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus poikkeavat nykyisin toisistaan selvästi Suomen osinkoverojärjestelmässä.... Useissa yhteyksissä on arvioitu, että tällä on jossain määrin listautumisintoa hillitsevä vaikutus. Arviota voidaan edellä mainituin varauksin pitää oikeana. Tämän vuoksi listayhtiön ja listaamattoman yhtiön jakaman
osingon verotuksen erojen kaventamista voidaan lähtökohtaisesti pitää perusteltuna. Pörssisäätiö yhtyy tähän työryhmän näkemykseen. Nasdaqin tilaston mukaan Ruotsissa listautuneet yhtiöt ovat vuosina 2005-2014 kasvaneet nopeammin ja luoneet enemmän työpaikkoja kuin listaamattomat verrokit. Työpaikkojen vuotuinen kasvuvauhti on ollut listatuilla yhtiöillä noin 7,5 prosenttia ja listaamattomilla hieman yli 5 prosenttia. Liikevaihdon vuotuinen kasvu on vuosina 2005-2014 ollut listatuilla yhtiöillä noin 28 prosenttia ja listaamattomilla noin 14 prosenttia vuodessa. Kun tavoitteena on kasvu ja työpaikkojen luominen, listautumisten edistäminen tukee tavoitetta. Raportin mukaan osinkoverotuksen kynnystä tulee madaltaa. Pörssisäätiö on tästä samaa mieltä. Raportissa työryhmä esittää, että kynnystä madallettaisiin kiristämällä listaamattomien yritysten verotusta. Pörssisäätiö esittää pitkän aikavälin tavoitteena kynnyksen poistamista siirtymällä neutraaliin osinkoverotukseen (sama listatuille ja listaamattomille). Lyhyellä tähtäimellä kynnyksen madaltaminen on listautumisten ja siten kasvun edistämiseksi tärkeää. Hallitusohjelmassa mainittu First North yhtiöiden osinkoverotuksen yhtenäistäminen listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kanssa on yksinkertaisin ja edullisin tapa siirtää kynnystä. Listattujen ja listaamattomien yritysten erilainen osinkoverokohtelu luo kynnyksen pörssilistaukselle....[monenkeskisellä markkinapaikalla] yhtiöt voivat hakea riskipääomaa laajalta sijoittajajoukolta, ja myös kotitaloudet pääsevät sijoittamaan kasvuyhtiöön. Mikäli listaamattomien yritysten osinkoverokohtelu laajennetaan koskemaan monenkeskisen markkinapaikan yhtiöitä, poistetaan näiden yhtiöiden kynnys hakeutua markkinapaikalle. (Valtiovarainministeriön raportti Pääomamarkkinat ja kasvu, 2012) First North yhtiöiden osinkoverotuksen muuttaminen kannustaisi yrityksiä kasvuun ja tukisi kotitalouksien mahdollisuutta rahoittaa aikaisemman vaiheen kasvuyrityksiä. Näin luotaisiin korkean nettovarallisuuden omaaville listaamattomille yrityksille veroneutraali tapa monipuolistaa sijoittajakuntaa ja siten saada uusia kasvuhakuisia omistajia, mikä johtanee suurempaan investointihalukkuuteen. Näin vahvistetaan myös kotimaista kasvuputkea. Ruotsin esimerkki osoittaa että saman kokoluokan yrityksistä monenkeskiselle markkinapaikalle hakeutuneiden yritysten liikevaihdon kasvu sekä työntekijöiden määrän kasvu ylittävät merkittävästi listaamattomien verrokkiyritysten vastaavat tunnusluvut. Osinkovero on yksi tekijä, jota listautumista harkitsevat yritykset miettivät. Muutos parantaisi myös sijoittajansuojaa mahdollistamalla laajasti omistetuille yrityksille veroneutraalin siirtymisen markkinapaikalle, jossa on lainsäädännöllä huomioitu piensijoittajien olemassaolo. Suomessa pörssilistalla on 129 yhtiötä ja First North markkinapaikalla 20 yhtiötä. Tukholmassa pörssilistalla on 286 yhtiötä ja First North markkinapaikalla 204 yhtiötä. Suomessa First North markkinapaikalla on suhteellisesti ottaen vähän yhtiöitä verrattuna pörssilistan yhtiöiden määrään. Suomessa on toistaiseksi yksi monenkeskinen markkinapaikka, Nasdaq First North Finland, markkinapaikalla on vasta vähän yrityksiä ja näistä moni ei jaa osinkoja, näin ollen osinkoverotuksen muutoksen fiskaalinen vaikutus on erittäin pieni. Yhteensä seitsemän First North -yhtiötä jakoi keväällä 2015 osinkoja 12,84 milj. euroa ja kahdeksan First North yhtiötä jakoi keväällä 2016 osinkoja 12,96 milj. euroa. Mikäli koko osinkosumma olisi maksettu osinkoveroa maksaville yksityishenkilöille, olisi 25,5 % veroa vastannut 3,3 miljoonaa euroa verotuloa. Käytännössä saajien joukossa oli myös instituutioita, joilla on eri verokohtelu eli verotulo on ollut pienempi. Listaamattoman yrityksen maksama osinkovero vastaavalta osinkosummalta olisi vähintään 7,5 % veroa eli 0,25 miljoonaa euroa verotuloa. Näin veromuutoksen fiskaalinen vaikutus olisi selvästi alle 3 miljoonaa euroa. Voidaan säätää, että verokohtelu ei koske pörssilistalta siirtyviä siirtymäaikana (esim. 3 v.).
Monenkeskisen markkinapaikan (First North Finland) yhtiöiden maksamat osingot 2015 ja 2016 listautumispvm osingot 2016 osingot 2015 Ahola Transport 30.3.2016 Cleantech Invest 12.6.2014 0 0 Detection Technology 16.3.2015 906 568 0 Elite Varainhoito 30.11.2015 86 444 Fit Biotech 1.7.2015 0 0 Herantis Pharma 11.6.2014 0 0 Nexstim 14.11.2014 0 0 Nixu 5.12.2014 554 583 488 963 Piippo 10.3.2015 323 187 310 259 Privanet 15.6.2016 Robit 21.5.2015 635 356 432 660 Savo-Solar 24.4.2015 0 0 Suomen Hoivatilat 31.3.2016 Talenom 11.6.2015 0 0 United Bankers 24.11.2014 3 624 828 2 078 120 Verkkokauppa.com 4.4.2014 6 759 770 6 384 227 Vincit 17.10.2016 Zeeland Family 3.12.2007 69 893 0 12 960 629 9 694 228 Siili Solutions 885 113 Taaleri 2 263 556 12 842 898 Pienten pörssiosinkojen verottomuus saajalle / hallitusohjelmassa mainittu selvityskohde Raportin mukaan (s. 109):...hallitusohjelman mukaisella selvityskohteella pienten osinkojen verovapaudesta tarkoitettaneen lähtökohtaisesti listatuista yhtiösitä saatuja osinkoja.... Pörssisäätiö on rajauksesta samaa mieltä, verovapaus kohdistuisi nimenomaan pörssiosinkoihin, joita verotetaan ankarammin kuin listaamattomien yritysten osinkoja. Raportissa 500 euron verovapaan pörssiosingon fiskaaliseksi vaikutukseksi todetaan vuoden 2015 verotustietojen perusteella 38 miljoonaa euroa. Pörssisäätiön selvityksen perusteella yli 400 000 yksityishenkilöä sai pörssiosinkoja vuonna 2015 alle 500 euroa vuodessa eli he kaikki hyötyisivät muutoksesta täysimääräisesti. Muutoksen ensisijainen tavoite olisi kuitenkin uusien omistajien löytäminen. Kotimaisilla kotitalouksilla on talletustileillä 85 mrd euroa keskikorolla 0,18 %, osakkeissa 32 mrd euroa ja rahastoissa 20 mrd euroa (lähde: Suomen Pankki ja Tilastokeskus). Muutoksen tavoitteena olisi edistää kansalaisten halukkuutta sijoittaa varojaan tuottavammin ja toimia yritysten kasvun rahoittajina samalla sijoittajansuoja huomioiden. Tavoitteena on myös tukea kotimaista omistajuutta ja lisätä kotitalouksien määrää pörssiyhtiöiden omistajina.
Työryhmän raportissa epäillään, että (s. 110-111)... pienten osinkojen verovapautta koskevalla säännöksellä ei olisi ilmeistä ja välitöntä merkitystä kotimaisen talouskasvun, suomalaisten kotitalouksien taloudellisen aktiivisuuden ja sijoitusaktiivisuuden parantamisen kannalta. Kansalaisten sijoittamisaktiivisuuden kannalta ensisijaisia ja merkittävimpiä rajoitteita ovat kunkin henkilön mahdollisuudet ja kyvyt harjoittaa sijoittamista. Pörssiosakkeita suoraan omistavien yksityishenkilöiden lukumäärä on laskenut osinkoveron korotuksen jälkeen (2013: 833 000 omistajaa vs. 2016: 794 000 omistajaa). Tämä viittaa siihen, että veromuutokset vaikuttavat suomalaisten kotitalouksien sijoitusaktiivisuuteen. Henkilöiden mahdollisuuksia harjoittaa sijoittamista voi mitata käytettävissä olevalla varallisuudella. Kotitalouksien talletukset ovat kasvaneet ja saavuttaneet uuden ennätystason, 85 miljardia euroa. Lisäksi kotitalouksien lukumäärä rahastosäästäjinä on lisääntynyt ja vakuutuskuoria käytetään aikaisempaa enemmän. Näihin syynä on nimenomaan kiristynyt pörssiosinkojen verotus muun sijoittajan verotuksen säilyessä aikaisemmalla tasollaan. Kotitalousomistajien lukumäärä vuosina 2011-2016 840000 820000 800000 780000 Kotitalousomistajia 2011-2016 760000 1 2 3 4 5 6 Luonnollisten henkilöiden pörssiosinkojen verotusta olisi hyvä tarvittaessa tarkastella jatkossa samassa yhteydessä myös eri sijoitusmuotojen verotuksen neutraalisuutta selvitettäessä. Ansiotuloverotus Työryhmä esittää raportissa että keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on, ettei ansiotulon rajaveroaste ylittäisi millään tulotasolla 50 prosenttia. Pörssisäätiö kannattaa esitettyä tavoitetta. Lopuksi - yhteenveto Pörssisäätiö yhtyy työryhmän raportissa esitettyyn näkemykseen yhteisöverokannan nykyisestä kilpailukyvystä ja tarpeesta jatkossakin tarkastella kilpailukyvyn säilymistä. Pörssisäätiö kannattaa myös työryhmän tavoin lähtökohtaisesti laajaa veropohjaa. Myös muista yritysverotukseen liittyvistä erilliskysymyksistä Pörssisäätiö on pitkälti samaa mieltä työryhmän raportissa esitettyjen näkemysten kanssa.
Osinkoverotuksen osalta Pörssisäätiö yhtyy monelta osin työryhmän raportissa esitettyihin perusteluihin, erityisesti liittyen nykyisen osinkoverojärjestelmän aiheuttamiin negatiivisiin ohjausvaikutuksiin ja listautumiskynnykseen. Pörssisäätiö päätyy kuitenkin eri johtopäätökseen eli Pörssisäätiö ei kannata esitettyä osinkoverotuksen muutosta. Pörssisäätiö kannattaa osinkoverojärjestelmän uudistamista niin, että lähtökohtana ei olisi osingonsaajan verokohtelun sitominen osingonjakajan statukseen listattuna tai listaamattomana yrityksenä. Mikäli rakenteellinen muutos ei ole lyhyellä aikavälillä mahdollinen, Pörssisäätiö kannattaa listattujen yhtiöiden jakamien osinkojen veronalaisen osuuden palauttamista takaisin 70 prosenttiin sekä hallitusohjelmassa mainittuja, työryhmän selvittämiä erillistoimenpiteitä. Pörssisäätiö kannattaa hallitusohjelmassa mainittuja osinkoverotuksen erillistoimenpiteitä: First North yritysten osinkoverotuksen muuttamista sekä pienten pörssiosinkojen verovapautta. Nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa nopeasti, niiden fiskaaliset vaikutukset ovat rajattuja. Toimenpiteet auttavat lyhyellä aikavälillä akuutteihin ongelmakohtiin, listautumiskynnyksen siirtämiseen sekä kotitalousomistajien sijoitusaktiivisuuden nostamiseen. Pörssisäätiö kannattaa työryhmän ansiotuloverotuksen ylimpien rajaverojen keventämiseen tähtääviä esityksiä. Sari Lounasmeri toimitusjohtaja Pörssisäätiö