Talouspolitiikka/Veropolitiikka Tero Honkavaara. Valtiovarainministeriö. Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne

Transkriptio

1 Tero Honkavaara Valtiovarainministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti Työryhmän tehtävänä on ollut tarkastella yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Työryhmä on arvioinut Suomen nykyistä yritysverojärjestelmää suhteessa muiden valtioiden yritysverojärjestelmiin sekä yritysverojärjestelmän vaikutuksia investointeihin ja kasvuun. Siltä osin kuin käsiteltävät asiat kytkeytyvät osinkoverotukseen tai muuhun henkilöverotukseen myös näiden veromuotojen tarkastelu kuului työryhmän toimeksiantoon. Lausuntonamme esitämme seuraavaa. Yritysverotuksen peruslinja on oikea Kuten raportissakin on todettu, Suomen nykyinen yhteisöverokannan taso on kansainvälisessä vertailussa nyt kohtuullisen kilpailukykyinen eikä välitöntä tarvetta sen alentamiselle ole. Verotuksemme kilpailukykyisyyttä on kuitenkin seurattava herkeämättä. On tärkeää, että uudistustarpeisiin reagoidaan riittävän nopeasti. Suomeen verrattavissa maissa verokannat ovat hiljalleen systemaattisesti laskeneet. On odotettavissa, että laskusuunta edelleen jatkuu. On myös huomattava se, että edellisellä hallituskaudella toteutettu yhteisöverokannan alentaminen on vaikuttanut myönteisesti investointeihin ja voittojen tulouttamiseen Suomeen. Kansainvälisen verotuksen uudistushankkeet tulevat vääjäämättä lisäämään kansainvälistyneiden yritystemme verorasitusta. Jotta yritysverotuksemme kilpailukykyisyys voidaan säilyttää, tulee olla valmius yhteisöverokannan lisäalennuksiin. Työryhmän esitys siitä, että yhteisöverokantaa voitaisiin alentaa pidemmän ajan kuluessa ennakkoon ilmoitettavalla tavalla, on kannatettava ja kansainvälisestikin käytetty. Myös Suomessa tulisi löytyä poliittista tahtoa ja sitoutumista verotuksen tiekartan kehittämiseksi yli vaalikausien. Näin turvaisimme yrityksille ennustettavan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön. Työryhmän linjauksen mukaisesti yritysverojärjestelmämme tulee jatkossakin perustua laajaan veropohjaan ja matalaan verokantaan. Yritysverotuksen vaihtoehtoiset kehittämismallit, kuten ACE- ja CBIT-mallit eivät ole nyt ajankohtaisia. Työryhmän esittämillä perusteilla myöskään Viron yritysveromalliin siirtyminen ei ole perusteltua. Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 Eteläranta 10, Helsinki Puhelin etunimi.sukunimi@ek.fi w ww.ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 2 (5) Työryhmä on myös arvioinut mahdollisen varauksen käyttöönottamista investointien edistämiseksi. Kuten työryhmäkin on todennut, varausten käyttöönotto monimutkaistaisi yritysverojärjestelmää ja aiheuttaisi hallinnollista taakkaa sekä verovelvollisille että Verohallinnolle. Yritysverotuksen alentaminen on yksinkertaisinta toteuttaa yhteisöverokantaa alentamalla. Innovaatioilla on keskeinen rooli Suomen talouskasvun edistämisessä. Yritysten T&K-toiminnan tukemiselle yhteiskunnan varoilla on myös vahvat perusteet innovaatioihin liittyvien positiivisten ulkoisvaikutusten takia. T&K-toimintaa voidaan tukea sekä suorilla tuilla että verotuksen kautta annettavilla tuilla. Kuten työryhmäkin on todennut, suorilla tuilla voidaan paremmin vaikuttaa t&k-toiminnan kohdentumiseen ja laatuun. Suorat tuet parantavat myös yrityksen kassavirtaa tehokkaammin kuin verotuksen kautta annettavat tuet. Suomen yritysverotus perustuu suurelta osin vuonna 1968 voimaantulleeseen elinkeinoverolakiin. Voidaan kuitenkin kysyä, edistääkö lähes 50 vuoden takainen lainsäädäntö parhaalla mahdollisella tavalla yritystoiminnan ja taloudellisen kasvun edellytyksiä kokonaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Hyvä yritysverojärjestelmä on keskeinen tekijä arvioitaessa yritysten liiketoimintaympäristöä. Nykyinen yritysverotuksemme ei kaipaa mitään suurremonttia, vaan järjestelmän virittely parempaan suuntaan riittää. Yritysverojärjestelmämme toimivuutta ja kilpailukykyä tulisi kehittää mm. seuraavilla toimenpiteillä: - Selvitetään verotuksen kirjanpitosidonnaisuuden poistaminen - Yritysjärjestelysäännöstöä tulee kehittää nykyistä joustavammaksi - Konserniavustuslain kirjanpitosidonnaisuus tulee poistaa - Rajat ylittävien tappioiden vähennysoikeutta tulee laajentaa - Omistajanvaihdoksista aiheutuvat tappiontasauksen rajoitukset poistettava - Osakeluovutusten varainsiirtovero olisi poistettava ainakin silloin, kun on kysymys konserniyhtiöiden välisistä luovutuksista ja yritysjärjestelyistä - Verotuksen ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta parannetaan mm. siten, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tarpeellisuus arvioidaan uudelleen - Verotuksen kansainvälisten muutosten (mm. BEPS ja ATAD) implementointi ei heikennä suomalaisyritysten kilpailukykyä Osinkoverotukseen ehdotettuja kiristyksiä ei pidä toteuttaa Osinkoverojärjestelmää työryhmä esittää muutettavaksi siten, että listaamattomien yhtiöiden jakaman osingon verotuksessa huojennetun osingon pääomatuloosuuden laskennassa käytettävä tuottoaste alennettaisiin 8 %:sta 4 %:iin. Tähän tuottorajaan asti pääomatulona verotettavan osinkotulon veronalaisuusaste korotettaisiin 25 %:sta 40 %:iin ja euron raja poistettaisiin. Nykyisestä osinkoverojärjestelmästä on työryhmäraportissa löydetty useita ongelmakohtia, mutta järjestelmän myönteisiä puolia ja alkuperäisiä tavoitteita ei ole juurikaan huomioitu. Jos osinkoverotusta on tarvetta muuttaa, olisi syytä selvittää myös vaihtoehtoisia osinkoverotuksen malleja eikä vain esittää osinkoverotuksen kiristämistä.

3 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 3 (5) Työryhmän esittämät muutokset listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen tarkoittaisivat noin 300 milj.euron veronkiristystä omistajayrittäjille. Muutokset heikentäisivät yrittäjyyden, omistajuuden, kasvun ja työllistämisen kannusteita. Talouskasvu edellyttää kannustavaa yrittäjyyden toimintaympäristöä ja vahvaa motivaatiota toimia yrittäjänä. Osinkoverotuksen kiristäminen ei tätä tue. Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen tulee edistää kasvuyrittäjyyttä, oman pääoman ohjautumista yritystoimintaan ja liiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Yritysten vahvat taseet ovat kantaneet myös viimeaikaisten taloudellisten vaikeuksien keskellä. Ehdotettujen muutosten sijaan nykyistä osinkoverojärjestelmää tulisi uudistaa siten, että myös listaamattomien yhtiöiden jakamat osingot verotetaan aina pääomatulona. Osinkoverojärjestelmän parantaminen ja sen yksinkertaistaminen edellyttävät ansiotulo-osingoista luopumista. Osinkojen verottaminen ansiotulona rankaisee yrittäjyyttä erityisesti nopeasti kasvavilla, korkean osaamisen aloilla. Työryhmä on käsitellyt listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen muuttamista myös siten, että käyttämättä jäänyt normaalituotto voitaisiin siirtää hyödynnettäväksi myöhempinä vuosina. Työryhmän mielestä muutoksen käyttöönotto edellyttää kuitenkin vielä jatkoselvittelyä. Tämä siirtomahdollisuus tulisi ottaa käyttöön, koska sillä olisi myönteisiä vaikutuksia erityisesti nuorille kasvuhakuisille yrityksille. Työryhmän esityksestä poiketen osakesäästämistä tulisi edistää siten, että listayhtiöiden pienet osingot ja luovutusvoitot säädettäisiin verovapaaksi yksityishenkilöille. Samoin työryhmän esityksestä poiketen osinkoverojärjestelmää tulisi muuttaa siten, että First North-kauppapaikalle listautuviin yrityksiin sovellettaisiin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Listayhtiöiden tiukemmasta säätelystä sekä kireämmästä verotuksesta aiheutuu listautumiskynnys. Tämä listautumiskynnys heikentää omistajien halukkuutta kasvattaa yritystä itsenäisenä yhtiönä listautumisannin avulla. Osinkoverotus muodostaa kasvun esteen. Listautumiskynnyksen madaltaminen osinkoverotuksen kautta parantaisi pienten kasvuyhtiöiden rahoituksen saatavuutta ja tällä tavoin muutos tukisi kasvua. Työn verotuksen alentaminen välttämätöntä Työryhmä toteaa raportissaan, että keskipitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla, että ansiotulojen rajaveroaste ei ylittäisi 50 %:a millään tulotasolla. Työryhmän tavoite on perusteltu, lisätulosta tulisi aina vähintään puolen jäädä tekijälleen käteen. Valtiotalouden tiukan liikkumavaran puitteissa työryhmä esittää välittömästi toteutettavana toimenpiteenä rajaveron alentamista noin 50 prosenttiin euroa ansaitsevien osalta. Tällöin alennus kohdistuisi ryhmään, jonka rajaveroaste on nykyisellään kaikkein korkein. Esitetty muutos keventäisi rajaveroasteita 7,5-9 prosenttiyksiköllä ja kesimääräistä veroastetta enimmillään 3 prosenttiyksikköä.

4 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 4 (5) Työn verotusta on Suomessa viime vuosina kevennetty johdonmukaisesti matalimmilla tulotasoilla. Tämä on toteutettu mm. kohdistaen vähennykset nimenomaisesti työn verotukseen, ei esimerkiksi sosiaalietuuksien päivärahoihin. Samaan aikaan, kun työn verotuksen kevennysvara on kohdistettu matala- ja keskituloisille, on korkeammilla tulotasoilla verotusta kiristetty marginaaliveroasteita nostamalla. Tämä on tiukentanut ansiotuloverotuksemme progressiota entisestään. Ns. solidaarisuusveron alarajaa on alennettu niin, että nykyisin solidaarisuusveron piiriin joutuu jo yli euroa vuodessa ansaitseva työntekijä. Jo noin euroa vuodessa ansaitsevilla rajaveroprosentti on jo yli 50. Suomen kaltaiselle pienelle, avoimelle vientitaloudelle korkeasti koulutettu työvoima on avaintekijä tuottavuuden hyvälle kehitykselle ja korkealle työllisyydelle. Meidän on pystyttävä pitämään osaajistamme kiinni. OECD:n selvitysten mukaan koulutustason kehitys ennustaa osaltaan talouskasvua. Koulutettuun työvoimaan kohdistuu kansainvälisillä työmarkkinoilla kilpailua. Yhä useampi suomalainen, koulutettu aikuinen on valmis luomaan työuransa Suomen ulkopuolella. Globalisaatio ja digitalisaatio ovat omalta osaltaan helpottaneet ja madaltaneet kynnystä hakeutua töihin ulkomaille. Myös tilastot osoittavat, että korkeasti koulutettujen suomalaisten maastamuutto on lisääntynyt. Ansiotuloverotuksemme tulee kannustaa ihmistä kouluttautumiseen ja työn tekemiseen. Koulutuksen ja lisäpätevyyden hankkimisen tulee olla houkuttelevaa ja taloudellisesti kannattavaa. Koulutuksen tuoma ansiotason nousu ei saa hukkua verojen maksuun. Työryhmä toteaa raportissaan osuvasti: "Lähtökohtaisesti voidaan linjata, että lisätulosta, jonka ansaitsee tekemällä töitä enemmän, vastaanottamalla vastuullisempia tehtäviä tai lisäpätevyyttä hankkimalla, ei pitäisi joutua maksamaan yli puolta veroina". Työryhmän verokevennykset kohdistuisivat osuvasti juuri siihen korkeasti koulutettujen ryhmään, jonka osaamispääoman olemme kireällä verotuksella vaarassa menettää. Näistä muutoksista on maan hallituksen syytä tehdä päätökset jo kevään puoliväliriihessä. Työryhmä esittää myös, että työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta laajennettaisiin siten, että työnantajan intressissä tapahtuva koulutus olisi kaikissa tilanteissa työntekijälle verovapaata. Esitetty muutos on tärkeä ja omalta osaltaan se tukee osaamispääoman kasvattavista ja työntekijöiden työllistymistä. Tämä muutos on toteutettava mahdollisimman nopeasti. Kunnioittavasti Elinkeinoelämän keskusliitto EK Talouspolitiikka Jussi Mustonen

5 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 5 (5) Johtaja