Akaan kaupunki 4.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina 13.4.2012 klo 16.00 mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. *********************************************************************************** Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 020 Akaa Maakunta Pirkanmaa Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) kaupunginjohtaja Aki Viitasaari, aki.viitasaari@akaa.fi, 040 335 3335 Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) johdon sihteeri Satu Kari, satu.kari@akaa.fi, 040 335 3227 OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämis-tarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta on. Koska valtion talous ei ole tasapainossa, tulee uudelleen arvioida kaikkia julkisia palveluita. Kuntien talousongelmat johtuvat pääosin siitä, että kunnille on määrätty jatkuvasti uusia tehtäviä. Kuntien käytössä olevat resurssit ja palveluvelvoitteet eivät ole tasapainossa. Toiminnan tehokkuuden osalta palvelurakenteet esim. terveydenhuollossa ovat
liian hajanaiset ja toimintayksiköitä on liikaa. Kaikissa palveluissa keskittämisellä ei kuitenkaan saada hyötyjä. Kuntarakenteessa kaupunkiseutujen ja toisaalta asukasmäärältään pienten, noin alle 10 000 asukkaan kuntien osalta tarve muutoksiin näyttää ilmeiseltä. Yhtenäistä taajama-aluetta olevien kuntien yhdistymiset olisivat järkeviä maankäytön ja yhdyskuntatekniikan näkökulmasta. Pienten kuntien kuntaliitokset taas vähentäisivät niiden haavoittuvuutta yllättäville menoille. Kuntaliitokset vähentävät tarvetta erilaisille yhteistoimintajärjestelyille, kuten kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille. Akaan kaupungilla on positiivisia kokemuksia tältä osin. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Akaan väestö kasvaa hallitusti ja väestörakenne on terve. Lapsia ja nuoria sekä työikäisiä on paljon suhteessa vanhusväestön määrään. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Näkökulma on ihan hyvä. Huomioimatta jää kuitenkin se, että Akaan taloustilanteessa vaikuttavat kuntaliitosten myötä tulleet yhdistymisavustukset, joiden avulla alijäämistä on päästy eroon. Jatkon osalta paineet sopeuttamistoimiin ovat kovat. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kahden kuntaliitoksen myötä Akaata on kehitetty valtion kuntarakenneuudistuksen suuntaisesti. Akaa muodostuu kolmesta taajamasta, Toijalasta, Viialasta ja Kylmäkoskesta sekä maaseutualueista eritoten Kylmäkoskella. Toijala ja Viiala ovat verraten taajamamaista aluetta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Akaan asukkaiden työssäkäynti- ja asiointialueet noudattavat selvästi Helsinki Hämeenlinna Tampere -linjaa ja raideliikenteen kehittäminen edelleen vahvistanee tämänsuuntaista kehitystä. Lähipalvelut ovat akaalaisille tärkeitä ja yleensä palveluiden hyvä saavutettavuus. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Akaan edellytykset tuottaa ja järjestää peruspalvelut kuntalaisille ovat nykyisellään melko hyvät. Henkilöstön saannissa ei ole ollut mittavia ongelmia. Kuntien välisessä yhteistyössä on edelleen paljon kehittämistä ja järkeviä yhteistyömalleja pitää olla jatkossakin yli kuntarajojen. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Akaan kaupunki satsaa merkittävästi elinkeinojen kehittämiseen. Akaan kaupunki on omistajana Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:ssä, joka on seudullinen elinkeinoyhtiö. Yhtiö tuottaa Akaalle, Urjalalle ja Valkeakoskelle elinkeinopalvelut.
Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Akaa on nykyisellään kompakti kokonaisuus, joka pystyy hoitamaan peruspalvelut itsenäisesti ja yhteistyössä lähikuntien kanssa. Maakuntaakin suurempaa väestöpohjaa vaativissa tehtävissä kuten erikoissairaanhoidossa tarvitaan kuntayhtymää joka tapauksessa. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta?, osittain Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta?. Akaan asukkaiden työssäkäynti- ja asiointialueet noudattavat selvästi Helsinki - Hämeenlinna - Tampere -linjaa ja raideliikenteen kehittäminen edelleen vahvistanee tämänsuuntaista kehitystä. Lähipalvelut ovat akaalaisille tärkeitä ja yleensä palveluiden hyvä saavutettavuus. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta?, osittain Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Tarkastelussa tulisi huomioida viime vuosien aikana tehdyt kuntaliitokset ja perustetut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Akaan kaupunki on toiminut esimerkillisesti kunta- ja palvelurakenteita omatoimisesti uudistaen. Suurten muutosten jälkeen Akaassa tulisi keskittyä kehittämään varsinaista toimintaa, kunnan sisäisiä palvelurakenteita ja palvelutuotantoa.
3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Ei ole. Ehdoton edellytys selvitykseen ryhtymiselle on se, että kaikissa selvitykseen lähtevissä kunnissa on vahva tahtotila kuntaliitoksen toteuttamiselle. Tahtotilaa kuntaliitokselle tai liitoksille ei tällä hetkellä tällä alueella ole. Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajako-selvitykseen? Ei ole. Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei katso. Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista?
Akaan kaupunki näkee, että sekä kuntien itse käynnistämä selvitys, että ministeriön käynnistämä selvitys ovat hyviä tapoja sillä edellytyksellä, että kaikissa mukana olevissa kunnissa on tahtotila kuntaliitokseen. Kuntien valtionosuusjärjestelmää tulisi muuttaa uudistuksiin kannustavaksi. Julkisen talouden kokonaistilanne huomioiden kuntaliitosten merkittävä taloudellinen tukeminen ei ole tarkoituksenmukaista. Palvelujen järjestämistä koskevat kriteerit ja velvoittava lainsäädäntö ovat vastenmielisiä ja haitallisia tapoja, eikä niillä synny hyvää lopputulosta. Kuntien rahoitusjärjestelmän käyttäminen välineenä kuntaliitoksiin pakottamiseen, eli eri tarkoitukseen mitä varten se on olemassa, ei liene perusteltavissa. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien - 3. Perustelunne aikataululle Aikataulua ei pysty tässä vaiheessa määrittämään. Se riippuu aivan siitä, milloin tahtotila kuntaliitoksille on olemassa. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntien ja valtion tehtäväjako sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja rahoitus pitäisi selvittää ennen merkittävää kuntarakenneuudistusta. Väliportaan valtionhallintoa (AVI ja ELY) tulee virtaviivaistaa.
OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Akaan kaupungin näkemyksen mukaan kuntalaki on nykyisellään varsin toimiva. Kuntalain taloutta koskevia säännöksiä olisi tarpeen kehittää esim. niin, että kuntien hallitsematon velkaantuminen voitaisiin estää. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kunnallinen demokratia on sinällään vahvaa lähidemokratiaa. Valtuustolla pitää olla aina vastuu kokonaisuudesta. Erilaiset käyttäjädemokratialähtöiset raadit, paneelit ja neuvostot voisivat toimia kansalaismielipiteen tuojina. Sosiaalisen median piiriin on mahdollista rakentaa työkaluja osallistumisen ja vaikuttamisen varmistamiseksi. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien rahoitus tulisi saada vakaammalle pohjalle. Tällä hetkellä peruspalveluiden rahoitus on osin riippuvainen suhdanneherkistä tuloista, kuten yhteisöverosta. Kuntien verotuloja tulisi tasata nykyistä enemmän, sillä kaikilla kunnilla on kuitenkin samat lakisääteiset velvoitteet. Kiinteistövero on palautettava verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasausjärjestelmään. Kiinteistöveron irrottamiseen tasausjärjestelmästä ei ole mitään kestäviä perusteita. Valtionosuusjärjestelmän terveydenhuollon sairastavuuskerroin tulisi määritellä uudelleen väestön todellista sairastavuutta kuvaavien kriteerien avulla. Kuntien vastuulle ei tulisi siirtää uusia tehtäviä ilman että niihin osoitetaan erillinen ja riittävä rahoitus. Rahoitus ei voi perustua kuntien keräämän verotulon lisäämiseen. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut 23.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa:
Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Tärkeintä on, että kunnille ei enää säädetä uusia velvoitteita. Kunnilla on liikaa lakisääteisiä tehtäviä. Kuntien tehtävien mahdollista vähentämistä ja/tai siirtämistä muiden tehtäviksi tulee miettiä hyvin tarkkaan, sillä kuntaperusteinen palvelujärjestelmä on osoittanut asiakaslähtöisyytensä, tehokkuutensa ja taloudellisuutensa. Kuntapohjaisessa järjestelmässä kyetään huomioimaan myös paikalliset olosuhteet ja tarpeet. Kuntien toimintavapautta tulee lisätä poistamalla erilaisia normeja ja määräyksiä sekä valtion kuntiin kohdistamaa valvontaa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Valtion ja kuntien tehtävänjako vaatii perusteellisen selvityksen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä AMK -koulutuksen tehtäväjakoa tulisi tutkia. Tehtävien siirtäminen kunnilta valtiolle ei ole perusteltua ainakaan julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta. Valtion ja kuntien tehtävät tulee erotella selkeästi toisistaan. Viimeaikainen kehitys, jossa valtio sysää hankalia tehtäviään kunnille on katkaistava. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uusien kuntien tehtäviä määriteltäessä ei ole mitään eroa suhteessa nykyisten kuntien tehtävien määrittelemiseen. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.