Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Maarit Autio Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Maarit Autio Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Suomen kunta ja palvelurakenteen uudistamiselle on ilmeinen tarve raportin 4. luvussa esitetyin perustein. Uudistamistarpeen perusteet kuitenkin vaihtelevat tarkasteltaessa kaupunkiseutuja ja toisaalta pitkien välimatkojen maaseutualueita. Monilla maaseutumaisilla alueilla tunnistetut väestö ja talouskehitykseen liittyvät ongelmat eivät poistu vain kuntarajoja muuttamalla. Uudistustyö tulisikin käynnistää valtion ja kuntien tehtävien ja kustannustenjaon uudelleen tarkastelulla ja palvelujen järjestämistapojen uudistamisella siten, että koko Suomen aluella voidaan turvata lähipalvelut kohtuullisin kustannuksin ja etäisyyksin. Nyt sekavuutta aiheuttavat useat yhtäaikaiset uudistushankkeet, joiden etenemisestä tai tuloksista ei ole tietoa ennen tämän lausunnon antamista. Erityisesti suurimmat kustannukset aiheuttavien sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämis ja rahoitusmalli tulisi olla tiedossa ennen kuntakarttojen muotoilemista.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kannonkosken väestöennuste vuoteen 2030 on vain 1,1% aleneva eli väestön määrä pysyy ennusteen mukaan lähes nykyisellä tasolla. Haasteen kuntapalvelujen järjestämiselle muodostaa kuitenkin lähtökohtaisesti pieni asukaspohja. Hyvään kuntayhteistyöhön tukeutuen kuntapalvelut on voitu ja voidaan kuitenkin laadukkaasti järjestää. Vanhusväestön osuus sekä huoltosuhde huononevat lievästi vuoteen 2030 mennessä, mutta tilanne ei Kannonkosken osalta radikaalisti muutu nykytilaan verrattuna. Huomionarvoista on, että seutukunnan v 2030 ennustettu keskimääräinen huoltosuhde on huonompi kuin Kannonkosken kunnan ennustettu huoltosuhde. 50 lapsen syntyvyyskriteeriä on erityisesti maaseutumaisten kuntien osalta pidettävä erittäin korkeana eikä se ole realistinen. Laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta voidaan toteuttaa ja on toteutettu huomattavasti pienempien vuosiluokkien osalta tarvittaessa yhteistyötä hyödyntäen. Kannonkoskelle valmistuu tänä vuonna valtion ja kunnan yhteisesti rahoittama uusi, moderni koulu, joka oli ns. pakkoinvestointi vanhojen koulurakennusten vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. Tämä turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö on ehdottomasti voitava hyödyntää myös mahdollisissa uusissa kuntarakenteissa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kunnille on määrätty lainsäädännön kautta velvollisuus huolehtia kuntalaisten peruspalveluista ja tätä kautta kuntien tehtävien kirjo on varsin laaja. Valtionosuuksien avulla valtio osallistuu lakisääteisten palvelujen järjestämiseen ja tasaa kustannuksia koko Suomen alueella. Valtion tulee jatkossakin perustuslain hengessä huolehtia osaltaan kansalaisten hyvinvoinnista valtionosuus ja kustannusten tasausjärjestelmän avulla. Kannonkosken kuntatalouden ongelmakohdan muodostaa suuri lainamäärä, joka on 2000luvulla syntynyt tarpeesta luoda edellytyksiä työpaikkojen säilymiselle ja syntymiselle sekä asumiselle. Viimeisimpänä suurena lainamäärän nostajana oli vuonna 2010 käynnistynyt pienen kunnan kantokyvylle iso kouluinvestointi. Kannonkosken kunnan taseessa on kuitenkin myös noin yli kolminkertainen ylijäämäpuskuri kuntien asukaskohtaiseen keskiarvoon verrattuna. Lisäksi kunnalla on sähköyhtiön myynnistä kertynyttä sijoitusvarallisuutta. Valtionosuusriippuvaisuus on kuitenkin kohtuullisen suuri. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Palveluiden saatavuus myös pienemmissä taajamissa tulee jatkossakin turvata esimerkiksi verkostomaisella palvelupisterakenteella pitkistä välimatkoista johtuen. Verkostomaista palveluiden järjestämismallia valmisteltiin alueella mm 2010 toteutetussa viiden kunnan kuntajakoselvityksessä. Uhkana raportissa esitetyssä kuntarakennemallissa on palveluiden keskittyminen keskustaajamaan. Lisäksi raportissa käytetyt muuttujat painottuvat kaupunkiseutujen tarkasteluun. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kannonkosken kunta sijaitsee Saarijärven ja Viitasaaren kaupungien keskellä. Kuntalaisten työssäkäynti ja asiointi suuntautuu paljolti näihin taajamiin riipuen siitä kummalla puolella kuntaa asutaan. Tämän vuoksi Kannonkosken näkökulmasta tarkasteltuna, olisi tarkoituksenmukaisinta, jos sekä Saarijärvi että Viitasaari olisivat tulevaisuudessa samaa kuntaa Kannonkosken kanssa, mikäli kuntarakenteita päädytään muuttamaan. Pendelöintitiedot ovat alueemme osalta ainakin osittain virheelliset, koska mm viiden kunnan SoTekuntayhtymän työpaikkamäärät on merkitty keskuskuntaan vaikka työpaikkoja on kaikissa viidessä kunnassa. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Viiden kunnan alueen sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisen vuonna 2009 aloittanut SoTekuntayhtymän perusturvaliikelaitos Saarikka on onnistunut hyvin tuottamaan ko palvelut sekä pitämään kustannustason

11 valtakunnallisiin keskiarvoihin verrattuna maltillisella tasolla. SoTekuntayhtymä toimii hyvässä yhteistyössä peruskuntien ja erikoissairaanhoidon kanssa. Näistä syistä johtuen on vaikea nähdä, mitä lisäarvoa kuntaperusteinen järjestämismalli toisi alueelle nykytilaan verrattuna. Perusopetuspalveluiden osalta Kannonkoskella on edellytykset huolehtia raportissa mainituista asioista itse ja osittain yhteistoiminnassa lähikuntien kanssa. Kannonkoski tekee lähes kaikkien selvityksessä mainittujen kriteerien osalta jo tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa (mm opetussuunnitelmat, kehittämishankkeet, oppilashuollon palvelut ja sen henkilöstö, erityisopetus, henkilöstön rekrytointi ja täydennyskoulutus). Turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön on panostettu rakentamalla kuntaan uusi esi9 vuosiluokkien koulu, joka mahdollistaa palveluiden tarjoamisen laajemmallekin alueelle. Valinnaisaineiden osalta oppilaiden valinnan mahdollisuus toteutuu ja sitä voidaan tarvittaessa töydentää mm verkkoopetuksen avulla. Kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimessa ei ole päätoimisia viranhaltijoita. Hallinnollisten tehtävien osuus em palvelujen tuottamisessa on vähäinen ja henkilöstöresurssit on kohdennettu ensisijaisesti käytännön toimintaan, palveluiden kehittämiseen ja niiden koordinointiin yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Pienen kunnan etuna on läheinen ja tiivis yhteistyö järjestöjen, seurakunnan ja kunnan eri hallintokuntien kesken. Liikuntapalveluiden tuottamisesta vastaa Nuorisomatkailukeskus Piispala. Piispalan ansiosta Kannonkoskella on pieneksi kunnaksi huomattavan runsas liikuntapaikkojen valikoima sekä monipuoliset mahdollisuudet eri liikuntalajien harrastamiseen. Piispala on valtakunnallinen nuorisokeskus, jonka palveluja käytetään laajasti yli kunta, maakunta ja jopa valtakunnan rajojen. Kirjastopalvelujen lainausjärjestelmä on jo useita vuosia toiminut yli kuntarajojen ja vuonna 2013 syntyy koko maakunnan kattava kirjastoaineistorekisteri. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kannonkoskella on yritys ja elinkeinotoimen kehitys 2000luvulla ollut pieneksi kunnaksi hyvin positiivista. Pienen kunnan vahvuudeksi on osoittautunut mm joustava ja nopea päätöksenteko yritysasioissa sekä yritysten tarpeista lähtevä palvelumalli. Toisaalta kunnan suhtautuminen seudun yhteisen elinkeinoyhtiön perustamiseen on ollut myönteinen toisin kuin seutukunnalla yleisesti. Hyvä kehitys on vaatinut myös satsauksia edellytysten luomiseksi työpaikkojen syntymiselle, mikä on osaltaan velkaannuttanut kuntaa. Elinkeinojen kehittämisessä on perusteltua koota ja vahvistaa resursseja, joskin uhkana on asioiden hoidon byrokratisoituminen ja palvelun etääntyminen erityisesti pienistä yrityksistä. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Pohjoisessa KeskiSuomessa tarvitaan voimien ja resurssien kokoamista, mutta erittäin keskeistä on palveluiden saatavuus ja saavutettavuus myös jatkossa. Lähipalvelut tulee turvata myös pienemmissä taajamissa. Lisäksi palveluiden järjestämismalleista tulisi olla tietoa ennen kuntarakenteiden muutoksia. Kuntarakenteen muuttaminen SaarijärvenViitasaaren seutukunnalla on hyvin haasteellista riippumatta hyvin tiedossa olevista vaikeista tulevaisuuden ennusteista. Seudun kuntien näkemykset tulevaisuudesta ovat olleet hyvin erilaiset useista toteutetuista kunta ja palvelurakennetta koskevista selvityksistä huolimatta.

12 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Kannonkosken kunnan näkökulmasta luontevinta sekä yhdyskuntarakenteen että kuntalaisten työssäkäynnin, asioinnin ja elinkeinotoiminnan kehittämisen suhteen olisi koko seutukunnan tai ainakin Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien mukana olo mahdollisessa uudessa kunnassa tai yhteistoiminnassa. Yksin Kannonkosken liittyminen isompaan kuntaan ei poista ongelmia eikä vahvista elinvoimaa alueella riittävästi. Kyseenalaista on sekin, poistaako raportissa esitetynmukainen kuntarakennekaan mm väestö ja talouskehitykseen liittyviä ongelmia Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Yhteistoiminnan kehittäminen palvelutuotannossa tulisi olla aito vaihtoehto kuntaliitoksille. Ensisijaisesti tulisi tarkastella SaarijärvenViitasaaren seutukuntaa yhtenä kokonaisuutena Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei

13 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? SaarijärvenViitasaaren seutukunta huomioiden osalle alueesta jo tehdyt selvitykset ja mikäli seudun muut kunnat ovat selvitykseen valmiita. Kutarakenteen muutoksen osalta tulee erityisesti ottaa huomioon, että Kannonkosken kunnan tai alueen muutaman pienen kunnan liittyminen esimerkiksi Saarijärveen tai Viitasaareen ei ole riittävä eikä hyvä ratkaisu alueen elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaamisen näkökulmasta Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei

14 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ei liene mahdollinen alueellamme, koska kunnilla ei ole yhteistä näkemystä eikä tahtoa asiassa. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Lienee ainoa vaihtoehto edetä asiassa alueellamme, mikäli asiaa halutaan ylipäänsä selvittää. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Välttämätöntä alueellamme. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistamisessa muistettava, että valtionosuuksiin tarvitaan edelleen tasausjärjestelmä, koska maan eri alueet ovat hyvin erilaisia. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Ei hyvä;valtionosuus tai rahoitusjärjestelmän muutoksista ei saa tulla välinettä kuntarakenneuudistuksiin, koska niillä on oma tehtävänsä. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen järjestämistä ei voida säädellä samoilla kriteereillä koko maan osalta, koska olosuhteet vaihtelevat huomattavasti maan eri osissa. Kuntalaisten lähipalvelut on voitava turvata koko maassa. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ei hyvä; vapaaehtoisuus johtaa parempiin tuloksiin. Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Aikatauluun on mahdotonta ottaa kantaa tässä valmistelun vaiheessa Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Muutostuki on ehdoton edellytys mahdollisen uudistuksen toteuttamiselle alueellamme. Erityisesti ennustettu väestö ja talouskehitys muodostaa uudelle kunnallekin kovia haasteita palvelutuotannon järjestämiseen. Tästä syystä alueella tarvittaisiin muutostukea mm talouden tervehdyttämiseen, toimintatapojen uudistamiseen (sisältäen esimerkiksi tietojärjestelmät ja yhteispalvelun kehittämisen) sekä erityisesti elinkeinoelämää vahvistaviin toimenpiteisiin.

15 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? tarvitaan kuntalain kokonaistarkastelu mm muuttuneen toimintaympäristön ja syntyneiden yhteistoimintamallien huomioimiseksi lainsäädännössä kuntatalouden säännösten tarkastelu sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen huomioon ottaminen lainsäädännössä (osa toimintaympäristömuutosta) kunnan osahallintoa koskevat säädökset erityisesti, jos muodostumassa on paljon monikuntaliitoksia muutoksenhaun yksinkertaistamisen mahdollisuudet (mm kuntalaki erityislait) Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? sähköiset palvelukanavat asioinnissa, osallistumisessa ja tiedottamisessa Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? ennakoitavuuden lisääminen ja järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen (lienee ollut tavoitteena jokaisessa toteutetussa valtionosuusuudistuksessa!) alueellisten erojen tasaamista tarvitaan edelleen kunnille annettavien tehtävien kustannuksista täysimääräinen rahoitus Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Katso seuraava kohta Valtion ja kuntien tehtävänjako Keskeistä on tarkastella kokonaisuudessaan uudelleen valtion ja kuntien tehtävien jako. Peruspalvelujen järjestämismallin tulee turvata lähipalvelujen saatavuus myös pienemmissä taajamissa. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Katso edellinen kohta

16 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.