365 mahdollisuutta Vuosikertomus 2010
Muotisuunnittelija Paola Suhosen matkassa s. 22 FINAVIA 2010 365 mahdollisuutta VUOSIKATSAUS 4 Poimintoja vuodelta 2010 8 Toimitusjohtajan katsaus 12 Finavia lyhyesti 13 Finavian arvot 16 Jatkuvuus Finavia aloitti osakeyhtiönä ja jatkaa edellytysten luomista suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. 24 Aikavyöhykkeet Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava lentoasema. 30 Nykyisyys Ajan ilmiöt heijastuvat ihmisten matkustuskäytäntöihin. 38 Tulevaisuus Euroopassa siirrytään valtioiden rajat ylittävien ilmatilalohkojen aikaan. 44 Johtoryhmä ja hallitus Kansanedustaja Pekka Haaviston matkassa s. 28
365 vastuun päivää YHTEISKUNTAVASTUU 48 Taloudellinen vastuu 50 Vastuu ympäristöstä 54 Sosiaalinen vastuu Kisapappi Leena Huovisen matkassa s. 14 57 Hallituksen toimintakertomus 64 Tunnusluvut 65 Tuloslaskelma 66 Tase 67 Rahoituslaskelma 68 Tilinpäätöksen liitetiedot 70 Taseen liitetiedot 78 Tilintarkastuskertomus Toimitusjohtaja Samuli Haapasalon matkassa s. 6 Lentokenttien kuninkaan John Kasardan matkassa s. 36
VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta TAMMIKUU Finavia Oyj aloitti 1.1.2010. Finavia Oyj jatkaa Ilmailulaitos Finavian toimintaa valtion kokonaan omistamana osakeyhtiönä. Helsinki-Vantaan lentoaseman energiatoiminnot siirtyivät kauppasopimuksella Vantaan Energialle. Finavia mukana Next Step 2010 -messuilla. Finavian verkkopalvelusta valmistui mobiiliversio. Mobiiliversiossa voi selata Helsinki- Vantaan ja 16 muun Suomen lentoaseman reaaliaikaisia lentotietoja sekä lukea tuoreimmat uutiset. Helsinki-Vantaan mobiilisivuilla on lisäksi tietoa muun muassa lentoyhtiöistä, lähtöselvityksestä sekä lentoaseman palveluista. HELMIKUU Finavian kampanja Järkevää joukkoliikennettä käynnistyi Suomessa. Finavia halusi muistuttaa kampanjalla lentoliikenteen ympäristötehokkuudesta ja tärkeydestä joukkoliikennemuotona erityisesti kotimaan matkustamisessa ja yhteyksissä ulkomaan lennoille. MAALISKUU Kruunupyyn lentoaseman nimeksi muutettiin Kokkola-Pietarsaari maaliskuun alusta lukien. Helsinki-Vantaa valittiin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoasemaksi. Valinnan teki Skytrax, jonka kyselytutkimukseen vastasi yli 9,8 miljoonaa matkustajaa vuosien 2009 ja 2010 aikana. Matkustajat arvioivat lentoasemapalvelujen laatua 39 eri tekijän osalta. POIMINTOJA HEINÄKUU Helsinki-Vantaan lähilennonjohtotornista maailman modernein. Kentälle asennettiin kaksi uutta tutka-antennia sekä uusinta teknologiaa hyödyntävä multilateraalinen paikannusjärjestelmä. Niiden avulla ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumista voidaan valvoa aiempaa paremmin. ELOKUU Tampere International AirShow järjestettiin 14. 15.8.2010. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla pidetty tapahtuma oli Suomen Ilmailuliiton valtakunnallinen päälentonäytös ja ilmailuvuoden kohokohta. SYYSKUU Finavia päätti jatkaa lentoliikennemaksujen alennusta vuoden 2011 loppuun. Vuositasolla lentoliikenteen toimintaedellytyksiä parantava päätös tarkoittaa 20 miljoonaa euroa alennusta ja koko alennuskautena 1.9.2009 31.12.2011 yhteensä 47 miljoonaa euroa hinnanalennusta. Lennonneuvontapalveluita keskitettiin. Jyväskylän, Vaasan ja Rovaniemen lentoasemien lennonneuvontapalvelut keskitettiin 6.9. alkaen ja Turun, Porin ja Tampere-Pirkkalan lentoasemien lennonneuvontapalvelut 13.9. alkaen. Keskittämisen tarkoituksena on yhdenmukaistaa lennonneuvonnan palveluntarjontaa Suomessa sekä taata asiakkaille H24-lennonneuvontapalvelu yhdestä toimipisteestä. Kaksi Hello Cafen kahvila-ravintolaa ja yksi Hello Shop duty free -myymälä avautuivat 15.9. Rovaniemen lentoasemalla. 4
YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää TOUKOKUU Finaviassa käynnistettiin YT-neuvottelut. Neuvottelut käynnistyivät 7.5. ja ne saatiin päätökseen 24.6. Neuvottelujen tuloksena henkilöstöä vähennetään vuosina 2010 2011 noin sadalla. Suurin osa vähennystarpeesta toteutetaan eläköitymisillä ja yhteisesti sovittavilla irtautumispaketeilla. HUHTIKUU Hilton Helsinki-Vantaa Airportin laajennustyöt alkoivat. Laajennus käsittää 84 uutta hotellihuonetta sekä 400 neliömetriä lisää kokous- ja ravintolatilaa. Huhtikuussa 2010 käynnistyneiden rakennustöiden arvioidaan valmistuvan toukokuussa 2011. Finavia rajoitti vulkaanisen tuhkan vuoksi lentoliikennettä kaikilla lentoasemillaan. Rajoitukset alkoivat 15.4. ja jatkuivat usean päivän ajan. Lentoliikenne alkoi palautua normaaliksi, kun Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi lentoyhtiöille luvan liikennöintiin 22.4. KESÄKUU Finavia-konserniin kuuluva Airpro Oy osti 23.6. RTG Ground Handling Oy:n. Kesäkuun 23. tehdyn yrityskaupan myötä RTG Ground Handling Oy:sta tulee Airpro Oy:n tytäryhtiö. Yrityskauppa tukee Finavia-konsernin strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa lentoliikenteen palvelut kaikilla lentoasemaverkoston lentoasemilla. VUODELTA 2010 Lisää vuoden 2010 tapahtumista: www.f inavia.f i/tiedotearkisto LOKAKUU Finavia valitsi Helsinki-Vantaan vuoden 2010 lentoasemaksi. Valintaan vaikuttivat vuoden aikana saavutetut tulokset ja voimakas sitoutuminen Finavian asettamiin tavoitteisiin. MARRASKUU Finavia sai Vantaa-mitalin elinkeinoelämän hyväksi tehdystä työstä.vantaan kaupungin myöntämän tunnustuksen perusteluna oli Finavian menestyksellinen liiketoiminta ja merkittävä työ Vantaan kaupungin elinkeinoelämän hyväksi. Finavian Lapland Airports oli näkyvästi mukana Levin maailmancupissa. JOULUKUU Lentoasemapalvelujen saatavuus turvataan lailla. Suomen hallitus esitti, että lentoasemaverkosta ja -maksuista säädetään laki. Lain tavoitteena on lisätä avoimuutta ja edistää lentoasemien välistä kilpailua sekä turvata lentoasemapalvelujen tarjonta ja saatavuus. Finavia laajensi asiakkaiden palvelemista sosiaalisen median piirissä avaamalla omat Facebook-sivut. Finavian sivu kulkee nimellä Lentoasema. Sivu edustaa kaikkia Finavian 25 lentoasemaa Suomessa. Suomen kaksi aluelennonjohtoa yhdistettiin koko maan kattavaksi yhdeksi aluelennonjohdoksi. Koko Suomen aluelennonjohtopalvelut annetaan uudistuksen myötä Tampereen Aitovuoressa sijaitsevasta Suomen aluelennonjohdosta. Alueellisen lennonvarmistuksen uusi nimi on Suomen aluelennonjohto, Area Control Centre Finland (ACC Finland). Helsinki-Vantaan lentoasemasta WDC-hankkeen pääyhteistyökumppani. Finavia neuvotteli yhteistyösopimuksen World Design Capital 2012 -hankkeesta vastaavan Kansainvälisen designsäätiön kanssa. Designvuonna 2012 lentoasemalla tullaan panostamaan erityisesti palvelumuotoiluun. 5
Finavian toiminta on sinällään jo yhteiskuntavastuuta. 6
VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää TOIMITUSJOHTAJAN MATKASSA Pitkillä lennoilla nautin ikkunapaikalta eteeni avautuvista erilaisista maisemista ja luen samalla karttaa. Mieleen on jäänyt pysyvästi monia kuvia eri puolilta maailmaa. Niillä on minulle suuri merkitys. Länsi-Siperian alangon yli lennettäessä katson vastavalon suuntaan ja näen jatkuvasti eteeni tulevia tuhansia järviä ja lampia, loputonta suomaisemaa, metsää ja jokia. Mittaamattoman laaja luonnonmaisema on läpipääsemätön, mutta ei ylipääsemätön. Irakin yllä olen törmännyt voimakkaasti vaikuttavaan näkymään; maaston kuviot näyttävät siltä kuin puu haarautuisi koko ajan uusiksi haaroiksi. Minulle ei vieläkään ole selvinnyt, ovatko muodot virtaavan veden jakautumista uusiksi uriksi vai mistä on kysymys. Reitti Helsingistä Yhdysvaltoihin kulkee Grönlannin yli. Mieleen on painunut arktisiin alueisiin liittyvien elementtien voimakkuus: jäätikkö, meri, vuoret, vuonot ja valot. Etelä-Amerikassa Andien yllä lentokoneen ikkunasta avautuu näköala, jossa on lukuisia enemmän ja vähemmän aktiivisia tulivuoria. Niiden sisuksista purkautuu taivaalle ylöspäin kohoavaa höyryä, näkymä on epätodellinen. Eri maanosista näkemäni maisemat avaavat maailmaa minulle. Ne tuntuvat tavoittamattomilta saavuttaa yhden ihmiselämän aikana, mutta minä olen päässyt lentämällä näkemään aavistuksen tästä ihmeellisestä maailmankaikkeudesta ja kokemaan kiehtovien, kauniiden ja ajattomien maisemien lumon. Lentoliikenne yhdistää fyysisesti ja mentaalisesti eri maiden ihmisiä. Tässä vuosikertomuksessa muutama heistä kertoo omista, itselleen merkityksellisistä lentämiseen liittyvistä kokemuksistaan. Suomi läsnä maailmassa Finavia luo keskeiset edellytykset suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan ja alueiden kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. Tämän se tekee takaamalla liiketoiminnallaan turvalliset, laadukkaat ja kustannustehokkaat lentoliikenteen palvelut. 7
VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2010 oli Finavian ensimmäinen vuosi osakeyhtiönä. Vuoteen lähdettiin varovaisin odotuksin. Maailmanlaajuinen lama oli heikentänyt lentoliikenteen kysyntää jo kahtena peräkkäisenä vuotena. Toukokuusta lähtien kysyntä piristyi ja matkustajamäärissä saavutettiin 1,6 prosentin vuosikasvu. Kertomusvuotta voi kuvata lentoliikennetoimialalla turbulentiksi. Huhtikuussa kansainvälisen liikenteen kysyntä oli selvästi elpymässä taantuman aallonpohjasta, mutta sitten Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttama tuhkapilvi pysäytti lentoliikenteen täysin suuressa osassa Eurooppaa. Finavian lentoasemilta peruuntui viikon aikana noin 3 800 lentoa, peruutukset koskivat 270 000 matkustajaa. Joulukuussa Euroopan lentoliikenteen yllätti luminen sää ja lentoasemia jouduttiin sulkemaan. Vaikka Finavian lentoasemat olivat auki, ongelmat Euroopan kentillä heijastuivat myös Suomeen ja lentoja peruuntui. Luonnon asettamat haasteet eivät olleet ainoa lentoliikennettä merkittävästi haitannut ilmiö, vaan vuoden aikana toimialan työnseisauksista aiheutui useampaan otteeseen häiriötä Suomen lentoliikenteelle. Ilman näitä lyhytaikaisia heilahteluja toimiala olisi saanut raportoida taantuman jälkeen jo melko hyvän kasvun, koska lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet kasvussa kevättalvesta 2010 lähtien. toimia talouden parantamiseksi Matkustajamäärän kasvusta huolimatta konsernin liikevaihto ei yltänyt samalle tasolle kuin edellisenä vuonna. Tähän vaikutti 1.9. 2009 alkaen voimaan tullut määräaikainen hinnanalennus, jossa valtion budjettiriihen päätöksen mukaan alennettiin Finavian liikennemaksuja keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Vuoden 2010 tuottoihin tällä oli 20 miljoonan euron vaikutus. Lentoaseman kaupalliset tuotot ja tytäryhtiöiden tuotot kasvoivat kertomusvuonna ja paikkasivat liikennetuottojen kertymää. Tiukan tehostamisohjelman seurauksena konsernin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 30,1 miljoonaa euroa. Tulokseen voimme kaikki olla varsin tyytyväisiä. Riittävä tulostaso tarvitaan palvelujen kehittämiseen ja investointien rahoittamiseen. Kireässä taloustilanteessa Finavian kannattavuuden parantamista on jatkettu määrätietoisesti. Tehostamisohjelma käynnistettiin vuoden 2009 alussa, heti kun Finavian matkustajamäärät kääntyivät laskuun, ja sitä on jatkettu vuonna 2010. Toimenpiteet on kohdistettu kaikkiin konsernin menoihin ja niillä on saavutettu noin 20 miljoonan euron kustannussäästöt vuosittain. Suurimmat säästöt on saatu aikaan toimintojen keskittämisellä. Tehostamisohjelma merkitsi myös henkilöstökulujen karsimista. Emoyhtiössä käytiin koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut saatiin päätökseen hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Osana tehostamisohjelmaa myös investoinnit on mitoitettu kassavirran mukaan huomioiden asiakastarpeet. Investointien rahoittamiseksi konserni myi omaisuuttaan. Finavia on luopunut kahden viime vuoden aikana omaisuuseristä, jotka eivät liity sen ydinliiketoimintaan. Kertomusvuoden aikana konserni ei joutunut ottamaan uutta velkaa. Finavia käynnisti vuonna 2003 Via Helsinki -investointiohjelman, johon sisältyi juuri valmistuneen kolmannen kiitotien lisäksi pysäköintitalo, hotelli, non-schengen-terminaali sekä uusi matkatavaran käsittelylaitos. Tämä kokonaisuudessaan reilun 500 miljoonan euron investointiohjelma saatiin päätökseen kertomusvuonna, kun matkatavaran käsittelylaitos otettiin tuotantoon. aasia-strategia keskiössä Finavia tarkensi strategiaansa vuonna 2010. Toiminnan yhdeksi avaintavoitteeksi on ase- 8
YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää Helsinki-Vantaan merkitys koko Suomen kilpailukyvylle sekä alue- ja elinkeinorakenteelle on keskeinen. tettu Helsinki-Vantaan kehittäminen huippuluokan vaihtoasemaksi maailmassa. Helsinki-Vantaalla on suotuisa maantieteellinen asema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Se ei kuitenkaan yksin riitä houkuttelemaan lentoja Suomeen. Vasta kun otolliseen sijaintiin yhdistetään palvelujen laatu, varmuus, nopeus ja hintakilpailukyky, saamme aikaan yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa menestyvän tuotteen. Finavian hinnat ovat saman kustannustason eurooppalaisista maista kaikkein halvimpia. Lentoliikennetoimialalla pärjäävät ne, jotka pystyvät hallitsemaan kulunsa ja samalla tarjoamaan laadukkaat palvelut. Tarjoamiemme tuotteiden on oltava parempia kuin kilpailijoidemme. Tämän lisäksi lentoyhtiöasiakkaidemme on pystyttävä tarjoamaan matkustajille houkuttelevampia yhteyksiä kuin heidän keskieurooppalaiset kilpailijansa tarjoavat. Vain näin Helsinki-hub säilyttää asemansa. Olemmekin panostaneet asiakasprosesseihin ja lisänneet yhteistoimintaamme lentoyhtiöasiakkaidemme kanssa. Pohdimme yhdessä, miten voimme kasvattaa kilpailukykyämme niin, että siitä hyötyvät lentomatkustajat. Helsinki-Vantaan merkitys koko Suomen kilpailukyvylle sekä alue- ja elinkeinorakenteelle on keskeinen. Sen ja lentoasemaverkon turvin Suomi on läsnä kansainvälisessä markkinassa. Lentoliikenteen pysähtyminen tuhkapilven johdosta osoitti, kuinka tärkeitä nopeat lentoyhteydet ovat keskinäisriippuvuuden verkostoissa toimiville yhteiskunnille, yrityksille ja ihmisille. Lentoliikenteellä on erityisen suuri merkitys kansainvälisestä kaupasta elävälle mutta myös suurista väestökeskittymistä syrjässä olevalle Suomelle kansainvälisen läsnäolon ja kilpailuedellytysten luojana. Helsinki-Vantaan ja Suomen kahdenkymmenen kotimaan talousalueen välillä toimii säännöllinen reittiliikenne. Sen ansiosta kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset voivat ylläpitää toimintaansa eri puolilla Suomea, sen avulla Lapin ja koko Suomen matkailu voi elää ja kasvaa. Ilman Via Helsinkiä, Helsingin tarjoamaa risteys- ja yhteysasemaa, lentoreittiverkosto olisi Suomen elinkeinorakenteelle täysin riittämätön, eikä Suomella olisi nykyisenkaltaisia edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. 9
VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta suomi-kuvan luojia Suomen lentoasemien kokonaismatkustajamäärä vuonna 2010 oli 16,5 miljoonaa. Meitä suomalaisia on kuvattu vaatimattomiksi, emmekä aina itse ehkä näe parhaita puoliamme. Maabrändityöryhmä auttoi työllään meitä havaitsemaan vahvuuksiamme ja kertomaan edelleen niistä maailmalla. Myös Finavialla on oma tärkeä roolinsa Suomi-kuvan rakentajana. Lentoasemat ovat valtaosalle ensimmäinen ja monille jopa ainoa kosketus maahamme. Lentoliikenne on se keino, jonka avulla varmistamme Suomen saavutettavuuden ja voimme itse olla läsnä globaalissa maailmassa. Finavian lentoasemilla erilaistumme suomalaisuudella. Esittelemme lentoasemilla Suomen ja suomalaisuuden parhaita puolia. Näytämme, millaista on suomalainen osaaminen, palveluasenne, design ja ruokakulttuuri. Teemme maastamme kiinnostavan, jotta yhä useampi matkaaja jäisi edes hetkeksi tutustumaan Suomeen ennen kuin suuntaa jatkolennolleen. Yksi keskeisimpiä kehittämiskohteitamme on Lapland Airports -konsepti, jonka avulla tavoittelemme pohjoisen lentoasemille lisää kansainvälisiä matkustajia. Olemme vahvasti sitoutuneet koko lentoasemaverkkoomme. työntekijöiltä vaaditaan muutosvalmiutta Kotimaan liikenteessä matkustajamäärä on vähentynyt vuodesta 2006 alkaen 5,8 miljoonasta matkustajasta 4,5 miljoonaan. Tämä on meille iso haaste. Suomen 25 lentoaseman muodostaman verkoston vähäliikenteisillä lentoasemilla olemmekin etsineet keinoja toimintamme tehostamiseen ja panostaneet esimerkiksi moniosaajuuden kasvattamiseen. Kustannustehokkuutta on lisätty myös keskitetyllä työvuorosuunnittelulla. Olemme tiedostaneet muutosten vaikutukset henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Haluamme pitää kiinni Finaviaan sitoutuneista työntekijöistä ja kehittää toimintojamme kuuntelemalla henkilöstömme näkemyksiä. Haluamme olla strategiamme mukaisesti hyvä työnantaja ja antaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden toimia hyvän esimiehen alaisuudessa. Tiedostamme, että palveluliiketoiminnan pyörittäminen haastavassa toimintaympäristössä on vaativa tehtävä. Palveluliiketoiminnassa jokaisen yksittäisen työntekijän panos on tärkeä. Tilanteemme on hyvä, sillä Finavian vahvuutena on henkilöstön osaaminen. Esimerkiksi käy Helsinki-Vantaan lumiosaaminen, joka keräsi vuonna 2010 laajaa kansainvälistä huomiota. Helsinki-Vantaalla lentoliikenne sujui normaalisti talviolosuhteissa, jotka sekoittivat Euroopassa lentoliikenteen ja aiheuttivat lentokenttien sulkemisia. Finavia voi rakentaa uutta menestyvää liiketoimintaa tällaisen maailman ehdotonta huippua olevan osaamisen varaan tuotteistamalla valikoidut osaamiskonseptit. ketterästi markkinoiden kehityksen mukana Lentoliikennetoimialalla työmme on ennen kaikkea palveluliiketoimintaa, jossa asiakas- 10
YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää kokemuksen merkitys on keskeinen. Jos palveluiden toiminnassa on epävarmuutta riippuu se sitten mistä matkustuspalveluketjun osasta tahansa se vaikuttaa aina merkittävästi ihmisten luottamukseen, asiakaskysyntään ja lentoliikenteen kilpailukykyyn. Viime vuosina lentoliikennettä ovat häirinneet lukuisat työmarkkinaerimielisyydet. Olisi kaikkien toimijoiden yhteinen etu löytää sopimusteitse ja neuvottelemalla sellaiset työmarkkinaratkaisut, joilla varmistetaan koko alan ja sen kaikkien osapuolten tulevaisuus. Kokonaisuuden näkeminen on siis myös henkilöstön etu. Iso osa työmarkkinahäiriöistä on ollut enemmän järjestö- kuin henkilöstöpoliittisia. Kansainvälisen taantuman ja myös lentoliikenteen kysynnän syvin kuoppa on jäänyt taakse. Lentoliikenteen kysynnän kasvulle näyttää olevan vahva tarve. Tätä aikaa leimaa kuitenkin maailmantalouden epävarmuus, jossa suuret ja äkilliset heilahtelut ovat mahdollisia. Nämä epävarmuustekijät voivat herkästi näkyä lentoliikenteen kysynnässä. Maailman taloudessa tapahtuu kuitenkin eriytymistä ja Suomessa on päästy hyötymään Aasian talouden vahvuudesta. Finavian on oltava valmis vastaamaan kysynnän kasvuun, mutta samaan aikaan myös kyllin ketterä toimimaan kustannustehokkaasti, jos kysynnässä tapahtuukin nopeita notkahduksia. Finavia on toiminnassaan painottanut avoimuutta ja jatkuvaa kanssakäymistä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Avoimuus rakentaa luottamusta ja yhteistä ymmärrystä. Finavian henkilöstöjärjestöt ovat toiminnassaan osoittaneet vastuullisuutta, ja samanaikaisesti niiden työ on ollut tuloksellista yhteiseen tavoitteeseen pyrittäessä. Osana uuden strategian jalkauttamista aloitimme syksyllä strategiakierroksen, jonka kuluessa vierailin kaikilla Finavian 25 lentoasemalla. Tilaisuuksissa minä ja muut konsernin johtoon kuuluvat tapasimme lentoasemien henkilökuntaa. Tapaamisissa keskusteltiin avoimesti eikä rakentavaa kritiikkiä vältelty. Strategiakierros antoi paljon: Kävi selväksi, että Finavialla on erinomainen henkilöstö, jolla on kiitettävästi oppimishalukkuutta ja joustavuutta uusien haasteiden edessä. Finavialaiset kokevat työnsä tärkeäksi ja ymmärtävät sen olevan merkittävä osa laajempaa kokonaisuutta. Työn merkittävyys tuo motivaatiota ja tyydytystä. Myös työn palkitsevuutta voidaan kehittää yhdessä. Kertomusvuonna henkilöstörahaston uudet voittopalkitsemiskriteerit tuleville vuosille vahvistettiin hallituksessa. Meidän on myös oltava Finaviassa valmiita satsaamaan palvelujemme kehittämiseen niin, että olemme Pohjois-Euroopan halutuin toimija. Se edellyttää kykyä reagoida ketterästi asiakastarpeisiin sekä kykyä rahoittaa kilpailukykyinen, laadukas palvelukapasiteetti, joka erottuu maailmalle tunnettavalla suomalaisella toimivuudellaan. Lopuksi haluan kiittää sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöämme sekä asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhdessä luomme edellytyksiä suomalaisen ilmailun ja siten koko Suomen menestymiselle myös jatkossa. 11
VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta FINAVIA LYHYESTI Finavia tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä, turvallisia ja luotettavia lentoasemaja lennonvarmistuspalveluja. Konsernin liiketoiminta on jaettu lentoasemasegmenttiin ja kolmeen muuhun liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun toimintaan. Lentoasemasegmentti sisältää lentoasemaliiketoiminnan ja kaupallisen liiketoiminnan. Malli noudattaa eurooppalaisten lentoasemaoperaattoreiden omaksumaa käytäntöä. Myös Finavia-konsernin johtamismalli ja juokseva taloudellinen raportointi perustuvat eri liiketoiminta-alueiden vastuutukseen. Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkosta sekä Suomen lentoasemilla lentoyhtiöille tuotetuista palveluista, kuten kiitoteiden ja terminaalien ylläpidosta sekä asemataso-, turvatarkastus- ja matkustajapalveluista. Sen vastuu-alueella ovat lentoasemien prosessit, terminaalien ulko- ja konsernioiminnot konserniorganisaatio lentoasema lentoasemaliiketoiminta toimitusjohtaja liiketoiminnot kaupallinen liiketoiminta hallitus sisäpuolinen infrastruktuuri sekä monet palvelut alkaen tilojen rakentamisesta aina palveluketjun sujuvuuteen. Kaupallinen liiketoiminta vastaa keskitetysti Finavian lentoasemien kaupallisten palvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä lentoasemalla toimivien yritysten kanssa. Palveluista osa tuotetaan itse ja osa kumppaniverkoston avulla. Kaupalliseen liiketoimintaan kuuluvat muun muassa terminaalien kaupallisten tilojen vuokrauspalvelut, pysäköintipalvelut sekä myymälä-, kioski-, ravintola-, kahvila- ja kokouspalvelut sekä mainostilat. Lennonvarmistusliiketoiminta vastaa Suomen ilmatilan käytön hallinnasta sekä siihen liittyvistä lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista Finavian lentoasemilla. Lennonvarmistusliiketoiminnan vastuualueena on lennonvarmistusliiketoiminta kiinteistöliiketoiminta (LAK) airpro-liiketoiminta Suomen ja kansainvälisen merialueen yläpuolinen ilmatila. Koko maan kattavat lennonvarmistuspalvelut takaavat turvallisen ja viiveettömän lentoliikenteen Suomen ilmatilassa, joka on Keski-Eurooppaan verrattuna melko ruuhkaton. Kiinteistöliiketoiminta vastaa toimitilapalvelujen tarjoamisesta lentoasemalla toimiville yrityksille. Liiketoiminta-alue koostuu useista kiinteistöyhtiöistä, joista merkittävin on Lentoasemakiinteistöt LAK Oyj. Se toimii sekä rakennusten omistajana että rakennushankkeiden kehittäjänä. LAK Oyj omistaa esimerkiksi toimisto- ja logistiikkakiinteistöjä sekä lentokoneiden säilytykseen ja huoltoon tarvittavaa tilaa pääasiassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto tulee pääosin Finavia-konsernin ulkopuolelta. Lentoasemien terminaalit ja muut tuotantotilat ovat emoyhtiön omistuksessa ja niistä vastaa lentoasemapalvelut. Yhtiö myös rakennuttaa tarpeen mukaan kohteita asiakkaidensa käyttöön. Airpro-liiketoiminta vastaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluiden tarjoamisesta ilmailu- ja matkailualan yrityksille ja matkustajille. Kesäkuussa 2010 Finavian tytäryhtiö Airpro Oy hankki 100 prosentin omistuksen RTG Ground Handling -osakeyhtiöstä. Airpron vahvuus on sen henkilöstön moniosaajuus. Konsernitoiminnot vastaavat konserniohjauksesta ja keskitettyjen tukipalveluiden tuottamisesta. Näitä ovat markkinointi, turva ja laatu, ympäristö, viestintä, talous, HR, tietohallinto ja lakiasiat. lentoasema-alueet ja lentoasemat asiakkaat 12
YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää FINAVIAN ARVOT turvallisuus Ilmaliikenteen turvallisuus on paitsi lentotoiminnan myös Finavian liiketoiminnan elinehto. Turvallisuus taataan varmistamalla päivittäin niin järjestelmien kuin inhimillisen toiminnan laadukkuus. asiakashyöty Lentoliikenne ei kasva eikä Finavia kehity, ellei asiakas hyödy. Asiakas maksaa finavialaisten palkan. Asiakashyötyä syntyy, kun Finaviassa toimitaan asiakkaiden tarpeista lähtien ja turvataan samalla yhtiön terve taloudellinen tilanne. tehokkuus ja uudistumiskyky Terve talous turvaa resurssit toiminnan kehittämiseen. Tehokkuus ja uudistumiskyky edellyttävät kannattavuuden varmistamista. Kannattavuus edellyttää selkeää johtamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. yhteistyö Yhteistyö on välttämätöntä, jotta lentoliikenteen palveluketju toimii hyvin. Finavialaiset järjestävät aktiivisesti ja aloitteellisesti tapaamisia kumppaneiden kanssa. FINAVIAN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ LINKKEJÄ: Kotisivut: www.finavia.fi Helsinki-Vantaan lentoasema: www.helsinki-vantaa.fi Finavia Facebookissa: www.facebook.com/lentoasema Finavia Twitterissa: www. twitter.com/helsinkiairport Lapland Airports: www.laplandairports.com Airpro Oy: www.airpro.fi LAK-lentoasemakiinteistöt Oyj: www.lak.fi Finavian ympäristöraportti julkaistaan vuosittain erikseen painettuna. Myös verkossa: www.finavia.fi/ymparistojulkaisut Ilmailutiedotusjulkaisut: www.ais.fi Lentoliikenteen päästöjä ja niiden vaikutuksia ilmastonmuutokseen käsittelevä sivusto: www.lentoliikennejailmasto.fi ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Finavia haluaa olla vastuullinen yhteiskunnallinen toimija. Yhtiö ottaa toiminnassaan huomioon ympäristöasiat ja tekee ratkaisut vastuullisesti. Vastuu osana liikennejärjestelmää voidaan kantaa vain, kun toiminta on kannattavaa. 13
Lappi on noin tunnin lentomatkan päässä Helsinki-Vantaalta. Kisapappi Leena Huovinen työskentelee Suomen maajoukkueurheilijoiden kanssa pari kuukautta vuodesta ja lopun ajan Helsingin yliopistopappina. 14
VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää KISAPAPIN MATKASSA 1. 2. 3. 4. 5. Saariselkä Huovisen matkavinkit: Pyhän Paavalin kappeli. Se on aina auki. Yöaikaan alttaritaulu valaistuksineen on erityisen upea. Mene lentäen Ivalon lentoasemalle, mutta kulje sieltä eteenpäin bussilla. Nopean ja hitaan kulkemisen vaihtelu on mielenkiintoista, varsinkin kaamosaikaan. Ota murtsikkasukset mukaan. Saariselällä voi hiihtää vaikka kylän raitilla. Hiihtäminen tekee hyvää sielulle. Moni ihmettelee, mitä pappi oikein tekee urheilukisoissa. Minulla on kuitenkin paikkani: olen urheilijoiden ja koko joukkueen tukena leireillä ja kisoissa En keskity yksinomaan urheiluun, vaan tuon mukaan laajemman elämänkuvan, ihmiselämän kokonaisuutena. Uskonto on osa ihmistä ja kulttuuria. Hengelliset kysymykset kuuluvat myös monen urheilijan elämään, ja he voivat kaivata sielunhoidollista tukea. Muutamien muidenkin maiden joukkueilla on oma kisapappi ja esimerkiksi olympialaisissa on aina religious center, joka tarjoaa rauhoittumis- ja rukouspaikkoja. Itse olen mukana kaksissa arvokisoissa vuosittain, kesällä yleisurheilun ja talvella hiihdon EM- tai MMkilpailuissa tai olympialaisissa. Joukkue kokee tärkeäksi, että olen osa tiimiä, mutta kuitenkin sen ulkopuolinen jäsen. Olen ainoa joukkueen suorituspaineista vapaa henkilö. Arvokisoissa yövyn kisakylässä urheilijoiden kanssa. En istua pönötä pöydän takana odottamassa asiakkaita, vaan suurimman osan työstäni teen olemalla luontevasti joukkueen arjessa mukana. Kisat ovat urheilijoille tiukka paikka, voitti tai hävisi. Voittajakin on usein hämillään ja tuen tarpeessa. Suuren menestyksen ja pettymyksen keskellä eksistentiaaliset, ihmisenä elämiseen liittyvät kysymykset nousevat pintaan. Lapin keittiömestareiden ilta Tunturihotellissa marraskuussa on hieno kokemus. Pysähdy tarkkailemaan Lapin ihmisiä ja heidän elämänrytmiään. Saariselkä Keskusteluja käydään ruokapöydässä, kisakatsomossa ja usein matkalla autossa tai lentokoneessa. Matkustaminen on hyvä ajankohta keskusteluun, kun on aikaa keskittyä eikä voi tehdä muuta hommaa samalla. Matka on lisäksi tärkeä siirtymäriitti paikasta ja kulttuurista toiseen, siinä mieli suuntautuu jo kohdemaahan ja sen tapahtumiin. Urheilijat ovat vähän väliä ilmassa, ja sen huomaa heistä. Kentällä on hauska seurata, kuinka ammattimaisia matkustajia he ovat. Vaikka mukana on kaikenlaista kookasta ja hankalan mallista tavaraa kuulista ja suksista keihäisiin, heille ei kerry matkatavaroihin ylipainoa. Laatu ratkaisee myös matkavarusteissa: he eivät tuhlaa aikaansa tai voimiaan esimerkiksi taisteluun epämukavien tai kehnojen kassien kanssa. Ammattimaisuus näkyy myös koneessa. Urheilijat ovat varustautuneet silmäsuojin, korvatulpin ja unityynyin. Pitkillä lentomatkoilla he katsovat kellosta parhaat nukkuma-ajat torjuakseen jetlagia. Ihailtavaa kurinalaisuutta. Kun oli lähtö Vancouverin olympialaisiin, yksi urheilija Sisä-Suomesta yöpyi kotonani Helsingissä ennen matkaa. Hän ei nukkunut yhtään, vaan kukkui koko yön helpottaakseen sopeutumista kohdemaan unirytmiin. Talvileirit suuntautuvat aina Suomen Lappiin. Se on upeaa. Lennämme Rovaniemelle, Saariselälle tai Ivaloon. Hienoin kisapapin matkamuistoni Lapista on Saariselältä neljän vuoden takaa. Keksin ehdottaa maastohiihtomaajoukkueelle kirkonmenoja Pyhän Paavalin kappelissa. Suunnittelimme messun yhdessä ja urheilijat saivat soittaa musiikin, toimia suntiona ja niin edelleen. Ajattelin, että paikalle tulee heistä vain muutama, mutta siellä olivatkin ihan kaikki. Messusta on tullut jo traditio. Kun lennämme kesäisin yleisurheilujoukkueen kanssa leirille Portugaliin, vietämme myös Farossa vastaavanlaisen tilaisuuden pienessä kappelissa paikallisen piispan luvalla. Suhteistani urheilijoihin on tullut syviä. Olen vihkinyt monta urheilijaa avioliittoon ja kastanut myös heidän lapsiaan. 15
VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta JATKUVUUS Vuosi 2010 oli Finavian ensimmäinen vuosi osakeyhtiönä. Yhtiö jatkaa tälle maalle keskeistä tehtäväänsä: luo edellytykset suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. Tämän tehtävän tärkeys korostuu globalisoituvassa maailmassa. Ilmailussa on edetty pitkä matka siitä 37-metrisestä ilmalennosta, jonka Wrightin veljekset tekivät ensimmäisellä moottorilentokoneella 107 vuotta sitten. Pitkä on myös Finavian historia; se yltää aina 1920-luvulle, Suomen ilmailuhallinnon syntyvuosiin. Vuosi 2010 jää historiaan virstanpylväänä, sillä Finaviasta tuli tuolloin osakeyhtiö. Yhtiöittäminen sekä kiristynyt talous- ja kilpailutilanne tekivät ajankohtaiseksi tarkistaa neljä vuotta voimassa olleen strategian linjauksia. Nyt toiminnan suuntaviivat on linjattu vuoteen 2014 asti. Koko Suomea palveleva ja maamme koko lentoasemaverkostoon yhdistyvä Via Helsinki on Finavian toiminnan kulmakivi. Aasian-yhteyksien tuoman matkustajavirran varaan voidaan rakentaa monipuoliset yhteydet Suomesta maa- ilmalle ja ylläpitää sellaista toiminnan tasoa, johon viiden miljoonan ihmisen suuruisen suomalaisväestön matkustaminen ei antaisi edellytyksiä. Finavian avaintavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaasta huippuluokan vaihtolentoasema maailmassa ja kasvattaa vaihtomatkustajien määrää merkittävästi. Tällä hetkellä Helsinki-Vantaan markkinaosuus on noin viisi prosenttia Euroopan ja Aasian välisten matkojen kokonaisvolyymista. Uskoa Aasia-strategian oikeellisuuteen vahvistaa se, että Aasiassa on jatkunut vahva talouskasvu samanaikaisesti, kun lähes koko muu maailma on kärsinyt taloustaantumasta. Erityisesti Kiinan ja kiinalaisten vaurastuminen antaa Helsinki-Vantaan liikenteelle suuren kasvupotentiaalin. Kiinan turistiakatemia arvioi 57 miljoonan kiinalaisen matkustavan ulkomaille vuonna 2011. Vuonna 2010 matkustajia oli 54 miljoonaa. lentoliikenne on joukkoliikennettä Helsinki-Vantaan yhteydet ulkomaille ovat kotimaisen 21 reittiliikenteen lentoaseman muodostaman verkoston ansiosta koko Suomen käytössä. Lentoasemaverkosto on rakentunut vuosikymmenten kuluessa paikallisten tarpeiden mukaiseksi, ja lentoliikenteellä on ollut suuri merkitys alueiden elinvoimaisuudelle. Vuosikymmenten takaiset matkustustarpeet eivät enää päde, ja siinä missä toisilla lentoasemilla matkustajamäärät ovat kasvaneet moninkertaisiksi, joidenkin lentoasemien liikenne on hiipunut hiljaiseksi. Finavia kuitenkin huo- 16
YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää lehtii lentoaseman palveluista, kun kentälle on säännöllistä reittiliikennettä. Kotimaan liikenteessä lentomatkustajia oli vuonna 2010 4,5 miljoonaa, mikä merkitsee noin miljoonan matkan vähennystä verrattuna esimerkiksi vuoteen 2006. Lentomatkustamisen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun lennoista lennetään potkuriturbiinikoneilla, jotka kuluttavat polttoainetta vähemmän kuin suihkukoneet. Esimerkiksi Helsingistä Joensuuhun lentävä täysi ATR-72-potkuriturbiinikone käyttää 3 4 litraa polttoainetta sadalla matkustajakilometrillä. Lyhyimmillä matkoilla täysi suihkumatkustajakone kuluttaa polttoainetta noin 3 5 litraa matkustajaa kohden turvallisuuden sekä ajan- ja energiankäytön kannalta, lentomatka havaittaisiin useissa tapauksissa oman auton käyttöä järkevämmäksi ratkaisuksi. Samalla turvattaisiin oman talousalueen lentoyhteyksien toimivuus myös tulevaisuudessa. muassa maaliikenneyhteyksien paraneminen, aluerakenteen muutokset sekä viestintäteknologian kehitys. Eri liikennemuotoja ei pidä nähdä ahtaasti toistensa kilpailijoina, vaan ne muodostavat yhdessä järjestelmän, jolla yhteiskunta toimii. Tässä kokonaisuudessa lentoliikenne on tärkeä osa. Lentokone on nopea, turvallinen ja taloudellinen joukkoliikenneväline. FIN-MIPS Liikenne -hanke on tutkinut luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä. Sen mukaan ilmaliikenne menestyy rautatieliikennettä paremmin, kun verrataan liikenteen ja sen tarvitseman infrastruktuurin kuluttamia luonnonvaroja suhteessa kuljettuihin henkilö- ja tonnikilometreihin. Noin puolet kotimaan sadalla kilometrillä. Samalla matkalla mannertenvälinen lento kuluttaa polttoainetta noin 3 litraa matkustajaa kohden koneen ollessa täysi. (Lähde: Trafi.) lapland airports -brändi tuo näkyvyyttä Talousalueiden kannalta on oleellisen tärkeää, että niiltä on riittävästi kysyntää lentoliikenteelle ja siten säännöllinen reittiliikenne Helsinki- Vantaan ja niiden välillä säilyy myös jatkossa. Näin eri talousalueet säilyttävät paitsi yhteytensä pääkaupunkiseudulle myös Helsinki- Vantaan kautta maailmalle. Jos yrityksissä henkilöstön matkustussääntöjä pohdittaisiin Finavia ylläpitää koko maan kattavaa lentokenttäverkostoa. Vähäliikenteisten lentokenttien toiminnan ja verkoston maantieteellisen kattavuuden kannalta esimerkiksi kaupallisen liiketoiminnan pääasiassa Helsinki-Vantaalta keräämät tulot ovat hyvin tärkeitä. Kaupallista toimintaa kehitetään sekä tulojen kasvattamiseksi että matkustajakokemuksen parantamiseksi. Finavia on pyrkinyt parantamaan vähäliikenteisillä lentoasemilla toiminnan kustannustehokkuutta. Yhtenä keinona on ollut henkilöstön kouluttaminen moniosaajiksi, jotka siirtyvät lentoasemalla saman päivän aikana työtehtävästä toiseen aina kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Lentoasemaverkoston ylläpitoon Finavia on kehittänyt lentoasemakonsepteja, joiden mukaisesti palvelut toteutetaan lentoasemilla suunnitelmallisesti. 17
VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta Konseptit perustuvat asiakastarpeeseen. Ne toteuttavat tuloksellista ja kustannustehokasta toimintaa sekä ohjaavat ja tukevat päivittäistä palvelutuotantoa. Konseptin kautta määritellään käytettävä tekniikka ja mitoitetaan muut tuotannontekijät. Lentoasemakonsepteja ovat: päälentoasema, liikematkustuslentoasema, matkailulentoasema, lennot kansainvälisen liikenteen kohteet 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 165 000 330 000 Kotimaan reittilennot Kotimaan tilaus- ja taksilennot Kansainväliset reittilennot Kansainväliset tilausja taksilennot Ylilennot Muu siviili-ilmailu Sotilasilmailu EU 74,3 % Aasia 11,9 % Muu Eurooppa 10,1 % Afrikka 1,6 % Pohjois-Amerikka 1,5 % Lähi-Itä 0,4 % Etelä-Amerikka 0,2 % peruslentoasema, sotilaslentoasema ja en route -konsepti. Peruslentoasema-konsepti Peruslentoasemilla operoidaan yhtä ilma-alusta kerrallaan, jolloin resurssit pystytään mitoittamaan tarkoituksenmukaisesti. Lentoasemilla toiminta perustuu voimakkaasti monitoimiosaamiseen ja tehtävät keskittyvät erityisesti koneen kääntöön ja palveluun asiakkaille. Peruslentoasemia ovat Kemi-Tornio, Kajaani, Joensuu, Kokkola-Pietarsaari, Jyväskylä, Savonlinna, Lappeenranta, Pori ja Maarianhamina. Enontekiö, Ivalo, Kittilä, Kuusamo ja Rovaniemi ovat peruslentoasemia talvisesongin ulkopuolella. Liikematkustuslentoasemakonsepti Liikematkustuslentoasemalla voidaan käsitellä useita ilma-aluksia yhtä aikaa. Lentoasemilla toiminta perustuu monitoimiosaamiseen kuten peruslentoasemillakin ja tehtävät keskittyvät pääasiassa koneen kääntöön ja palveluun asiakkaille. Liikematkustusasemia ovat Turun, Tampere- Pirkkalan, Vaasan, Kuopion ja Oulun lentoasemat. Matkailulentoasema-konseptI Matkailulentoasemalla voidaan käsitellä huippusesongin aikana useita ilma-aluksia yhtäaikaa, mutta sesongin ulkopuolella ne ovat peruslentoasemia. Matkailulentoasemilla toiminta perustuu monitoimiosaamiseen ja tehtävät keskittyvät koneen kääntöön ja palveluun asiakkaille. Yhteistyö matkanjärjestäjien ja ohjelmapalveluyritysten kanssa on tiivistä. Markkinoinnissa hyödynnetään Lapland Airports -brändiä. Matkailulentoasemia ovat Rovaniemen, Enontekiön, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemat. 18
YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää kotimaan matkustajamäärät ja laskeutumiset Matkustajamäärät 2010 (muutos %) Laskeutumiset 2010 (muutos %) Enontekiö 16 023 (-9 %) 140 (-31 %) Ivalo 111 940 (-14 % ) 839 (-4 %) kotimaan liikenteen kohteet Kittilä 214 493 (-13 %) 1 233 (-7 %) Rovaniemi 309 821 (0 %) 10 543 (22 %) Kemi-Tornio 96 562 (1 %) 2 471 (2 %) Kuusamo 82 497 (-12 %) 743 (-1 %) Helsinki-Vantaa 49,4 % Oulu 13,3 % Rovaniemi 5,5 % Kuopio 4,6 % Vaasa 4,3 % Kittilä 3,2 % Muut 19,7 % Oulu 700 576 (2 %) 11 080 (1 %) Kajaani 66 013 (-10 %) 977 (-6 %) Päälentoasema-konsepti Päälentoasemalla toiminnan pääpaino on kansainvälisessä vaihtomatkustamisessa ja sitä tukevassa kattavassa reittiliikenteessä. Toiminnan keskiössä ovat kilpailukyky globaaleissa markkinoissa, toiminnan laatu ja kustannustehokkuus, uudistumiskyky, osaaminen sekä asiakashyöty. Tavoitteena on pitää edelleen Helsinki-Vantaan lentoasema yhtenä huippulentoasemista maailmassa. Markkinoinnissa hyödynnetään Via Helsinkija Helsinki Airport -brändejä. Sotilaslentoasema-konsepti Toiminta perustuu lentoasema- ja lennon varmistuspalveluiden tuottamiseen sotilasilmailun tarpeita vastaavalla tavalla kaupallisen sopimuksen mukaisesti. Siviili-ilmailu on varsin vähäistä. Henkilöstön osaamisen ydinalueita ovat kentän kunnossapitoon liittyvät tehtävät ja lennonjohtopalvelut asiakkaan tarvitseman kapasiteetin mukaisesti. Sotilaslentoasemia ovat Halli, Kauhava ja Utti. Mariehamn 48 672 (-13 %) 2 902 (-18 %) Vaasa 288 142 (-2 %) 5 795 (-18 %) Pori 43 185 (-31 %) 14 465 (32 %) Kokkola-Pietarsaari 80 181 (-13 %) 3 356 (19 %) Kuopio Joensuu Kauhava 253 612 (1 %) 118 761 (-3 %) 10 557 (-5 %) 3 143 (18 %) 5 382 (-24 %) Varkaus 8 057 (-18 %) Jyväskylä 627 (-12 %) 88 608 (-15 %) Savonlinna 13 831 (4 %) 15 899 (-11 %) Halli-Kuorevesi 803 (-10 %) 1 673 (-26 %) Tampere-Pirkkala 617 713 (-2 %) Lappeenranta 17 651 (0 %) 61 100 (325 %) 1 804 (27 %) Turku 357 259 (28 %) 13 908 (0 %) Helsinki-Vantaa 12 884 500 (2 % ) 88 865 ( 1 %) Utti 2 595 (-8 %) Helsinki-Malmi 41 565 (-12 %) 19
VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta uudet reitit ja lentoyhtiöt 2010 HELSINKI-VANTAALTA: Arghangelsk, Nordavia, 3 x vko Barcelona, Spanair, 2 x vko Berliini TXL, Blue 1, päivittäin Bryssel, Blue 1, Blue 1, 11 x vko Firenze, Meridiana, 2 x vko sesonkina Manchester, easyjet, 4 x vko Murmansk, Nordavia, 3 x vko Oslo, Norwegian, 11 x vko Pariisi CDG, easyjet, päivittäin Stuttgart, Finnair, 10 x vko Tukholma, Norwegian, 13 x vko Tukholma (Bromma), Finnair, 3 x vko KUOPIOSTA: Lappeenranta, Air Baltic, 8 x vko KUUSAMOSTA: Lappeenranta, Air Baltic, 6 x vko Riika, Air Baltic, 6 x vko LAPPEENRANNASTA: Düsseldorf (Weeze), Ryanair, 2 x vko sesonkina OULUSTA: Tallinna, Air Baltic, 3 x vko ROVANIEMELTÄ: Riika, Air Baltic, 8 x vko Tampere-Pirkkala, Air Baltic, 8 x vko TAMPERE-PIRKKALASTA: Edinburgh, Ryanair, 3 x vko Kaunas, Ryanair, 4 x vko Malaga, Ryanair, 2 x vko sesonkina Oslo-Rygge, Ryanair, 4 x vko Tallinna, Air Baltic, 3 x vko TURUSTA: Budapest, Wizz Air, 2 x vko Kittilä, Finncomm, 3 x vko 18.4. asti Riika, Wizz Air, 2 x vko (päättyi toukokuussa) Varsova, Wizz Air, 2 x vko (päättyi lokakuussa) VAASASTA: Riika, Air Baltic, 4 x vko Umeå, Air Baltic, 4 x vko En route -konsepti Tämä lennonvarmistusliiketoiminnan konsepti vastaa ilmaliikenteen sujuvuudesta sekä ilmatilan hallinnasta Suomessa palvelukonsepteittain. En route -konseptiin kuuluu myös ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelu. Toiminta perustuu ympärivuotiseen ja ympärivuorokautiseen palveluun reitti-, sotilas- sekä yleisilmailulle. Lentoliikenteen matkustajamääriä Finavia pyrkii kasvattamaan panostamalla terminaaleihin, kehittämällä palveluita sekä toimimalla yhteistyössä eri alueiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Lapland Airports -brändi yhdistää saman markkinointisateenvarjon alle kuusi pohjoisen lentoasemaa (Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kemi-Tornio sekä Kuusamo). Markkinoimme niitä yhdessä pohjoisen Suomen toimijoiden, kuten matkailuyrittäjien, kanssa erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa. Lapin matkailupalveluiden käyttäjinä lentomatkustajilla on suuri työllistävä vaikutus pohjoiselle Suomelle. Vuonna 2010 Lapland Airports -brändiin kuuluvilla lentoasemilla kävi 735 000 lentomatkaajaa. Heistä 78 prosenttia oli kotimaasta ja 22 prosenttia oli kansainvälisiä matkustajia. Matkustajamäärässä oli vähennystä edelliseen vuoteen 7 prosenttia. Matkustajista 80 prosenttia saapui reittikoneella ja 20 prosenttia oli charter-matkustajia. Joulusesongin aikana charter-matkustajien osuus on huomattavan suuri. Vuonna 2010 Lapin lentokentille laskeutui 359 charter-lentoa. Niiden huippuvuosi oli 2006, jolloin lentoja oli yli 600. osaamisesta kilpailutekijä Finavia toimii tulevaisuudessa yhä tiukemmassa kilpailutilanteessa, mikä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Kilpailu koskee niin Helsinki-Vantaan hub-asemaa, lentomatkustuksen palvelukykyä matkustusmuotona kuin joitakin Finavian toimintoja, kuten lennonvarmistuspalveluiden tuottamista. Lennonvarmistuksen, kuten monen muunkin Finavian tuottaman toiminnon vahvuutena on henkilöstön osaaminen. Sen varaan voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa. Tästä esimerkkinä toimii laajaa kansainvälistä huomiota saanut Helsinki-Vantaan lumiosaaminen. 20