Finavian osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Finavian osavuosikatsaus Yhteenveto ensimmäisen vuosineljänneksen avainluvuista Vertailutietona on esitetty Ilmailulaitos-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä vuodelta. - Liikevaihto laski 6,7 prosenttia 77,8 miljoonaan euroon (83,4) - Matkustajamäärän kasvu edellisvuoteen verrattuna 0,3 % - Toiminnallinen tulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 5,8 miljoonaa euroa (6,3) - Tulos ennen veroja oli 18,1 miljoonaa euroa (4,2) - Liiketoiminnan rahavirta oli 15,7 miljoonaa euroa (11,8) - Omavaraisuusaste* 41,2 % (65,0) *Tase uudelleenarvostettu vuoden vaihteessa Toimitusjohtajan yhteenveto Finavian ensimmäinen neljännes osakeyhtiönä käynnistyi ennakko-odotusten mukaan. Lentoliikenteen heikkona jatkunut kysyntä ja hintataso laskivat liikevaihtoa. Vuosi sitten käynnistetyn tehostamisohjelman tuloksena tehokkuus on parantunut ja kolmen ensimmäisen kuukauden operatiivinen tulos oli positiivinen. Taloudellinen tulos Tammi-maaliskuussa konsernin liikevaihto laski 6,7 prosenttia 77,8 miljoonaan euroon (edellisenä vuonna 83,4 milj. euroa). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä heikkeni edellisestä vuodesta ja oli 5,8 miljoonaa euroa (6,3). Tulos ennen veroja oli 18,1 miljoonaa euroa. Tuloksessa on kertaluonteisia omaisuuden myyntituottoja yhteensä 14,0 miljoonaa euroa. Vuoden vaihteessa tehty tase-erien uudelleenarvostaminen vaikutti poistopohjaan huomattavasti, mikä vähensi ensimmäisen vuosineljänneksen poistoja 4,3 miljoonalla eurolla. Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-maaliskuussa 15,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 11,8 miljoonaa euroa. Vaikka myynnistä saatavat maksut vähenivät huomattavasti, vähenivät maksut liiketoiminnan kuluista tätäkin enemmän. Omavaraisuusaste säilyi vuodenvaihteen alaskirjauksista huolimatta hyvällä tasolla ja oli 41,2 prosenttia. Konsernin toimintakulut laskivat ensimmäisellä neljänneksellä viime vuodesta 1,5 prosenttia ja olivat 63,1 miljoonaa euroa (64,1). Muutos johtuu lähinnä ulkopuolisten palveluiden kulujen vähenemisestä, jotka olivat 17,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin säästö edellisvuodesta saavutettiin turvapalveluostoissa. Henkilöstökulut kasvoivat 4,8 prosenttia johtuen suurimmaksi osaksi palkankorotusten vaikutuksesta ja tytäryhtiö Airprossa liiketoiminnan laajenemisen myötä lisääntyneistä henkilötyövuosista. Liiketoiminta-alueet Finavia-konsernin liiketoiminta on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun toimintaan. Malli noudattaa eurooppalaisten lentoasemaoperaattoreiden omaksumaa käytäntöä. Finavia-konsernin johtamismalli ja juokseva taloudellinen raportointi perustuvat samaan liiketoiminta-alueiden vastuutukseen. Lentoasema (Airport) liiketoiminta-alue koostuu toimiluvan mukaisista lentoasemapalveluista sekä lähinnä matkustajille itse tai kumppaniverkoston avulla tuotetuista kaupallisista palveluista. Lentoasemapalvelut vastaa Suomen lentoasemilla lentoyhtiöille tuotetuista palveluista, kuten kiitoteiden ja terminaalien ylläpito, asemataso-, turvatarkastus- ja matkustajapalvelut. Kaupalliseen liiketoimintaan kuuluu mm. terminaalien kaupallisten tilojen vuokrauspalvelut, pysäköintipalvelut sekä myymälä- ja kahvilapalvelut. Lennonvarmistuksen ( Air Navigation Servives) vastuulla ovat Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä siihen liittyvät lentoreitti- ja lennonvarmistuspalvelut Finavian lentoasemilla. Kiinteistöliiketoiminta koostuu kiinteistöyhtiöstä, jotka tarjoavat toimitilapalveluja lentoasemalla toimiville yrityksille. Kiinteistöliiketoiminnan merkittävin yksittäinen yhtiö on Lentoasemakiinteistöt LAK Oyj. Se toimii sekä rakennusten omistajana että myös rakennushankkeiden kehittäjinä. Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto tulee pääosin konsernin ulkopuolelta.

2 Liiketoiminta-alueiden liikevaihto ja liiketulos Miljoonaa euroa Liikevaihto 2010 Q Q1 Q1 muutos- % 2010 vs 2009 Lentoasema 55,3 60,8-9 % Lennonvarmistus 13,2 14,9-12 % Kiinteistöliiketoiminta 3,6 3,9-7 % Airpro Oy 9,8 8,1 20 % Muu toiminta 0,8 0,9-4 % Eliminoinnit -4,8-5,1-5 % KONSERNI YHTEENSÄ 77,8 83,4-7 % Liiketulos Lentoasema * 21,7 12,6 Lennonvarmistus -2,1-3,0 Kiinteistöliiketoiminta** 3,9 0,7 Airpro Oy 1,7 0,6 Muu toiminta -5,7-4,3 Eliminoinnit 0,1 0,3 KONSERNI YHTEENSÄ 19,8 6,9 * Sisältää kertaluonteisia myyntivoittoja 10,8 milj. euroa ** Sisältää kertaluonteisia myyntivoittoja 3,2 milj. euroa Lentoasemien terminaalit ja muut tuotantotilat ovat emoyhtiön omistuksessa ja niistä vastaa lentoasemapalvelut. Tytäryhtiö Airpro muodostaa oman liiketoimintaalueen. Se kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita liikenteen ja matkailun yrityksille sekä suoraan matkustajille. Muussa liiketoiminnassa raportoidaan konsernin yhteisten toimintojen ja keskitettyjen palvelujen osuudet sekä muut vähäiset liiketoiminnat. Eliminoinnit riveillä on oikaistu liiketoiminta-alueiden väliset konsernitapahtumat. Liiketoiminta-alueiden kehitys Lentoasema Segmentin liikevaihto laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä 9,0 prosenttia 55,3 miljoonaan euroon (60,8). Liiketulos oli 21,7 miljoonaa euroa (12,6). Liiketoimintaan on kirjattu kertaluonteisia, tulosta parantavia myyntivoittoja yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Pitkän negatiivisen trendin jälkeen lentoasemaliiketoiminnan suoritteissa näkyi maaliskuussa ensimmäinen positiivinen käänne ja ensimmäisen vuosineljänneksen aikana matkustajamäärät kasvoivat 0,3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kansainvälinen vaihtomatkustus lisääntyi Helsinki-Vantaalla 16,1 prosenttia. Huolimatta lisääntyneistä matkustajamääristä, vähenivät las- keutumiset lentoasemillamme edelleen 7,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Koko vuoden tuottoihin tulee vaikuttamaan liikenteen hintoihin tehdyt, kokonaisvaikutukseltaan n. 10 prosentin alennukset. Pohjoisen Suomen lentoasemilla on lanseerattu uusi Lapland Airports-brändi. Brändin tavoitteena on standardoida kuuden pohjoisen lentoaseman tarjoamat tuotteet ja palvelut. Lapland Airports -brändin avulla pyritään lisäämään erityisesti kansainvälistä tunnettuutta sekä edistämään Lapin lentoasemien saavutettavuutta. Helsinki-Vantaalle on myönnetty Skytraxin World Airport Award -palkinto Pohjois-Euroopan parhaana lentoasemana. Koko Euroopassa Helsinki- Vantaa oli neljäs ja maailmanlaajuisesti neljästoista. Kaupallinen liiketoiminta on ensimmäisen vuosineljänneksen aikana parantanut kannattavuuttaan. Uusien omien myymälöiden avaamisen kautta laajentunut toiminta on lisännyt tuottoja ja lisäksi terminaalien vuokratuotot kasvoivat uusien kaupallisten vuokratilojen myötä. Hello-konseptiin perustuvien kahviloiden käyttöönotto laajenee vuoden 2010 loppuun mennessä Rovaniemen lentoasemalle. Aiemmin konseptin mukainen kahvila on avattu Kuusamossa ja Turussa. Lennonvarmistus Lennonvarmistuksen liikevaihto laski ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 11,6 prosenttia

3 13,2 miljoonaan euroon (14,9). Liiketulos oli 2,1 miljoonaa euroa negatiivinen (-3,0). Matkustajamäärissä tapahtunut kasvu maaliskuussa ei vielä näkynyt operaatiomäärissä, mikä osaltaan heikensi lennonvarmistusliiketoiminnan vuosineljänneksen liikevaihtoa. Myös liiketoiminnan liikennemaksuihin syyskuussa 2009 tehdyt alennukset ovat edelleen voimassa, mikä alentaa tuottoja merkittävästi. Lennonvarmistuksessa on käynnissä useita tehostamistoimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan toiminnan kannattavuutta. Alkuvuoden aikana on jo saatu aikaan rakenteellisista muutoksista aiheutuneita kustannussäästöjä. Lennonneuvontapalvelujen keskittämisestä syntyvien säästöjen odotetaan näkyvän vuoden loppupuoliskolla. Aluelennonjohdon yhdistämisestä aiheutuu lisäkuluja 2010, mutta tämän jälkeen säästöjen odotetaan toteutuvan resurssitarpeen vähenemisen kautta. Kiinteistöliiketoiminta Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto laski viime vuodesta 7,2 prosenttia 3,6 miljoonaan euroon (3,9). Liiketulos vahvistui edellisvuoden 0,7 miljoonasta eurosta 3,9 miljoonaan euroon. Vuosineljänneksen tulokseen on kirjattu kertaluonteisia eriä 3,2 miljoonaa euroa, mikä syntyi LAK Oyj:n tekemän maakaupan myyntivoitosta. Helsinki-Vantaalla sijaitsevan Hilton-hotellin laajennustyöt on aloitettu. LAK Oyj:n omistaman rakennushankkeen on tarkoitus lisätä hotellin kapasiteettia n. 80 huoneen verran. Työt valmistuvat toukokuussa Airpro Oy Ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 20,4 prosenttia ja oli 9,8 miljoonaa euroa (8,1). Liiketulos kohentui viime vuoden 0,6 miljoonasta eurosta 1,7 miljoonaan euroon. Alkuvuonna Airpron huolehtimat lennot lisääntyivät 5,6 prosenttia mikä osaltaan selittää liikevaihdon vahvaa kasvua. Lisäksi ankara talvi on lisännyt tarvetta Airpron tuottamiin palveluihin. Sisäisten prosessien tehostaminen, työvuorosuunnittelun ja henkilöstörakenteen kehittäminen ovat päällimmäiset kulukehitykseen vaikuttaneet tekijät. Eri toimenpiteet pitkältä ajalta alkavat tuottaa tulosta. Investoinnit Finavia on viime vuosien aikana laajentanut ja kehittänyt merkittävästi päälentoasemaansa. Laajennusohjelman suurimmat hankkeet otettiin käyttöön viime vuoden aikana ja investointien kokonaissumma tuleekin tänä vuonna olemaan huomattavasti edellisvuosia alhaisempi. Alkuvuoden investoinnit olivat 8,5 miljoonaa euroa (15,9). Helsinki-Vantaalla olevan Hilton-hotellin laajennustyöt aloitettiin. Helsinki-Vantaan matkatavarajärjestelmän koekäyttövaiheesta ollaan siirtymässä käyttöönottoon huhtikuussa. Helsinki-Vantaan terminaalin saneeraustyöt ovat valmistuneet T1:ssä ja jatkuvat T2:ssa aulojen 3 ja 4 osalta. Muualla lentoasemaverkossa toteutettava suurempi investointi on Oulun lentoaseman terminaalilaajennus, jossa on käynnissä tarjouspyyntövaihe. Hanke on yhteisrahoitushanke, josta Finavian osuus on 9 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen kehitys Lentokenttien yhteistyöjärjestön Airports Council International 1 (ACI) laatimien tilastojen mukaan koko Euroopan sisäinen lentoliikenne osoittaa lievää elpymistä. Tammi-helmikuun matkustajamäärien kasvu oli järjestön mukaan 3,6 %. Maaliskuun luvut olivat ennakkotietojen mukaan vielä jonkin verran positiivisemmat ja esimerkiksi lentoliikenteen toinen järjestö Association of European Airlines 2 (AEA) raportoi viikoittaisen monitorinsa perusteella maaliskuun kasvuksi jopa 7 %. Rahtiliikenteen puolella kehitys oli tammi-helmikuussa selvästi matkustajaliikennettä voimakkaampaa, sillä ACI:n tilastojen mukaan kasvuksi tuli peräti 20,2 %. Pohjoismaiden pääkaupunkien lentoasemien 3 osalta kehitys on ollut yleisen eurooppalaisen linjan mukaista. Ensimmäisen neljänneksen matkustajamäärien kasvu oli Pohjolan pääkaupungeilla kokonaisuutena tarkasteltuna 5,6 %. Kaupunkikohtaisessa vertailussa Kööpenhamina on ollut kasvultaan selkeästi paras (+11,1 %), toiseksi sijoittui Oslo (+6,0 %), kolmanneksi Tukholma (+2,0 %) ja viimeiseksi sijoittuu Helsinki- Vantaa (+1,0 %). 1 ACI Europe edustaa yli 400 lentoasemaa 46 Euroopan maassa. 2 AEA on 36 eurooppalaisen lentoyhtiön yhteistyöjärjestö. 3 Tukholma-Arlanda, Kööpenhamina, Oslo-Gardermoen ja Helsinki-Vantaa.

4 Suomen lentoliikenteessä vuoden 2010 ensimmäinen neljännes oli hitaan kasvun sävyttämää. Kotimaan liikenteen matkustajamäärät jatkoivat jo kolmatta vuotta vähentymistään (-2,8 %) ja kansainvälisessä liikenteessäkin kasvu oli vain 2,0 %. Kokonaismatkustajamäärän muutos oli lievästi positiivinen 0,3 %. Vaatimaton kehitys merkitsee sitä, että matkustajaluvuissa pysytellään edelleen likimain vuoden 2006 tasolla, jolle viime vuonna pudottiin rajujen miinusten seurauksena. Suomen kansainvälisessä liikenteessä kohdealueittain tarkasteltuna EU-alueen liikenne kehittyi edelleen kovin hitaasti (mm. Espanja, Italia, Saksa) eli lisäystä oli 1,4 %. Selkeästi tätä pirteämpää oli kasvu EU-alueen ulkopuolisiin Euroopan maihin (mm. Turkki, Venäjä) eli kasvua oli jopa 11,2 %. Hieman vaatimattoman kauden jälkeen Aasian liikenne osoittaa jälleen piristymisen merkkejä. Ensimmäisen neljänneksen kasvu oli jo 3,5 %. Erityisen hyvin sujunut maaliskuu ja nimenomaan vaihtomatkustuksen voimakas lisääntyminen korotti Aasian liikenteen kehitysprosenttia. Suomessa tapahtuvat kaupallisen lentoliikenteen laskeutumiset vähenivät 4,4 % ensimmäisellä neljänneksellä. Kotimaan liikenteessä vähennys oli peräti 5,8 % ja kansainvälisessäkin 3,0 %. Matkustajamäärien kehitykseen verrattuna luvut osoittavat, että lentoyhtiöiden harjoittama kapasiteetin sopeuttaminen alentuneeseen kysyntään on ollut tuloksellista ja koneiden kuormitusasteita on saatu parannettua. Samaan tavoitteeseen yhtiöt ovat pyrkineet myös keskimääräisen konekoon pienentämisellä. Tonneissa ilmaistu konekoko onkin pienentynyt 2,6 %. Lentoliikenteen tunnuslukujen laskevasta trendistä pitkään poikennut ylilentojen määrä on sekin saanut taipua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Melko vaatimattoman maaliskuun tuloksen johdosta (-1,8 %) koko neljänneksen kehitys painui lievälle miinukselle (-0,2 %). Konsernirakenteessa tapahtuneet muutokset Viime vuonna Finavia luopui vesilaitoksestaan Helsinki-Vantaalla ja tammikuussa lentoaseman energialiiketoiminta myytiin Vantaan Energia Oy:lle. Näillä toimenpiteillä Finavia keskittyy ydinliiketoimintaansa lentoliikenteen arvoketjussa. Helmikuussa vt. johtajana toiminut Sari Saari nimitettiin kaupallisesta liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi. Matkustajat kohteittain Q1/2010 (Q1/2009) EU, 47% (46%) Kotimaa, 33% (35%) Muu Eurooppa, 6% (5%) Aasia, 10% (10%) Muut, 4% (4%) Q Q vs vs 08 Matkustajat yhteensä* ,3 % -8,1 % Kotimaa ,8 % -9,7 % Kansainvälinen ,0 % -7,3 % * Lähtevät, saapuvat ja vaihtomatkustajat.

5 Näkymät loppuvuodelle 2010 Eurocontrolin Statfor-yksikkö ennakoi helmikuun lopussa ilmestyneessä ennusteessaan melko vaatimatonta lentoliikenteen operaatioiden määrän kasvua vuodelle Koko Eurocontrolin ESRA-toimialueella (38 valtiota) ennustetaan kasvun jäävän 0,8 %:iin ja EU-alueella (27 valtiota) vielä tätäkin marginaalisesti pienemmäksi eli 0,4 % kasvuksi. Vain itäisen Euroopan alueella liikenteen kasvu on voimakkaampaa ja luvut liikkuvat yleisesti 4-5 % tasolla. Pohjoismaissa kehitys on lievästi positiivista vain Norjassa (1,9 %) ja Tanskassa (1,4 %), kun taas Suomi (-0,3 %), Ruotsi (-1,0 %) ja Islanti (-1,4 %) jäävät negatiiviselle puolelle. Kaikista näistä ennusteista on toki huomattava, ettei niitä tehdessä ollut mitään käsitystä Islannin tulivuoren purkautumisesta ja sen vaikutuksista liikenteeseen. Maaliskuulla ja huhtikuun alkupuolella näkyvissä ollut kysynnän elpyminen kariutui Islannissa purkautuvan tulivuoren aiheuttamaan ilmatilan käyttökieltoon ja lentoasemien sulkemiseen. Ajanjaksolla Finavian lentoasemilta peruuntui arviolta lentoa ja yhteensä noin saapuvaa ja lähtevää matkustajaa joutui turvautumaan muihin matkustustapoihin. Kaikkien konserniyhtiöiden liikevaihto on vahvasti sidoksissa lentoliikenteeseen. Konsernin tappio edellä mainitulla ajanjaksolla oli noin 6 miljoonaa euroa. Konserni on varautunut lentoliikenteen kysynnän hitaaseen toipumiseen. Omassa toiminnassa keskitytään palvelujen kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen viemällä säästöohjelmaa eteenpäin. Konserni arvioi positiivisen toiminnallisen tuloksen olevan mahdollinen edellyttäen, että kysyntä elpyy maaliskuussa saavutetulle tasolle. Milj. matkustajaa Matkustajat Q1 / (sis. lähtevät, saapuvat ja vaihtomatkustajat) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kansainvälinen Kotimaa Q1/00 Q1/01 Q1/02 Q1/03 Q1/04 Q1/05 Q1/06 Q1/07 Q1/08 Q1/09 Q1/10 Q Q vs vs 08 Laskeutumiset ,4 % -2,1 % Kaupallinen ,4 % -2,6 % Kotimaa ,8 % 3,9 % Kansainvälinen ,0 % -8,5 % Muu ilmailu ,5 % -1,5 % Laskeutuvat tonnit ,2 % -5,7 % Kaupallinen ,9 % -5,9 % Muu ilmailu ,4 % -2,7 % Ylilennot ,2 % 8,8 % Keskim. konekoko (Mtowtonnit) Kaupallinen liikenne 52,6 54,0-2,6 % -3,4 % Kaikki 33,3 33,2 0,2 % -3,6 %