Ou tokumpu Oy Maminetsinta 64/393, 3932/HV/7. Purosedimenttitutkimus Utsjoki Kuorboaivi. Yleista Naytteenotossa poikettiin vanhasta rutiinista siina, etta seulonta tapahtui suoraan baytteenottopisteessk markaseulontana. TS.lla pyrittiin parempaan kontrolliin nkytetavaran subteen ja suurempaan tasalaatuisuuteen ns.ytteiden kesken. Samalla js.tettiin referenssi- nayte pois. Kaikkiaan otettiin naytteita 249 kpl, mika vastaa 3,5 naytetta/ km 2, kun tutkimusalue oli 36 km 2 Naytteiden analysoinnissa kkytetty reikanauhatulostin to~i yhta ~--- huonosti kuin ennenkin ja on aheuttanut viivytysta. ------- Tulosten esitta.istekniikassa ovat uutta automaattisesti, mdttakaavassa :. vamistetut yleiskartat, jotka esittavat tasoitettuja pitoisuudenvaihteluja ja faktoripiste.aarien tasoitettuja vaihteluja kohdealueella. TasoitussKteena on ollut ka jaettuna viiteen tasav~liseen painokerroinosaan. Painokertoimet ovat, }, t/4, t/8 ja t/6. 2. Tuloksn 2.. Yleistulos. THma nkhds.an :. -mittakaavaisilta kartoilta, jotka esittavat kuparin, sinkin, lyijyn, koboltin, nikkelin ja mangaanin pitoisuudenvaihteluja. \ ~!?~!! Kuparia esiintyy anomaalisena kahtena vy5hykkeena: A. KorbuljKrven E-puolella, linjalla suunnassa NNE alueen jakaen B. Ts~amij8.rven E-puolella, linjalla snunnassa N alueen jakaen,.utta.uodostaen selvtin barjanteen Njallajarven SSE-puolella. S:lnkki ------ SLrikki on ano.aalisena Xorbuljarven NE-puolella.uodostaen tanne kolmehuippuiaen anoalian seku NjallajKrven SE-puolea. Alueelli-
2 sesti sinkin anomaliat seuraavat kuparin anomalioita Listiltsi muodostaa sinkki rajoitetun, erittain vahvan anomalian Suolujarven E puolella. Tam~ saattaa olla instrumenttianomalia. ~r!.!r Lyijy osoittaa kahta anomaliaa, ens~~inen Fallijarven E-puoleen sattuen yhteen kuparin ja sinkin anomalioiden kanssa; toinen Njallajiirven kahta puolen Hlntinen, vahvempi omana anomaliana ja itiiinen heikompi kupari-sinkki-anomaliaan osittain liittyvana. toisiaan seuraavia. Sitapaitsi seuraavat koboltin ja nikkelin pitoir, ~~~!~!!_J~-~!~~!! NamU ovat geokemiallisessa maisemassa loivapiirteisia ja kuvioiltaan suudenvaihtelut yleispiirteiltaan kuparin, sinkin ja lyijyn pitoisuudenvaihteluja. ~~!!!!! Mangaanin merkitys geokemiallisena.uuttujana on siina, etta se pitoisuudenvaihteluilaan il.jrentlul sekundiuirisia tekijtsi til geokemi_a_llisessa maisemassa. Mangaanin pitoisuudinyaihteluja kaytetaan hyvakai aktorianalyysissa. r- 2.2. Faktorianalyysi. Faktorianalyysin tarltoituksena on tassa tapaultsessa selventaa geo- kemiallista yleiskuvaa. faktorianalyysi on tehty logaritmisilla Jllllut- tujilla. A.lla rotatoitu fak.torblatriisi, johon on otettu kolllle ak-. :tro.ria: Muuttujat 2 Comm. log.!n.94..). 9 Co.76.5.53.86 Ni.39.8.82.86 Cu.9.9.9.87 Zn.78..).48.85 Pb.3 97.2 99 Eigenv.%: 62.7 5.2.2 Lataukset: Mn Pb Cu Zn Ni Co Ni Co Zn
J Havaitaan, etta gaktorissa on mangaanilla korkein lataus ja sen selitettian tavanomaisesti purosedimenttien muodostuksen sekundaaristen ilmi6iden aktoriksi, johon varsinkin Zn ja Co osallistuvat. Tn.~ on yleispiirre. Lyijy on itsenainen muuttuja, jota faktori 2 selittaa. Mielenkiintoisin on faktori kome, jota lienee pidettava kivilajifaktorina ja nimenomaan emuksisten kivien aktorina. Faktori kuvaa todenn~oisimmin eaaksisia effusiivi- tai juonikivia (korkea lataus kuparissa!). Komen faktorin joukossa ei siis esiinny varsinaisia malmifaktoreita, joten t~a mahdollinen piirre olisi haettava yksittaisten na~teiden huippupitoisuuksista. Faktoripistemaarien vaihteluja kuvaavat kartat ovat liitteena. Yleisvaikutemana faktoripistem~arien jakautumdsessa on pienipiirteisyys pitoisuudenjakautumiin verrattuna, llllltta tfua.. johtuu ainakin osittain kliytetyst. asteikosta, joka faktoripistem~arilli:i on lineaarinen mutta pitoisuuksilla logaritminen (2/~). Faktoripistem~rien jakautumisen subteen voidaan panna merkille faktoria 2 (Pb-faktoria) kuvaavan kartan kuvioiden vastaavan lyijyn pitoisuudenjakautumista kuvaavan kartan kuvioita, (kuten t~ytyy ollakin). Faktoreiden ja 2 piste~.rien jakautuminen on verraten samanlainen llildi johtuu joko siitti., etti:i sekundalirisen vaikutuk.sen suodattaminen on ollut vain osittaista, tai siitti. etta sekundkaristen vaikutusten suunta aoastaan korostaa prlmaarisii:i piirteita. Faktorilatausten mukaan faktori 3 antaa kuviomallin joka eniten muistuttaa kuparin pitoisuudenjakautumaa, autta etti:i my8s siok+n pitoisuudenvaihteluilla on osuutensa kuviomallissa, nikkelin ja kobol tin ~aerki tys on vlhti.isempi. Kun erotetaan tois:i&;aan kartalla nakyvti.t li:tnti.nen ja itti.inen anomalia, havaitaan Ei.ntisen anomalian edustavan nimenomaan sinkin ka~taytymdsta, kun taas itainen jakso eduataa kuparin kayttaytymistti Kaikenkaikkiaan faktorianalyysin ei voida sanoa tuovan kovin paljon uutta sisalt6a geokemiallisten piirteiden t~kintaan sen liaaksi, aita faktorimatriisin tulkinta on antanut. 2.3. Pistekobtaiset tulokset.!~!!:! Kupa ~in anomaliapisteita. on tihentynyt NjallajH.rven 5- ja SE-puolille, alueellisen kuparianomalian seuduie. Pitoiauudet ovat kuitenkin vaat~ttomia anomaalisinakin, enxmmill~~ 3 ppm. Pitoisuudet
4 voivat hyvin olla kivilajipitoisu~ia, mutta asia olisi syyta tilaisuuden t~len tarkistaa. Sinkki ------ Huomattav~at ja the~ t anomaliat esiintyvat KarbuljUrven ymparilla 9 km sttt~l~, enimmillakn 5 ppm. Suolujarvesta n.,5 km NE on yksittainen huippuanomalia,.8 ~ Zn - mika lienee instrumcnttianomalia steriilista ymparistosta p Atellen. ~kali ei jo nyt tiedeta_syyta sinkin anomalioihin Karbujarven seudulla, asiaan olisi syytti sopivassa tilaisuudessa palata. r-:!:z!jz Lyijya tavataan anomaalisena kohtee~ NE-osassa, missa ano.alia on alueellinen. Yksit~~inen huippu on 26 ppa ("instrumenttihuippu"?). Lyijyn alueellinen jakautuminen on geokeaian kannalta mielenkiintoinen, mutta maminets~~ kannalta pitoisuudet voisivat olla korkeampia. Nikkeli Anomalioista mielenkiintois~at ovat Suolujarven NE-puolella, jossa yksittainen huippu on 8 ppm (sama piste kuin,8% Zn) ja joukko anomalioi ta Piikkijti.rvel ta n. 4 Jan NNV, eniiilhuin 64 ppj. Anomaliat ovat kivilajiarvojen suuruusluokkaa. 3. Yhdis te!jna Purosedimenttitutkimuksen tulokset osoittavat geokemiallisess~_ maisemassa vaihtelua, joka laatunsa puolesta Viittaa lahinna kivilajien vaihteluun. Selvia viitteellisia anomalioita alueella e~_t~yata. -==----------- ~- --~-~- --- --=-- Muutamat heikohkot anomaliat ovat kuitenkin siinti. miirin erityishi etta niiden alheuttaja olisi syyta ~ydti. tilaisuuden tullen tarkistama.ssa. Outokumpu.4.97 //&: L-L C-.:t: Heikki Vennervirta ~P - arkisto, PR - om, HW
5 nkk OUTOKUMPU Oy ooooo - HWP.Sl UT5JOK nmo 6 KuOrbOOVi!>-W Puro&t-dmentt m~:~
go ~, ~ < / lc- t". lf Y,. ~,5 -: ~-o ~ h-,/ (_ ~- " --;::.;\ ~-. " -. ; -- /:; V- \ \: v (~ it\ /. h. < ~.! LY.J K ~. ";:.\ j ~ ;" k-- L <L j/y =,,, c.i ~-- _). ";: lk \ "" i ~ ~)~: \ r. ~ / / ~ rr _; o,lf ~,.,. \,.-!t ~~, ;-.. -. ~n. ::. -.r ~. ~ t- ~" P,. J ); J, \ t; ~. r lr, ( _JJ. "" ~ v.< ~ltf ~ (J!. ~ -~ ll,., ~ \.if. </ l. v ;< f.,. :J / / hj.,i \ S,4j (! ).,,j o"» fl / OUTOKUMPUO --+-q:.-:::: -~f--t_l~~-h";--t------;~-±:il-lf~~~-+-f~:+--jt-"(/t-_-r--th.;.:t HW/P!<.~/ r dj r ; (, P C / >: _;- UOLUOrbaaoV "" t- i ~T5JQK ""; 6 /. tr _L_. \ P MY-7.ta uroeoe.dtmcnn ~ 9-2
f /... Koboltt, t: P [? / ~ >/ ~- ;~ ~\. " r ii fl V rl UTKUHPU ;ooooo M a - HW/P!. ~ (Z" \ jyv : ~ p ~ ln z; Jf ~ UT~JOK """ 6 QrbOOVi :)2 Purooe.dmenHi ~:_~
OUTOKUMPUO OOooo HWP\9 UT5JKl "77l 6 r<.uort:>oap,i ~:w Puroeedmen-tt, mt~~
Mangoant c OUTOKUMPU O!J t tooooo, - HWP\,~ UTSJOK "" 6 uorboovl 52() Purou.domentti m~~.~
--------, - - " - ~ < 6 """. c. i - -e " ~ "; ~:.- ~~ - - " ~-.tl.s. ~-J." \ ~ 6, r.p, k> f." E 6 "*" ",_. 4. - " 6 " - -? u-t " j ~+ /@ " {-u ",~ 8-6 " p,._, 6 ;.r"-. - 8 ~. 6 6,,, i LUO«TTELu 2 ~ 3 : 4 = & : a = = E. = 23 : 32 = 45 = 64 : 9 = 3 = 8 = 2E.O = 36 : :::> = "flo = uo = "G =,2 28 - = 57 = = 2 3 4 Pl>rr 4 - E. 6-8 a - - E. lb - 23 23 32 32-45 45 - &4 64 9 9-3 3-8 8 2 26-36 3& - 5 s no 72-4C lx 2<"!" 22uo 2eoo 28 - - - 57 57-8 6 jo?3 32- c Q d u 6 - " i OUTOKUM PU Oy 4 HW/AN 97 UTSJOK n772~ 52 6 3932 7, 393 9,2
~ J-L. " 6 6 \. " ; l L,. {}t ~. -.,.,. ".,. 4 f 2 = 3 4 E> = e = = 6 23 32-4!> = 64 ) = 3 - = 2b = 36 = ~ 72 = = 4C = Z2. = <-eoc 4 = 57 = = 2 3 4 4 6-8 e _ - G E> 23 23-32 32. - 4~ 4!> - 64 G4 9 9 3 no. 8 6. 26 26 36 36-5 s~ o no 72. -. 4 4 L2 22 2c,oo 2.8. q +- 57 SJGO _ 8._) ~ c.,t ~~, v / () i L~MPLie~, 4~()()()~ OUTOKUMPU Oy HW/AN 97. fl): r. ~ - UTSJOK n.772~ 6 52 Puros~d i m~ntti 3932 7. 393 9.2
---------- "",.. " pprr \. " "-<> 6 " y 9,::,,. = 2 3 4 : b ~ e = : 6 ~ ~) = J2 = 45 64 ~ 9 ~ 3 : eo 26 : 36 : :) = 72, C.O = 4 = 2.2. - 2.8.q = S7 = : ~ 2 3 4 4-6 b- 8 e. - 6 6-23 23-32 32. - 45 45 - o4 G4-9 9-3 3-8 6-26 26. 36 36-5 5-72 72. - 4-22 2 2. 2.8 2.- 4 4CO- 57 57-8 : 64 jo 9 = 3 - [J f.,j ~ p J!,, (, V OUTOKUM PU Oy UTSJOK 4 HW/AN 97 n 772~ GOl 52 Purosczd mczntt i 3932 393 7, 9.2
-- - -. "".,.,.t.,.,,..,., ttl...,,,. b " r.~ />"" "" No 2 3 = 4 e 6 23.32 45 64 9 3 26.36 : 5 72 CO = 4 = 22.G~?: 28 4Cu ~ 7 ) pprro, 2 ~ 4 4-6 6-8 e -, 6 6-23 23-32 32-45 45 - E>4 64-9 9-3 3 8 8-26 26-36 36-5 S - 72 no. :: 4(} ioo 2.2C" t:tcu 2.etc 2.e.- 4C tttc.c- ~r:; S7CC- 8CC j i o$.,_-., " t:;j --~-.,. 7 t7 r t!"".,._.,., OUTOKUMPU Oy UTSJOK Purosedim2ntti 4QOCX) HW/AN 97 n. 772 ~ 6 52 3932 393 7..2