Special thanks: VTT Timo Aro, tutkija Leo Kosonen. Virtaavat vyöhykkeet. Juha Kostiainen, Kansallinen kaupunkifoorumi, 23.9.2014



Samankaltaiset tiedostot
Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli,

Vetävä juoni, avoin loppuratkaisu menestyvän kaupungin rakenteelliset ja orgaaniset tekijät

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Vetävä juoni, avoin loppuratkaisu menestyvä kaupunki kehittyy orgaanisesti. Juha Kostiainen, , Porvoo

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari , Helsinki

Asuntotuotanto kasvun ja vetovoiman vauhdittajana

Mika Ristimäki / SYKE,

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

Kaupunkikudokset keskustoissa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Keskusta ja asuminen JUHA KOSTIAINEN PORVOON KAUPUNKI

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ

Julkisen ja yksityisen yhteistyö kantaa hedelmää esimerkkejä elävästä elämästä

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

Miten väestöennuste toteutettiin?

Kuopion kaupunkijärjestelmät Huomioita ja johtopäätöksiä

Ajatuksia kaupunkiseuduista sekä Oulun seudun kuntien rakennemallin lähtötiedoista ja tavoitteista Oulu

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

Kävelyä ja pyöräilyä suosiva keskustarakenne

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Millaisia asuntoja. metropoliin? PEKKA HELIN, YIT OYJ

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

Yhteinen olohuone tunnusmerkkejä, puitteita ja kehittämistarpeita Mäntsälä Leo Kosonen kaupunkitutkija, yliarkkitehti

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet. Valtuuston tiedonantotilaisuus Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Muuttoliike Janne Vainikainen

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Mika Ristimäki / SYKE,

Arjen sujuvuus alueidenkäytön uudet näkökulmat Maakuntakaavafoorumi Turku

MUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat SEEK/jp


Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari Helsinki

Asuntotuotantotarve

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Kaupunkikudosten viherrakenteet

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

Toimintaympäristön muutokset

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom,

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja Iisalmen kaupungintalo

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Rautjärven kunta. Kuntastrategian päivitys. Tausta-aineisto

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro

Nokkela kaupunki kaupungistumisen mahdollisuudet ja haasteet

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

Väestönmuutokset 2011

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Kaupunkiseutujen segregaatio

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset. Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, Kulttuurikeskus, Iisalmi

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

Palveluasumisen teemapäivä klo

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN TULEVAISUUS?

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

uhka vai mahdollisuus?

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Muuttajien taustatiedot 2005

Transkriptio:

Special thanks: VTT Timo Aro, tutkija Leo Kosonen Juha Kostiainen, Kansallinen kaupunkifoorumi, 23.9.2014

Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT Beijing PÄÄOMA OPISKELIJAT Tampere Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO MATKAILIJAT Lontoo Pietari YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT KULTTUURILLISET SISÄLLÖT 2

Osaamispohjaiset toiminnot keskittyvät edelleen (patentointiaktiivisuus, www.citylab.com) 3

Kehittyvät maat pyrkivät kohti korkeampaa arvonlisää Lähde: Seppälä & Ali-Yrkkö 2013 4

Arvonlisäyksien osuudet neljässä tekstiilituotteessa, kun otetaan huomioon, mistä maasta kuluttaja ostaa tuotteen (valmistettu Kiinassa) Lähde: Ali-Yrkkö 2013 5

Kaupunkiseutujen määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Keskimäärin vain joka neljäs seutu sai muuttovoittoa (17/70) Kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat noin 90 % kaikkien seutujen muuttovoitosta (!) Määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti HHT-vyöhykkeelle ja sen vaikutusalueelle sekä yli 80 000 asukkaan seutukuntiin Määrällisesti eniten muuttotappiota saivat maakuntien 2- ja 3-keskukset ja niiden vaikutusalueet: seutukeskuksista eniten muuttotappiota saivat Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren ja Varkauden seudut Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom 2014 6

Muuttoalttius eri ikäryhmissä 1970-luvulta 2010-luvulle Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Muuttoalttius on korkein 20-24- ja 15-19 -vuotiaiden ikäryhmissä: muuttoalttius on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna. Huom! Nuoret aikuiset (20-24 v.) muuttavat 11 kertaa useammin kuin esim. 60-64 -vuotiaat. 250 200 150 100 50 15 19 -vuotiaat 20 24 -vuotiaat 25 29 -vuotiaat 30 34 -vuotiaat 35 39 -vuotiaat 60 64 -vuotiaat 0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 7

Kaupungistumiskehitys jatkuu Suomen kaupungistumisaste on noin 70 % Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä. Suomessa edelleen noin 500 000-600 000 ihmisen muuttopotentiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä. 8

Alue- ja yhdyskuntarakenteen tuleva vyöhykkeisyys? 15 km Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoimapolitiikan tarvetta Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki -konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014 30 km 50 km 50 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km 9

Alueen potentiaalinen saavutettavuus paljastaa vyöhykkeisyyden Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue 2 Pohjanmaiden työssäkäyntialue 3 Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue 4 Oulun työssäkäyntialue Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos 10

Vyöhykkeiset suuralueet voivat tarjota yrityksille Laajan, monipuolisen ja kasvavan työvoimapoolin Kasvavat kaupan, palveluiden ja asumisen markkinat Mahdollisuuden yhä erikoistuneempien palveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen Kehittyvät liikenneyhteydet; mahdollisuuden optimoida sijaintia tarpeen mukaan Kehittyvien yliopistojen osaamispohjan Imagohyötyä kehityksestä ja kasvusta Maankäytön suunnittelun, liikennejärjestelmien suunnittelun ja kaavoituksen kokonaisvaltaisempaa otetta? Markku Pääkkönen / Suhteet-taideportti (2011) /Vantaan Leinelä. Kuva: Aino Huovio. Ornamo. 11

Vyöhykkeiset suuralueet voivat tarjota kuluttajakansalaiselle Kasvavan ja kehittyvän asuinja elinympäristön Kiinnostavat työmarkkinat kahdelle korkeasti koulutetulle Mahdollisuuden vaihtaa työtä ilman muuttoa Erilaisia asumisen vaihtoehtoja Erikoistuvia palveluita, jotka ovat saavutettavissa yhä helpommin Mahdollisuuden valita kotikunta useasta vaihtoehdosta Kuvataiteilija Ilkka Väättiin teos on mukana yhteisteoksessa Väliaika, joka rajaa työmaa-aluetta Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Kuva: Aino Huovio. Ornamo. Juha Suonpää on kuvannut Tampereen Vuoreksen kaupunginosan sähkökaappien kylkiin aikaa ennen rakentamista. Kuva: Aino Huovio. Ornamo. 12

Hyötyjen saaminen edellyttää mm. Määrätietoista liikenneratkaisujen kehittämistä: kaupunkien sisäinen joukkoliikenne, liityntäpysäköinti, kaupunkien välinen joukkoliikenne, maksukäytännöt ja lippujärjestelmät, lentoliikenne jne. Liikenteen solmukohtien kaupallisten palveluiden kehittämistä Koordinoitua maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta (MALPE-strategia, Liikennerevoluutio 2011) Vetovoimaisten kaupunkiympäristöjen kehittämistä Asumisen vaihtoehtojen mahdollistamista Laajempaa ymmärrystä elinkeinopolitiikasta 13

Havaintoja kestävät yhdyskunnat tutkimuksesta (Winston 2014) Kauppakeskus Klaavan julkisivussa on mukana Kirsti Tuokon teos Shoppailijat. Kuva: Aino Huovio. Ornamo. Asuinympäristön laatu Mixed-use Joukkoliikenne Kasvihuonekaasupäästöt Puhdas ilma, puhdas vesi, melu, rikollisuus yms. Suomi paras Kaupat, posti, pankit, kulttuuripalvelut kävelyetäisyydellä Irlanti 1. Suomi 15. Kulkutapaosuus matkoista Unkari 1. (38 %) Suomi 15. (15 %) Päästöt / hlö Latvia 1. Suomi 19. Asuinympäristöt laadukkaita, mutta yksipuolisia Autoilukaupunki hallitseva kaupunkisuunnittelun paradigma, joukkoliikenteen kilpailu puuttunut kauttaaltaan Energiatehokkuudessa fokus jatkossa kiinteistöistä alueeseen ja arjen sujuvuuteen 14

kaupunkien sisällä: Kaupunkijärjestelmien teoria Kauppakeskus Klaavan julkisivussa on mukana Kirsti Tuokon teos Shoppailijat. Kuva: Aino Huovio. Ornamo. C Kuvat: Leo Kosonen 15

KAUPUNKIJÄRJESTELMÄT - URBAN FABRICS Peruskaavio 8 km Kolme kaupunkijärjestelmää JÄRJESTELMIEN ALUEET JA MITOITTAVAT KEHÄT Jalankulkukaupunki Ydinalue (0-1 km) Reuna-alue (1-2 km) Joukkoliikennekaupunki Sisempi joukkoliikennekaupunki (yleensä < 8 km) 2 km 8 km Ulompi joukkoliikennekaupunki (nopeat bussilinjat, seutubussit) Autokaupunki Autokaupunki (Muiden kaupunkijärjestelmien päällä ja ympärillä) CBD - Kolmen kaupunkijärjestelmän yhdistelmä Alakeskukset ovat joukkoliikenne- tai autokaupungin yksiköitä tai molempia Lähde: Leo Kosonen 16

Eventification (Jakob 2013) 17

Elämyksellisyyteen perustuva markkina-arvo Paikkaan sidottu tuotanto ja kulutuksen konteksti Temaattiset kokonaisuudet, tapahtumat Yllätyksellisyys: teeman muuntelu, syvällisempi kokemus Perustuu ihmisten liikkuvuuteen sekä asukkaiden ja vierailijoiden sitouttamiseen Tuotteiden ja palveluiden laatu kytkeytyy paikan laatuun Suomessa Helsinki edelläkävijä, Turku, Tampere ja muut seuraavat Järjestäjä Elämyksellisyys Vieras Yllätyksellisyyteen perustuva innovaatio Sisäänpääsy Maksu Nähtävyys, esitys, tapahtuma Lähde: Jeannerat 2012 18

Asumisen heimot Luonto Yhteisö Arvo Varikko Omassa rauhassa Pesänrakentajat Arvoalueiden kodinrakentajat Humun keskellä Rauhallinen, edullinen ja tilava perheasunto Turvallinen, muokattava perheen koti, johon haluan panostaa Arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella perheelle koti Keskustassa elämän keskellä Kartanoasujat Sosiaaliset Urbaanit Edullisesti lähiössä Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen kodiksi Tietyllä arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella lähellä keskustaa Edullinen, rauhallinen ja kompakti Esteetikot Kaunis, moderni, edustava koti arvostetulla alueella 19

Liikennejärjestelmä 2035 Rovaniemi Vaasa Oulu Kuopio 20 Helsinki- Vantaa

Maailma on pelkkää monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Michel de Montaigne (1533 1592) 21 www.nokkelakaupunki.fi