Siikajoen edustan vesikasvillisuusselvitys ja luontotyyppikartoitus loppukesällä 2010 28.10.2010 Alleco Oy Jouni Leinikki Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi
Sisältö Tausta... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Tutkimuspisteiden valinta... 4 Kenttämenetelmät... 5 Luontotyyppiluokittelu... 6 Tulokset... 6 Vesikasvit... 6 Vedenalaiset luontotyypit... 7 Natura2000 luontotyypit... 9 Jokisuistot (1130)... 9 Ulkosaariston luodot ja saaret (1620)... 9 Tulosten tarkastelu... 11 Viitteet... 12 LIITE 1: Havainnot pisteittäin... 13 Viittausohje: Leinikki, J. 2010: Siikajoen edustan vesikasvillisuusselvitys ja luontotyyppikartoitus loppukesällä 2010. Alleco Oy raportti. 23 s. 2
Tausta Intercon Energy Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Siikajoen edustan merialueelle. Vaihtoehdossa VE1 Varessäikän edustalla olevalle merialueelle rakennetaan 24 tuulivoimalaa. Vaihtoehdossa VE2 Varessäikän 24 tuulivoimalan lisäksi rakennetaan Merikylänlahdelle 5 tuulivoimalaa. Varessäikän ja Merikylänlahden voimalat sijaitsevat noin 7 kilometrin etäisyydellä toisistaan (kuva 1). Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 1. Intercon Energy Oy:n voimalahankealueet ja selvitysalue Siikajoella. Suojelualueiden maarajat ovat viitteelliset. Vesistöselvitysten tavoitteena on tuottaa perustietoa alueen nykytilasta tuulipuistojen YVA menettelyä varten. Selvitysten tavoitteena on myös tukea hankkeen rakennusaikaisten ja pitkäaikaisten vaikutusten arviointia. WSP Environmental Oy tilasi Alleco Oy:ltä vesistöselvityksiin liittyvät vedenalaisten luontotyyppien ja vesikasvillisuuden kartoitukset. 3
Aineisto ja menetelmät Aineisto kerättiin siten, että se soveltuu mahdollisesti myöhemmin toteutettavaan luontotyyppien mallintamiseen. Mallinnuksen tulosten avulla voidaan ennustaa tilastollisesti, miten tuulipuistojen rakentaminen vaikuttaa kartoitettujen luontotyyppien esiintymiseen ja elinvoimaisuuteen alueella. Tässä raportissa tulokset kuitenkin esitetään ilman mallinnusta pisteittäin taulukkona ja karttapohjalla. Kenttätyön tekivät Marika ja Markku Yliniva Maritech Oy:stä ja Marja Koistinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta määritti lajit kahdesta levänäytteestä. Tutkimuspisteiden valinta Selvitysalue määritettiin ulottumaan vähintään 250 metriä suunniteltujen tuulimyllyjen ulkopuolelle (kuva 1) sekä kattamaan voimala alueiden välisen alueen kaapelilinjauksineen. Tutkittavalta alueelta oli valittu syvyysvyöhykkeittäin ositettuna satunnaisesti 55 näytepistettä (kuva 2). Tilaaja oli määritellyt etukäteen 11 pistettä, joista Kala ja vesitutkimus Oy selvitti myös pohjaeläinten lajiston. Alleco tutki näiden pisteiden lisäksi 44 muuta pistettä. Jokaisen havaintopisteen syvyysalue oli määritelty ennalta merikartta aineistosta luodun syvyysmallin perusteella. Mikäli kentällä ilmeni, ettei piste vastannut tätä syvyysvyöhykettä, etsi kenttätyöryhmä ennalta määrätyn koordinaattipisteen lähistöltä sopivan syvyyden ja merkitsi muistiin pisteen todellisen sijainnin. Kuva 2. Selvitysalue ja näytepisteet. Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Merikartta aineiston syvyystiedot digitoitiin paikkatietojärjestelmään (Manifold v. 8.0.19) merikartan luotauspisteistä, syvyyskäyristä sekä rantaviivasta. Syvyystietojen perusteella alueesta laadittiin kolmioimalla syvyysmalli 50 metrin pikselikoolla. Syvyysmallin perusteella selvitysalue jaettiin syvyysvyöhykkeisiin, joista otettiin selvitysalueen sisäpuolelle jäävät osat. Selvitysalueen 4
syvyysvyöhykkeisiin muodostettiin kuhunkin ruudukko, jonka kulmapisteisiin arvottiin kunkin syvyysvyöhykkeen pinta alaa vastaava osuus yhteensä 55 pisteestä, kuitenkin vähintään 5 kpl. Näihin pisteisiin sisällytettiin myös WSP Environmentalin antamat pisteet, jotka oli valittu syvyysvyöhykkeen ja tiedossa olevan pohjanlaadun perusteella. Syvyysvyöhykkeiden pinta alat ja niille sijoitettujen pisteiden lukumäärät on esitetty taulukossa 1. % osuus Pisteiden Taulukko 1. Syvyysvyöhykkeiden pinta alat ja niille sijoitettujen näytepisteiden lukumäärät. Havaintojen syvyydet on korjattu vastaamaan teoreettista keskivettä N60 korkeusjärjestelmän ja meriveden korkeuden vuorokausikeskiarvon mukaan (lähde: Ilmatieteenlaitos, Raahen mareografi). Syvyys m Pinta ala km 2 toteutunut lukumäärä 0 1 6,50 8 % 2 1 2 8,66 10 % 7 2 4 29,11 34 % 15 4 6 19,85 23 % 11 6 8 11,08 13 % 6 8 10 7,09 8 % 7 >10 2,82 3 % 7 YHTEENSÄ 85,11 100 % 55 Pisteitä tuli 0 1 metrin vyöhykkeelle aiottua vähemmän. Alueen luontotyyppejä mallinnettaessa voidaan vyöhykejakoa muuttaa otantaan sopivaksi. Kenttämenetelmät Työssä käytettiin Allecon kehittämää menetelmää vedenalaisten luontotyyppien inventoimiseksi: Kenttäryhmä saapuu kuhunkin pisteeseen GPS paikantimen opastamana ja tarkistaa syvyyden. Mikäli syvyys ei vastaa karttatietoja, valitaan lähettyviltä sopivan syvyinen uusi piste ja kirjataan sen koordinaatit GPS paikantimesta. Sukeltaja laskeutuu pohjalle ja vetää satunnaiseen suuntaan 5 metrin pituisen mittaköyden. Tämän jälkeen hän tutkii näkyvyydestä riippuen vähintään 1 metrin levyisen kaistan köyden ympäriltä. Sukeltaja kirjaa muistiin havaintoalan leveyden, syvyyden ja pohjanlaatujen (taulukko 2) suhteelliset peittävyydet sekä pohjalla kasvavien levien,putkilokasvien ja sessiilien eläinten peittävyydet ja keskimääräiset korkeudet erikseen kovalta ja pehmeältä pohjalta. Lajeista, joita sukeltaja ei varmasti tunnista veden alla, otetaan näyte pinnalla tai laboratoriossa tunnistettavaksi. Ryhmä voi ennen sukellusta tutkia veneestä laskettavan videokameran avulla, näkyykö pohjalla makroskooppista kasvillisuutta. Mikäli tunnistamatonta kasvillisuutta tai sessiiliä eläimistöä ei havaita vähintään 3 minuutin videoinnin aikana ja jos pohjan laatu on selvästi tunnistettavissa videokuvasta, tehdään arvioinnit pohjan laadusta tämän perusteella eikä sukellusta tarvita. Taulukko 2. Tutkimusalueella esiintyvät VELMU Wentworth 2009 pohjanlaatuluokat (suluissa raekoko). Iso kivi (256-600mm) Kovat (Nonmobile) Kivi (64-256mm) pohjanlaadut Pieni kivi (16-64mm) Sora (2-6mm) Pehmeät Hiekka (0.06-2mm) (Mobile) 5
Siltti (<0.06 mm) Savi (<0.06 mm) Lieju ja muta (<0.06 mm) pohjanlaadut Luontotyyppiluokittelu Aineisto luokiteltiin VELMU:ssa (valtakunnallinen vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointihanke) käytettävän BalMar luokituksen mukaan. Lisäksi aineistosta tulkittiin Natura 2000 luontotyypit. BalMar luokitteluprosessissa (Alleco 2005)aineisto käsitellään 9 10 tasolla siten, että ylimmät kuusi tasoa koostuvat fysikaalisista ympäristömuuttujista ja alemmat perustuvat lajistoon. Kahtena alimpana tasona ovat Dominoiva laji ja Kodominanssi, jotka nimetään runsaimpien lajien mukaan. BalMarprosessia käytetään myös parhaillaan mm. HELCOMin toimesta meneillään olevassa Itämeren vedenalaisten luontotyyppien EUNIS (European Union Nature Information System) luokittelussa (EEA 2010). Raportissa käytetään Aaltojen alla kirjan (Leinikki ym. 2004) mukaisia suomenkielisiä lajinimiä. Tulokset Sukeltajien tekemät havainnot on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. Vesikasvit Pehmeät pohjat vallitsivat selvitysalueella (kuva 3), minkä vuoksi myös runsaimmat selvitysalueella esiintyneet kasvilajit kuuluivat pehmeiden pohjien lajistoon. Runsaimmat lajit olivat näkinpartaisleviin kuuluvat järvisiloparta (Nitella flexilis) ja mukulanäkinparta (Chara aspera) (taulukko 3). Kovien pohjien lajit, kuten sammalet ja rihmalevät ovat kooltaan näkinpartaisia ja vitoja (Potamogeton sp.) pienempiä, minkä vuoksi ne häviävät helposti runsausvertailussa. Palleroahdinparta (Cladopora aegagrophila) esiintyi näytteissä kuitenkin lähes yhtä usein kuin letkulevä (Vaucheria sp.). Taulukko 3. Havaitut vesikasvit ja niiden määrä/runsaus. Runsaus on laskettu kertomalla kunkin lajin peittävyys kaikissa havaintopisteissä lajin keskimääräisellä korkeudella. Frekvenssi tarkoittaa lajin esiintymistä näytteissä. Vesikasvin elomuoto Laji Runsaus Frekvenssi Uposlehtiset Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris 18,0 225,5 45,0 138,0 741,3 304,0 17,0 1 2 2 2 9 2 2 Isot vesisammalet Fontinalis antipyretica 149,9 8 Muut vesisammalet Octodiceras fontanus 40,5 5 Makrolevät Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis Ceramium tenuicorne 1565,0 120,3 1628,0 8,0 11 4 10 1 6
Vedenalaiset luontotyypit Spirogyra Cladophora aegagrophila Vaucheria sp, 170,0 172,5 992,8 2 14 16 Suurin osa selvitysalueesta kuului pehmeään pohjatyyppiin: sora, hiekka, savi, muta tai näiden yhdistelmät (kuva 3). Lisäksi alueella on laajalti sekapohjia, jotka muodostuvat edellisten lisäksi erikokoisista kivistä. Pehmeillä pohjilla vallitseva eliöstö muodostuu tavallisesti pohjan sisään kaivautuvista eläimistä ja pohjaan juurilla tai rihmoilla kiinnittyvistä kasveista. Kovilla pinnoilla puolestaan viihtyvät pääasiassa rihmamaiset levät, joista monivuotinen palleroahdinparta (Cladophora aegogrophila) viihtyy yleisimpänä jään vaikutusalueen alapuolella. Syvyyden kasvaessa ja yhteyttämiseen käytettävissä olevan valon vähetessä kasvillisuus muuttuu yleensä harvinaisemmaksi. Selvitysalueella kasvillisuus ulottui jopa yli 10 metrin syvyyteen, mikä on mahdollista vain kirkkaassa vedessä. Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 3. Pohjanlaadut näytepisteittäin. Sekapohja (Mixed) tarkoittaa, että kovien tai pehmeiden pohjanlaatujen osuus on alle 90 % pinta alasta. Luokittelimme BalMar luontotyyppit sukellushavainnoista tasolle 9 dominoiva laji (kuva 4) ja pohjaeläinnäytteistä tasolle 8 dominoiva ryhmä (kuva 5). Kaikki havaitut luontotyypit on lueteltu taulukossa 4. Perämeren alueelle tyypillisesti pehmeillä pohjilla dominoivat näkinpartaislevät järvisiloparta (Nitella flexilis) ja mukulanäkinparta (Chara aspera). Letkulevä (Vaucheria sp.) oli myös yleinen. Kasvittomilla pehmeillä pohjilla BalMar luokittelee biotoopit pohjaeläimistön mukaan. Koska lajikohtaisia biomassoja ei ollut käytettävissä tähän raporttiin, päättyi luokittelukin kahdeksannelle eli ryhmätasolle, jota käytetään esimerkiksi videoaineiston luokitteluun (kuva 5). Alueella vallitsevat ryhmät olivat kaivautujat ja liikkuva epifauna. Toisin kuin liejusimpukan (Macoma baltica) yleisemmillä levinneisyysalueilla, simpukat eivät dominoineet biomassallaan Siikajoen näytteissä. 7
Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 4. BalMar tason 9 luontotyypit näytepisteittäin. Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 5. BalMar tason 8 luontotyypit Kala ja vesitutkimus Oy:n tutkimissa pohjaeläinpisteissä. Levät dominoivat pisteissä 5, 7, 8 ja 10, joten niiden BalMar luontotyyppi määräytyi levien mukaan. 8
Natura 2000 luontotyypit Alueella saattaa tulosten perusteella esiintyä kahta NATURA 2000 luontotyyppiä, joiden määritelmään sisältyy vedenalaista luontoa (Airaksinen ja Karttunen 2001): Jokisuistot (1130) Kuvaus: Vuorovedelle alttiina olevia joen alajuoksun osia, jotka alkavat suolapitoisen veden rajalta. Jokisuistot ovat rannikon lahdelmia, joissa Laajoista matalista lahdista poiketen makean veden vaikutus on huomattava. Makean ja suolaisen veden sekoittuminen sekä veden virtauksen heikentyminen jokisuistossa johtavat hienojakoisen aineksen sedimentoitumiseen, minkä takia muodostuu usein laajoja hiekka ja mutasärkkiä lasku ja nousuveden väliselle alueelle. Siellä missä vuorovesivirrat ovat nopeampia kuin jokivesi pääosa aineksista kerääntyy jokisuulle deltamuodostumaksi. Itämeren murtovetiset jokisuistot, joissa ei ole vuorovettä, katsotaan omaksi alatyypikseen. (Airaksinen ja Karttunen 2001) Tämän luontotyypin rajaus perustuu makean ja suolaisen veden sekoittumiseen ja jokiveden kuljettaman maa aineksen sedimentoitumiseen. Siikajoen suistoalueen voidaan katsoa ulottuvan ainakin selvitysalueen lounaisosaan. Koska Perämeren vesi on verrattain vähäsuolaista, on suistoalueen ulkorajan määrittäminen makean veden vaikutusalueen perusteella melko vaikeaa. Suistoa lähimmissä pisteissä (kuva 3: pisteet 11, 14 ja 15) ei tässä tutkimuksessa havaittu lainkaan kasvillisuutta, kun taas hieman etäämpänä (kuva 3: pisteet 5, 8, 17, 23 ja 28) kasvillisuus oli runsasta. Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) Kuvaus: Meri tai ulkosaaristovyöhykkeessä esiintyviä luotojen tai pienten saarien ryhmiä tai yksittäisiä saaria, jotka koostuvat prekambrisesta, metamorfisesta kalliosta, moreenista tai sedimentoituneesta aineksesta. Kasvillisuuteen vaikuttaa murtoveden suolaisuus (vesieliöstön osalta), maankohoaminen (eteenkin alueilla, joissa maankohoaminen on huomattavaa) sekä ilmasto. Lisäksi kasvilajistoon vaikuttaa tuuliolosuhteet, kuiva sää (ajoittain pitkät sateettomat kaudet), suolavaikutus (terrestristen kasvien osalta) sekä päivien valoisan jakson pituus. Maankohoaminen aiheuttaa usean kasvillisuustyypin sukkession. Paljaat kalliopinnat ovat tavallisia. Useat pienet luodot ovat puuttomia. Kasvillisuus on usein niukkaa ja muodostuu mosaiikkimaisista pioneerilajien yhdyskunnista. Linnuston ulosteista johtuen lajistoon kuuluu korkeaa typpipitoisuutta suosivia kasvilajeja. Kserofyyttisiä kasvilajeja ja jäkäliä esiintyy yleisesti. Tilapäisiä tai pysyviä kalliolammikoita esiintyy myös yleisesti ja näissä elää usein hyvin monimuotoinen vesieläin ja kasvilajisto. Ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät ovat tärkeitä pesimäpaikkoja merilinnuille. Luodot ovat myös tärkeitä levähdyspaikkoja hylkeille. Luontotyyppiin kuuluvat myös luotoja ja saaria ympäröivät vedenalaiset pohjat ja näiden kasvillisuus. (Airaksinen ja Karttunen 2001) Luontotyypin vedenalaisia osia edustaa selvitysalueen keskellä Rautakalliota ympäröivä matalan veden vyöhyke (kuva 6). Luodon ulkopuolella pohja koostuu lähinnä kivikon ja hiekan mosaiikista, missä pehmeiden pohjien kasvillisuus vallitsee (kuva 4). 9
Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 6. Kirjoittajan arvio alueella esiintyvistä NATURA 2000 luontotyypeistä, jotka sisältävät vedenalaista luontoa. Alueella ei tavattu HELCOMin luokittelemia uhanalaisia tai vaarantuneita luontotyyppejä tai lajeja (HELCOM 2007). Taulukossa 3 on lueteltu alueella havaitut luontotyypit NATURA 2000 ja BalMar tasojen 8 ja 9 mukaan. HELCOMin luokittelu on tähän asti perustunut sen omaan luokitukseen, joka on kuitenkin pääosin sisällytetty NATURA 2000 luokitukseen. Luokituksen uusimista HELCOMissa valmisteleva työryhmä saa työnsä valmiiksi vuonna 2012 ja se tulee perustumaan EUNIS luokitukseen, jonka Itämeren vedenalaisia luontotyyppejä päivitetään BalMarin avulla. Tämän työn tilauksessa pyydettiin esittämään alueelta havaituista luontotyypeistä taulukko, jossa myös niiden elinvoimaisuus tai uhanalaisuus olisi määritelty. Koska koko Itämeren kattavaa uhanalaisuusluokittelua ei näille luontotyypeille ole vielä olemassa, perustuu taulukon 4 arviot selvitysalueen tietoihin. 10
Taulukko 4. Havaitut luontotyypit. Luokitus Tyyppi Elinvoimaisuus/uhanalaisuus Natura 2000 BalMar L8: Ryhmä BalMar L9: Dominoiva laji Jokisuistot (1130) Alueellisesti hyvä Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) Alueellisesti hyvä Näkinpartaiset ja Vaucheria sp. Alueella erittäin yleinen Näkinpartaiset ja putkilokasvit Alueella kohtalaisen yleinen Monivuotiset rihmalevät 1) Alueella harvinainen Yksivuotiset rihmalevät 1) Alueella harvinainen Sekalainen kasvillisuus Alueella harvinainen Kaivautujat (pohjaeläin) 2) Alueella erittäin yleinen Liikkuva epifauna 2) Alueella erittäin yleinen Chara aspera Alueella yleinen Chara aspera AND Potamogeton pusillus Alueella harvinainen Cladophora aegagrophila Alueella harvinainen 1) Myriophyllum alterniflorum AND Nitella flexilis Alueella harvinainen Nitella flexilis Alueella kohtalaisen yleinen Nitella flexilis AND Chara aspera Alueella kohtalaisen yleinen Nitella flexilis AND Cladophora aegagrophila AND Callitriche hermaphroditica Alueella harvinainen Nitella flexilis AND Vaucheria sp. Alueella harvinainen Spirogyra Alueella harvinainen Vaucheria sp. Alueella yleinen 1) Kivillä kasvaa yleisesti rihmaleviä, mutta ne ovat biomassaltaan niin vähäisiä etteivät yleensä yllä dominanssiin BalMar luokituksessa, mikäli havaintoalalla on suurikokoisempia lajeja. 2) Perustuu ennakkotietoon Kala ja vesitutkimmus Oy:n keräämästä pohjaeläinaineistosta. Tulosten tarkastelu Tulosten perusteella alueen vedenalainen luonto on tyypillistä Perämeren itäosalle. Alueen lounaisosa on länsiosaa avoimempaa (Isaeus ja Rygg 2005). Tulosten perusteella avoimuuseroilla saattaa olla merkitystä, sillä pehmeiden pohjien kasvillisuus oli yleisempää alueen itä kuin lounaisosassa vastaavissa syvyyksissä. Jos alueelle rakennetaan tuulimyllyjä, syntyy niiden perustuksiin keinotekoisia riuttoja, jotka tarjoavat pohjaan kiinnittyville leville ja eläimille elinympäristön sekä jonkin verran suojaa. Ilmiön tarkempi arviointi kuitenkin edellyttäisi eri lajien esiintymisen mallintamista suhteessa ympäristöolosuhteisiin, mitä ei tämän työn puitteissa tehty. Vedenalaista luontoa sisältäviä Natura 2000 luontotyyppejä esiintyy alueella kaksi, joista jokisuisto (1130) jää pääosin selvitysalueen ulkopuolelle. 11
Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) tyyppiä edustava Rautakallion rantavyöhyke sisältyy kokonaisuudessaan selvitysalueeseen. Natura 2000 luontotyyppioppaassa (Airaksinen ja Karttunen 2001) annettu kuvaus keskittyy pääosin terrestriseen luontoon eikä luotoja ympäröivän vesialueen kasvi tai eläinlajistosta mainita mitään. Mahdollisessa Natura 2000 arviossa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota Rautakallion arvoon lintuluotona sekä lintujen ulosteiden vaikutukseen kasvilajistossa. Viitteet Airaksinen O. ja Karttunen K. 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. ISSN 1238 8602, ISBN 952 11 0855 X Alleco 2005: Baltic Marine Biotope Classification Tool (BalMar), definitions and EUNIS compatibility. Version May 25th, 2005. Sähköinen dokumentti on ladattavissa linkistä www.alleco.fi > BalMar. EEA 2010: The EUNIS Database. http://eunis.eea.europa.eu/about.jsp HELCOM 2007: HELCOM lists of threatened and/or declining species and biotopes/habitats in the Baltic Sea area. Baltic Sea Environmental Proceedings, No. 113. Isaeus, M. ja Rygg, B. 2005: Wave exposure calculations for the Finnish coast. NIVA. ISBN 82 577 4780 7 Leinikki, J., Leinikki, S. Backer, H., Oulasvirta, P. ja Ruuskanen, A. 2004: Aaltojen alla Itämeren vedenalaisen luonnon opas. Like Kustannus Oy. ISBN 10: 9524712970 12
LIITE 1: Havainnot pisteittäin. Piste 1 2 3 4 5 6 7 Korjattu syvyys (N60) 5.91 8.21 5.91 5.59 3.46 4.66 7.91 Sukeltaja kuvattu kuvattu kuvattu kuvattu Marika kuvattu kuvattu Päivämäärä 27.8.2010 27.8.2010 27.8.2010 28.8.2010 29.8.2010 29.8.2010 27.8.2010 Leveysaste (WGS84) 64.85763 64.8668 64.8649 64.86187 64.8562 64.8426 64.877 Pituusaste (WGS84) 24.61673 24.6292 24.6303 24.64902 24.65762 24.6483 24.6576 Iso kivi (256-600mm) 10 Kivi (64-256mm) 20 Pieni kivi (16-64mm) 30 Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) 40 Siltti (<0.06) 5 5 5 5 5 5 Savi (<0.06) 5 5 5 5 5 5 Lieju ja muta (<0.06) 90 90 90 90 90 90 Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica Octodiceras fontanus Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis Spirogyra 13
Cladophora aegagrophila 10 3 Vaucheria sp. 20 4 Ceramium tenuicorne Polyyppi 1 1 Ephydatia fluviatilis Piste 8 9 10 11 12 13 14 Korjattu syvyys (N60) 3.86 9.61 6.11 3.86 9.21 6.21 1.03 Sukeltaja Marika kuvattu kuvattu kuvattu kuvattu kuvattu Markku Päivämäärä 29.8.2010 27.8.2010 27.8.2010 29.8.2010 27.8.2010 27.8.2010 25.8.2010 Leveysaste (WGS84) 64.8614 64.887 64.8746 64.8701 64.8926 64.8789 64.8613 Pituusaste (WGS84) 24.66042 24.6683 24.6724 24.6782 24.6805 24.6829 24.6834 Iso kivi (256-600mm) 30 Kivi (64-256mm) Pieni kivi (16-64mm) 1 Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) 70 100 99 Siltti (<0.06) 5 5 5 5 Savi (<0.06) 5 5 5 5 Lieju ja muta (<0.06) 90 90 90 90 Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica 1 9 14
Octodiceras fontanus 1 4 Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis Spirogyra Cladophora aegagrophila 1 1 2 1 Vaucheria sp. 10 4 5 1 Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis 15
Piste 15 16 17 19 20 21 22 Korjattu syvyys (N60) 1.13 10.51 3.36 5.61 8.23 12.23 10.19 Sukeltaja Markku kuvattu Marika kuvattu kuvattu kuvattu Markku Päivämäärä 25.8.2010 27.8.2010 29.8.2010 27.8.2010 25.8.2010 25.8.2010 28.8.2010 Leveysaste (WGS84) 64.8679 64.8998 64.87813 64.8897 64.8905 64.8999 64.904 Pituusaste (WGS84) 24.6869 24.694 24.70753 24.7029 24.7155 24.71572 24.7176 Iso kivi (256-600mm) 20 10 Kivi (64-256mm) 10 10 Pieni kivi (16-64mm) Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) 100 70 80 80 80 Siltti (<0.06) 5 5 5 5 Savi (<0.06) 5 5 5 5 Lieju ja muta (<0.06) 90 90 10 10 Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica 2 9 Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris 1 10 Fontinalis antipyretica 1 10 Octodiceras fontanus 1 3 Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis 2 10 Spirogyra Cladophora aegagrophila 5 2 4 2 16
Vaucheria sp. 7 10 2 2 Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis Piste 23 24 25 26 27 28 29 Korjattu syvyys (N60) 1.73 4.23 5.89 8.93 12.13 0.91 11.43 Sukeltaja Markku kuvattu Markku kuvattu kuvattu Markku kuvattu Päivämäärä 25.8.2010 25.8.2010 28.8.2010 25.8.2010 25.8.2010 25.8.2010 25.8.2010 Leveysaste (WGS84) 64.8796 64.8873 64.9036 64.8934 64.9001 64.8802 64.9005 Pituusaste (WGS84) 24.719 24.7241 24.7294 24.7311 24.7316 24.7353 24.7362 Iso kivi (256-600mm) 5 50 Kivi (64-256mm) 20 30 Pieni kivi (16-64mm) 30 20 Sora (2-6mm) 5 Hiekka (0.06-2mm) 40 100 80 80 100 80 Siltti (<0.06) 5 5 5 Savi (<0.06) 5 5 5 Lieju ja muta (<0.06) 10 10 10 Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica 3 20 Octodiceras fontanus 3 2 6 5 17
Chara aspera 20 3 Chara globularis Nitella flexilis 20 4 Spirogyra Cladophora aegagrophila 4 20 2 2 Vaucheria sp. Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis 1 0.1 Piste 30 31 32 33 34 35 36 Korjattu syvyys (N60) 11.49 10.24 5.93 8.94 3.79 1.99 1.09 Sukeltaja kuvattu kuvattu kuvattu kuvattu Markku Markku Markku Päivämäärä 26.8.2010 24.8.2010 25.8.2010 24.8.2010 26.8.2010 26.8.2010 26.8.2010 Leveysaste (WGS84) 64.9005 64.9043 64.8859 64.8909 64.8978 64.89687 64.89768 Pituusaste (WGS84) 24.7362 24.7429 24.7451 24.7451 24.7479 24.75323 24.74988 Iso kivi (256-600mm) 20 Kivi (64-256mm) 20 10 30 Pieni kivi (16-64mm) 30 10 30 Sora (2-6mm) 10 30 Hiekka (0.06-2mm) 80 80 80 30 20 10 Siltti (<0.06) 5 5 5 5 Savi (<0.06) 5 5 5 5 Lieju ja muta (<0.06) 10 10 10 90 50 Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis 18
Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica 1 8 Octodiceras fontanus Chara aspera 4 20 9 20 Chara globularis Nitella flexilis 4 5 10 15 Spirogyra 9 5 Cladophora aegagrophila Vaucheria sp. 15 2 10 5 Ceramium tenuicorne 1 8 Polyyppi Ephydatia fluviatilis 19
Piste 37 38 39 40 41 42 43 Korjattu syvyys (N60) 0.89 2.29 2.69 6.29 5.83 6.03 2.71 Sukeltaja Markku Markku Markku Markku Markku kuvattu Markku Päivämäärä 26.8.2010 26.8.2010 26.8.2010 26.8.2010 25.8.2010 25.8.2010 27.8.2010 Leveysaste (WGS84) 64.89715 64.8976 64.8983 64.8978 64.8872 64.8972 64.90697 Pituusaste (WGS84) 24.75447 24.7581 24.7603 24.7651 24.7664 24.7723 24.7801 Iso kivi (256-600mm) 20 Kivi (64-256mm) 20 Pieni kivi (16-64mm) 20 30 Sora (2-6mm) 20 30 Hiekka (0.06-2mm) 20 100 30 100 Siltti (<0.06) 2 5 Savi (<0.06) 3 5 10 10 Lieju ja muta (<0.06) 5 90 90 90 Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum 10 25 Myriophyllum sibiricum 1 20 Potamogeton filiformis 5 25 Potamogeton perfoliatus 2 2 38 30 Potamogeton pusillus 4 12 Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica 1 1.8 6 8 Octodiceras fontanus 1.8 5 Chara aspera 5 0.4 20 20 20 6 4 15 Chara globularis 3 1 15 5 Nitella flexilis 10 30 9 10 Spirogyra 20
Cladophora aegagrophila 5 4 Vaucheria sp. 9 40 0.5 3 10 9 6 4 2 4 Ceramium tenuicorne Polyyppi 1 4 Ephydatia fluviatilis Piste 44 45 46 47 48 49 50 Korjattu syvyys (N60) 8.69 3.81 5.19 3.83 1.53 6.31 4.11 Sukeltaja Markku Marika Marika Markku Markku Marika Marika Päivämäärä 28.8.2010 27.8.2010 26.8.2010 25.8.2010 25.8.2010 27.8.2010 27.8.2010 Leveysaste (WGS84) 64.896 64.90478 64.9033 64.8895 64.8868 64.8972 64.9172 Pituusaste (WGS84) 24.7957 24.81262 24.8036 24.804 24.8052 24.8078 24.8222 Iso kivi (256-600mm) 15 20 20 10 Kivi (64-256mm) 15 10 10 Pieni kivi (16-64mm) 2 10 Sora (2-6mm) 5 Hiekka (0.06-2mm) 5 70 70 98 60 90 Siltti (<0.06) 5 Savi (<0.06) 5 Lieju ja muta (<0.06) 60 90 30 Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum 0.8 30 Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus 2 2 2 30 30 30 Potamogeton pusillus Zannichellia palustris 0.7 10 Fontinalis antipyretica 21
Octodiceras fontanus Chara aspera 10 7 2 9 10 5 Chara globularis 2 7 10 7 Nitella flexilis 7 12 Spirogyra 25 5 Cladophora aegagrophila 2 2 2.1 3 4 2 4 2 Vaucheria sp. 4 15 9.1 4 5 2 Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis Piste 51 52 53 54 55 56 Korjattu syvyys (N60) 3.71 3.41 2.81 2.51 3.41 1.81 Sukeltaja Marika Markku Markku Markku Marika Markku Päivämäärä 27.8.2010 27.8.2010 27.8.2010 27.8.2010 27.8.2010 27.8.2010 Leveysaste (WGS84) 64.9082 64.8993 64.8912 64.9074 64.9174 64.88882 Pituusaste (WGS84) 24.8229 24.8236 24.8363 24.8454 24.8468 24.82988 Iso kivi (256-600mm) 15 10 Kivi (64-256mm) 20 5 10 Pieni kivi (16-64mm) Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) 80 80 100 100 80 Siltti (<0.06) Savi (<0.06) 10 Lieju ja muta (<0.06) 90 Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum 1 16 Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis 1 21 22
Potamogeton perfoliatus 1 5 4 4 30 30 30 30 Potamogeton pusillus 15 20 Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica 1 5 10 10 Octodiceras fontanus Chara aspera 40 15 Chara globularis Nitella flexilis 10 20 40 10 15 15 Spirogyra Cladophora aegagrophila 5 5 2 2 Vaucheria sp. 75 3 Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis 23