SELVITYS KESKENERÄISISTÄ VALTUUSTOALOITTEISTA

SELVITYS KESKENERÄISISTÄ VALTUUSTOALOITTEISTA

2 Sisällysluettelo 1 LAPSET JA NUORET... 5 1.1 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi harrastustakuulla (17.10.2016 dnro 544/2016)... 5 1.2 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite jokaiselle lapselle vähintään yhden harrastuksen saamisesta harrastustakuulla (17.10.2016 dnro 546/2016)... 6 1.3 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite liikunnan lisäämiseksi Kaarinan alueen varhaiskasvatuksessa (23.1.2017 dnro 55/2017)... 7 1.4 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite kesätyöpaikan tarjoamiseksi kaikille kaarinalaisille nuorille (13.3.2017 dnro 165/2017)... 7 1.5 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite sähköisestä ajanvarauksesta neuvolaan (13.3.2017 dnro 167/2017)... 8 1.6 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite varhaiskasvatuksen viestinnän parantamiseksi (24.4.2017 dnro 275/2017)... 9 1.7 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönottamiseksi Kaarinassa (5.6.2017 dnro 416/2017)... 9 1.8 Vihreän valtuustoryhmän aloite koulujen määrärahoista, tukiopetuksesta ja opetusryhmistä (21.8.2017 dnro 576/2017)... 11 1.9 Vasemmistoliiton aloite koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan laajentamisesta (21.8.2017 dnro 577/2017)... 12 2 IKÄIHMISET... 14 2.1 Keskiryhmien valtuustoryhmän valtuustoaloite vapaaehtoistyöntekijöiden käytön mahdollisuuden selvittämisestä vanhuslain edellytysten täyttämiseksi (26.8.2013 dnro 26/2013)... 14 2.2 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite poikkisektorillisen työryhmän perustamisesta ikäihmisten hyväksi (23.2.2015 dnro 104/2015)... 15 3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ... 17 3.1 Keskiryhmien valtuustoaloite selvitystyöstä, joka koskee Kaarinan kaupungin edellytyksiä hakea kaksikielisen kunnan asemaa (11.11.2013 dnro 647/2013)... 17 3.2 Vihreät valtuustoryhmän aloite sosiaalisten- ja ympäristönäkökohtien ottaminen johtaviksi kriteereiksi julkisissa hankinnoissa (19.9.2016 dnro 500/2016)... 18 3.3 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite avoimen ostoreskontran käytöstä Kaarinassa (14.11.2016 dnro 592/2016)... 19 3.4 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite henkilöstön johtamisen, työolojen ja pelisääntöjen yhdenmukaisuuden selvittämiseksi (12.12.2016 dnro 661/2016)... 20 3.5 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Meidän Kaarina/Amazing Race -aloitteiden käsittelyn kiirehtimiseksi (23.1.2017 dnro 56/2017)... 21

3 3.6 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite projektihallinnan käytäntöjen kehittämiseksi (23.1.2017 dnro 59/2017)... 21 3.7 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite kansalaistorin järjestämiseksi vaaleja varten (5.6.2017 dnro 411/2017)... 22 3.8 Valtuutettu Niina Alho esitti eri valtuutettujen allekirjoittaman valtuustoaloitteen viestinnän ja tiedottamisen parantamisesta sisäilma-asioissa (Dnro 414/2017)... 23 4 LIIKENNE... 25 4.1 Perussuomalaisten aloite Saaristotien liikenneturvallisuuden parantamiseksi (24.8.2015 dnro 391/2015)... 25 4.2 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite Rungon tiejärjestelyistä (25.1.2016 dnro 44/2016)... 25 4.3 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Rungon koulun ja pallokentän pysäköinnin parantamiseksi (13.6.2016 dnro 364/2016)... 26 4.4 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite nopeusrajoituksen alentamiseksi Kaarinassa (12.12.2016 dnro 660/2016)... 27 4.5 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite pyörätuoli-invalidien paikoitusmahdollisuuksien parantamiseksi Kaarinan terveyskeskuksen läheisyydessä (12.12.2016 dnro 662/2016)... 28 4.6 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite Hepojoentien ja Toivolinnantie tieturvallisuuden parantamiseksi (5.6.2017 dnro 415/2017)... 29 4.7 Vasemmistoliiton aloite katuvalojen lisäämisestä/parantamisesta iltaisin ja yöaikaan Kaarinan kaupungin alueella (21.8.2017 dnro 575/2017)... 29 4.8 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite pääterveysaseman risteysjärjestelyjen parantamisesta (21.8.2017dnro 579/2017)... 30 5 MUUT... 31 5.1 Eri valtuutettujen valtuustoaloite Kaarinan Vuokratalot Oy:n toimitusjohtajan tehtävien siirtämisestä tilakeskuksen päällikölle (20.10.2014 dnro 538/2014)... 31 5.2 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite uuden matonpesupaikan saamisesta Voivalaan (17.10.2016 dnro 547/2016)... 32 5.3 Eri valtuustoryhmien aloite ruokailun kehittämisestä perusopetuksessa (14.11.2016 dnro 593/2016)... 32 5.4 Eri valtuustoryhmien aloite opettajien pätevyyden varmistamisesta (14.11.2016 dnro 595/2016)... 33 5.5 Kuntalaiset valtuustoryhmän aloitte puurakentamisen huomioimisesta kaupungin vuoden 2017 investointien toteuttamisessa (12.12.2016 dnro 657/2016):... 35 5.6 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite edullisten vuokra-asuntojen lisäämiseksi uusia asukkaita varten Kaarinaan (12.12.2016 dnro 659/2016)... 35 5.7 Keskiryhmien valtuustoryhmän aloite vapaa-ajan asuntojen muuttamiseksi ympärivuotisiksi asunnoiksi (23.1.2017 dnro 51/2017)... 36 5.8 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite Kuusiston linnanraunioiden historiikin kirjoittamisesta (23.1.2017 dnro 52/2017)... 36 5.9 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite "Kaarina siistiksi kevään tullen" -kampanjan käynnistämiseksi (23.1.2017 dnro 53/2017)... 37 5.10 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Kirismäen koirapuiston toteuttamisesta (23.1.2017 dnro 54/2017)... 37

4 5.11 Vihreät valtuustoryhmän aloite Kaarinan vanhojen rakennusten inventoimiseksi (23.1.2017 dnro 60/2017)... 38 5.12 Vihreät valtuustoryhmän aloite iltakoulun järjestämiseksi kaupungin kiinteistöjen tilasta (23.1.2017 dnro 61/2017)... 38 5.13 Vihreä valtuustoryhmän aloite Rauhalinnan kartanon alueen matkailullisesta kehittämisestä (23.1.2017 dnro 62/2017)... 39 5.14 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite maisemareitin rakentamiseksi Piikkiön lahdelta Hovirintaan (13.3.2017 dnro 166/2017)... 40 5.15 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite vesitornin valaistuksen uusimisesta (13.3.2017 dnro 168/2017)... 41 5.16 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Operaatio Ruokakassin tukemisesta (13.3.2017 dnro 170/2017)... 41 5.17 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite hyvän saattohoidon turvaamisesta (13.3.2017 dnro 171/2017)... 42 5.18 Keskiryhmien ym. aloite Kaarinan jäähallin jäävuorojen lisäämisestä koulujen ja yleisön käyttöön (13.3.2017 dnro 173/2017)... 42 5.19 Keskiryhmien valtuustoryhmän aloite mammografian joukkoseulonnan tarjoamiseksi Kaarinan kaupungin taholta 40 vuotta täyttäneille naisille (13.3.2017 dnro 175/2017)... 43 5.20 Vihreä valtuustoryhmän aloite kävelyreitin toteuttamiseksi Littoisten järven ympäri (13.3.2017 dnro 180/2017)... 43 5.21 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite Harvaluodon uimarannan ja Raadelman uimarannan viihtyvyyden parantamiseksi (24.4.2017 dnro 276/2017)... 43 5.22 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Valkeavuoren koulun ja koko Kaarinan puhtaan sisäilman puolesta (22.5.2017 dnro 378/2017)... 44 5.23 Perussuomalaisten aloite Ristikallion uimarannan käyttöönottamiseksi virallisena uimarantana (22.5.2017 dnro 380/2017)... 45 5.24 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite sähköpolkupyörän tai sähkömopon latauspistokkeen saamiseksi uuden kirjaston yhteyteen (22.5.2017 dnro 382/2017)... 46 5.25 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite koulujen jäännösruoan hyödyntämiseksi (6.5.2017 dnro 412/2017)... 46 5.26 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Littoisten koirapuiston parantamiseksi (5.6.2017 dnro 413/2017)... 47 5.27 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite väistökoulun rakentamisen tutkimiseksi (5.6.2017 dnro 417/2017)... 47

5 1 LAPSET JA NUORET 1.1 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi harrastustakuulla (17.10.2016 dnro 544/2016) Harrastustakuulla kaikille lapsille mahdollisuus harrastukseen. Harrastusten kustannukset ovat nousseet Suomessa viime vuosina merkittävästi. Keskivertoisen harrastavan perheen vuositulot olivat 87 000 vuodessa. Vain 36 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä ansaitsee vuodessa yli 80 000 euroa. Sosioekonominen tausta vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin saada yhdenvertainen kasvuympäristö. Selvitysten mukaan myös lapsen asuinalue vaikuttaa mahdollisuuksiin päästä harrastusten äärelle. Esimerkiksi Helsingissä Kulosaaren lapsista jopa 40 prosenttia saa kouluajan ulkopuolella opetusta jollain taiteenalalla. Jakomäessä vastaava prosentti on vähän yli kolme. Näiden alueiden sosioekonominen eriytyminen paljastaa syyt miksi alueiden lapset käyttävät vapaa-aikansa erilailla. On todennäköistä, että se vaikuttaa näiden lasten eriäviin mahdollisuuksiin menestyä koulussa ja elämässä. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen tutkimuksesta (2016) käy ilmi, että vanhempien tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti nuorten koulutusvalintoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että koulutuksen periytymiseen vaikuttaa kotiympäristön kulttuurinen pääoma ja harrastuneisuuteen kannustaminen. Harrastusrikas ympäristö kehittää lapsen tietoja ja taitoja, kuten sanavarastoa, argumentaation taitoja, sosiaalista ymmärrystä ja yleissivistystä, joilla on myönteinen vaikutus koulumenestykseen ja koulutusasenteisiin. Osa eroista koulumenestyksessä rakentuu koulun ulkopuolella, sillä korkeakoulutetuilla vanhemmilla on paremmat resurssit tarjota lapsilleen rikkaampi ympäristö kehittää itseään ohjatusti. Yhtäläinen sosiaalisten taitojen kehittyminen, tietojen välittyminen ja yhteisöllisten kokemusten saaminen ovat kaikkien lasten ja nuorten oikeus. Me allekirjoittaneet esitämme, että Kaarinan kaupunki edistää jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuutta ohjattuun harrastukseen. Harrastustakuun edistämiseksi on selvitettävä sivistys- ja teknisen toimialan alaisilta lautakunnilta, miten niiden aloilla voitaisiin edistää jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta harrastaa koulupäivän ulkopuolella. Tärkeää olisi löytää myös uusia hallintorajat ylittäviä yhteistyömuotoja, joilla harrastamisesta tehtäisiin entistä edullisempaa ja helpommin saavutettavaa. Lautakuntien tekemässä selvityksessä olisi arvioitava myös harrastusmahdollisuuksien parantamisesta aiheutuvien kustannusten suhdetta säästöihin, joita ne synnyttävät mm. syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveydenhoidon kustannusten pienentyessä. Selvityksessä olisi tehtävä myös suosituksia erilaisista toimenpiteistä, joilla lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia voidaan parantaa ja jokaiselle taata vähintään yksi harrastus. Kehittämistyöhön tulee ottaa mukaan myös erilaiset urheilu- ja harrastusseurat. Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin 31.5.2017 mennessä.

6 Tilanne 31.12.2016 1.2 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite jokaiselle lapselle vähintään yhden harrastuksen saamisesta harrastustakuulla (17.10.2016 dnro 546/2016) Harrastustakuu - jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus. Harrastustakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus. Lasten ja nuorten harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja sekä tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan 35 prosenttia nuorista (alle 29-vuotiaat) on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Lisäksi Nuorisoasian neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston syyskuussa julkaiseman Lasten ja Nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan vain vajaa neljännes urheiluseurassa mukana ollut lapsi jatkaa harrastustaan 15-vuotiaana. Nuorista tänä päivänä enää hieman reilu puolet kokee kiinnittyvänsä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun vielä 2012 luku oli 76 prosenttia. Harrastustoiminta on ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja joka luo myös yhteenkuuluvuutta. Harrastuksen aloittamisen tai sen jatkamisen suurin yksittäinen este on harrastusten kustannukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt harrastamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä erityisesti liikuntaharrastusten näkökulmasta. Selvityksessä nostettiin esille muun muassa lajiliittojen yhteiset lisenssijärjestelmät sekä matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoaminen. Lisäksi selvityksessä esitettiin kuntatason toimenpiteeksi liikuntapaikkojen maksutonta tai nimellisiin korvauksiin pohjautuvaa käyttöä erityisesti lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseksi. Harrastustoiminnan aloittamisessa on tärkeää, että kunnassa on tarjolla matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastamista. Kaarinan kaupunki on mukana alueen kuntien yhteisessä Mihi-toiminnassa, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyössä alueen seurojen kanssa ilmaisia liikuntamahdollisuuksia 13-19-vuotiaille nuorille. Kaarinan alueella on toiminnassa kuitenkin tarjolla vain kaksi harrastemahdollisuutta viikossa ja nekin kaupungin mahdollistamina. Lisäksi kaupungin nettisivuilta löytyy useasta kohtaa tietoa lapsille ja nuorille tarjolla olevista harrastemahdollisuuksista. Valitettavasti nämä tiedot ovat monimutkaisesti ja erittäin hajanaisesti löydettävissä sekä osittain myös vanhentuneita. Lisäksi kaikki linkit eivät aina johda mihinkään. Edellä olevan perusteena esitämmekin, että Kaarinassa kootaan sähköinen harrastusvalikko esimerkiksi Yritys- ja palveluhakemiston yhteyteen ja että kaupungin nettisivujen nykyinen hajanainen tieto kootaan yhden selkeän otsakkeen alle ja sen päivityksestä ajan tasalle pidetään huolta.

7 Nettisivuille tulee myös selkeästi kartoittaa ilmaiset harrastusmahdollisuudet Lisäksi seurojen kanssa yhteistyössä yritetään saada aikaiseksi lisää ilmaisia harrastevuoroja Mihi-toiminnan puitteissa ja myös nuoremmille eli alle 13-vuotiaille pyritään saamaan vastaavankaltaista toimintaa. Esitämme myös, että Kaarinassa käynnistetään virallinen kampanja eri medioissa jossa kannustetaan ja myös taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin 31.5.2017 mennessä. Viestintään liittyvässä osiossa valmistelu tehdään yhteistyössä kanslia- ja viestintäpalveluiden kanssa. Tilanne 31.12.2016 1.3 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite liikunnan lisäämiseksi Kaarinan alueen varhaiskasvatuksessa (23.1.2017 dnro 55/2017) "Kaarinan kaupungin alueen kaikilla päiväkodeilla on ollut aiemmin mahdollisuus käyttää maksuttomasti kaupungin koulujen liikuntatiloja toiminnassaan. Nyttemmin yksityiset päiväkodit ovat saadun tiedon mukaan pudonneet maksuttomuuden ulkopuolelle ja niiltä edellytetään liikuntatilojen käytöstä kausisopimuksen tekemistä kaupungin kanssa. Vaparista on ilmeisesti osoitettu liikuntatiloja maksuttomasti käyttöön, mutta lapsiryhmän siirtäminen eri puolilta Kaarinaa Fölin kanssa Vapariin kuulostaa jo riittävän haasteelliselta. Kaarinassa on päätetty lisätä liikunnallisuuden osuutta perusopetuksen piirissä erilaisin keinoin ja siksi onkin erikoista, että kaupungin kanssa palvelusopimuksen tehneet päiväkodit ovat joutuneet tältä osin varhaiskasvatuksen osalta liikuntarajoitteiseen tilaan. Esitämmekin, että Kaarinan kaupungin kanssa palvelusopimuksen tehneet kaupungin alueella toimivat päiväkodit ovat kuntatilojen käytön osalta samanlaisessa asemassa, kuin kaupungin omat päiväkodit." Aloite osoitettiin valmisteluun sivistyspalveluihin sivistysjohtajalle. Valmisteluaikaa toukokuun 2017 loppuun. 1.4 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite kesätyöpaikan tarjoamiseksi kaikille kaarinalaisille nuorille (13.3.2017 dnro 165/2017) "Nuoret tarvitsevat työpaikkoja ja työelämä tulevaisuuden tekijöitä nuoria. Nuorten mahdollisuudet saada työpaikka on osoittautunut vaikeaksi. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä on tammikuun tilastojen valossa 43414 henkilöä. Meidän kunnassa nuoria oli

8 työttömänä 161 http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?lang=fi&ssid=1702091953202&ely=12&top=0 Nuoret arvostavat työtä ja ovat uteliaan kiinnostuneita tutustumaan peruskoulun yläasteelta, toisen asteen koulutusvaiheessa ja ammattikorkeakoulu- sekä yliopistoopiskeluvaiheessa työelämään. He joutuvat usein varsin varhaisessa elämän vaiheessa ottamaan kantaa tulevasta ammattipolun valinnasta. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pyrkiviä nuoria. Kouluja ja eri alojen työelämäyhteistyötä on tarpeen vahvistaa myös siksi, että nuorille muodostuisi mahdollisimman todellinen kuva työelämästä, työpaikkojen arjesta ja niistä pelisäännöistä oikeuksista ja velvollisuuksista, mitä työelämässä tulee tietää. Nuorten mahdollisuus päästä kesätöihin on erinomainen tapa toteuttaa tässä kuvattuja tavoitteita. Suomessa on pitkät perinteet myös yritysten valmiudesta tarjota nuorille kesätyöpaikkoja ja koulutukseen liittyviä harjoittelupaikkoja. Satavuotias Suomi tarvitsee nuorten sukupolviensa osaamispanoksen täysimääräisesti. Juhlavuoden kunniaksi me allekirjoittaneet SDP:n valtuustoryhmä yhdessä haluamme tällä aloitteella yhteistyössä muiden nuorten tulevaisuudesta ja työstä huolta kantavien kanssa nostaa nuorten kesäduuniasian yhteisen kuntamme kansallistalkoiden asiaksi. Sen johdosta esitämme, että Kaarinan kunnassa kaupungin hallinto ryhtyy toimenpiteisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, jossa etsitään ja tarjotaan kaikille kuntamme alle 25-vuotiaille nuorille uusia mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen kesäduunin kautta. Tämän aloitteen lisäksi toimitamme aloitteen liitteenä toimenpidelistan, jonka sosialidemokraattinen puolue on toimittanut valtakunnallisen kesätyöaloitteen liitteenä valtioneuvostolle. Listassa on konkreettisia toimia kesätyömahdollisuuksien järjestämiseksi. Listan toimet ovat käytettävissä kesätyömahdollisuuksien järjestämisessä Kaarinan kunnassa." Aloite osoitettiin hallintojohtajalle valmisteluun. Valmisteluajan tulee olla valmis ennen kesätyöpaikkojen hakuajan (31.3.2017 päättymistä). 1.5 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite sähköisestä ajanvarauksesta neuvolaan (13.3.2017 dnro 167/2017) "Kaarinassa on mahdollista varata aika 5- ja 6-vuotiaiden lastenneuvolaan. Muuten sekä äitiys- että lastenneuvolaan varataan aika soittamalla omalle neuvolahenkilölle arkisin kello 12-13. Janotus ei ole mahdollinen, vaan numeroon on soitettava niin kauan uudelleen, että linja on vapaa. Ajanvaraus puhelimitse on monella tapaa hankala. Jos vanhempi työskentelee avokonttorissa tai ylipäätään esimerkiksi asiakaspalvelutyössä, puhelimessa roikkuminen tiettynä kellonaikana on hankalaa. Myöskään puolison huomioiminen ajanvarauksessa on mahdotonta, sillä harva pariskunta on yhdessä kalentereidensa kanssa kello 12-13 arkisin.

9 Budjettikäsittelyssä syksyllä 2016 esitimme jo sähköiseen ajanvaraukseen siirtymistä. Uudistamme kehitysehdotuksemme valtuustoaloitteella. Sähköinen järjestelmä on jo olemassa, sillä ajanvaraus onnistuu 5- ja 6-vuotiaiden osalta. Muutoksen myötä voidaan samalla harkita, että erillisestä soittoajasta luovuttaisiin. Tällöin vapautuisi aikaa vastaanottotyöhön ja toisaalta yhden neuvolahenkilön aika puhelin- ja chatneuvontaan kello 8-16. Raskausmyrkytys tai muut huolenaiheet kun eivät aina noudata kelloa. Puhelinpäivystys voisi olla kiertävä vuoro kaikkien neuvotyöntekijöiden kesken, jolloin kukaan ei olisi puhelimessa pelkästään." Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Valmisteluaikaa vuoden 2017 loppuun. 1.6 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite varhaiskasvatuksen viestinnän parantamiseksi (24.4.2017 dnro 275/2017) "Toimiva viestintä on keskeinen osa päivähoidon ja kodin välistä yhteistyötä. Kaarinassa päiväkodit tiedottavat tapahtumistaan ja ajankohtaisista asioista pääsääntöisesti sähköpostitse sekä paperisena kirjeenä. Poikkeuksena on esiopetuksen piirissä olevat lapset, joilla on käytössä Wilma-tietojärjestelmä. Wilman on nykyaikainen yhteydenpito- ja viestintäväline, lasten vanhempien ja kasvatuslaitoksen henkilökunnan välillä. Kaarinan Sos.Dem. valtuustoryhmän esittää, että Kaarinan tulisi selvittää mahdollisuuksia Wilman käyttöönottoon laajemmin kaikille päiväkodeissa oleville lapsille. Wilma-tietojärjestelmä mahdollistaa lapsen tietojen kulkemisen hänen mukanaan, koko hänen opinto polkunsa ajan. Tähän kanavaan voitaisiin keskittää esim. tiedotteiden tai henkilökohtaisten viestien lähettäminen. Myös muita Wilman antamia käyttömahdollisuuksia tulisi selvittää." Aloite osoitettiin sivistysjohtajalle valmisteluun vuoden 2017 loppuun mennessä. 1.7 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönottamiseksi Kaarinassa (5.6.2017 dnro 416/2017) " Varhaiskasvatuspalvelut ovat perinteisesti olleet julkisen sektorin toimintaa, mutta yksityinen palvelutuotanto lisääntyvässä määrin tukee julkisen palveluvalikoimaa. Käytännössä yksityiset palvelut tulevat mukaan ostopalveluina tai erilaisia kunnan ja valtion myöntämiä tukia yhdistelemällä. Yksityiset päiväkodit voivat itse hinnoitella palvelunsa, mutta yksityisen hoidon tuki, kilpailutus ja palveluseteli pitävät ne kuitenkin järkevällä tasolla. Kela maksaa lakisääteistä yksityisen hoidon tukea alle kouluikäisen lapsen hoidon järjestämiseksi. Yksityisen hoidon tuen päälle maksetaan kuntalisää, jonka taso kunnittain

10 vaihtelee. Kunta voi tukea yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämistä myös palvelusetelillä, jolloin asiakas voi valita palvelun tuottajan. Vastuu palveluiden järjestämisestä jää edelleen kunnalle, ja kunta valitsee palvelun tuottajavalikoiman. Palveluseteli ei myöskään poista valvontavelvollisuutta. Suomessa kunnat ovat siirtyneet käyttämään palveluseteliä yhä laajemmin. Kilpailuttamista edellyttävät ostopalvelut taas ovat selvästi vähentyneet. Kunnat perustelevat yksityisiä palveluja kustannustehokkuudella, perheiden vaihtoehtojen lisäämisellä ja ratkaisuiksi kasvavaan kysyntään. Kaarinassa varhaiskasvatuksen palveluseteli ei ole käytössä. Kaupungin oma tuotanto on kuitenkin todettu kalliimmaksi kuin yksityisen palveluntuottajan tuottama palvelu. Samaan aikaan Kaarinassa on pulaa hoitopaikoista. Hoitopaikkavajetta on sekä kunnallisissa että yksityisissä hoitopaikoissa. Paikkaa joudutaan jonottamaan pitkään, aina hoitopaikkaa ei saa omalta asuinalueelta tai toivotusta päiväkodista, ja sisaruksia joudutaan sijoittamaan eri päiväkoteihin. Kaarinan naapurikunnissa on käytössä varhaiskasvatuksen palveluseteli lisäämässä perheiden valinnanvapautta. Kaarinan tulisi naapuriensa lailla lisätä varhaiskasvatuspalveluiden valikoimaa. Palvelusetelin avulla esimerkiksi Kaarinaan muuttava perhe pystyisi valitsemaan päivähoitopaikan ja jatkamaan halutessaan tutussa päivähoitopaikassa muutosta huolimatta, mikä edesauttaa muuttopäätöksen tekemistä. Palvelusetelin kautta järjestetty päivähoito ei tule nykyistä järjestelyä kalliimmaksi. Yksityinen päivähoito palvelusetelillä on saman hintainen kuin kunnallinen palvelu. Kaupunki määrittelee itse palvelusetelin arvon, ja perheen maksettavaksi jää setelin arvon ja palveluntuottajan perimän palvelun hinnan välinen erotus. Palvelusetelin taso kannattaa määritellä samalle tasolle kuin oman palvelutuotannon todettu kustannustaso. Jos oma tuotanto on tehottomasti hoidettu, tämä näkyy ylihintana palvelusetelin hinnassa. Kunta hallinnoi seteliä ja palvelutuottajia, jonka vuoksi palveluseteli sisältää noin 10 % hallinnollisia kuluja. Kunnalle kuitenkin palautetaan yksityisen palvelun arvonlisävero. Palautuksen suuruus on 5 %, jolloin laskennallinen palvelusetelin hinta jää samalle tasolle kuin kunnallinen palvelu. Suomessa palvelusetelin taso on keskimäärin 800 euroa yli 3- vuotiaan kokonaisen lapsen hoidolle. Palvelusetelillä palvelutarjonta lisääntyy, mikä lyhentää päivähoidon jonoja ja tuo parannusta myös lähihoitopaikkojen tarjontaan. Lapsiperheet arvostavat valinnanvapautta, jonka avulla he pystyvät joustavasti järjestämään arkensa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Siksi hyvien olemassa olevien palveluiden rinnalle tarvitaan Kaarinassa lisää valinnanvapautta." Aloite osoitettiin sivistystoimenjohtajalle valmisteluun syyskuun 2017 loppuun mennessä.

11 1.8 Vihreän valtuustoryhmän aloite koulujen määrärahoista, tukiopetuksesta ja opetusryhmistä (21.8.2017 dnro 576/2017) " Koulut elävät murrosta ja uudistumisen aikaa. Opetussuunnitelmat ovat uudistuneet ja muuttuvat portaittain. Koulu yrittää entistä paremmin vastata lasten koulutukseen tulevaisuutta ajatellen. Muutokset vaativat paljon suunnittelua ja uusia tapoja toimia. Nämä edellyttävät resursseja ei koulujen ajamista yhä tiukemmalle. Kouluista on kantautunut niin opettajien kuin vanhempienkin huoli suurista opetusryhmistä ja riittämättömistä resursseista. Oppikirjoja ei ole ollut varaa hankkia ja niukat tarvikemäärärahat ovat riistäneet mahdollisuuksia monipuoliseen opetukseen. Oma erillinen kysymyksensä on tietysti koulujen terveydellinen kunto. Jotta valtuusto voi saada kokonaiskuvan kehityksestä ja nykytilanteesta, tarvitaan selvitys, jossa tuodaan ilmi viime vuosien kehitys määrärahoissa ja vertailu muihin kuntiin. Oleellista on, että määrärahoja verrataan myös oppilasmäärään, jolloin on helposti nähtävissä, miten määrärahat ovat kasvaneet oppilasmäärän kasvaessa. Valaisevaa ja hyvää materiaalia löytyy tässä pyydettävien tietojen lisäksi sivistyslautakunnan tuoreesta perehdyttämismateriaalista, mikä sellaisenaan on tarpeellista saattaa myös valtuutettujen tietoon". Vihreä valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle sivistyspalveluiden perusopetuksen määrärahoista ja muista toiminnoista selvityksen vuodesta 2013 alkaen tilinpäätöksiin perustuen ja tältä vuodelta budjetin mukaan seuraavaan valtuuston kokoukseen: 1. Opetukseen käytetty määräraha 2. Erityisen tuen oppilasmäärä ja ryhmien määrä kouluttain 3. Tukiopetuksen tuntimäärä kouluttain 4. Kerhotuntien määrä kouluttain 5. Opetusryhmien keskikoko ja tilanne kouluttain, maksimi- ja minimi ryhmäkoko 6. Kouluruuan määräraha ja aterian hinta 7. Oppikirja- ja tarvikemääräraha 8. Oppilaskustannus/vuosi erikseen ala- ja yläkoulu kokonaiskulut huomioiden ja erikseen opetuksen osalta 9. Digikustannukset, jotka on vyörytetty kouluille Vertailuluvut Turun seudun kunnista ja muutamasta vastaavan kokoisesta kaupungista muualta Suomesta." Aloite osoitettiin sivistyspalvelujohtaja Elina Heikkilälle valmisteeluun marraskuun 2017 loppuun mennessä.

12 1.9 Vasemmistoliiton aloite koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan laajentamisesta (21.8.2017 dnro 577/2017) "Kaarinan vasemmistoliitto esittää, että Kaarinan kaupunki laajentaa koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa koskemaan myös aamuja, sekä alakoulun toisen luokan oppilaita ekaluokkalaisten lisäksi. Perusteluja: Kaarinassa iltapäiväkerhotoimintaa on saatavissa ensimmäisen luokan oppilaille koulun jälkeen n. klo 16:30 17 asti. On kuitenkin aamuja jolloin koulu alkaa myöhemmin kuin klo 8, jonka lisäksi on myös ihmisiä joiden työ alkaa jo ennen klo 8 eli kaikki ihmiset eivät tee töitä 8-16, jolloin lapsi joutuu olemaan yksin kotonaan kouluaamuisin. Ensimmäisen luokan aloittaa joukko vielä 6-vuotiaita lapsia. Siksi toimintaa tulisi laajentaa koskemaan myös aamuja ennen koulun alkamista, jotta pienten lasten ei tarvitsi olla kotonaan yksin. Ensimmäisen luokkien oppilailla on mahdollista siis käyttää iltapäiväkerhoa, joka on myös maksullinen toiminta. Kaarinan Vasemmistoliitto esittääkin, että toimintaa laajennetaan koskemaan myös toisen luokan oppilaita, perusteluna että nykyinen linjaus on ristiriidassa esim. kansainvälisten suosituksien kanssa, että alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin kotiin. (Englannissa National Society for the Prevention of Cruelty to Children (NSPCC) suosittelee, ettei alle 12- vuotiasta lasta tulisi jättää yksin milloinkaan.) Lisäksi MLL suosittelee, että pieniä alakoululaisia ei saisi jättää yksin kotiin ja vielä KVTES:n mukaan alle 10-vuotiasta lasta voi jäädä hoitamaan kotiin. Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta koskien 1. ja 2. luokkien oppilaita on käytössä läntisessä naapurikaupungissa Turussa ja monessa muussa kunnassa. Ilmeisesti myös Kaarinassa on ollut laajempi iltapäiväkerhotoiminta, jostakin tuntemattomasta syystä siitä on kuitenkin luovuttu. Kaarinalla on nyt hyvä tilaisuus olla hyvä kaupunki myös lapsiperheille, Kaarinasta sanotaan että siellä paremmin hoidettu lapsiperheiden palvelut kuin naapurikaupungissa, mutta jostakin syystä Turulla on tällä hetkellä paremmin huomioitu 1. ja 2. luokkien oppilaat tarjoamalla näille aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Nyt Kaarinalla on hyvä tilaisuus muuttaa tämä ns. epäkohta ja laajentaa oma toimintansa Turun tasolle tässä kyseisessä asiassa. Suurten ikäluokkien edustajat saattavat ihmetellä miksi lapsi ei voi olla yksin kotona. Kyllä lapsi voi olla yksin kotona, jos puitteet ovat siltä osin kunnossa, maailma ja yhteiskunta ovat muuttuneet ja lapsi tarvitsee enemmän aikuisia turvaamaan lapsen kasvu- ja kehitysolot. Tähän asiaan on ottanut kantaa esim. Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen: Sinkkosen mielestä vanhemman kannattaa noudattaa mieluummin varovaisuutta arvioidessaan lapsensa kykyä olla yksin. Yksinäisyys ja turvattomuus lapsuudessa ovat tekijöitä, joiden jättämiä jälkiä tänä päivänä hoidetaan kalliissa erikoissairaanhoidossa. Se että pienellä panostuksella turvataan lasten mahdollisuus suorittaa ja oppia 1. ja 2. luokat aikuiset rinnalla kulkijana, maksaa varmasti itsensä takaisin moninkertaisesti".

13 Kaarinan vasemmistoliitto esittää siis että iltapäiväkerhotoiminta muutetaan aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnaksi koskemaan kaikkia Kaarinalaisia 1.ja 2.luokan oppilaita Turun mallin mukaisesti toiminta-ajoissa. Aamun kerho voisi olla esim. 7:30 10:00 ja Iltapäiväkerho klo 11:00 17:00. Iltapäiväkerhotoiminnan maksut pysyisivät samana aamuja iltapäivätoiminnassa. Joissakin kunnissa aamu- ja iltapäivätoimintaa ovat pyörittäneet myös kolmannen sektorin järjestöt tukemassa kunnan toimintaa, jos omat resurssit eivät riitä. Järkevää olisi, että palvelua tuotetaan voittoa tavoittelemattomalla yleishyödyllisen toiminnan periaatteella, sekä tietysti uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta oli tuottaja kunta tai järjestöt. Aloite osoitettiin valmisteluun sivistyspalveluihin. Aloite valmistellaan talousarvion valmistelun yhteydessä.

14 2 IKÄIHMISET 2.1 Keskiryhmien valtuustoryhmän valtuustoaloite vapaaehtoistyöntekijöiden käytön mahdollisuuden selvittämisestä vanhuslain edellytysten täyttämiseksi (26.8.2013 dnro 26/2013) "Hallitukselta on pyydetty rahoitusta omaishoitajien vapaapäiviin, vastaus oli kielteinen. Kuntien taloudellinen tilanne peruspalveluiden osalta on vakava - rahoitusta ei tahdo löytyä. Lähtökohtaisesti vanhusten hoitoon ei varoja tunnu löytyvän. Kuntien tulee valmistautua "uuteen" vanhuspalvelulakiin, joka astui voimaan 1.7.2013. Siinä ikääntyvän väestön toimintakykyä koetetaan tukea, sekä auttaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lain tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja kaventaa hyvinvoinnin eroja, sekä tukea itsenäistä suoriutumista ennakoivalla puuttumisella toimintakyvyn heikkenemiseen. Lisäksi lailla turvataan palvelutarpeen arviointi ja pyritään turvaamaan määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Varttuneempien hoitamiseen ja kustannusten säästämiseen voitaisiin pyrkiä edullisesti myös vapaaehtoisen palvelu toiminnan avulla. Mielestämme palvelut tulisi tuottaa lähellä asiakasta ja ennaltaehkäisevästi. Edellä mainituilla perusteilla me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämme kaupungin hallitusta ryhtymään toimiin, jotta saataisiin selvitettyä vapaaehtoistyöntekijöiden käytön mahdollisuus, viranomaisten ja hoitohenkilökunnan rinnalla. Esimerkkinä voisimme mainita juuri työelämästä irtautuneet aktiiviset henkilöt, jotka etsivät tekemistä ja haluaisivat auttaa. Tämä olisi edullinen ja välttämätön apu, jotta vanhuuslain edellytykset voidaan kunnassamme jalkauttaa ja kaikki voimavarat hyödyntää". Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Aloitteen valmisteluajaksi sovittiin vuoden 2013 loppuun mennessä. Tilanne 31.12.2013 Tilanne 31.12.2014 Aloitteen käsittely on jäänyt odottamaan Paletin vapaaehtoistoiminnan vakiinnuttamista. Aloitteessa tarkoitettua toimintaa kehitetään Paletin toiminnan yhteydessä. Aloitteen käsittely tapahtuu kansalaistoiminnan lautakunnassa. Tilanne 31.12.2015

15 Tilanne 31.12.2016 2.2 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite poikkisektorillisen työryhmän perustamisesta ikäihmisten hyväksi (23.2.2015 dnro 104/2015) Kaarinan Sos.dem valtuustoryhmä esittää, että Kaarinaan perustetaan poikkisektorinen työryhmä, osana terveyden edistämistä, koordinoimaan tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia vähän liikkuvien ikäihmisten hyväksi. Terveyttä edistävä liikunta kirjataan osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa ja toimintasuunnitelmia. Ikääntyvä Suomi- tavoitteena toimintakykyinen vanhusväestö Vanhuuseläkkeellä oli viime vuodenvaihteessa 1 154 000 henkilöä. Yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä (Tilanne 2012: 452 866, väestöennuste 2040: 947 917). Terveyserot ovat kasvamassa iäkkäiden keskuudessa. Vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti, mikä vaarantaa itsenäisen asumisen kotona sekä iäkkäiden omaishoitajien hyvinvoinnin. Säännöllisen tasapaino- ja voimaharjoittelun on todettu olevan tehokkain yksittäinen keino kotona asuvien iäkkäiden kaatumisten ehkäisyssä. Vuonna 2010 kaikkien kaatumisvammojen akuuttivaiheen kustannukset olivat 45 miljoonaa euroa ja kustannusten ennustetaan kasvavan jyrkästi. Fyysinen aktiivisuus tukee kustannustehokkaasti ikäihmisten terveyttä, toiminta- ja liikkumiskykyä sekä mielen hyvinvointia ja muistia. Lisäksi se torjuu yksinäisyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että jos koko iäkkään väestön toimintakyky vastaisi parhaiten koulutettujen tasoa, vähenisivät hoito- ja hoivakulut peräti puolella. Heikkenevä kuntatalous, pidemmät työurat ja iäkkäiden laitoshoidon vähentäminen luovat tarvetta ennaltaehkäiseville toimenpiteille. Kaarinan tilanne Vuonna 2013 Kaarinassa oli 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä 2258 (SOTKAnet). Tästä ikäluokasta joka toisen arvioidaan olevan liikkumiskyvyltään heikentynyt. Eri sektoreiden yhteistyö lisää iäkkäiden liikuntamahdollisuuksia kustannustehokkaasti Voimaa vanhuuteen -ohjelma on tehnyt tuloksekasta kehittämistyötä valtion periaatepäätöksen (2002, 2008) mukaisesti 38 kunnassa kymmenen vuoden ajan toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) parissa. Ohjelmassa on perustettu kuntiin poikkisektorisia yhteistyöryhmiä, kehitetty ja otettu käyttöön hyviä toimintamalleja voima- ja tasapainoharjoitteluun, liikuntaneuvontaan sekä ulkoiluun. Voimaa vanhuuteen - ohjelmassa on lisäksi vahvistettu eri ammattiryhmien ja vertaisohjaajien terveysliikunnan osaamista. Viidessä vuodessa on onnistuttu kaksinkertaistamaan kohderyhmälle tarjottujen liikuntatoimintojen määrä ja osallistujien luvut.

16 Paikalliset poikkisektoriset yhteistyöryhmät koostuvat kunnan sosiaali- ja terveys- sekä liikuntatoimesta, järjestöjen edustajista, ikäihmisistä, vertaisohjaajista ja muista keskeisistä toimijoista. Työhön tuo vahvistusta koko maassa 1000 kouluttajaa ja viestinviejinä toimii 22 valtakunnallista järjestökumppania. Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelma (OKM 2011 :30) liian vähän liikkuville ikäihmisille ponnistaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta. Toimenpideohjelma laajenee uusiin kohderyhmiin 60+ eläkkeelle siirtyviin, 75+ itsenäisesti asuviin, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä oleviin ikäihmisiin. Toimenpideohjelma levittää verkostomaisella työtavalla kuntiin parhaaseen tietoon ja hyviksi todettuihin käytäntöihin perustuvaa liikuntaneuvontaa ja - toimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä. Voimaa Vanhuuteen- ja Toimenpideohjelman ohjausryhmässä on valtakunnallisten järjestöjen, asiantuntijaorganisaatioiden, eri hallinnonalojen ja rahoittajien edustajia edistämässä liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaisesti. Ohjelmia koordinoi Ikäinstituutti ja sitä toteutetaan Muutosta liikkeellä! 2020 -asiakirjan linjausten mukaisesti (STM 2013:10). Me allekirjoittaneet esitämmekin, että perustetaan poikkisektorinen työryhmä, osana terveyden edistämistä, koordinoimaan tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia vähän liikkuvien ikäihmisten hyväksi. Terveyttä edistävä liikunta kirjataan osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa ja toimintasuunnitelmia. Ydinryhmässä tulisi olla edustus sosiaali-ja terveystoimesta, liikuntatoimesta ja ikäihmisten parissa työskentelevistä järjestöistä. Lisäksi on tärkeää kuulla ikäihmisiä, vanhusneuvostoa, opetus- ja kulttuuri- sekä ympäristötoimea, teknistä toimea, yksityisiä palveluntuottajia, seurakuntaa ja muita keskeisiä tahoja. Aloite lähetetty hyvinvointipalvelujen toimialalle valmisteluun. Tilanne 31.12.2015 Tilanne 31.12.2016

17 3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 3.1 Keskiryhmien valtuustoaloite selvitystyöstä, joka koskee Kaarinan kaupungin edellytyksiä hakea kaksikielisen kunnan asemaa (11.11.2013 dnro 647/2013) Kaarinan kaupunki on viime vuosikymmeninä voimakkaasti kasvanut ruotsinkielisten kaupunkilaisten osalta. Kaarinalaisten ruotsinkielisten määrä on valtakunnallisessa vertailussa kasvanut poikkeuksellisen paljon, kolmesta neljään prosenttiin 1990 2012 välisenä aikana. Suomesta on vaikea löytää montaa muuta yksikielisesti suomenkielistä kuntaa joissa ruotsinkielisten määrä olisi kasvanut yhtä paljon. Ruotsinkielisten kaarinalaisten määrä koko kaupungin väestöstä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut noin 74 %, kun kaarinalaisten määrä kokonaisuudessaan on kasvanut 29 %. Kaupunki tuottaa jo nyt paljon palveluja ruotsin kielellä, ja kaupungissa on tehty hyvää ja suunnitelmallista työtä tarpeiden kartoittamiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Kielilain mukaan kunta voi vapaa-ehtoisesti hakea kaksikielisen kunnan asemaa. Tämä mahdollisuus on kirjattu kielilain (423/2003) 5 :ään jossa säädetään; Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tästä on esimerkkinä Lohja, jossa näin on toimittu. Virallisesti kunta on kaksikielinen kun 8 % tai 3000 asukasta puhuvat toista kotimaista kieltä äidinkielenään. Vuonna 2012 ruotsia puhui kaarinalaisista äidinkielenään 1261 henkilöä, joka on noin 4% kaikista kaarinalaisista. Kunta on siis noin puolessavälissä irrallista kaksikielisyyttä silmälläpitäen. Kaksikielinen kunta saa myös tällä hetkellä valtionosuuksiin lisää kaksikielisyyden perusteella. Kaarinan osalta lisää tulisi vuonna 2013 nykyisillä valtionosuuksien laskentamalleilla reilu miljoona euroa vuodessa. Mielestämme Kaarinan kaupungilla on kaikki edellytykset toimia ja kehittyä niin, että kaupunki voi olla virallisesti kaksikielinen. Esitämme, että kaupunki käynnistää selvitystyön Kaarinan kaupungin edellytyksistä hakea kaksikielisen kunnan asemaa. S:t Karins stad har under de senaste decennierna kraftigt vuxit när det gäller de svenskspråkigas andel i staden. De svenskspråkiga invånarnas andel har i nationell jämförelse ökat exceptionellt mycket, från tre till fyra procentenheter mellan år 1990 och 2012. Det är svårt att hitta andra enspråkigt finska kommuner där de svenskspråkigas andel skulle ha ökat lika mycket. De svenskspråkiga i S:t Karins har under de senaste tjugo åren ökat med ca 74 %, medan S:t Karins-borna som helhet ökat med 29 %. Staden producerar redan nu mycket service på svenska och har gjort ett mycket gott och långsiktigt arbete för att kartlägga behoven och utveckla servicen. Enligt språklagen kan en kommun frivilligt söka om att få status som tvåspråkig. Denna möjlighet finns inskriven i språklagens (423/2003) 5 där det står; Om fullmäktige i en kommun begär det, kan statsrådet genom förordning bestämma att kommunen är tvåspråkig under följande tioårsperiod även om den annars skulle vara enspråkig. Ett exempel på detta är Lojo. Officiellt är en kommun tvåspråkig när 8 % eller 3000 invånare talar det andra inhemska språket som sitt modersmål. År 2012 var 1261 personer, ca 4 %,

18 registrerade som svenskspråkiga i S:t Karins. Staden är således ungefär halvvägs i förhållande till kriteriet för automatiskt officiell tvåspråkighet. En tvåspråkig kommun får för tillfället tvåspråkighetstillägg på statsandelarna. År 2013 skulle S:t Karins stad med nuvarande beräkningsmodell få ca en miljon euro per år. Vi anser, att S:t Karins stad har alla förutsättningar att verka och utvecklas så, att staden på sikt kan bli officiellt tvåspråkig. Vi föreslår, att staden inleder ett utredningsarbete i syfte att klarlägga S:t Karins förutsättningar för att söka om status som tvåspråkig kommun. Aloite osoitettiin hallintojohtajalle valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin puoli vuotta. Tilanne 31.12.2013 Hallintojohtaja on vieraillut Lohjan kaupungissa ja kartoittanut kaupungin näkemyksiä ja kokemuksia vapaaehtoisesta kaksikielisyydestä. Tilanne 31.12.2014 Tilanne 31.12.2015 Aloitetta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 24.8.2015. Kaupunginhallituksen pohjaehdotuksena oli, että laaditun selvityksen perusteella Kaarinan kaupunki ei käynnistä valmistelua, jonka tarkoituksena on hakeutua vapaaehtoisesti kaksikieliseksi kunnaksi. Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Valtuuston antaman valmisteluohjeen mukaan uudelleenvalmistelussa tulee kuvata tarkemmin mahdolliset valtionosuudet sekä kustannukset euromääräisinä, jotta asiassa saadaan realistisempi kuva. Tilanne 31.12.2016 3.2 Vihreät valtuustoryhmän aloite sosiaalisten- ja ympäristönäkökohtien ottaminen johtaviksi kriteereiksi julkisissa hankinnoissa (19.9.2016 dnro 500/2016) Sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuulliset näkökohdat Kaarinan kaupungin hankintojen johtaviksi kriteereiksi.

19 Julkinen sektori on tavaroiden ja palveluiden hankkijana merkittävä markkinavaikuttaja. Viisaasti punnituilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, että vastuulliset toimijat menestyvät ja ovat kehittämässä kaupunkiamme. Julkisella sektorilla on uuden hankintalain tarjoama mahdollisuus - ja velvollisuus tehdä hankintoja sosiaalinen vastuu ja ympäristökriteerit huomioiden. Kun käytämme ostovoimaamme viisaasti eli hankinnan kokonaisvaikutuksia huolella punniten, voimme edistää ihmisarvojen toteutumista ja ympäristön kannalta parempien ratkaisujen käyttöönottoa. Julkisten hankintojen kestävyys on myös yksi keskeisistä Lounais-Suomen ympäristöohjelman 2030 painopisteistä. Kaarina on jo lähtenyt aktiivisesti toteuttamaan ympäristöohjelmaa mm. ruokapalveluiden lähikalahankinnoissa. Vastuullisilla valinnoilla voidaan kohentaa aluetaloutta ja lisätä työllisyyttä, kun alueen pieniä ja keskisuuria toimijoita "selkein sanankääntein" kannustetaan tuomaan sosiaaliset ja ympäristön huomioivat innovaationsa mukaan kilpailutukseen. Kaarinan vihreä valtuustoryhmä esittää, että otetaan Kaarinan julkisissa hankinnoissa sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat johtaviksi kriteereiksi sekä kirjataan tämä selkeästi esiin kaupungin strategiassa. Aloite osoitettiin talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskiselle valmisteluun vuoden 2016 loppuun mennessä. Tilanne 31.12.2016 Asian valmistumisaika maaliskuu 2017. 3.3 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite avoimen ostoreskontran käytöstä Kaarinassa (14.11.2016 dnro 592/2016) Valtuustoaloite avoimen ostoreskontran käytöstä Kaarinassa. Kaupunki ja julkinen sektori ylipäätään on merkittävä asiakas alueen ja kunnan yrityksille. Toisaalta Kaarinan arvoihin lukeutuu avoimuus ja Kaarina haluaa olla jatkossakin yrittäjämyönteinen kunta. Hankintalaki edellyttää yli 10 000 euron hankintojen kilpailuttamista ja hankintalain muuttuessa yli 30 000 euron hankinnat. Kaikki tätä pienemmät summat kuitenkin jäävät näkymättömiin. Lisätäksemme Kaarinan yritysmyönteisyyttä ja avoimuutta, ostojen julkaiseminen olisi niin kuntalaisten kuin yritystemmekin etu. Kaarinan kokoomuksen valtuustoryhmä esittää Kaarinan kaupungin siirtymistä avoimeen dataan ostolaskujen osalta. Muun muassa Lieto julkaisee vuosittain ostolaskunsa avoimena datana.

20 Aloite osoitettiin taloushallintoon valmisteluun kesäkuun 2017 loppuun mennessä. Tilanne 31.12.2016 Tutkitaan teknistä mahdollisuutta vuoden 2016 ostolaskujen esittämisestä aikataulun mukaisesti. 3.4 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite henkilöstön johtamisen, työolojen ja pelisääntöjen yhdenmukaisuuden selvittämiseksi (12.12.2016 dnro 661/2016) Kokoomuksen tietoon on kantautunut eri henkilöstöryhmien taholta näkemyksiä, että työoloihin ei kiinnitetä kaupungissa tasapuolisesti huomiota. Varsinkin naisvaltaisilla toimialoilla työkuorma on useasti lähes ylivoimainen ja jo tästä syystä syntyy herkästi epäilyksiä, että on toimialoja joilla työtahti ei ole samaa luokkaa. Kokoomus onkin huolissaan vallitsevista, mahdollisesti hyvinkin vaihtelevista käytännöistä eri toimialoilla toimivien henkilöstöryhmien välillä koskien työolosuhteita, johtamista, työkuorman jakautumista ja työyhteisön sisäisiä pelisääntöjä. Nämä asiat ovat käsittääksemme toki seurannassa jo nyt, mutta näkökulma, jossa suoritetaan objektiivista vertailua eri toimialojen kesken nähdäksemme puuttuu. Kokoomus esittääkin suoritettavaksi selvityksen, joka tarkastelee koko organisaatiota ja henkilöstöä. Tarkoitus ei suinkaan ole edellyttää sekuntikellon kanssa mittaamaan henkilöstön työtahtia ja -aikoja. On yhtäkaikki selvää että työnkuvista johtuvat eroavaisuudet muokkaavat myös työn sisältöä ja työn suorittamisen intensiteettiä. Yleisen motivaation säilymisen kannalta on silti mielestämme välttämätöntä selvittää ovatko työn ja sen tekemisen pelisäännöt varmasti samansuuntaiset kaikilla toimialoilla. Myös johtamiskäytännöissä on varmasti kirjavuutta mihin olisi hyvä saada selvyyttä ja tarkempaa ohjeistusta siten etteivät toimintatavat ja käytännöt ole siitä johtuvia kuka milloinkin sattuu esimiesasemassa olemaan. Uskomme kokoomusryhmässä että pääsääntöisesti asiat ovat toimialasta riippumatta kunnossa, mutta yleisen viihtyvyyden kannalta ja epäilysten hälventämiseksi Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että asiasta tehdään pikaisesti kunnollinen selvitys. Tämä on hyödyllistä myös uuden organisaation toiminnan kannalta. Aloite osoitettiin hallintopalveluihin valmisteluun vuoden 2017 loppuun mennessä. Tilanne 31.12.2016

21 Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt aloitteen valmistelua. Erillistä selvitystä ei aloitteen valmistelemiseksi ole tarpeen tehdä. Seuraavassa työhyvinvointikyselyssä (toteutus todennäköisesti 1-2/2018 yhteistyössä Kevan kanssa) selvitetään aloitteessa esitettyjä asioita. Kyselyssä esille tuleviin poikkeamiin tullaan reagoimaan vaadittavilla toimenpiteillä. Vuoden 2017 aikana tullaan kirkastamaan ja kirjaamaan, mitä kaupungissa tarkoitetaan hyvällä esimiestyöllä ja toimivalla johtamisella. Tähän asiaan paneudutaan mm. johtoryhmän kehittämispäivässä. Tätä yhtenäistä linjausta jalkautetaan mm. järjestettävillä esimieskoulutuksilla. Mahdollisiin poikkeustiloihin tai -olosuhteisiin paneudutaan kaupungissa aina tapauskohtaisesti niiden esille tultaessa esimerkiksi työsuojelun toimenpiteillä. 3.5 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Meidän Kaarina/Amazing Race - aloitteiden käsittelyn kiirehtimiseksi (23.1.2017 dnro 56/2017) "Kaarinassa on järjestetty useampana vuotena yhdeksäsluokkalaisten koululaisten Meidän Kaarina - Amazing Race -kilpailu. Vuoden 2015 kilpailuun liittyi yhteiskunnallinen tehtäväosuus kaupungin toiminnasta ja yhtenä rastitehtävänä oli oppia kansalaisvaikuttamista. Rastitehtävä piti sisällään oikean kuntalaisaloitteen ideoimisen, jonka piti lähettää kaupungin organisaation valmisteluun aivan normaalina aloitteena. Aloitteita tehtiin viisi kappaletta erilaisista aiheista ja olemme odottaneet milloin koululaisten aloitteet ehtivät viralliseen käsittelyyn. Ainakaan tähän mennessä aloitteet eivät näytä ehtineen luottamushenkilöille saakka. Kaupunkilaisten laatimiin aloitteisiin pitää suhtautua vakavasti ja ne tarvitsevat arvoisensa käsittelyn. Etenkin nuorten tekemien aloitteiden osalta käsittelyn viivästyminen ei anna positiivista kuvaa kaupunkilaisten asioiden hoitamisesta taikka ketteryydestä. Esitämme, että aloitteiden käsittelyä kiirehditään ja niihin tulee vastata kevään 2017 aikana." Aloite osoitettiin valmisteluun hallintopalveluihin hallintojohtajalle. Valmisteluaikaa toukokuun loppuun mennessä. 3.6 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite projektihallinnan käytäntöjen kehittämiseksi (23.1.2017 dnro 59/2017) "Kaarinan kaupungissa tehdään vuosittain kymmeniä erilaisia kehitysprojekteja ja - hankkeita. Projektinhallinnan periaatteet eivät kuitenkaan ole systemaattisesti käytössä projektien ohjaamiseksi tai ne eivät näy luottamushenkilöille. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Kaarinassa ryhdytään kokoamaan kaikilla toimialueilla tehtävät projektit ja hankkeet yhteen sähköiseen listaan, josta näkyvät: - Toimiala/palvelualue

22 - Projektin kesto - Budjetoidut kustannukset ja toteutuma - Projekti tavoitteet - Vastuu - Tulokset ja niiden arviointi Projektilistaus raportoidaan 2-4 kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja vähintään kerran vuodessa valtuustolle. Sähköisen seurantatyökalun avulla on mahdollista nähdä, ettei päällekkäisiä projekteja tehdä, saavutetaanko hankkeilla haluttuja tuloksia ja mikäli tulokset ovat lupaavia, halutaanko projekteissa kokeillut toimintamallit vakiinnuttaa operatiiviseen käyttöön kaupungissa vai ei." Aloite osoitettiin valmisteluun hallintopalveluihin hallintojohtajalle. Valmisteluaikaa syyskuun loppuun mennessä. 3.7 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite kansalaistorin järjestämiseksi vaaleja varten (5.6.2017 dnro 411/2017) "Kaarinan vasemmistoliitto esittää että Kaarinan kaupunki järjestää tulevia vaaleja varten ns. kansalaistorin Turun vaalimökkien tapaan. Paikka voisi olla esim. aukiolla uuden kaupungintalon edessä ja se olisi vaalien alla, tiloina voisi olla mökkejä tai muita vastaavia tilaratkaisuja. Kansalaistori tulisi käyttöön jo ensi vuonna maakunta- ja residentinvaaleissa. Taustaa: Viime kuntavaaleissa 2017 kuntavaalikampanjaa käytiin telttojen kanssa markettien pihaalueella tai sisällä. Markettien edustoille ei kuitenkaan ole kaikilla poliittisilla ryhmillä samanlaisia suhteita kuin toisilla ja Kaarinan keskustassa ei ollut selkeää paikkaa jossa olisi voinut vaalityötä tehdä. Tämä asettaa poliittiset ryhmät eriarvoiseen asemaan ja vaalien tekeminen turuilla ja toreilla vaikeutui merkittävästi. Myös osa Kaarinan vaaleista käytiin Turun vaalikadulla, koska puolueet olivat siellä esillä kun Kaarinalaiset hoitavat työ-, opiskelu- ja muita vapaa-ajan asiointia Turussa. Seuraavia vaaleja varten Kaarinan tulisi ottaa kaupungintalon edusta hyötykäyttöön ja perustaa eräänlainen kansalaistori parantamaan kaupunkilaisten kansalaisaktiivisuutta ja muutenkin vahvistamaan Kaarinan keskusta-alueen asemaa poliittisena keskuksena, jossa voi myös viihtyä. Kansalaistorin kautta Kaarinalaiset saavat vaalien alla tietoa kaikista ryhmittymistä, ehdokkaista samalla kertaa ja voivat myös keskustella helpommin. Kansalaistori lisää demokratiaa, asettavat poliittiset ryhmät samalla viivalle, parantaa poliitikkojen ja kuntalaisten välistä dialogia ja samalla otetaan keskustan alue aktiivisempaan käyttöön kansalaisyhteiskunnassa. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö marketeissa saisi edelleen kampanjoida, mutta kansalaistori parantaa vain kuntalaisten ja poliittisten ryhmien asemaa tulevissa vaaleissa." Aloite osoitettiin hallintojohtajalle valmisteluun vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä.