VIII. Kaupuninkirjast. li seuraavan- Kaupuninkirjastn hallituksen kertmus vudelta 1924 sisältöinen: Hallituksen kknpan. Kirjastn hallitukseen kuuluivat prfessri A. Wallensköld, puheenjhtajana, prfessri V. Vinmaa, varapuheenjhtajana, prfessri H. Berrth, filsfianthtri A. H. Berhlm ja kivityömies V. J. Huusknen. Hallitus kkntui vuden varrella seitsemän kertaa. Henkilökunta. Ylempään palkkalukkaan kuuluvaan amanuenssin virkaan Kallin haarakirjastssa, jka virka ruva A. Rschierin edellisen vuden lpulla sattuneen kuleman jhdsta li tullut vapaaksi, tettiin maaliskuun 13 nä alempaan palkkalukkaan kuuluva saman haarakirjastn amanuenssi S. Siven. Täten vapaaksi tulleeseen amanuenssinvirkaan tettiin huhtikuun 28 nä ylim, apulainen R. Vaini. Pääkirjastn tinen vahtimestari A. Hemmi sai pyytämänsä ern marraskuun 1 nä ja hänen sijaansa tettiin J. A. Lindren. Hallitus teki kaupuninvaltuustlle esityksen, että ne ylempään palkkalukkaan kuuluvat amanuenssit, jiden työ li vaativampaa ja vastuunalaisempaa kuin muiden, muutettaisiin ylempään palkkalukkaan ja kutsuttaisiin ensimmäisiksi amanuensseiksi, mutta evättiin tämä ehdtus. Pääkirjastn järjestettiin kirjastknttri lainanttajien rekisteröimistä, lainakrttien jakamista ja erääntyneiden kirjalainain perimistä varten. Knttri avattiin tukkuun pulivälissä, jnka jälkeen alki lainanttajain uusi sisäänkirjitus. Niinikään perustettiin pääkirjastn keväällä erityinen lasten lukusali. Aikaisemmin li lapsilla ainastaan Kallin haarakirjastssa ma lukusali; pääkirjastssa saivat he lukea huneessa, missä myöskin nuriskirjallisuuden lainaaminen tapahtui. Lapsille järjestettiin»satuiltja» sekä pääkirjastssa että Kallin haarakirjastssa jka viikk marras-ja julukuun aikana. Haarakirjastjen huneistkysymyksen ratkaisua, jka pitkän aikaa li tuttanut vaikeuksia, ketti kirjasthallitus helpttaa ehdttamalla rahatimikamarin harkittavaksi, vitaisiink maa tala vailla levat haarakirjastt sijittaa kunnan laskuun rakenteilla leviin rakennuksiin. Kamari anti ssialilautakunnan ja kirjasthallituksen timeksi yhdessä valmistella asiaa, erikisesti silmälläpitäen huneistn hankkimista Hermannin haarakirjastlle. Kirjastkurssien järjestämistä varten vukrattiin valtin kirjasttimistlle pääkirjastn rakennuksesta kaksi tilapäisesti vapaana levaa hunetta. Sekä pääkirjaststa että haarakirjastista luvutettiin huneistja yleisiä vaaleja, verilmitusten vastaantta ja verjen kannantaa varten. Lainausliike kirjastissa li vuden varrella melkisen vilkas; se lisääntyi humattavassa määrässä, varsinkin pääkirjastssa, jssa n. k. avhylly-järjestelmä, jka j edellisen vuden lpulla tettiin käytäntöön rutsalaisen Kertmukseen liittyvät taulukktiedt lainausliikkeestä sekä käynneistä lukusaleissa vat julkaistuna Helsinin kaupunin tilastllisessa vusikirjassa vudelta 1925.
VIII. Kaupuninkirjast. 67* ja ulkmaisen kirjallisuuden sastilla, tettiin vuden alusta käytäntöön myöskin muilla lainaussastilla. On mielenkiintista nähdä, pitääkö yleisö tämän uudistuksen kautta sille sitettua luttamusta ikeassa arvssa vai tuleek väärinkäytöksiä ilmenemään. Kirjastssa kävijöille sutu etu, kun he itse saavat valita itselleen spivia ja hyödyllisiä kirjja, n jka tapauksessa silminnähtävä ja valistusnäkökannalta katsen n sen merkitys sanen tärkeä. Yhdessä suhteessa vi j tdeta tulksiakin; tietkirjallisuuden lainaus n näet pääkirjastssa lisääntynyt suuremmassa määrin kuin rmaanikirjallisuuden lainaaminen. Kirjavarastn siirrn ja uudesti ryhmittelyn vuksi livat pääkirjastn lainaussastt, rutsalaisen ja ulkmaisen kirjallisuuden sasta lukuunttamatta, lyhyehkön ajan suljettuina. Rutsalaisen ja ulkmaisen kirjallisuuden sast li niinmudin avinna 343, sumenkielisen kirjallisuuden sast 330 ja nurisnsast 339 päivää. Kallin haarakirjastssa li lainauspäivien luku 343, Töölön ja Hermannin haarakirj astssa 304. Vunna 1923 li rutsalaisen ja ulkmaisen kirjallisuuden sast avinna 327 sekä sumenkielisen kirjallisuuden sast ja nurisnsast 344 päivää. Kallin haarakirjastn lainaussast li avinna 344, Töölön haarakirjastn 303, ja Hermannin haarakirj astn 299 päivää. Kirjalainjen lukumäärä vusina 1924 ja 1923 li seuraava: 1924. 1923. Pääkirjastssa 374,883 340,168 Kallin haarakirj astssa 201,356 196,427 30,281 29,570 27,895 27,501 Yhteensä 634,415 593,666 Lainain keskimäärä lainauspäivää khti li pääkirjastssa 1,093 (989 v. 1923), Kallin haarakirj astssa 587 (571 v. 1923), Töölön haarakirj astssa 100 (97 v. 1923) ja Hermannin haarakirj astssa 92 (92 v. 1923) eli yhteensä 1,872 (1,749 v. 1923). Suurin määrä päivässä annettuja kirjalainja li 3,576. Aikuisille sekä lapsille ja nurislle annettujen kirjalainjen välinen suhde käy selville seuraavasta taulusta: Kirjalainja Kirjalainja aikuisille. lapsille. Yhteensä. Luku. Luku. %- Pääkirjast 273,224 72.9 101,659 27.1 374,883 Kallin haarakirjast 107,758 53.5 93,598 46.5 201,356 i 14.420 47.6 15,861 52.4 30,281! 11,763 42.2 16,132 57.3 27,895 Yhteensä 407,165 64.2 227,250 35.8 634,415 Aikuisille annettujen lainjen prsenttiluku li kertmusvunna 64,2, mutta 60.8 v. 1923 sittaen siis humattavaa nusua. Tämä lisäys li erikisen humattava pääkirjastn nähden, jssa aikuisten lainausta kskeva prsenttiluku khsi 67.2:sta v. 1923 72.9:ään v. 1924.
68* VIII. Kaupuninkirjast. Erikielisen kirjallisuuden lainausta valaisee seuraava taulu: Sumenkielinen kirjallisuus. Absluutt. luku. Saksan-, ranskanja enlanninkiel. Skandinavilainen kirjallisuus. kirjallisuus. Absluutt. luku. Absluutt. luku. /- Yhteensä. Pääkirjast Kallin haarakirjast 166,926 167,760 18,374 18,160 44.5 83.3 60.7 65.1 197,806 33,596 11,907 9,735 52.8 16.7 39.3 34.9 10,151 2.7 374,883 201,356 30,281 27,895 Yhteensä 371,220 58.5 253,044 39.9 10,151 1.6 634,415 Kun verrataan lainja vunna 1923, jllin kaikilla lainaussastilla lainaksi annettujen sumenkielisten kirjain prsenttiluku li 57.4 skandinavilaisten 41.3 ja muunkielisten 1.3, humaa että sumenkielisen kirjallisuuden lainaus lisääntyi humattavasti suuremmassa määrin kuin skandinavilaisen kirjallisuuden lainaaminen. Kertmus- ja* rmaanikirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden lainauksen välistä suhdetta valaisee seuraava taulu, jssa myös n tettu humin vanhemmille ja nuremmille henkilöille annettujen lainain välinen er. Kirjalainja aikuisille. Rmaanikirjallisuus. Muu kirjallisuus. Kirjalainja lapsille ja nurislle. Kertmus kirjallisuus. Muu kirjallisuus. Kaikki kirjalainat. Rmaani-ja kertmuskirjallisuus. Muu kirjallisuus. Luku. / i Luku. /- Luku. /- Luku. r- Luku. Luku. Pääkirjast Kallin haarakirjast. 180,229 72,592 11,028 8,186 66.0 67.4 76.5 69.6 92,995 34.0 35,166 32.6 3,392 23.5 3,577 30.4 70,823 70,437 12,963 13,223 69.7 75.3 81.7 82.0 30,836 23,161 2,898 2,909 s, s 24.7 18.3 18.0 251,052 143,029 23,991 21,409 67.0 71.0 79.2 76.7 123,831 58,327 6,290 6,486 33.0 29.0 20.8 23.3 Yhteensä 272,035 66.8 135,130 33.2 167,446 73.7 59,804 26.3 439,481 69.3 194,934 30.7 Kun vertaa näitä lukuja vuden 1923 tietihin, jllin 69.6 % kirjalainista li rmaanikirjallisuutta ja 30.4 % tietkirjallisuutta, humaa, että tietkirjjen lainaus jnkun verran lisääntyi sekä absluuttiseen lukumäärään että suhteellisesti kk lainaukseen nähden. Lisäys aiheutui pääkirjastn lainausliikkeestä, jssa, kuten j mainittiin, kirjjen järjestely»avimille hyllyille» aikaansai tietkirjallisuuden lainauksen vilkastumisen. Selvimmin n tämä havaittavissa nurisn lainaussastssa, jssa kertmuskirjallisuuden prsenttiluku aleni 70.6:sta 69.7:ään ja muun kirjallisuuden lainausta sttava prsenttiluku khsi vastaavasti. Kirjavarastn eri sastista lainattujen niteiden luku pääkirjastssa ja haarakirjastissa käy selville seuraavasta yhdistelmästä:
69* I. Usknta II. Histriaa ja elämäkertja 3,180 29 493 III. Maantieta, matka- ja kansanelämänkuvauksia 18,305 IV. Rmaaneja, kertmuksia ja satuja 251,052 V. Runja, näytelmiä, kirjallisuuden, tieteen- ja taiteenhistriaa.... 24,831 VI. Terveys- ja laskent-ppia, lunnntiedettä, tähtitiedettä, matematiikkaa ja teknliaa... 18,705 VII. Oikeus- ja valtitiedettä, yhteiskunnallisia kysymyksiä ja talutta VIII. Kielitiedettä 7,654 5,510 IX. Filsfiaa, siveysppia, kasva tusta, urheilua ja muita sekalaisia aineita 16,153 Pääkirjast. Hermannin haa- Yhteen- Kallin- Töölönhaarakirjastkirjasthaararakirjastsä. 1,173 15,153 10,479 143,029 12,728 8,889 2,887 1,163 5,855 49 1,793 1,783 23,991 1,249 720 87 127 482 139 1,896 1,284 21,409 1,476 787 272 114 518 4,541 48,335 31,851 439,481 40,284 29,101 10,900 6,914 23,008 0.7 7.6 5.0 69.3 6.4 4.6 1.7 1.1 Yhteensä 374,883 201,356 30,281 27,895 634,415 100. Vertailu vuden 1923 lainaukseen sttaa, että kirjallisuussastista V, VI, VII, VIII ja IX annetut lainat vat suhteellisesti lisääntyneet, mutta II, III ja IV kirjallisuussaststa tetut lainat suhteellisesti vähentyneet, kun taas I sastn kuuluvan kirjallisuuden lainausta kskeva prsenttiluku n pysynyt muuttumattmana. Kirjakkelmia annettiin lainaksi Bentsärin ja Ryttylän kasvatuslaitksiin, Fylian lmaktiin sekä Espn pitäjässä sijaitseviin Frisansin ja Järvenpään kesäsiirtlihin. Vuden kuluessa lainaksi annetuista kirjista n 158 palauttamatta; näistä li 115 lainattu pääkirjaststa, 35 Kallin haarakirjaststa, 3 Töölön ja 5 Hermannin haarakirjaststa. Lainaussääntöihin tehtiin vuden alussa sellainen muuts, että suurin sakkmäärä, mikä lainaajan n suritettava kirjista, jita ei le ajissa palautettu, krtettiin 2:sta 5:een markkaan. Samalla määrättiin, että lainaajan n palkittava vahtimestarin vaivat 2:11a markalla, js tämän n tarvinnut käydä lainaajalta perimässä eräytynyttä kirjaa. Vusina 1912 24 kirjittautui 86,474 henkilöä lainaajaksi kirjastn, näistä käytti 26,254 lainaikeuttaan v. 1924. Vuden kuluessa kirjittautui uusia lainaajia 4,862. Seuraavassa taulussa esitetään lainaajia kskevia tietja. Miehiä. (-).C/5 e 3 c p.' S. Sai. r+ O: H s r P Henkilöt, jtka vat lainanneet pääasiassa sumenkielistä kirjallisuutta. a> ö Pääkirjast 1,578 1,205 2,783 Kallin haarakirjast.. 1,295 521 1,816 Töölön Hermannin»» 68 138 44 21 112 159 l a l O: E: S v Naisia. c F & a> ö cn P Lapsia ja nurisa. p 1,139 1,285 2,424 1,131 1,022 677 1,699 1,372 73 97 69 24 142 121 142 243 H r+ ' 2j p! >< & rt> P C/3 471 1,602 917 2,289 112 254 150 393 3.6»s Jö s ' 2 p? 6,809 5,804 508 673 Yhteensä 3,079 1,791 4,870 2,331 2,055 4,386 2,888 1,650 4,538 13,794
70* VIII. Kaupuninkirjast. Henkilöt, jtka vat lainanneet pääasiassa rutsinkielistä kirjallisuutta. : n: ö r Miehiä. S. P 5 3 cd r ö C/5 Pääkirjast 1,307 2,421 3,728 Kallin haarakirjast..! 251 176 427 122 48 170 59 19 78 Kaikkiaan tt a C+ cn rj p x H- s : E: s r Naisia. B. r+ p tr r+ 3 cn 809 3,973 4,782 190 142 41 301 60 30 491 202 71 Lapsia ja nurisa. p" 856 303 239 93-3 r+ S : $ 00 597 1,453 199 502 127 366 97 190 K ' 3 f 9,963 1,420 738 339 Yhteensä 1,739 2,664 4,403 1,182 4,364 5,546 1,491 1,020 2,511 12,460 lainaajia. Pääkirjast 2,885 3,626 6,511 1,948 5 258 7,206 1,987 1,068 3,055 16,772 Kallin haarakirjast.. 1,546 697 2,243 1,212 978 2,190 1,675 1,116 2,791 7,224 190 92 282 215 129 344 381 239 620 1,246 197 40 237 138 54 192 336 247 583 1,012 Yhteensä 4,818 4,455 9,273 3,513 6,419 9,932 4,379 2,670 7,049 26,254 Vanhempien lainaajien luku lisääntyi melkisesti, jta vastin nurempien luku jnkun verran väheni. Etupäässä rutsalaista ja ulkmaista kirjallisuutta lainanneiden henkilöiden lukumäärä lisääntyi hiukan enemmän kuin niiden, jtka lainasivat pääasiallisesti sumenkielistä kirjallisuutta. Viimeksimainittu suhde n siihen nähden humattava, että sumenkielisen kirjallisuuden lainaaminen, kuten j mainittiin, lisääntyi suuremmassa määrin kuin rutsalaisen ja ulkmaisen kirjallisuuden lainaus. Sumenkieliset lainaajat käyttivät niinmudin kirjasta innkkaammin kuin rutsinkieliset. Sivistyneihin yhteiskuntalukkiin kuuluvien lainaajien luku khsi humattavasti. Lukusalit. Pääkirjastssa li lasten lukusali puhdistus- ja sisustustöiden takia suljettuna maaliskuun 3 stä huhtik. 25 än ja yleinen lukusali lattian maalauksen vuksi niinikään suljettuna elkuun 25 28 nä. Siten li lasten lukusali avinna vain 308 päivää ja yleinen lukusali 353 päivää, jta vastin pintsali ja sanmalehtisali livat yleisölle avinna 357 päivää. Kallin haarakirjastssa li aikuisten lukusali avinna 356, sanmalehtisali 357 ja lasten lukusali 339 päivää. Töölön ja Hermannin haarakirjastjen lukuhuneet sekä Perämiehenkadun 15:ssä leva lukuhuneist livat avinna 357 päivää. Viimemainitun lukuhuneistn päivittäistä aukilaikaa pidennettiin vuden alussa sikäli, että sanmalehtihuneet livat avinna yleisölle kl 9:stä a. p. kl 9:ään i. p. ja aikakauslehtihune kl 6 9 i p. Lukusalikäyntien määrä jka, kuten edellisinäkin vusina, laskettiin ainastaan pääkirjastssa ja Kallin haarakirjastssa li kertmusvunna seuraava: Pääkirjast. Opintsali 14,560 Yleinen lukusali 51,902 Lasten» 28,758 Sanmalehtihuneet 222,709 Yhteensä 317,929 Kallin haarakirjast. Aikuisten lukusali 35,775 Lasten» 70,401 Sanmalehtisali 130,173 Yhteensä 236,349
Edellisenä vunna li lukusalikäyntejä kaikkiaan pääkirjastssa 268,864 ja Kallin haarakirjastssa 252,628. Lukusalikäyntien päivittäinen keskimäärä li vunna 1924 pääkirjastssa 905, ltuaan 859 vunna 1923 ja Kallin haarakirjastssa 673, ltuaan 720 vunna 1923. Pääkirjastn lukusaleissa ja sanmalehtihuneissa li yleisön käytettävissä 217 aikakauslehteä (274 kpl.) ja 67 sanmalehteä (86 kpl.), Kallin haarakirjastssa 87 aikakauslehteä (113 kpl.) ja 34 sanmalehteä (44 kpl.), Töölön haarakirjastssa 34 aikakauslehteä (35 kpl.) ja 17 sanmalehteä (20 kpl.), Hermannin haarakirjastssa 28 aikakauslehteä (1 kpl. kutakin) ja 15 sanmalehteä (16 kpl.) sekä Perämiehenkadun lukuhuneistssa 31 aikakauslehteä (33 kpl.) ja 16 sanmalehteä (21 kpl.) Kirjavarast käsitti tammikuun 1 nä 1924 115,150 nidettä. Vuden varrella pistettiin luettelista 1,934 ja hankittiin 10,179 uutta nidettä, niin että kirjavarast julukuun 31 nä käsitti 123,395 nidettä. Lisäys 8,245 nidettä, n suurempi kuin lähinnä edellisenä vunna, jllin se li 6,036 nidettä. Uutta kirjallisuutta hankittiin kirjastn melkisesti, kaikkiaan 10,179 nidsta, mikä n erikisesti mainittava. Lisätyn kirjallisuusmäärärahan turvin n kirjastn vitu hankkia myöskin skandinavista ja ulkmaista kirjallisuutta runsaammin kuin ennen. Kirjalahjja vat kirjastlle antaneet neiti E. Alander, vanhempi alikirjastnhitaja A. Bldt, Ranskan Helsinissä leva ministeri M. de Cppet, avustava kirjastnhitaja G. Dahl, herra B. Dementjeff, Eduskunnan kirjast, ruva S. Ernst, haarakirjastnhitaja E. Grönrs, filsfianmaisteri H. Hirn, prfessri Y. Hirn, herra H. Hlm, herra A. Huuhka, kirjastnhitaja V. Kilpi, kirjastnamanuenssi M. Kskimies, kenraali E. Krius, kauppaneuvs L. Krius, kirjastnamanuenssi E. Kytömaa, kauppakulunjhtaja E. Leht, neiti A. Leht, Liettuan täkäläinen lähetystö, jhtaja A. Lind, teknikk K. Lindrs, kenraaliluutnantti H. Lundren, maanviljelyshallitus, kustannusliike Frederik Muller & C:, Amsterdam, ruva A. Nedt, kustannussakeyhtiö Otava, Pulan Helsinissä leva lähetystö, rautatiehallitus,»riksföreninen för svenskhetens bevarande i utlandet» niminen yhdistys, herra Á. Rschier, kirjailijatar L. Röösren, neiti L. Siljander, prfessri A. Steenber, herra G. Stenman, herra P. Stcker, kustannusliike Söderström & C:, Valtineuvstn julkaisuvarast, neiti I. v. Wriht ja ylipistn kirjast. Kirjast sai myöskin krvauksetta vastaanttaa julkaisuja, jita livat timittaneet Aarhusin valtinkirjast, Berenin yleinen kirjast, Deichmanin kirjast Oslssa, Eduskunta,»Helsinfrs frimärkssamlarförenin», Helsinin kaupunin tilastknttri, Helsinin säästöpankki, Osuusliike Elant, Pelastusarmeija, Prin kaupunin kirjast, Pstisäästöpankkihallitus, Rutsalainen kirj allisuudenseura, Rutsin kuluylihallitus, Sumen matkailij ayhdistys, Sumen pankki, Svenska vitterhetssamfundet i Stckhlm, Tukhlman työläiskirjast, Turun kaupunin rahatimikamari, Valtin ktitalustimikunta, Vern maksajain yhdistys, Viipurin kaupunin kirjast sekä seuraavien aikakaus- ja sanmalehtien timitukset:»ars»,»barnens missinstidnin»,»das Ech»,»Der neue kurs»,»finnish Exprt Jurnal»,»Flra»,»Helsinin nurten miesten kristillisen yhdistyksen kuukausilehti»,»hufvudstadsbladet»,»kirja»,»labr»,»lasten lähetyslehti»,»merimiehen ystävä»,»missinstidnin för Finland»,»Mnd»,»Sjömansvännen»,»Ssialinen aikakauskirja»,»sumen Lähetyssanmia»,»Tellisuuslehti»,»Telisk tidskrift» ja»ylippilaslehti». Painsta julkaistiin vunna 1923 kirjastn hankitun sumenkielisen kir- 71*
72* VIII. Kaupuninkirjast. jallisuuden luettel sekä kertmus kirjastn timinnasta vunna 1923. Suurehk, 679 sivun laajuinen luettel, jka käsittää vusina 1914 24 kirjastn hankitun rutsalaisen ja ulkmaisen kirjallisuuden, li vuden päättyessä valmiiksi painettuna. Tult. 37,840 tapauksessa velvitettiin lainanttaja surittamaan sakkja, jita kertyi kaikkiaan 29,534: 80 markkaa. 2,054 sumenkielistä luettela myytiin yhteensä 2,691: 10 markasta, 1,873 rutsinkielistä luettela 1,052: 25 markasta ja 3 vieraskielisen kirjallisuuden luettela : 30 markasta. Eräytyneistä vakuutuksista kertyi 2,641 markkaa ja vanhjen sanmalehtien y. m. myynnistä 4,570: 60 markkaa. Tulja vukrista li 4,000 markkaa. Tulja li kaikkiaan 44,490: 05 markkaa. Kadnneitten ja vahinittuneiden kirjain krvausrahja kertyi 3,967: 53 markkaa. Näillä varilla stettiin kirjallisuutta 3,889: 60 markan arvsta. Ment. 1 ) Kirjastn ment ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä, jhn myös n tettu laitkselle myönnetyt määrärahat: Palkat ja palkkit Kirjallisuus Sitmis- ja painatuskulut Kalust Vukrat Lämmitys ja valaistus Puhtaanapit ja vedenkulutus Erinäisiä menja Määrärahat. Ment. Smk 1,111,842: 1,111,842: 275,000: - 274,983: 52 225,000: 224,958: 32 75,000: - 74,754: 82 50,310: 50,310: 150,000: 148,566:10 19,253:66 19,253:66 20,997: 05 20,997: 05 Yhteensä Smk 1,927,402: 71 1,925,665: 47 *) Tähän laskelmaan eivät sisälly kirjastrakennusten kunnssapidsta ja palvakuutuksesta aiheutuneet kulut.