XXI. Kaupunginkirjasto

Transkriptio

1 XXI. Kaupunginkirjasto v:lta 1940 oli seuraa- Kaupunginkirjaston johtokunnan kertomus van sisältöinen: Johtokunta. Johtokuntaan kuuluivat filosofiantohtori A. H. Bergholm, puheenjohtajana, toimistopäällikkö G. Modeen, varapuheenjohtajana, sekä muina jäseninä levikkipäällikkö V. Aronen, rouva E. Peräläinen ja valtionsyyttäjä A. Planting. Kaupunginhallituksen edustajana kirjaston johtokunnassa oli filosofianmaisteri P. Railo. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 5 kertaa. Henkilökunta. Tammikuun 31 p:nä erosi kirjastonhoitaja filosofianmaisteri U. Therman, joka v:n 1908 alusta saakka oli suurella harrastuksella ja menestyksellä hoitanut virkaansa. Hänen sijaansa kaupunginvaltuusto huhtikuun 10 p:nä valitsi Tampereen kaupunginkirjaston johtajan filosofiantohtori U. Saarnion, joka astui virkaansa kesäkuun 1 p:nä. Johtokunta valitsi ylemmän palkkaluokan amanuensseiksi filosofianmaisteri A.-L. Harjuvaaran, joka maaliskuun 4 p:nä astui toimeensa, ja filosofianmaisteri I. Vaseniuksen, joka joulukuun 1 p:nä ryhtyi tointansa hoitamaan. Vuoden kuluessa kuolivat alemman palkkaluokan amanuenssi K. Färling maaliskuun 7 p:nä, ylemmän palkkaluokan amanuenssi E. Kytömaa kesäkuun 18 p:nä ja valvoja E. Willman syyskuun 17 p:nä. He olivat monta vuotta uutterasti ja menestyksellisesti toimineet kirjastossa. Sairaslomaa myönnettiin 31 virkailijalle 53 eri tapauksessa, yhteensä 2,285 työtuntia. V vastaavat luvut olivat 35, 74 ja 4,870. Lainaus. Kirjalainojen lukumäärä v ja 1939 oli seuraava: Kaikkiaan Keskimäärin lainauspäivää kohden Kaikkiaan Keskimäärin lainauspäivää. kohden 403,750 1, ,848 1,300 Kallion haarakirj asto , , , , Vallilan» 54, , Käpylän» 24, , , , , Yhteensä 788,972 2, ,110 2,420 Vuoden kuluessa lainaus lisääntyi, huolimatta siitä että kirjasto oli suljettuna helmikuun 19 p:ään asti. Lainauspäivien lukumäärä oli pääkirjastossa 290, lasten ja nuorison osastolla 261, Kallion haarakirjastossa Kertomukseen liittyvät taulukkotiedot lainausliikkeestä sekä käynneistä lukusaleissa on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 1940/41.

2 XXI. Kaupunginkirjasto 203* 290, lasten ja nuorison osastolla 261, Töölön haarakirjastossa 280, Vallilan haarakirjastossa 260, Käpylän haarakirjastossa 247, Pasilan haarakirjastossa 221 ja Eteläisessä haarakirjastossa 224. Suurin määrä päivässä annettuja kirjalainoja oli 5,192. Aikuisille sekä lapsille ja nuorisolle annettujen kirjalainojen välinen suhde käy ilmi seuraavasta taulukosta: Kirjalainoja aikuisille Kirjalainoja lapsille ja nuorisolle Luku % Luku % Kirjalainoja kaikkiaan 322, , i 403,750 Kallion haarakirjasto : , , ,770 37, i 23, ,706 Vallilan» 27, , ,184 Käpylän»" 12, , ,534 5, , ,089 6, , ,939 Yhteensä 557, , ,972 V lainattiin aikuisille 553,906 nidosta eli 75.4 % sekä lapsille ja nuorisolle 181,204 eli 24.6 %. Lisäys kirjalainoissa lapsille ja nuorisolle oli suurempi kuin aikuisille. Romaani- ja kertomakirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden välinen suhde selviää seuraavasta taulukosta, jossa myöskin on otettu huomioon aikuisten sekä lapsille ja nuorisolle annettujen lainain välinen ero: Kirjalainoja aikuisille Kirjalainoja lapsille ja nuorisolle Kirjalainoja kaikkiaan Romaanikirjallisuus Muu kirjallisuus Kertomakirjallisuus Muu kirjallisuus Romaani ja kertomakirjallisuus Muu kirjallisuus Kallion haarakirjasto Vallilan Käpylän»» Luku % Luku % Luku % Luku % Luku % Luku % 196, , i 55,005 97, i 47, ,222 25, , ,830 18, o 9, o 20,136 8, o 4, o 9,437 3, s 2, ,141 3, , , ,102 18,034 7,151 6,106 2,231 1,361 1, , , , , , , , , , , , , , , Yhteensä 353, , , , i I 267, V lainattiin kaikkiaan 466,745 nidosta eli 63.5% romaani- ja kertomakirjallisuutta sekä 268,365 nidosta eli 36. s % muuta kirjallisuutta. Lainatun romaani- ja kertomakirjallisuuden sekä toiselta puolen muun kirjallisuuden välinen suhde muuttui siten kertomusvuonna jonkin verran edellisen eduksi. Erikielisen kirjallisuuden lainausta valaisee seuraava taulukko:

3 204* XXI. Kaupungink ivjasto Suomenkielinen Skandinaavinen Muunkielinen kirjallisuus kirjallisuus kirjallisuus Kirjalainoja 1 kaikkiaan Luku % Luku % Luku % 243, , ,557 5.i 403,750 Kallion haarakirjasto 200, , ,770 40, '20, ,706 Vallilan» 46, , ,184 i Käpylän» 21, , ,534 9, ,089 10, , i 13,939 Yhteensä 572, , , ,972 Kaikilta lainausosastoilta lainattiin v suomenkielistä kirjallisuutta 523,430 nidosta eli 71.2%, skandinaavista kirjallisuutta 190,810 nidosta eli 26. o % ja muunkielistä kirjallisuutta 20,870 nidosta eli 2.8 %. Kirjavaraston eri kirjallisuusryhmistä lainattujen nidosten luku ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Kallion Töölön Vallilan Käpylän Pasilan Eteläinen haarakirjasto Kirjalainoja kaikkiaan % I. Uskontoa II. Historiaa, arkeologiaa ja elämäkertoja III. Maantietoa, kansatiedettä, antropologiaa ja matkakertomuksia 4,183 37,135 26, ,664 15,031 IV. Romaaneja, kertomuksia ja satuja 251, ,248 V. Runoja, näytelmiä, albumeja sekä kirjallisuushistoriaa ja taidetta VI. Luonnontiedettä, matematiikkaa, lääketiedettä ja teknologiaa VII. Oikeus- ja valtiotiedettä yhteiskunnallisia kysymyksiä ja taloutta VIII. Kielitiedettä 22,301 21,376 11,218 7,576 9,442 8,231 3,660 2,765 IX. Filosofiaa, siveysoppia, kasvatusta, kirja- ja kirjastotiedettä, urheilua sekä muita ja sekalaisia aineita. 22,286 9, ,725 4,695 42,226 2,556 2, , ,280 3,363 38,574 2,440 1, , ,905 1,675 18, , , , , ,747 67,571 52, ,749 38,781 34,923 16,796 11,793 39,167 Yhteensä 403, ,770 61,706 54,184 24,534 10,089 13, , o V eri kirjallisuusryhmistä annettujen lainain prosenttiluvut olivat l.o, 8.6, 7.3, 63.5, 5.4, 4.8, 2.6, 1.8, 5.o. Kertomusvuonna lisääntyivät suhteellisesti ryhmästä IV annetut lainat kun sitä vastoin ryhmistä I, III, V, VI, VII ja VIII annetut lainat suhteellisesti vähenivät. Ryhmiä II ja IX koskevat prosenttiluvut pysyivät muuttumattomina i o

4 XXI. Kaupunginkirjasto 205* Lainaajat. Kotilainoja sai kaikkiaan 42,656 henkilöä, joista 10,813 oli uusia lainaajia. Seuraavassa taulukossa on lainaajia koskevia tietoja: 3! I * PK Aikuiset p 2 5? p g CD 3 p: M O ö p Lapset ja nuoriso ^ H S & S p: g CD S 01 ca: Kaiken kaikkiaan Kallion haarakirjasto... Vallilan» Käpylän» Kallion haarakirjasto... Vallilan» Käpylän» 5,742 3, , Lai 7,091 3, naajii 2, joide ,833 7,224 1,320 1, n äidi 1,050 1, nkieli oli SU Yhteensä 10, , ,730 3, ,694 Yhteensä Kallion haarakirjasto... Vallilan i> Käpylän» ,190 3, omi Lai'i naajii 2, joide n äidi nkieli oli ru otsi 5, O , , , , , , L ainaaji a, joi den äia linkiel i oli /< okin n tuu ki eli ,425 4,301 1, \ 291 Lainaa\ fia ka ikkiaa m 21,615 7,933 2,094 1, I 1,621 1, I , , , ,680 9,555 2,043 1,733 1, ,307 30, , , , , , ,877 12, ,497 10,443 3,247 1,988 1, Yhteensä 15, , ,465 4, , ,191 42,656 V oli lainaajien lukumäärä 43,313, joista 29,980 eli 69.2 %:lla oli äidinkielenä suomi, 13,014 eli 30. i %:lla ruotsi ja 319 eli 0.7 %:lla jokin muu kieli. Vastaavat kertomusvuotta koskevat prosenttiluvut ovat 70.4, 28.9 ja 0.7. Suomenkielisten lainaajain lukumäärä lisääntyi siis suhteellisesti vähäisen (1.2 %) ruotsinkielisten suhteellisesti vähentyessä saman verran. Muunkielisten lainaajien lukumäärä jäi suhteellisesti muuttumattomaksi. Aikuisten ja nuorten lainaajien suhdeluku muuttui nuorten eduksi; aikuisten prosenttiluku oli 80. s (84.2 v. 1939) ja nuorten 19.2 (15.8 v. 1939). Miesten ja naisten lukumäärää osoittavat prosenttiluvut olivat edellisten 43.6 (45.9 v. 1939) ja jälkimmäisten 56.4 (54.1 v. 1939). Nuorista lainaajista oli 56. o % (59.2 v. 1939) poikia ja 44. o % (40.8 v. 1939) tyttöjä.

5 206* XXI. Kaupungink ivjasto Lukusalit. n opintosali ja yleinen lukusali olivat avoinna 302 päivänä, sanomalehtisali 303 päivänä ja lasten lukusali 273 päivänä. Kallion haarakirjastossa oli aikuisten lukusali avoinna 301 päivänä, sanomalehtisalit 302 päivänä ja lasten lukusali 261 päivänä. Töölön haarakirjastossa oli sanomalehtisali avoinna 291 päivänä ja lasten lukusali 280 päivänä. Vastaava! aukiolopäivät olivat Vallilassa 273 ja 272, Käpylässä 272 ja 271, Pasilassa 273 ja 272 ja Eteläisessä haarakirjastossa 237 ja 237. Päivittäinen aukioloaika oli sama kuin ennenkin. Lukusalikäyntien lukumäärä v ja 1939 käy ilmi seuraavasta taulukosta: Aikuisten Sanomalehti- Lasten luku- Käyntejä kaikopintosali lukusalit salit salit kiaan ,899 32,245 32,809 34, , ,825 53,583 53, , ,515 Haarakirjasto Kallion 24,379 25, , ,492 49,211 43, , ,635 Töölön 46, ,498 13,097 18,289 59, ,787 Vallilan 122, ,151 24,000 27, , ,283 Käpylän 75,990 67,609 4,972 5,136 80,962 72,745 Pasilan 11,189 13,803 4,319 6,507 15,508 20,310 Eteläinen 65, ,032 3,169 68, ,032 Yhteensä 23, ,245 57,188 59, , , ,35l 154, ,961 1,210,307 Lukusalikäyntien päivittäinen keskimäärä oli seuraava: ,093 Kallion haarakirjasto 892 1, Vallilan» Käpylän» Yhteensä 3,261 3,937 Vuoden kuluessa ilmestyneitä aikakaus- ja sanomalehtiä oli lukusaleissa yleisön käytettävinä seuraava määrä: Aikakauslehtiä Sanomalehtiä luku kpl luku kpl Kallion haarakirjasto Vallilan» Käpylän»

6 XXI. Kaupunginkirjasto 207* Kirjavarasto. Kaupunginvaltuuston v vahvistamien kirjavaraston tarkastusta koskevien säännösten mukaisesti tarkastivat kirjaston virkailijat kesäkuussa puolet IV ryhmään kuuluvista kirjoista. Tarkastuksen valvojina olivat kuten aikaisemmin filosofianmaisterit C. R. Gardberg ja S.-K. Kilpi. Kirjaston luetteloista poistettiin 4,331 loppuunkulunutta nidosta, joista 3,515 oli kuulunut pääkirjastoon, 775 Kallion haarakirjastoon, 36 Töölön haarakirjastoon, 1 Vallilan haarakirjastoon, 1 Pasilan haarakirjastoon ja 3 Eteläiseen haarakirjastoon. Kirjastoon luetteloitiin ja hankittiin 16,302 uutta nidosta. Luetteloitu kirjavarasto käsitti vuoden alussa 251,994 nidosta ja vuoden lopussa 263,965 nidosta. Viimeksi mainituista oli 142,164 eli 53.9 % suomenkielistä, 110,951 eli 42.o % skandinaavista ja 10,850 eli 4. i % muunkielistä kirjallisuutta. Vastaavat prosenttiluvut olivat v , 42.6 ja 4. o. Vuoden lopussa kirjavarasto jakaantui eri kirjallisuusryhmiin seuraavasti: Nidoksia % I. Uskontoa 8, II. Historiaa, arkeologiaa ja elämäkertoja 26, o III. Maantietoa, kansatiedettä, antropologiaa ja matkakertomuksia 14, IV. Romaaneja, kertomuksia ja satuja 98, V. Runoja, näytelmiä, albumeja sekä kirjallisuushistoriaa ja taidetta 29, i VI. Luonnontiedettä, matematiikkaa, lääketiedettä ja teknologiaa 15, o VII. Oikeus- ja valtiotiedettä, yhteiskunnallisia kysymyksiä ja taloutta 16, VIII. Kielitiedettä 4, IX. Filosofiaa, siveysoppia, kasvatusta, kirja- ja kirjastotiedettä, urheilua sekä muita sekalaisia aineita 17, X. Lukusaleihin sijoitettua kirjallisuutta (hakuteoksia, sidottuja aikakaus- ja sanomalehtiä y. m.) 31, s Yhteensä 263, o Vastaavat prosenttiluvut olivat v , 9.7, 5.8, 37.4, 11.3, 5.9, 6.3, 1.7, 6.4, ja 12.i. n ja haarakirjastojen kesken kirjavarasto jakaantui vuoden vaihteessa seuraavasti: Nidoksia % Nidoksia % 149, , a Kallion haarakirjasto.. 63, o 60, o 19, , Vallilan» 15, , Käpylän» 8, ,792 3.i 5,361 2.o 4, , , Yhteensä 263,965 loo.o 251,994 loo.o

7 208* XXI. Kaupungink ivjasto Kirjavaraston arvo arvioitiin vuoden alussa 6,212,250 mk:ksi ja vuoden lopussa 6,647,640 mk:ksi. Kirjalahjat. Kertomusvuonna merkittiin kirjalahjoituksia seuraavilta henkilöiltä ja laitoksilta: Arbetarnas bildningsförbund (Tukholma), insinööri P. Blom, herra H. Blomstedt, Deichmanin kirjasto (Oslo); Englannin lähetystö Helsingissä, Helsingin Historiayhdistys, Helsingin kaupungin huoltolautakunta, Helsingin kaupungin teknilliset laitokset, Helsingin kaupungin tilastotoimisto, Helsingin säästöpankki, tohtorinrouva E. Hornborg, filosofianmaisteri M. Kanninen, Kansallis-Osake-Pankki, Kirjansitomo Atlas, Københavns Magistrat, La Biblioteca Comunale deltarchiginnasio (Bologna), L. Laurent, Odense Centralbibliotek, professori H. E. Pipping, yliopettaja L. Pohjala, Porin kaupunginkirjasto, Puolan lähetystö Helsingissä, Ranskan lähetystö Helsingissä, Rockefeller Foundation, Salon kauppalanhallitus, herra G. Scheiwiller (Milano), O. Silvennoinen, Suomen kunnallinen keskustoimisto, Svenska litteratursällskapet i Finland, Tampereen kaupungin kirjasto, tilastollinen päätoimisto, Turun kaupunginhallitus, Turun kaupunginkirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Uppsalan yliopiston kirjasto, Th. Wulff oy., ja professori J. Öhquist. Tulot. Kirjaston tulot olivat 87,771 mk oltuaan 127,465: 35 mk v n ja haarakirjasto jen tulojen jakautuminen selviää seuraavasta taulukosta: Pää- Kallion Töölön Vallilan Käpylän Pasilan Eteläinen Tuloja kirjasto kaikkiaan naara Kirjasto Markkaa ; ja penniä Kuukausi Tammikuu Helmikuu ' 411 Maaliskuu 1, ,714 Huhtikuu 2, , , Toukokuu 5,331 1, , Kesäkuu 4, , ,297 Heinäkuu 5,730 1, ,577 Elokuu 6,361 1, , Syyskuu 6, , , Lokakuu 8, , ,177 Marraskuu 8, , ,131 Joulukuu 9,756 2, ,261 Yhteensä 59, ,016! 3,586 3, ,295 2, ,771 Tuloerä Sakkoja 53,652 13, , , , , Suom. kiel. luett , ,804 Ruots. kiel. luett Vieraskiel. luett Erääntyneitä vak. 1, ,448 Sekalaisia tuloja... 3, , , ,897 Yhteensä 59, ,016 3,586 3, ,295 2, ,771

8 XXI. Kaupunginkirjasto 209* Lainaajat maksoivat sakkoa 31,959 tapauksessa. Kaupunginkassaan suoritettujen erääntyneiden vakuuksien lukumäärä oli 70. Kaikkiaan myytiin 780 luetteloa, joista 630 käsitti suomen- ja vironkielisen kirjallisuuden (A-ryhmä), 110 pääasiassa ruotsinkielisen kirjallisuuden (B-ryhmä) ja 40 yksinomaan saksan-, ranskan- ja englanninkielisen kirjallisuuden (C-ryhmä). Myydyt luettelot jakaantuivat hintansa ja laatunsa puolesta seuraavasti: A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä teensä H mk a ' A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä teensä : Yhteensä Kadonneitten ja vahingoittuneiden kirjojen korvausrahoja kertyi 2,370 mk. Menot ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä, johon myös on otettu kirjastolle myönnetyt määrärahat: Määräraha, Palkat, palkkiot ja sairasapu 2,223,690 2,220,270:50 Vuokrat 585, ,540: Lämpö 128, ,844:30 Valaistus 74,000 68,427:50 Siivous 14,000 13,997: 10 Vedenkulutus 2,644 1,748:20 Puhtaanapito 14,917 9,307: Kalusto 19,200 19,200: Sidonta- ja painatuskulut 2 ) 285, ,995:90 Tarverahat 20,500 20,151:80 Kirjallisuus 600, ,999:40 Yhteensä 3,968,041 3,951,481: 70 mk Menot, mk Kaupungin avustamat yhdistykset. Kaupunginhallitukselta avustusta saaneiden yhdistysten Kirjoja sokeille ja Brage sekä Suomen työväen arkiston ja Kasvatusopillisen kirjaston ja lukusalin apurahojen käyttö oli kirjaston johtokunnan valvonnan alainen. Tähän eivät sisälly kirjastorakennusten kunnossapidosta ja palovakuutuksesta aiheutuneet kulut. 2 ) Sidontaan käytettiin 267,663:90 mk ja painatuksiin 17,332 mk. Kunnall. kert *