VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA osallistumis- ja ar viointisuunnitelma (1 LOI MAA N S E UT U 1 Suunnittelualue 2 Lähtökohdat ja tavoitteet Varsinais-Suomen maakuntakaavaa laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jonka valmistelu etenee seutukunnittain. Maakuntakaavalla korvataan alueelle aiemmin vahvistetut seutukaavat. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Loimaan seudun maakuntakaavaa. Alueen seitsemän kuntaa ovat Aura, Koski TL, Loimaa (ent. Alastaro, Mellilä), Marttila, Oripää, Pöytyä (ent. Yläne), Tarvasjoki. Loimaan seutu on yksi viidestä Varsinais-Suomen seutukunnasta. Sen keskus on Loimaa. Seutukunta kuuluu valtioneuvoston seutukuntakokeilualueisiin. Alueen väkiluku oli vuoden 2004 lopussa 37 250. Asukamäärä on lähtenyt viime vuosina uudestaan nousuun. Kasvu on voimakkainta Turun seutua lähinnä olevissa kunnissa. Myös työpaikkojen määrä on nousussa. Vuonna 2003 työpaikkoja oli noin 13 700. Työpaikoista suurin osa on kone- ja metalliteollisuudessa, vaikka alue tunnetaan paremmin maakunnan maatalousvaltaisimpana seutuna. Maakuntakaavatyö käynnistyi Loimaan seudun, Turunmaan, Vakka-Suomen sekä Turun seudun kehyskuntien osalta maakuntavaltuuston 2.6.2003 tekemällä päätöksellä. Aiemmin on vahvistettu Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, Salon seudun maakuntakaava ja moottoritietä E18 koskeva vaihemaakuntakaava. Loimaan asema, Loimaa, kuva: Per Olof Welin Kaava-alue on luonteeltaan Loimaan saviseutuna tunnettua tasaista peltomaisemaa, johon liittyvät pitkä asutushistoria ja perinteinen maatalous. Alueella sijaitsevat Vaskijärven luonnonpuisto ja Kurjenrahkan kansallispuisto. Maatalousmuseo Sarka, Loimaa, kuva: Sarka Kuva: Lännen Tractors 1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Suunnitelman tarkoitus on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja maakuntakaavasta kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemisestä ja tieto vaikutusmahdollisuuksista maakuntakaavatyön eri vaiheissa. 23.11.2009
Loimaan seudun maakuntakaavan keskeisiä tavoitteita ovat: - seutukunnan elinvoimaisuuden vahvistaminen maankäytön suunnittelun avulla, - alueen yhdyskuntarakenteen kehityksen ohjaaminen, - ympäristöarvojen ja maankäytön yhteensovittaminen, - palvelujen turvaaminen kylä- ja keskusverkkoa kehittämällä, - yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen ja hajarakentamisen ohjaus sekä - liikenneverkon kattavuuden ja toimivuuden varmistaminen. 3 Kaavan vaikutusalue Laadittavan maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat Loimaan seutuun ja koko maakuntaan. Kaavan luonteesta johtuen vaikutukset ulottuvat myös naapurimaakuntiin ja ovat laajuudeltaan kansallisia ja välillisesti paikoin kansainvälisiä. Vaikutusalueen ulottuvuus tarkentuu kaavasuunnittelun aikana. Maakuntakaavatyön yhteydessä selvitettäviä erityiskysymyksiä ovat: - valtateiden 9 ja 10 yhdistäminen, - Turku-Toijala-radan merkitys aluerakenteelle sekä - maakunnallisen vesihuollon turvaaminen / maankäytön ohjaaminen pohjavesialueilla. Rauma Lappi Huittinen Punkalaidun Eura SATAKUNTA Vampula Säkylä Alastaro Laitila Humppila Vakka-Suomi Yläne Oripää Loimaa Jokioinen Uusikaupunki Vehmaa Mynämäki Loimaan seutu Pöytyä Mellilä Ypäjä HÄM Nousiainen Vahto Aura Koski Tl Somero Taivassalo Velkua Askainen Rymättylä Masku Turun seutu Raisio Naantali Turku Kaarina Lieto Piikkiö Tarvasjoki Paimio Marttila Halikko Kuusjoki Salon seutu Pertteli Salo Kiikala Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos lupa nro 366/MYY/05 Sauvo 0 10 20 30 40 50 km Loimaan seudun maakuntakaava-alue ja välitön vaikutusalue. 2 V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O 2 0 0 9
4 Maakuntakaavan asema ja merkitys Maakuntakaavan laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maakuntakaava (aikaisemmin seutukaava) sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Kaavan tehtävänä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueidenkäyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden edellyttämässä laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavassa käsitellään mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen puitteita, turvataan maakunnan kannalta tärkeiden verkostoratkaisujen toteuttaminen sekä varmistetaan myös merkittävimmät luonnonsuojelun, kulttuuriympäristön ja virkistyksen tarpeet. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä muille, alueidenkäytön järjestämistä koskeville toimenpiteille. Maakuntakaavan laatiminen edellyttää monien tahojen yhteistyötä, johon alueidenkäytön suunnittelijoiden lisäksi alueviranomaiset, muiden alojen asiantuntijat sekä elinkeinoelämän, asukkaiden, maanomistajien ja kansalaisjärjestöjen edustajat tuovat oman panoksensa ja näkemyksensä. 5 Maakuntakaavoituksen yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Maakuntakaava on osa alueiden käytön suunnittelujärjestelmää ja siten tukee ja täydentää muuta maakunnallista suunnittelua ja aluekehitystoimintaa. Maakuntakaavassa otetaan huomioon tehdyt ja vireillä olevat seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät perusselvitykset, ohjelmat, suunnitelmat ja ohjeet kuten luonto- ja ympäristöselvitykset, kehittämisohjelmat, vesiensuojeluohjelmat ja tie-, energia- ja vesihuoltoverkostosuunnitelmat. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. (Lähde: Suuntana menestyvä maakunta, Suomen ympäristö 514, YM 2001). suunnittelulla ja riittävillä vaikutusten arvioinneilla maakuntakaavalla edistetään: - turvallisen, terveellisen, viihtyisän ja sosiaalisesti toimivan elin- ja toimintaympäristön luomista; - yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön taloudellisuutta; - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; - luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; - rannikkoalueiden käyttöä ja hoitoa; - luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; - yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää sekä taloudellista rakentamista; - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; - palvelujen saatavuutta; - liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä; - kuntarajasta riippumatonta seudullista yhteistyötä, ja - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä. Maakuntakaavoituksen keskeiset tavoitteet nojautuvat valtioneuvoston päättämiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jotka täsmentyvät kaavoitusprosessin kautta. Vuorovaikutteisella V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O 2 0 0 9 3
6 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset ja kaavoitusta ohjaavat lait Maakuntakaavalla on laissa määrätyt oikeusvaikutukset ja ne kohdistuvat: - yleis- ja asemakaavan laatimiseen ja muuttamiseen sekä muihin maankäyttöja rakennuslakiin perustuviin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi, - viranomaisten toimintaan suunniteltaessa alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta, - rakentamiseen niillä alueilla, joilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamis rajoitus sekä - suojelumääräysten kautta muihin rakentamista ja alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin. Maakuntakaavan huomioon ottaminen ja edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Velvoite koskee myös kuntaa alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa mm. siten, että kunnan tulee laatia kaavoitustaan niin, että maakuntakaavan toteutuminen edistyy. Merkittäviä maakunnan suunnittelua ohjaavia ja huomioon otettavia lakeja maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueiden kehittämislain lisäksi ovat mm.: - Ympäristönsuojelulaki (86/2000, YSL) - Rakennussuojelulaki (60/1985) - Muinaismuistolaki (295/1963) - Luonnonsuojelulaki (1.1.1997/26.3.1999) - Laki yleisistä teistä (234/1954; 133/1999) - Metsälaki (1093/1996) - Vesilaki (264/1961; 136/1999) - Vesihuoltolaki (119/2001) - Maa-aineslaki (555/1981) - Jätelaki (1072/1993) - Saariston kehityksen edistämisestä annettu laki (494/1981) 7 Osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutus Maakuntakaavan laatimisesta vastaa Varsinais- Suomen liitto. Laatimisen eri vaiheita käsitellään liiton suunnittelu- ja ympäristötoimikunnassa ja ehdotusvaiheessa maakuntahallituksessa. Kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Seutukuntakohtaisen kaavan laadintaa ohjaamaan on nimetty työryhmä, jossa on edustajat suunnittelualueiden kunnista. Ohjausryhmä osallistuu liiton suunnittelu- ja ympäristötoimikunnan kokouksiin, joissa käsitellään seudun maakuntakaavan laadintaa koskevia asioita. Ryhmä voi kokoontua myös itsenäisesti. Koko suunnittelutyön ajan tehdään yhteistyötä eri toimialoja edustavien viranomaisten kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman on tarkoitus antaa maakuntakaavan asianosaisille ja maakuntakaavasta kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemisestä sekä vaikutusmahdollisuuksista kaavatyön eri vaiheissa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin saattaa kaavoituksella olla huomattavaa vaikutusta. Periaatteena on, että kaikilla osallisilla halutessaan on mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi maakuntakaavaa laadittaessa. MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS SUUNNITTELU- JA YMPÄRISTÖTOIMIKUNTA SEUTUKUNTAKOHTAISET OHJAAVAT TOIMIKUNNAT VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAANKÄYTÖN JA YMPÄRISTÖN OSAAMISRYHMÄ -SUUNNITTELU -VIRKAMIESVALMISTELU KANSALAISOSALLISTUMINEN - VALMISTELU- / EHDOTUSVAIHE - MIELIPITEET, MUISTUTUKSET - JATKUVAA SIDOSRYHMÄTYÖ - SELVITYKSET - PROJEKTIT/HANKKEET - VIRANOMAISYHTEISTYÖ - LAUSUNNOT 4 V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O 2 0 0 9
Osalliset suunnittelualueiden kunnat ja seutukunnat maanomistajat ja muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin maakuntakaava vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa viranomaiset - ympäristöministeriö - ympäristökeskus - Tiehallinto / Turun tiepiiri - Ratahallintokeskus - Museovirasto / Turun museokeskus-varsinais-suomen maakuntamuseo - Metsäkeskus - TE-keskus - lääninhallitus - merenkulkupiiri - puolustusvoimat naapurimaakuntien liitot ja naapurikunnat vaikutusalueella toimivat aatteelliset, ammatilliset, elinkeinopoliittiset, erityistehtäviä hoitavat ja asukkaita edustavat yhteisöt yms. Taulukko osallisista maakuntakaavoituksessa sekä osallistumisen menettelytavat. 8 Selvitettävät vaikutukset ja arviointimenetelmät Menettelytapa ja työn vaihe (ks. aikataulu) - aloitustilaisuus tavoiteseminaari - neuvottelut kunnittain aloitus-, valmisteluja ehdotusvaiheissa - esittelytilaisuudet - lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheissa - kommentit valmisteluvaiheessa tavoitteista ja nähtäville asetettavista valmistelu- ja luonnosaineistoista - kaavaehdotuksen nähtävilläolo ehdotusvaiheessa - muistutukset ehdotuksesta - tarvittaessa esittelytilaisuuksia - lain mukainen viranomaisneuvottelu aloitusvaiheessa - lain mukainen viranomaisneuvottelu hyväksymisvaiheessa - muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan - lausunnot valmistelu- ja ehdotusvaiheissa, ministeriöiden lausunnot vahvistamisvaiheessa - liitoille ja kunnille tiedotetaan aloitusvaiheessa kaavan vireille tulosta ja valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta - ehdotusvaiheessa tiedotetaan nähtäville asettamisesta - naapuriliittojen lausunnot ehdotuksesta - neuvottelut valmisteluvaiheessa - muistutukset ja lausunnot ehdotusvaiheessa Maakuntakaavoituksessa sovelletaan kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen lain määräämää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tarkastelussa arvioidaan riittävässä määrin kaavan toteutumisesta aiheutuvia vaikutuksia, jotka kohdistuvat - ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, - maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, - luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä - em. tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Olemassa oleva ja suunniteltu infrastruktuuri on merkittävin ympäristövaikutusten aiheuttaja. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat liikenne ja eri toimintojen maankäytöllinen sijoittuminen, päästöt, yhdyskuntarakenteen ympäristölliset ja sosioekonomiset vaikutukset sekä luonnonvarojen käytön vaikutukset. Maakuntakaavan vaikutuksia valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin arvioidaan kaavan sisältövaatimusten kautta. Kaavoituksessa varaudutaan myös arvioimaan eri suojelualueisiin (mm. Natura 2000 verkosto) kohdistuvia vaikutuksia. Arviointimenettely läpäisee koko suunnitteluprosessin ja on aiheena kaikissa osallistumis- ja vuorovaikutusvaiheissa. V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O 2 0 0 9 5
Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja kaavoituksen perusaineistoina käytetään voimassa olevan seutukaavan ja muiden kaavojen ohella valmiita tai valmisteilla olevia eri toimialoja koskevia suunnitelmia, selvityksiä, raportteja ja päätöksiä. Näitä ovat mm.: - suojelupäätökset, Natura-verkosto - kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoselvitykset - liikennesuunnitelmat - vesihuoltosuunnitelmat - jätehuoltosuunnitelmat - tuulivoimaselvitykset - maa-ainesselvitykset - melukartoitukset - yksittäisten hankkeiden YVA-menettelyt - rannikkoalueiden käyttö- ja hoitostrategia - Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja -ohjelma Kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittavassa työohjelmassa määritellään tarvittavat lisäselvitykset ja arvioidaan olemassa olevien selvitysten riittävyys, kattavuus ja ajanmukaisuus. 9 Vaihtoehtoiset kaavaratkaisut Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja tutkitaan ensisijaisesti yhdyskuntarakenteen ja joidenkin yksittäisten kaavavarausten osalta. Lähtökohtana on olevan taajamarakenteen tukeminen ja olevien alueiden laajentuminen ja tiivistäminen, mikä voi vaatia useiden vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailua ja tutkimista. Vaihtoehdot täsmentyvät kaavoitustyön aikana. 6 V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O 2 0 0 9
10 Tiedottaminen ja vuorovaikutus, yhteystiedot Kaikilla osallisilla on kaavan valmisteluprosessin eri vaiheissa mahdollisuus vaikuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön, kaavan tavoitteisiin, sisältöön ja vaikutusarviointien riittävyyteen. Kaavoitustyöstä ja sen vaiheista saa tietoa Varsinais-Suomen liitosta ja liiton kotisivuilta www.varsinais-suomi.fi sekä erikseen järjestettävissä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa. Kaavoituksen käynnistämisestä ja kaavan virallisista nähtävilläolovaiheista kuulutetaan maakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa lehdissä. Kaavan valmisteluun liittyvää palautetta kerätään valmistelun kaikissa vaiheissa. Sitä voidaan antaa kirjallisesti tai suullisesti. Kirjallista palautetta otetaan vastaan postitse (PL 273, Ratapihankatu 36, 20100 Turku), faxilla (02 2100 904) ja sähköpostilla (kirjaamo@varsinais-suomi.fi). Suullista palautetta kerätään tiedotusja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse (2100 900) ja henkilökohtaisesti. Kaavoitukseen voi vaikuttaa myös ottamalla yhteyden alla lueteltuihin osallistujatahojen edustajiin. Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36 (PL 273) 20100 Turku, fax (02) 2100 904 - suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 2100 940, 040 7203 056 - ympäristösuunnittelija Timo Juvonen, puh. 2100 933, 040 8295 543 - maakuntainsinööri Tapio Tuhkanen, puh. 2100 952, 040 7203 071 - maakuntainsinööri Janne Virtanen, puh. 2100 953, 040 5836 950 - kaavasuunnittelija Lasse Nurmi, puh. 2100 954, 040-5435 473 - erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä, puh. 2100 949 http://www.varsinais-suomi.fi, sähköposti: etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Varsinais-Suomen liiton suunnittelu- ja ympäristötoimikunta: - Ari Korhonen, puheenjohtaja - Anne-Mari Virolainen, varapuheenjohtaja - Pauliina Haijainen - Jaakko Halkilahti - Aki Lehtonen - Anu Nummelin - Nina Söderlund Suunnittelualueen kuntien Aura, Koski TL, Loimaa (ent. Alastaro, Mellilä), Marttila, Oripää, Pöytyä (ent. Yläne), Tarvasjoki nimeämät ohjaavan toimikunnan jäsenet: - Hannu Gustafsson, Loimaa - Virpi Hahko, Koski Tl - Jari Kesäniemi, Aura - Vesa Ketola, Tarvasjoki - Marja-Liisa Laitila, Loimaa - Pekka Paju, Oripää - Marianne Raiko, Pöytyä - Raija Turtola, Pöytyä - Juhani Tynjälä, Marttila - Leena Virtanen, Loimaa V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O 2 0 0 9 7
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAKAAVOITUKSEN AIKATAULU 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 VIRANOMAISNEUVOTTELU VIREILLETULOILMOITUS TAVOITESEMINAARI SISÄLTÖSEMINAARI VIRANOMAISNEUVOTTELU KAAVAN HYVÄKSYMINEN OAS LÄHTÖTIEDOT TYÖOHJELMA TAVOITEKARTOITUS TUULIVOIMA PERUSSELVITYKSET LIIKENNEVERKKO / LJS-TYÖ KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA MAISEMA LUONTO 4. EHDOTUSVAIHE - nähtävilläolon palautteen käsittely, vastineiden antaminen - kaavaluonnoksen täydentäminen maakuntakaavaehdotukseksi - maakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen ja nähtäville pano - kaavaehdotuksen esittelytilaisuudet - kirjalliset muistutukset ja viralliset lausunnot 1. ALOITUSVAIHE - aloituspäätös - ensimmäinen viranomaisneuvottelu - osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely nähtäville - kunta- ja sidosryhmäneuvottelut - esiselvitysten tekeminen ja perustietojen keruu käynnistyy 2. TAVOITEVAIHE - aloitusvaiheen palautteen käsittely - osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkennukset - lähtötietojen arviointi ja lisäselvitykset - tavoitteiden määrittely - kuntaneuvottelut - viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut - seminaarit, yleisötilaisuudet 3. VALMISTELUVAIHE - tavoitevaiheen palautteen käsittely - vaihtoehtoisten ratkaisujen arviointi ja vertailu / vaikutusten arviointi - jatkoneuvottelut ja yhteistyö sidosryhmätahojen kanssa - valmisteluaineiston nähtävilläolo YHDYSKUNTARAKENNE PALVELUVERKKO YHDYSKUNTATEKNIIKKA KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU VIRKISTYS JA MATKAILU VALM.AINEISTO / LUONNOS NÄHTÄVILLÄ MIELIPITEIDEN JA LAUSUNTOJEN KÄSITTELY VAIK.ARVIOINTI KAAVAEHDOTUKSEN VALMISTELU SELVITYSTEN TARK. JA TÄYD. TAVOITTEIDEN TARKISTUS VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYD. KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ 5. HYVÄKSYMISVAIHE - maakuntakaavaehdotuksesta annettujen muistutusten ja lausun..tojen vastineet ja mahdolliset tarkistukset - toinen viranomaisneuvottelu - maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdotuksen ja esittää.. maakuntavaltuustolle kaavan hyväksymistä - valtuusto päättää kaavan hyväksymisestä ja alistamisesta, ympäristöministeriön vahvistettavaksi 6. VAHVISTAMISVAIHE - maakuntakaava ympäristöministeriön vahvistettavaksi - maakuntavaltuuston päätöksestä voi valittaa ympäristöministeriöön - ympäristöministeriö vahvistaa kaavan kuultuaan muita ministeriöitä. sekä käsiteltyään mahdolliset kaavaa vastaan tehdyt valitukset - ympäristöministeriön päätöksestä voi valittaa Korkeimpaan. hallinto-oikeuteen - tiedottaminen maakuntakaavan vahvistamisesta MUISTUTUSTEN JA LAUSUNTOJEN KÄSITTELY EHDOTUKSEN VIIMEISTELY 2. KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MUISTUTUSTEN JA LAUSUNTOJEN KÄSITTELY HYVÄKSYMISVAIHE KAAVAN VAHVISTAMINEN YM:SSÄ